Musiikki, jota ei ole

Kolumni on julkaistu Purjeen numerossa 3/2010.

Musiikin määrä on jatkuvassa kasvussa, mutta ajoittain kuulee kauhukuvia musiikkialan kuolemasta. Tilastojen valossa tämä jää turhaksi pelotteluksi.

Millä mitataan musiikkiteollisuuden menestystä? Levymyynnillä? Nykyään julkaistaan jo varsin kattavia digimyyntitilastoja, mutta nekin alkavat olla vanhentuneita musiikin pilvipalveluiden kuten Spotifyn ja Groovesharkin aikakautena. Voidaan kuitenkin sanoa, että levyteollisuudelle saattaa käydä tulevaisuudessa huonosti, ellei se opi nopeasti uusille internetajan tavoille.

Levyteollisuus ei tarkoita musiikkiteollisuutta. Totuus on, että maailmassa tehdään yhä enemmän musiikkia, joka ei näy missään vanhanmallisissa tilastoissa. Äänitemyyntitilastot eivät enää yksittäisten kappaleiden digimyynnin ja streamatun musiikin aikana tee oikeutta musiikkiteollisuuden menestyksen mittarina. Vastaavanlaisista tilastoista puuttuu lisäksi suuri määrä teoksia, joista vanhat tienausmallit eivät yksinkertaisesti hyödy.

Jamendo.com on Creative Commons -musiikin kehto. Palvelusta löytyy viimeisimmän tiedon mukaan yli 32 000 albumia yli 17 000 artistilta. Kaiken kaikkiaan täysin ilmaisessa jaossa olevaa musiikkia Jamendosta löytyy yli 210 000 raitaa. Vuoden 2009 lokakuussa Jamendo sopi kansainvälisen hotelli- ja ravintola-alan järjestö International Hotel & Restaurant Associationin kanssa CC-musiikin jaosta järjestön jäsenille. Sopimus kattaa vapaan musiikin jakelun 300 000 hotelliin ja kahdeksaan miljoonaan ravintolaan.

Nykyjärjestelmällä, missä suurin osa tekijänoikeusjärjestöistä ei tilastoi CC-musiikkia (esimerkiksi Teosto), tämä tarkoittaa sitä, että paperilla kaikki nämä hotellit ja ravintolat ovat yllättäen lakanneet soittamasta musiikkia. Vanhoihin mittareihin perustuvista tilastoista voi tällöin lukea, että kahdeksan miljoonaa ravintolaa on hiljentynyt täysin!

Pelkästään Creative Commons -lisensoitujen vapaasti katsottavien ja koettavien teosten määrä pyörii nykyään puolen miljardin yläpuolella, ja mitkään myyntitilastot eivät kartoita kunnolla tätä valtavaa määrää vapaata kulttuuria. Eikä tämä ilmiö koske vain musiikkia: jos kaikissa kulttuuria tai kulttuuriteosten määrää käsittelemissä luvuissa otettaisiin huomioon esimerkiksi YouTube, Flickr ja DeviantArt, ei olisi mitään epäselvyyttä siitä, että kulttuuri voi paremmin kuin koskaan ennen. Kasvu jatkuu pelottelusta huolimatta.

0 vastausta artikkeliin ”Musiikki, jota ei ole

  1. Kuinka tekijänoikeudet uhkaavat tätä CC-musiikkia?
    Halutaanko tekijänoikeudet purkaa, tai niitä heikentää siksi, että ei luoteta vapaan musiikin muuten pärjäävän?

    Minä en näe näiden järjestelmien rauhanomaiselle rinnakkaiselolle mitään estettä. Näetkö sinä?

  2. Harri

    Jos unohdamme sinänsä viihdyttävän saivartelun, niin implisiittisesti Joonaksen kirjoituksella halutaan perustella piraattien muissa yhteyksissä vaatimia heikennyksiä immateriaalioikeuksiin.
    Vai mikä sinusta on kirjoituksen vaikutin?

    CC on ok, mutta sen puolustaminen on poliittiseksi agendaksi vielä ohuempi kuin piratismin laillistaminen, koska CC:n käyttö on jo nyt täysin laillista ja minusta jopa arvostettavaa. Eikä sitä todellisuudessa edes uhkaa mikään.

  3. Kirjoituksen tarkoitus on tuoda esille se pointti, että CC:n menestyminen osoittaa sen, että piratismi ei lopeta musiikin tekemistä.

