Äänestämällä vaikutat kaveriisi

Vanhan ”viisauden” mukaan äänestäminen ei kannata, koska jos äänesi ei ratkaise vaaleja, ei sillä käytännössä ollut mitään merkitystä. Asiaa tutkineet valtiotieteilijät osaavat kertoa meille, että esimerkiksi Yhdysvalloissa on viimeisen sadan vuoden aikana ollut 16 577 liittovaltiotasoista vaalia, joista yksikään ei päätynyt tasatulokseen. Lähimmäs päästiin vuonna 1910 New Yorkin erääässä vaalipiirissä, missä demokraattien ehdokas voitti vastaehdokkaansa äänin 20 685 vastaan 20 684. Uudelleenlaskenta kuitenkin osoitti että äänet oli laskettu väärin, ja voittomarginaali olikin selvästi suurempi. Tämän perusteella monet väittävät, että kenenkään ei kannata koskaan äänestää.

Totuus ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä ihmiset ovat sosiaalisia eläimiä. Vuonna 2006 joukko yhdysvaltalaisia tutkijoita valitsi satunnaisesti joukon kahden hengen talouksia, ja kävi koputtamassa näiden ovia. Puolia talouksista kannustettiin äänestämään seuraavissa vaaleissa, ja toista puoliskoa kannustettiin kierrättämään enemmän. Yhdysvalloissa on julkista tietoa se, kävitkö äänestämässä vai et, joten tutkijat saattoivat jälkikäteen tarkastella tekonsa vaikutuksia. Osoittautuikin, että äänestyskehoituksen saaneet ihmiset olivat noin kymmenen prosenttia herkempiä äänestämään kuin kierrätyskehoituksen. Yllättävää oli kuitenkin, että myös näiden samassa taloudessa asuvat kumppanit jotka eivät olleet tulleet avaamaan ovea ja joita ei siten oltu kehoitettu äänestämään, olivat kuusi prosenttia herkempiä äänestämään. Se että kumppanisi käy äänestämässä kasvattaa myös todennäköisyyttä sille, että sinä käyt äänestämässä.

Ihmisten vaikutus toisiinsa noudattaa niin sanottua kolmen askeleen sääntöä: jos teet jotakin, vaikuttaa se ystäviesi, ystäviesi ystävien, sekä ystäviesi ystävien ystävien käytökseen. Oletetaan, että sinulla on kymmenen ystävää, joista jokaisella on eri kymmenen ystävää, joilla myöskin on eri kymmenen ystävää. Mikäli käyt äänestämässä ja kerrot ystävillesi tehneesi näin, vaikuttaa se jo 10 + 100 + 1000 = 1110 ihmiseen itsesi lisäksi! Ja koska ihmiset ovat tyypillisesti ystäviä sellaisten kanssa joilla on samanlaiset arvot, on todennäköisempää että tekosi saa äänestyspaikalle samalla tapaa kuin eri tavalla äänestäviä. Tämä vaikutus saattaa jo olla ratkaiseva: esimerkiksi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa olisi 635 ääntä lisää SDP:lle antanut heille Helsingin vaalipiirissä yhden kansanedustajan lisää ja vienyt Kokoomukselta yhden. Kunnallisvaaleissa, missä äänimäärät ovat pienempiä, on yhden ihmisen vaikutus entistäkin suurempi.

Mutta onko realistista olettaa, että juuri sinun käytöksesi saisi tuhat muuta ihmistä myös äänestämään? Yleensä ei. Asiasta tietokonemalleja laatineet tutkijat ovat arvioineet, että yksi äänestämään lähtevä ihminen saa keskimäärin kolme muutakin äänestämään. Aiemmin mainitusta kaveripiirin samankaltaisista arvoista johtuen tarkoittaa tämä noin kahta ääntä lisää samalle ehdokkaalle tai puolueelle. Joskus yhden ihmisen vaikutus voi kuitenkin tuottaa paljon suuremman vyöryn, ja innostaa satakin muuta ihmistä äänestämään.

