Kopioiminen ei ole varastamista

Piraattipuolueen eduskuntavaaliehdokkaana kuulen monesti väitteen, että edustamani puolue kannattaa varastamista. Tällä ihmiset tarkoittavat, että esimerkiksi musiikin kopioiminen netistä on varastamista. Kopioiminen ei kuitenkaan ole varastamista. Lue niin tiedät miksi.

Aloitetaan asian tarkasteleminen määrittelemällä mitä on varastaminen. Virallisen määritelmän mukaan varastaminen tarkoittaa toisen omistaman irtaimen omaisuuden oikeudetonta ottamista. [1] Irtain omaisuus tarkoittaa Oikeuslaitoksen mukaan kiinteää omaisuutta, kuten ajoneuvoa, rahaa tai arvopaperia. [2]

Esimerkiksi CD-levy on siis irtainta omaisuutta, joten CD-levyn ottaminen kaupasta ilman kauppiaan lupaa on selvästi varastamista. Mutta mikäli kopioin tämän CD-levyn sisällön internetistä omalle tietokoneelleni, onko se varastamista?

Mikäli tiedon kopioiminen olisi varastamista, seuraavien ehtojen tulisi täyttyä:

1. Tieto on irtainta omaisuutta, ja

2. Tietoa voi omistaa.

Määritelmän mukaan, irtaimeksi omaisuudeksi lasketaan vain kiinteä omaisuus. Tieto ei ole kiinteää omaisuutta. Tiedon voi toki tallentaa esimerkiksi CD-levylle, jolloin itse CD-levy on kiinteää omaisuutta mutta ei CD:n sisältö.

Entä voiko tietoa omistaa? Minusta ei, mutta olettakaamme, että tietoa voisi omistaa. Voisiko siis minkä tahansa tiedon omistaa, vai vain tietynlaista tietoja?

Jos minkä tahansa tiedon voisi omistaa, se johtaisi nopeasti koko yhteiskunnan tuhoon. Ajatelkaamme vaikkapa tilannetta, missä joku keksii uuden sanan, kuten Nokia keksi sanan ”kännykkä”. Jos Nokia siis omistaisi tämän tiedon, eli kännykkä-sanan, jokainen suomalainen joka käyttää sanaa ”kännykkä” ilman Nokian lupaa syyllistyy varkauteen, koska on kopioinut kännykkä-sanan Nokialta. Varkaudesta tuomitaan sakkoon tai enintään vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankilaan. [3] Toisin sanoen, valtaosasta suomalaisista tulisi rikollisia.

Lienee siis perusteltua, että aivan mitä tahansa tietoa ei voi omistaa mutta tulisiko mitään tietoa voida omistaa? Jos tulisi, niin minkälaista tietoa voisi omistaa? Ilmeisesti ainakin musiikkia mutta entä vaikkapa arkkitehtuuria tai filosofisia oppeja? Tarvitaan ilmeisesti jonkinlainen tiedon arviointivirasto, joka arvioi onko jokin tieto sellaista, minkä voi omistaa, sekä sen, kuka tämä omistaja on. Mutta kenelle me haluaisimme myöntää tällaisen mahtavan vallan? Valtion virkamiehille vai yksityiselle yritykselle? Miten estämme, että suuryritys ei lobbaa itselleen oikeutta johonkin yleiseen tietoon ja vaadi suurinta osaa suomalaisia sakotettavaksi tai vangittavaksi?

Toisin sanoen, mikä tahansa tiedon omistamiseen liittyvä järjestely on erittäin ongelmallinen ja siitä on enemmän haittaa mitä hyötyä.

On myös huomattava, että varastamisen määritelmään liittyy keskeisesti oletus omistusoikeuden rikkomisesta. Toisin sanoen, mikäli joku vie luvatta CD-levyn levykaupasta, tämä levy on luonnollisesti pois levykauppiaalta. Kopioinnissa tiedon alkuperäinen omistaja ei sen sijaan menetä omaisuuttaan, esimerkiksi musiikkikappaleen voi kopioida äärettömän monta kertaa ilman, että musiikkikappaleen alkuperäinen omistaja menettäisi musiikkiaan.