  4. Mikael79

    Eihän kukaan ole väittänytkään, että piratismi lopettaisi harrastuspohjalta tehtyä ja ilmaiseksi jaettavaa musiikkia. Piratismihan on ongelma vain ammattimaisesti toimiville muusikoille, säveltäjille, sanoittajille, jnpp.

    Kysymyshän kuuluu, miksi musiikki ei saisi olla kenenkään ammatti.

  5. Kuinka molemmilta menee noin selvä asia ohi, että kirjoituksella tahdotaan osoittaa, että tekijänoikeusjärjestöjen mittarit musiikkimyynnin vähentymisestä on osin selitettävissä teostovapaan musiikin käytön lisääntymisellä vaikka ”alamäestä” syytetäänkin vain piratismia.

  6. Torspo: Kymmenen pistettä! Ja tästä jatkaen, muuhun keskusteluun sitoen ja sitä relevantimmaksi muuttaen: entä jos teostovapaan musiikin yleistyminen aiheuttaa vähitellen sellaisen ilmiön, että perinteinen ammattimainen musiikinteko tulee suurelta osin mahdottomaksi, koska ihmiset kuuntelevat vain teostovapaata musiikkia? What if?

  7. Ja, mikä erottaa ”harrastelijan” ja ”ammattilaisen” musiikissa? Usein vain se, että ”ammattilaiset” saavat rahaa musiikistaan, usein levy-yhtiön markkinoinnin avulla. Musiikin laadussa ei ole aina (tietysti suuria erojakin löytyy) mitään eroa. Näin tällainen jaottelu on vähän harhaanjohtava.

  8. Elias: Ammattimaisen musiikin laadusta vakioesimerkkini ovat Crazy Frog sekä Janos Valmunen. Mukaan voisi toki heittää myös sellaisia nimiä kuten Matti Nykänen ja Toni Halme, mutta voin kuvitella vastalauseiden ryöpyn.

  9. Torspo noinhan se kieltämättä on joo, nyt kun tuon luki uudestaan tuosta näkökulmasta

  10. Harri kirjoitti:
    ”entä jos teostovapaan musiikin yleistyminen aiheuttaa vähitellen sellaisen ilmiön, että perinteinen ammattimainen musiikinteko tulee suurelta osin mahdottomaksi, koska ihmiset kuuntelevat vain teostovapaata musiikkia? What if?”

    Tässä ei minusta ole mitään ongelmaa. Jos ammattimaisen musiikin kysyntä hiipuu, niin silloin sen tekeminen lakkaa luonnostaan.

    Ongelmahan on se, että kysyntä, eli halu saada ammattimaisesti tehtyä musiikkia, ei ole hävinnyt mihinkään. Ainoastaan halukkuus maksaa siitä on hiipunut, kun luvaton käyttöönotto on tullut teknisesti helpoksi ja kiinnijäämisen riski tästä rikoksesta on mitätön.

  11. Torspo

    Osittain tilastoidun musiikkimyynnin väheneminen voi selittyä vapaasti levitettävän musiikin määrän kasvulla. Tähän osaan myynnin laskua ei pitäisi kenelläkään olla mitään huomauttamista.
    Osa myynnin laskusta selittyy kuitenkin kiistatta kasvavalla rikollisuudella, eli piratismilla, ja se on asia johon tulisi puuttua.

    Vapaasti levitettävän musiikin menestys ei ole mikään peruste heikentää tekijänoikeuksia, eivätkä nämä edes ole mitenkään toisilleen vastakkaisia asioita. CC-lisenssillä levitettävän musiikin selkeä etu on, että osa musiikin tarjonnasta ei ole ilmaiseksi saatavilla.

  12. ”Ongelmahan on se, että kysyntä, eli halu saada ammattimaisesti tehtyä musiikkia, ei ole hävinnyt mihinkään.”

    Väittäisin että kuluttajille on suurimmaksi osaksi aivan sama, onko musiikki tehty ammattimaisesti vai ei – ainakin kun puhumme sellaisesta kuluttamisesta jolla on perinteiselle bisnekselle merkittävää taloudellista vaikutusta. Tärkeämpää on musiikin sosiaalisuus, helppo saatavuus sekä näkyvyys mediassa, erityisesti mainoksissa.

  13. ”Vapaasti levitettävän musiikin menestys ei ole mikään peruste heikentää tekijänoikeuksia, eivätkä nämä edes ole mitenkään toisilleen vastakkaisia asioita.”

    Olet oikeassa, ja muuta ei ole kukaan väittänytkään. Kirjoituksen tarkoitus oli kritisoida sitä, että tekijänoikeuksien kiristyksiä ajetaan epätosilla perusteluilla. Tekstillä ei oikeastaan ole mitään tekemistä epäkaupallisen kopioinnin vapauttamisen ja nettipiratismin kanssa.