Jos tahdot maksimoida oman vaikutuksesi, pidä mahdollisimman paljon ääntä siitä että kävit äänestämässä. Halutessasi voit myös mainita ketä äänestit. Mitä useampi ihminen kuulee asiasta, sen useampi saattaa päätyä seuraamaan esimerkkiäsi. Vielä tehokkaampaa on, jos erikseen kannustat ystäviäsi äänestämään tai tarjoudut lähtemään heidän kanssaan yhdessä äänestyspaikalle. Ei ole mitenkään itsestäänselvää, etteikö juuri sinun äänesi voisi auttaa ratkaisemaan vaalien lopputuloksen.

Se kannattaa muistaa seuraavan kerran, kun vaalit ovat käsillä ja mietit jaksaisitko raahautua äänestämään Piraattipuoluetta.

Viitattujen tutkimuksien lähteenä on kirja Connected: The Surprising Power of Our Social Networks and How They Shape Our Lives. 2007 eduskuntavaalien äänimäärät ovat peräisin Tilastokeskukselta.

Piraattipuolue: Nettisensuurista oikeansuuntainen päätös

Korkein hallinto-oikeus teki tänään oikean ratkaisun: viranomaisen toiminnasta on valitusoikeus. Kansalaisaktivisti Matti Nikin ylläpitämä poliisin salaista nettisensuuria kritisoiva mielipidesivusto Lapsiporno.info pysynee toistaiseksi poliisin sensuurilistalla, sillä Helsingin hallinto-oikeuden on vielä otettava kantaa itse sensuroinnin asiallisuuteen. Nikin sivustoa ei ole ikinä käytetty laittoman materiaalin levittämiseen, vaan salaisen estolistan kritisointiin.

– Nikin sivusto on ollut sensuurilistalla jo kaksi ja puoli vuotta, ja nyt vasta saatiin päätös, että sensuurista voi valittaa. Toki tämä on parempi kuin toisenlainen ratkaisu, toteaa Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto.

Suomessa on vuoden 2008 alusta alkaen ylläpidetty salaista sensuroitujen verkkosivujen listaa, jolla väitetään taisteltavan lapsipornon levitystä vastaan. Oikeasti lailla ei puututa mitenkään lapsipornoa levittävien sivustojen toimintaan. Laki on näennäistoimenpide, jota poliiseillakaan ei ole intoa noudattaa. Sensuurilistalla on ollut lähinnä tavallisia aikuisviihdesivustoja.

Sittemmin suurin osa teleyrityksistä on tehnyt sensuurin käytön asiakkailleen vapaaehtoiseksi. Tämä osoittaa, kuinka epäonnistuneena lain kanssa tekemisissä olevat pitävät sitä. Keskusrikospoliisikin kritisoi lakia kovin sanoin sen valmisteluvaiheessa.

– Lain ei pitänyt koskea suomalaisia sivustoja, koska niiden osalta on jo olemassa muut tehokkaat menettelyt sivuston sulkemiseksi, joita poliisi ei kuitenkaan Nikin tapauksessa käyttänyt. Poliisi on jo tehnyt asiattomalla tavalla Nikin sivuston sensuroinnista itselleen arvovaltakysymyksen, joten saa nähdä, milloin sensurointi suostutaan lopettamaan, toteaa Palmulehto.

Sensuuria on pohdittu laajennettavaksi myös nettipokerisivustoihin. Stakesin raportissa pohdittiin sensuurilain uudelleennimeämistä ”laiksi lapsipornografian ja etärahapelien levittämisen estotoimista”.

Piraattipuolue vaatii vaaliohjelmassaan epäonnistuneen sensuurilain kumoamista.

Lähteet:
http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/raportit/R2-2008-VERKKO.pdf (s. 56)
http://www.kho.fi/paatokset/51802.htm