Ihmiset usein sanovat, että netistä kopioitu musiikkikappale vähentää kyseisen artistin levymyyntiä. Ottamatta kantaa väitteen todenperäisyyteen, olettakaamme, että väite olisi totta. Mikäli tiedon julkaisemisesta netissä ja kopioimisesta aiheutuisi artistille taloudellista haittaa, tulisiko asialle tehdä jotain?

Mikäli pitäisi, saman periaatteen mukaisesti meidän tulisi myös jollain tavalla korvata kirjailijalle menetyksiä, mikäli joku paljastaa hänen uutuuskirjansa loppuratkaisun – tämähän saattaa vähentää kirjan myyntiä. Entä mikäli kriitikko kirjoittaa artistin uutuuslevyn olevan huono, kriitikko vähentää artistin levymyyntiä ja täten aiheuttaa artistille tulonmenetyksiä. Kaikissa näissä tapauksissa on sama periaate: joku levittää tietoa, mikä vähentää artistin tai kirjailijan tuotteen myyntiä. Joten mikä näistä tapauksista on sellainen, että korvauksia on maksettava, kuka tekee arvion rahallisen korvauksen suuruudesta ja kuka korvaukset lopulta maksaa?
Kopioiminen ei siis ole varastamista mutta tulisiko sen olla?

Ei tietenkään pidä, koska artistilla ei ole oikeutta määrätä mitä hänen luomalleen musiikille tapahtuu julkaisun jälkeen. Jos hyväksymme periaatteen, että tiedon luojalla on jonkinlainen oikeus määrätä miten tätä tietoa voidaan käyttää, se johtaa erittäin vaikeisiin kysymyksiin. Näistä selkein ongelma olisi tietysti se, kenellä tällainen oikeus annettaisiin. Jos esimerkiksi muusikoilla olisi oikeus määrätä millä tavoin hänen luomaa tietoa eli musiikkia käytetään, tulisiko myös taidemaalarilla olla oikeus sanoa kenelle saat näyttää häneltä ostamaa taulua? Entä tulisiko meidän suojella taidemaalarien ”oikeuksia” vaatimalla korvausmaksua jokaiselta ihmiseltä joka näkee hänen tekemän maalauksen? Kasettimaksujen hengessä meidän tulisi ilmeisesti myös maksaa maalausteostomaksua jokaisesta kamerasta, koska kameroilla voidaan kuvata taidemaalareiden tekemiä maalauksia. Entä tulisiko tämä taidemaalarien ”oikeuksien” suojeleminen koskea myös rakennusmaalareita, eikö vastaavasti rakennusmaalarilla ole oikeus määrätä kenen saat antaa katsella hänen maalaamaa taloasi?

Ihmisellä on vapaus luoda musiikkia, tallentaa se vaikkapa CD-levylle ja toivoa ihmisten ostavan näitä levyjä. Tämä on liiketoimintaa ja tähän liiketoimintaan liittyy riskejä, eräs riski on, että ihmiset eivät pidä artistin musiikista eivätkä halua maksaa siitä. Toinen riski on, että ihmiset imuroivat hänen musiikkinsa internetistä. Artisti ottaa tämän riskin julkaisemallaan musiikkia.  Kun jokin tieto on julkaistu, tiedon julkaisijalla ei ole enää mitään mahdollisuuksia kontrolloida millä tavoin tätä tietoa käytetään. Kuten aiemmin huomasimme, tällaisen kontrollin antaminen on vaikeaa jo periaatteen tasolla, käytännön kopiosuojausmenetelmien ongelmista puhumattakaan.