  14. “Vapaasti levitettävän musiikin menestys ei ole mikään peruste heikentää tekijänoikeuksia, eivätkä nämä edes ole mitenkään toisilleen vastakkaisia asioita.”

    No on sinällään, että koko tekijänoikeuden olemassaolon tarkoitus on lisätä teosten tekemistä. Jos teoksia tehdään muutenkin, niin tätä yhteiskunnallisesta näkökulmasta haitallista järjestelmää ei tarvita ylipäänsä ollenkaan.

    Toki tuosta CC-tavarasta on suurempi osa vähemmän laadukasta kuin ammattitavarasta. Jonkinlaista tekijänoikeutta lienee siis hyvä säilyttää joka tapauksessa. Sinällään huvittavaa että tämä tekijänoikeuskeskustelu pyörii lähes aina musiikin ympärillä, vaikka musiikki on yksi niistä kaikkein varmimmin asemansa säilyttävistä aloista.

  15. ”Osa myynnin laskusta selittyy kuitenkin kiistatta kasvavalla rikollisuudella, eli piratismilla, ja se on asia johon tulisi puuttua.”

    Ja minä taas väitän että näin ei ole, vaan että se voi jopa nostaa myyntiä. Mihinkä sitten päästään? Piraatit joka tapauksessa ostavat musiikkia tutkimusten mukaan sen 10x verrattuna ei-piraatteihin. Tuskin ostaisivat sen enempää vaikka eivät voisi piratismia harrastaa, mutta saattaisivat ostaa jonkin verran vähemmän kuitenkin.

  16. Joonas

    Sinun ”tosiasiat” ovat yhtä tukevasti ilmassa, kuin tekijänoikeusjärjestöjenkin.
    Tekijänoikeuksiin liittyvän rikollisuuden todellista määrä ei kukaan tiedä, eikä sen vaikutuksista voida siksi esittää mitään yksiselitteisiä tosiasioita.
    Minusta rikollisuutta olisi syytä vastustaa puhtaasti periaatteellisista syistä, eikä ainakaan rakentaa puoluetta sitä puolustamaan.

    Mikko

    Tekijänoikeuden tarkoitus ei ole lisätä teosten tekemistä, vaan turvata tekijän oikeus oman työnsä tuloksiin. Se turvaa siis yksilön etuja, ei yhteiskunnan.

    OjM

    Kuinka on tutkittu että piraatit ostavat 10x enemmän kuin muut, ja miten on todettu tämän ilmiön kausaliteetti.

  17. Pekka:
    ”Sinun “tosiasiat” ovat yhtä tukevasti ilmassa, kuin tekijänoikeusjärjestöjenkin.”

    Pyydän: täsmennä, mistä asioista puhut. Haluan ehdottomasti varmistaa, että minulla on lähteet näille väittämille.

  18. Joonas

    Erilaisten tilastojen valossa tehdyt tulkinnat tekijänoikeuden alaisen materiaalin määrästä eivät kerro mitään piratismin vaikutuksista tekijänoikeuksilla elävien toimeentuloon. Vaikka lähteesi olisi kunnossa, niin sen pohjalta suoritettu analyysi (lue: arvelu) on tukevasti ilmassa. Niistä ei yksinkertaisesti voi päätellä, kuinka immateriaalisen omaisuuden varastaminen tai luvaton käyttöönotto vaikuttaa rikoksen uhriin.

    Minusta koko arvailu ei ole edes tarpeellista, koska rikollinen toiminta on moraalisesti väärin, on sen taloudelliset seuraukset mitkä tahansa.

  19. Kiitos, mutta miten tuo liittyy kolumniin, joka ei käsittele tekijöiden tuloja ja elinkeinoa?

    Arveluni kääntyvät sen vuoksi tiedostonjaosta huolettomuuden puolelle, koska minulla on näyttöä siitä, että nettipiratismi on hyödyllistä niin tekijöille niin yhteiskunnallekin, mutta minulla ei ole näyttöä siitä, että siitä olisi haittaa tekijöiden toimeentulolle. Tietenkin olisi hyvä olla sekä positiivista että negatiivista evidenssiä.

