Alla oleva on Mikael Böökin kirjoittama analyysi, jonka olen suomentanut ruotsista. Alkuperäisteksti on luettavissa Böökin blogista. — Kaj S.
Kun äänet Pernajan, Liljendalin, Ruotsinpyhtään ja Loviisan kunnallisvaaleissa oli laskettu, saatiin seuraava vaalitulos:
Kuten näkyy, oli RKP vaalien suurin voittaja. ”Olemme väsyneitä mutta uskomattoman tyytyväisiä”, Nina Björkman-Nystén kommentoi Loviisalaiselle Östra Nyland-lehdelle vaalitulosiltana. Muita voittajia olivat Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit. Myös Vasemmistoliitto sai lävitse yhden ehdokkaan, nimittäin Armi Lindellin Pernajalta.
Vihreille kävi huonommin kuin odotettu, vaikka puolue saikin joka tapauksessa lävitse Janne Länsipuron, Sonja Ilvetsalo-Koskisen sekä Timo Noroviitan – samat ihmiset, jotka olivat ennenkin päässeet läpi Pernajan, Loviisan ja Ruotsinpyhtään vaaleissa. Myös Kokoomuksen sanotaan olevan pettynyt äänitulokseensa. Ehkä koska uusliberalismi on kärsinyt kolhuja maailmalla?
Sosiaalidemokraattien ja Keskustan suosion pieni väheneminen itäisellä Uudellamaalla, kuten muuallakin, ei varmaan tarvitse erillistä kommenttia. MUTTA
Miksi Piraattipuolue sai 17 ääntä?
Kokonaiset 17 ihmistä äänesti Piraattipuolueen ainoaa ehdokasta, allekirjoittanut mukaanlukien! Aloitan yrityksellä analysoida sitä, miksi ääniä saatiin. Sen tehtyäni lähestyn asiaa vastakkaisesta näkökulmasta.
- Kuten sanottua, PP:llä oli vain yksi ehdokas, jonka kasvot voitiin siten painaa vaalijulisteeseen XL-kokoisena. Voisiko ajatella että Loviisan torilla tai Isnäsin baarissa vaeltanut yksinkertainen sielu, täynnä epävarmuutta siitä ketä äänestää, olisi saattanut päätyä äänestämään ehdokasta pelkän kuvan perusteella – ihmistä tai tämän kantoja sen paremmin tuntematta?
- Edellämainittu syy on tietenkin puhdasta spekulaatiota. Mutta mielipiteistä puheenollen – jokuhan olisi saattanut lukea ehdokkaan vaaliohjelman ja vaikuttua siitä.
- Piraattipuolue nauttii nuorten keskuudessa merkittävää suosiota. Tämä nähtiin Ruotsissa viime eurovaaleissa. Myös osa Loviisan seudun nuorista saattoi mieluiten haluta äänestää piraattia, ehdokkaasta riippumatta.
- Joku ehdokkaan ystävistä tai tutuista saattoi päästä Piraattipuolueeseen liittyvien pelkojensa ylitse.
- Helsingistä ja Kouvolasta tuli eräänä päivänä neljä nuorta piraattia Loviisaan auttamaan ehdokkaan vaalityössä – ja sillä oli todellakin merkitystä!
- Ehdokas tuli oppineeksi laulun ”Vandra ensam”, mikä sai hänet paremmalle tuulelle vaalityön aikana. Tästäkin oli apua.
- Piraattipuolue samoin kuin ehdokas itse ovat eri yhteyksissä tuoneet esille valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä yleisestä hyvästä. Näkemykset eivät tosin suoraan liittyneet kunnallisvaaleihin, mutta ovat saattanut kiehtoa jotakin yksittäistä äänestäjää. (Esimerkkinä ehdokkaan henkilökohtaisista mielipiteistä: Euroopan unionin riisuminen ydinaseista ja ydinvoimaloista, globaalin veron määrääminen finanssikaupoille, Mary Robinsonin nimeäminen EUn ensimmäiseksi presidentiksi. Tästä enemmän omalla nettisivullaan! Mary Robinson on valitettavasti ilmoittanut, ettei asetu ehdolle koska haluaa keskittyä ilmastokysymyksiin.)
- Suomenruotsalaiset mediat osoittivat kohtalaisen suurta kiinnostusta ehdokkaan vaalikampanjaa kohtaan.
- Hajaäänet.
Toisaalta vaalit eivät menneet hirveän hyvin Piraattipuolueen ainoalle ehdokkaalle. Mistä huono vaalitulos johtuu?
- Piraattipuolueen nimi on saattanut herättää monessa valitettavaa vastenmielisyyttä – sukupuolesta, yhteiskuntaluokasta, iästä tai ihonväristä riippumatta.