On myös huomattava, että yhä useampi artisti on ymmärtänyt kopioimisen toisen puolen: artistin musiikin leviäminen netissä on ilmaista mainosta. Kun ihmiset kopioivat musiikkia netistä ja he pitävät siitä, he levittävät sitä myös muille. Tämä lisää artistin suosiota ja täten keikka- ja oheistuotemyyntiä. Toisin sanoen, musiikin leviäminen ja kopiointi on itse asiassa artistien etu, mutta se ei ole levy-yhtiöiden etu. Tämä selittää miksi ”artistien oikeuksia” on puolustamassa niin moni ja voimakas etujärjestö – todellisuudessa ne puolustavat suuryritysten oikeuksia, ei artistien eikä varsinkaan kuluttajien oikeuksia.

Lopulta kyse on siitä, että mikäli kopioiminen todella olisi varastamista, me olisimme kaikki varkaita. Kaikki mitä me ihmisinä teemme perustuu muiden luoman tiedon jakamiselle, muokkaamiselle ja kopioimiselle. Kopioimme lapsena käyttämämme kielen vanhemmiltamme, koko yhteiskuntamme on rakennettu tiedon kopioimisen periaatteelle. Jopa koko ihminen on DNA:n kopioimisen tulos.

Me kaikki kopioimme tietoa. Se, että jotkut etujärjestöt vaativat tietyille ammattiryhmille erikoisoikeuksia luomalleen tiedolle on väärin ja meidän on vastustettava jyrkästi tällaisia vaatimuksia. Viimeaikainen kehitys ei turvaa artistien oikeuksia vaan tuhoaa kaikkien ihmisten vapauden. Emme voi antaa musiikin tekijöille, tai millekään toiselle ryhmälle tällaisia oikeuksia tuhoamatta kaikkien muiden ihmisten vapautta.
Ihmiset ovat aina luoneet musiikkia, taidetta ja tiedettä, jo ennen ainuttakaan tekijänoikeus- tai patenttilainsäädäntöä.

Kuten vaalisivuihini tutustuneet tietävät, olen ohjelmistoalan yrittäjä. Kehitän työkseni kaupallista Windowsin puhdistus- ja optimointiohjelmaa nimeltä jv16 PowerTools. Aloitin tämän ohjelman tekemisen vuosia sitten ja olen käyttänyt ohjelman kehittämiseen lukemattomia työtunteja. Myyn ohjelmaa yritykseni Macecraft Oy:n nettisivujen kautta ensisijaisesti kotikäyttäjille, listahinta on 29.95 dollaria eli noin 22 euroa.

Kirjoitan, että artistien tulisi suhtautua netissä tapahtuvaan kopiointiin kuin ilmaiseen mainontaan, eikä kuin varkauteen. Tämän vuoksi näytän itse esimerkkiä ja annan täten täysin toimivan, rajoittamattoman kokoversion tuotteestani teidän kaikkien vapaasti käytettävksi ja kopioitavaksi:

http://www.macecraft.com/downloads/jv16PowerTools_piraattiversio.zip

Jos pidätte ohjelmasta, käyttäkää sitä kuten haluatte ja jakakaa sitä vapaasti. Kaikki tavat millä levitätte ohjelmaa toimii mainoksena minulle.

Olen ehdolla eduskuntaan Varsinais-Suomesta Piraattipuolueen listalta. Minusta tietoa ei voi omistaa, vastustan patentteja, tiedon kopioimisen rajoittamista ja kasettimaksuja. Minusta tekijänoikeusjärjestöille annetut erikoisoikeudet on poistettava ja kasettimaksuista on luovuttava.


Kirjoittaja on Liberaalit ry:n hallituksen jäsen ja ehdokkaana tulevissa eduskuntavaaleissa Piraattipuolueen listalta. Esitetyt mielipiteet eivät ole Piraattipuolueen virallisia kantoja vaan kirjoittajan omia. Kirjoittajan viralliset sivut löytyvät osoitteesta: http://liberaalit.fi/jouni-flemming/
Lähteet:

1. Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen käsittäväksi rikoslain ja eräiden muiden lakien muutoksiksi, 1988 vp. n:o 66 (HE 66/1988), sivu 35.

2. http://www.oikeus.fi/5605.htm

3. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001