    Jos moraalisi tukeutuu lainsäädäntöön, olkoon niin. Lainsäädäntö ei kuitenkaan ole absoluuttinen, vaan se muuttuu jopa viikoittain. Puolueen tarkoitus on kerätä joistakin asioista yhtä mieltä olevia ihmisiä yhteen ja asettaa ehdokkaita vaaleihin, joista tärkeimpänä eduskuntavaalit. Kansanedustajien tärkein tehtävä on juuri muokata lainsäädäntöä. Haluan muuttaa tekijänoikeuslainsäädäntöä, koska tämänhetkisessä muodossaan siinä on runsaasti niin yhteiskunnalle kuin kansalaisillekin haitallisia piirteitä, ja laki on säädetty todella yksipuolisen lobbauksen voimalla perustuen toisinaan hyvin vääristyneisiin mittareihin (joita kolumnini käsitteli). Haluan, että lainsäädäntömme on tehty vailla suurlobbareiden voitontavoittelua ja pelon lietsomista.

  20. Joonas kirjoitti:

    ”Jos moraalisi tukeutuu lainsäädäntöön, olkoon niin.”

    Vaan kun niin ei ole, vaan mielestäni lainsäädännön tulee tukeutua moraaliin.
    Minun moraalitajuni kertoo, että luovaa työtä tekevän ihmisen työn tulos tulisi kuulua hänelle itselleen, ei piraateille tai yhteiskunnalle.
    Tai jos luovan työn tulokset kuuluvat yhteiskunnalle, eli ne sosialisoidaan, niin silloin on oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon vuoksi sosialisoitava myös materiaalinen omaisuus.

  21. Okei, hyvä, että olemme moraalin ja lainsäädännön suhteesta samaa mieltä. Tässähän voisi päästä jopa eteenpäin tällä kertaa.

    Seuraava vaihe: niukan fyysisen kappaleen ja ei-niukan digitaalisen kopion ero. En näe oikeudenmukaisena tai tasa-arvoisena sitä, että materiaalista omaisuutta otettaisiin, koska se on omistajalta pois. Kopiot eivät ole. Millä perusteella rinnastat nämä?

  22. Tekijänoikeuden poistaminen vie osittain tai kokonaan tekijän mahdollisuuden ansaita työllään. Lisäksi se vie häneltä mahdollisuuden hallita työnsä tuloksia, joka on minusta vähintään yhtä merkittävä oikeus. On siis väärin sanoa, että tekijältä ei viedä mitään.

    Jos haet Tauno Valon soramontulta omin lupinesi kuorma-autollisen hiekkaa uimarannallesi, se vaikuttaa soramontun omistajan mahdollisuuksiin ansaita omaisuudellaan suhteessa paljon vähemmän, kuin piratismi keskimääräisen luovan työn tekijälle. Lisäksi voit lohduttaa Taunoa kertomalla, että hän saa puolestasi edelleen omistaa soran, vaikka se onkin uudelleensijoitettuna sinun uimarannallesi.

    Omistusoikeuden ja tekijänoikeuden ero on veteen piirretty viiva. Jos talosi sosialisoidaan, mutta sinulle annetaan oikeus siinä edelleen asua, niin onko sinulta viety jotain muuta kuin mahdollisuus ansaita omaisuudellasi se myymällä tai sitä vuokraamalla?

  23. Tarkempi analogia olisi jotain tähän suuntaan:
    Hämäräveikko käy yön pimeyden turvin kopioimassa Tauno Valon sorakuopan käyttäen Pelle Pelottoman keksimää sädeasetta. Hämäräveikko sijoittaa sorakuopan omalle tontilleen ja antaa myös naapureilleen, ystävilleen ja puolitutuille omat kopiot sorakuopasta. Tauno Valolla on vieläkin oma sorakuoppansa.

  24. Pekka Raukko:

    ”Kuinka on tutkittu että piraatit ostavat 10x enemmän kuin muut, ja miten on todettu tämän ilmiön kausaliteetti.”

    http://translate.google.com/translate?js=y&prev=_t&hl=en&ie=UTF-8&layout=1&eotf=1&u=http%3A%2F

    http://www.guardian.co.uk/music/2009/apr/21/study-finds-pirates-buy-more-music

    Tutkimuksessa siis otettiin yhteyttä nuoriin, kyseltiin asioita, kuten että ovatko latailleet musiikkia ja ovatko ostaneet, ja vaadittu myös todisteet siitä että on ostettu. Ne jotka oli lataillu, osti myös paljon useammin. Ei siis mikään turha mielipidekysely.