- Syvempi sosiologinen analyysi vaatii feodaalisen yhteiskuntarakenteen jäänteiden huomioimista. Loviisan seutua on perinteisesti dominoinut joukko herraskartanoita, samoin kuin jokseenkin patriakaalinen ja konservatiivinen ajattelutapa. Piraattipuolueen kaltaisilla uudistuksellisilla moderniuksilla voi kiistatta olla ongelmia löytää jalansijaa tästä maastosta.
- Mitä seudulle tuoreeltaan muuttaneisiin suomenkielisiin perheisiin tulee, oli PP:n ehdokkaalla ongelmia itsensä saamisessa esille. Suomenkieliset mediat kuten radio, TV, Hesari ja Uusimaa osoittivat suhteellisen vähäistä kiinnostusta PPn vaalikampanjaa kohtaan. Poikkeuksena mainittakoon kunnallisvaaliolosuhteissa tärkeä lehti Loviisan sanomat.
- Piraattipuolueen ehdokas katsoo, että yhä useampien Loviisan asukkaiden tulisi vastaisuudessa hankkia elantonsa maanviljelystä ja in vitro -lihatuotannosta. (Vrt. vaaliohjelma, s. 1-4.) Mutta maanviljelyn tulevaisuus ei tällä kertaa kiinnostanut niin mediaa, puolueita, muita ehdokkaita kuin äänestäjiäkään.
- Ehdokkaan radikaalit mielipiteet ydinvoimasta ja maanviljelystä pelottivat ehkä äänestäjiä, jotka eivät uskalla edes kuvitella Loviisaa jossa ei olisi ydinvoimaa ja jossa viljelyn taito on otettu kunniaan. Ehdokkaan vanhat ystävät, jotka äänestivät häntä kun hän oli Vihreiden ehdokkaana Pernajan kunnallisvaaleissa 2004, taas sanoivat suoraan etteivät aio äänestää Piraattipuoluetta.
- Piraattipuolueella on Loviisan seudulla vain neljä jäsentä, ja puolueen johto on puolueen rekisteröimisen yhteydessä luvannut olla luovuttamatta jäsentietoja kenellekään. Edes puolueen ainoa ehdokas ei saanut niitä käsiinsä. Tästä seurasi, ettei ehdokas voinut ottaa yhteyttä paikallisiin puoluetovereihinsa keskustellakseen näiden kanssa vaalistrategiasta ja vaalityöstä. (Puoluejohdon informaatioeettinen vakaumus lupaa kuitenkin hyvää tulevaisuudelle.) [Kääntäjän huomautus: seudun muihin piraattipuoluelaisiin yritettiin kyllä useaan otteeseen ottaa yhteyttä, mutta he eivät vastanneet sähköposteihin eikä heitä nähty asialliseksi hätistellä sen enempää.]
- Monet intellektuellit, puhumattakaan kansasta yleisesti, aavistavat kyllä ehkä Internet-kehityksellä tulee olemaan suurta merkitysta, mutta eivät näe että tiedostonjakokysymyksellä voisi tulevaisuudessa olla merkitystä. Käsitteet ’Internet’ ja ’tiedostonjakaminen’ tarkoittavat merkittävissä määrin samaa asiaa. Esimerkiksi tämä verkkosivu, jonka olen kirjoittanut jakaakseni mahdollisten lukijoiden kanssa, on tyypillinen tiedosto. Kuka omistaa tiedostot? Kuka omistaa sen mitä luemme? Kuka omistaa Internetin? Meille Piraattipuolueelle omistautuneille on selvää, että nyt tarvitaan puoluetta joka puolustaa Internetiä niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin, mutta suurelle yleisölle tämä ei vielä ole selvinnyt.
- Loviisan seudullakin asuu niitä, jotka ovat verranneet toisiinsa Mikael Böökiä ja seudun suurta poikaa Mikael Agricolaa, ja päätyneet siihen tulokseen ettei edellinen ole samaa kaliiberia.
Kajn loppusanat: näiden vaalien vähäisen äänisaldon ei kannata antaa masentaa. Kuten Böök itsekin toteaa, on kyseessä varsin konservatiivinen seutu, mikä näkyy siinäkin ettei sieltä löytynyt kuin kolme piraattipuoluelaista hänen lisäkseen. Loviisaa kannattaakin ajatella arvokkaana harjoituksena eduskuntavaaleja varten. Olemme nyt nähneet, sikäli mikäli sitä kukaan epäili, ettei pelkkä Internet-aktiivisuus riitä. Väkeä tarvitsee saada mobilisoitua fyysisesti kaduille ja puhumaan suurelle yleisölle. Sen tulemme ensi vaaleissa tekemäänkin.