  25. Seppo

    Taunolla on edelleen sorakuoppansa, mutta kuinka luulet Taunon sorabisnekselle käyvän, kun koko Suomi on yhdessä yössä sädeaseella muutettu sorakuopaksi? Ostaako se naapurin sädepyssymies jatkossa 10x enemmän soraa Taunolta, kuten tekisi immateriaalipiraatti?

  26. OjM

    Tuollainen tutkimus ei osoita mitenkään kausaliteettia piratismin ja musiikin ostamisen välillä. Uskottavampaa onkin, että sekä musiikin ostamista, että sen laitonta hankintaa selittää näiden ihmisten henkilökohtainen suhde musiikkiin.
    Hyvä asiakas ei siis ole hyvä asiakas piratismin vuoksi, vaan siitä huolimatta. Joskaan hän ei todennäköisesti niin hyvä asiakas, kuin olisi ilman mahdollisuutta hankkia osa musiikista rikollisesti.

  27. ”Hyvä asiakas ei siis ole hyvä asiakas piratismin vuoksi, vaan siitä huolimatta. Joskaan hän ei todennäköisesti niin hyvä asiakas, kuin olisi ilman mahdollisuutta hankkia osa musiikista rikollisesti.”

    Tai sitten hän on hyvä asiakas juuri sen takia.

  28. Vapaajahti kirjoitti:
    ”Tai sitten hän on hyvä asiakas juuri sen takia.”

    Niin tai näin, sitä ei viitattu tutkimus kerro.

    Varmaa on vain se, että hän on aktiivinen rikollinen.

  29. Raukko, eikös maalaisjärjen mukaan tutkimukstuloksen pitäisi olla, että he jotka kopioivat eniten ostavat vähiten? Johtuuko tämäkin ihmisten henkilökohtaisesta suhteesta musiikkiin? ;D

  30. Raukko:

    Meinaat että piraateilla riittäisi rahaa ostaa vieläkin enemmän? :p Jos ostavat nyt jo kymmenkertaisesti, epäilen että se alkaa olla siinä…

  31. Raukko:

    ”Taunolla on edelleen sorakuoppansa, mutta kuinka luulet Taunon sorabisnekselle käyvän, kun koko Suomi on yhdessä yössä sädeaseella muutettu sorakuopaksi? Ostaako se naapurin sädepyssymies jatkossa 10x enemmän soraa Taunolta, kuten tekisi immateriaalipiraatti?”

    Ei toki ostaisi. Siinä vaiheessa kun väki hoksaa että pyssy kopioi kaikkea muutakin, kaikilla on kaikkea ja maailmassa on kaikki hyvin. Ei tarvitse enää edes sotia tai mitään…

  32. OjM:

    Ei Taunolta, mutta jos sora-ala olisi luovan alan kaltainen, niin soraa olisi monenlaista. Alkuperäinen kopioija olisi fani, ja olisi jostakin syystä päättänyt kopioida juuri Taunon soraa, koska tietää sen olevan laadukasta. Hän on luultavasti käyttänyt paljon rahaa soraan aikaisemmin ja markkinoinut hyviä soralajikkeita tutuilleen. Maailmassa ei olisi vain Taunon soraa.

    Tietenkään nämä kopiot eivät möisi kopisoraansa, sehän olisi alkuperäisen kanssa kilpailua, kaupallista toimintaa, hyh. Sen sijaan Taunolla on paremmat puitteet saada rahaa, kunhan hänen laatunsa on kunnossa. Ja jos kopioiminen on de facto -toimintaa ja Tauno seuraa aikaan, niin hän on keksinyt tavan tuottaa juuri omalle soralleen lisäarvoa ja tehdä siitä hyvän palvelun. Soran myymisessä Taunolla on edelleen etulyöntiasema.

    Mutta takaisin tiedostonjakamiseen:
    http://techdirt.com/articles/20100603/0311539672.shtml

  33. zingzong kirjoitti:
    ”Raukko, eikös maalaisjärjen mukaan tutkimukstuloksen pitäisi olla, että he jotka kopioivat eniten ostavat vähiten?”

    Riippuu tietysti järkeä käyttävästä maalaisesta.
    Itse en kopioi enkä osta musiikkia, sillä musiikki ei ole minun elämässä mitenkään merkittävä asia.
    Luulisin, että ne ihmiset, joille musiikki on elämässä tärkeää, sekä ostavat, että kopioivat paljon musiikkia.

  34. OjM kirjoitti:
    ”Siinä vaiheessa kun väki hoksaa että pyssy kopioi kaikkea muutakin, kaikilla on kaikkea ja maailmassa on kaikki hyvin. Ei tarvitse enää edes sotia tai mitään…”

    Eikö me voitaisi sopia, että sinä päivänä, kun tämä pyssy on keksitty ja vapaassa levityksessä, piraatit palaavat näihin poliittisiin kinkereihin.
    Ennen sitä piraattien utopia on todellisuudessa dystopia.

  35. Joonas Mäkinen kirjoitti:

    Tietenkään nämä kopiot eivät möisi kopisoraansa, sehän olisi alkuperäisen kanssa kilpailua, kaupallista toimintaa, hyh. Sen sijaan Taunolla on paremmat puitteet saada rahaa, kunhan hänen laatunsa on kunnossa.

    Mihin viittaat ajatuksella, että ”Taunon laatu olisi kunnossa”. Laatuhan olisi bitin… anteeksi hiekanjyvän tarkkuudella sama kuin kopioimalla ilmaiseksi saatavan hiekan.
    Ehkä viittasit siihen, että Taunon olisi aikaa seuraten saatava markkinointiponnisteluilla ihmiset uskomaan, että juuri häneltä ostettuna sama hiekka tuottaa ostajalle lisäarvona nuoruutta, kauneutta ja uusia ystäviä. Joopa joo…

  36. En tarkoita sitä enkä esitä mitään markkinointiponnisteluilla saatua lisäarvoa. Turhaa piruilua.

    Nämä kopioijat haluavat jostakin syystä juuri Taunon soraa. He ovat vertailleet soraa, ja todenneet, että Taunolla on hyvää. Kuluttajat (tai oikeastaan ihan tavalliset kansalaiset) ovat siis todenneet sen tilanteeseen sopivaksi tai laadukkaaksi.

    Lisään tietty vielä, että jos Taunolla on vain yhtä soraa, hän jää yhden hitin ihmeeksi. Ja tuossa tilanteessa liikemalli, jossa myytäisiin jotakin, mitä kuka tahansa voi kopioida, on auttamatta vanhentunut. Kopiointia hän ei voi estää (vaikka se potuttaisikin), vaan hänen tulee uudistaa liikemalliaan. Digitaalinen kopiointi on jo keksitty, ja sitä voidaan jo käyttää. Utopia on tuolla tasolla jo mahdollinen. Fyysisellä puolella 3D-printterit (esim. RepRap) ovat jo tuloillaan. Varmasti joku kiroilee silloinkin, kun vanha bisnesmalli ei enää toimi.

  37. Joonas Mäkinen kirjoitti:

    ”Ja tuossa tilanteessa liikemalli, jossa myytäisiin jotakin, mitä kuka tahansa voi kopioida, on auttamatta vanhentunut.”

    Aivan totta.
    Tilanteessa, jossa kaiken kopiointi on mahdollista sädepyssyn liipasinta vetämällä ja sen lisäksi sallittua, kaikki liikemallit joissa valmistetaan ja myydään jotain, tulevat mahdottomiksi.

    Vaan mikä on se ”uusi liikemalli”, jonka pitäisi korvata vanhat? Mitä kannattaa siis valmista ja miksi?

  38. Liikemallien keksiminen on liikemiesten tehtävä, ei asiakkaiden eikä yhteiskunnan. Tässähän se on TO-alan suurin kompastuskivi, kaikki pitäisi tuoda eteen hopealautasella. Nekin yritykset jotka uudenlaista liiketoimintaa kehittelevät, haastetaan mielellään oikeuteen tai ostetaan pois vanhaa kopiokauppaa häiritsemästä.

    Huvittavinta on että ala on aikanaan vastustanut niin levysoittimia kuin videonauhureitakin…jos olisivat saaneet tahtonsa läpi, mitään kopiobisnestä ei edes olisi.

  39. Huomauttaisin, että myös ”vanhanmallisesta” bisneksestä suuri osa on tilastoimatonta. Huoltoasemamyynti hyvänä esimerkkinä. Lisäksi pienlevy-yhtiöt eivät näy ÄKT:n tilastoissa.

    Sorakeskustelusta en tajua enää mitään. Sen verran ufologisia alkaa olla kaikkien kommentit.

  40. Hyvää keskustelua.

    Omaisuus ja omistusoikeus ovat lain määrittelmiä asioita. Fyysisen asian omistusoikeus ei tarvitse olla samalla tavalla määritelty kuin ei-fyysisen (teos jne).

    Rikos on lain rikkomista. Laki ei välttämättä noudata yhteiskunnan yleistä moraalikäsitystä, sikäli kuin sellainen on olemassa (oikeuskäsittelyjen, yhteiskuntakeskustelun jne tehtävä on juuri löytää tämä ” yleinen oikeustaju” ). Siksi argumentti, että A on väärin koska se on rikos ei ole kovin hyvä (oletetaan, että laki vastaa yleistä oikeustajua). Parempi olisi argumentoida miksi A on väärin: mitä ja kenen oikeuksia se sortaa?

    Näkisin, että utilitarismi on yleisesti ottaen hyvä lähtökohta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa: pyritään siihen, että mahdollisimman moni on mahdollisimman onnellinen (esim. maksimoidaan hyötyjen summaa). Tämä on myös vastaa myös kohtuullisessa määrin yleistä oikeustajua.

    Kaupankäynnissä hyöty on tulkittavissa esimerkiksi seuraavasti: myyjä saa hyödyn myytyään hyödykkeen korkeampaan hintaan kuin olisi siitä valmis luopumaan & ostaja saa hyödyn ostettuaan hyödykkeen alempaan hintaan kuin siitä olisi enintään valmis maksamaan. Siis jos joudut maksamaan jostain hyödykkeestä tasan saman verran kuin millä olet sen valmis myymään et saa ostamalla hyötyä: olet indifferentti. Utilitaristi valitsee sellaisen lainsäädännön (tekijänoikeuslain), jonka puitteissa kaupankäynnin kokonaishyöty (kuluttajan hyöty + tuottajan hyöty) maksimoituu.

    Sorakasa-esimerkissä on kyse tästä hyötyjen jakamisesta. Jos sädepyssyllä kopiointi on laitonta eikä sitä tapahdu, saa Tauno-tuottaja suuren tuottajan hyödyn. Kuitenkin kuluttajien hyötyjen summa on pieni, koska he joutuvat maksamaan sorasta. Monet eivät edes osta soraa, koska se maksaa liikaa. Jos kopiointi on sallittua, Tauno-tuottajan hyöty on lähellä nollaa, mutta kuluttajien hyötyjen summa on valtaisa. Kaikki, jotka haluavat Taunon soraa saavat sitä rajattomasti hintaan nolla. Voidaan argumentoida, että kokonaishyöty tässä tapauksessa on suurempi, koska a) kuluttajia on enemmän b) kulutus on suurempi c) on vain yksi tauno (itse asiassa, jos oletetaan, että Taunon valmistuskustannus soralle on nolla – mikä on fiksua vertaitavuuden takia – normi kysyntä-tarjonta-kehikossa tämä on varmasti totta).

    Käänettynä piratismiin: otetaan vähän tekijöiltä pois ja annetaan paljon paljon enemmän kuluttajille.

    Tässä on tietysti se ongelma, että kopiointiin siirtyminen on varallisuuden siirto pois Taunolta. Noh tämä ei politiikassa ennenkään ole ollut ongelma: esim. rakennetaan yhteisen hyödyn nimissä junarata sun kodin läpi.

    Mielestäni piratismin argumentointi pitäisi perustua utilitarismiin.

  41. zumppi kirjoitti:

    ”Sorakasa-esimerkissä on kyse tästä hyötyjen jakamisesta. Jos sädepyssyllä kopiointi on laitonta eikä sitä tapahdu, saa Tauno-tuottaja suuren tuottajan hyödyn. Kuitenkin kuluttajien hyötyjen summa on pieni, koska he joutuvat maksamaan sorasta. Monet eivät edes osta soraa, koska se maksaa liikaa. Jos kopiointi on sallittua, Tauno-tuottajan hyöty on lähellä nollaa, mutta kuluttajien hyötyjen summa on valtaisa.”

    Tekijänoikeuden alaisen tuotteen kohdalla tilanne on kuitenkin sellainen, että jos Tauno-tuottajan hyöty on läheillä nollaa, hän ei tee mitään kopioitavaa, jolloin myös kopioivan suuren yleisön hyöty putoaa lähelle nollaa ja samoin käy tietysti kokonaishyödylle.

    Utilitarismiin perustuvana johtopäätöksenä esittäisinkin, että vapaa kopiointi voitaisi sallia niin, että se koskisi ainoastaan olemassa olevien luonnonvarojen kopiointia sädepyssyllä, koska silloin kokonaishyöty saattaisi kasvaa.
    Sellaisen aineellisen tai aineettoman tuotteen kopiointi, jonka valmistus vaatii valmistajalta henkistä tai aineellista pääomasijoitusta, olisi laitonta, koska se vähentäisi pitkällä tähtäimellä kokonaishyötyä.

  42. Mutta jos ihmiset haluavat uutta kopioitavaa, he maksavat sen
    *luomisesta* vaikka lopputuloksen kopiointi olisikin ilmaista. Ja siinä ne uudet liikemallit tulevat mukaan.

  43. elefantti

    Olet mitä ilmeisimmin keksinyt pyörän uudestaan!
    Onnitteluni!

    Eli uudessa liiketoimintamallissa ne ihmiset, jotka ovat maksaneet tietyn asian luomisesta tekijän kanssa sovitun korvauksen, saavat kopioida sen itselleen ilmaiseksi.

  44. Raukko:

    Valitettavasti tuo kopiopyssy on ainoa tapa verrata tiedostonkopiointia tavallisten esineiden kopiointiin. Jos sinulla on auto, ja minä kopioin sen tuollaisella pyssyllä, saat mennä poliisille itkemään että autosi on varastettu, ja kun nämä katsovat että sillä autollahan sinä asemallekin tulit, nämä nauravat sinut ulos.

    Siis, bittien kopiointi ei ole varkautta. Se ei muuttuisi varkaudeksi vaikka se romauttaisi kaikki teollisuudet. Väitän että ne, jotka haluaisivat uutta kulttuuria, olisivat edelleen valmiita maksamaan siitä.

    Tuskin teidän tarvitsee olla huolissaan Piraattipuolueesta ollenkaan. Mikäli PP pääsee sanelemaan tekijänoikeuslakia, ja sen seurauksena kulttuuriteollisuus romahtaa, voidaan heti tehdä korjausliike ja nauraa PP ulos, ja näin ei mitään kamalaa pääse tapahtumaan. Ei tuolla kovin monia peruuttamattomia päätöksiä tapahdu.

  45. OjM

    Se, mitä kutsutaan yleisesti autovarkaudeksi, ei myöskään ole useimmiten autovarkaus, vaan auton luvaton käyttöön otto.

    Eikä olennaista ole se, mitä termiä toiselle kuluvan oikeuden loukkauksesta käytetään. Olennaista on, että oikeuden loukkaus on väärin ja moraaliton teko.

    Mitä tulee ehdottamaasi ihmiskokeeseen, niin eikö olisi reilumpaa että piraatit ilmoittautuisivat itse koekaniineiksi. Otetaan kaikilta piraateilta tulot pois vaikkapa vain pariksi vuodeksi. Punnitaan heidät kokeen alussa ja lopussa. Jos lopussa ei ole mitään punnittavaa, palautetaan tulot takaisin ja pahoitellaan epäonnistunutta tutkimusasetelmaa. Jos punnittavaa löytyy, muutetaan käytäntö piraattien osalta pysyväksi.

  46. ”Maailman Antipiratismipäivää vietetään 8.6.2010 – tapahtuma Helsinki-Vantaan lentokentällä klo 8-17

    Internet-piratismiInternet, digitaalitekniikka ja alati kasvava laitteiden tallennuskapasiteetti ovat muuttaneet sisältöjen kulutus- ja jakelutapoja. Tämä kehitys antaa sisältöalalle ja kuluttajille uusia mahdollisuuksia hyödyntää teoksia. Toisaalta näitä mahdollisuuksia voidaan käyttää myös niin, että sisältöjen tekijät ja tuottajat jäävät paitsi heille kuuluvista korvauksista; esimerkiksi internetin vertaisverkoissa (p2p) ladattiin laittomasti vuonna 2008 yli 400 miljardia musiikkitiedostoa. Hollywoodin uutuuselokuvat päätyvät laittomaan internet-jakeluun joskus jopa ennen virallista ensi-iltaansa.

    Internetissä tapahtuva piratismi perustuu usein organisoituihin, salassa toimiviin julkaisuryhmiin (release groups). Nämä ryhmät pyrkivät saamaan käsiinsä levyt, elokuvat, pelit ja ohjelmat tuotantoyhtiöistä, levytehtaista tai elokuvateattereista ja julkaisemaan ne jopa ennen oikeudenhaltijan virallista julkaisua salaisilla huippusivustoilla (topsites). Näiltä huippusivusoilta oikeudetta julkaistut tiedostot siirtyvät yleisiin vertaisverkkoihin ja niiden miljoonille käyttäjille.

    Internet-piratismi on merkittävä ongelma suomalaiselle kulttuurialalle. Suomessa on arvioiden mukaan yli 1 000 000 aktiivista luvatta aineistoja vertaisverkossa jakavaa nettipiraattia. Suomesta on löydetty myös huippusivustoja ja tapauksia on viety poliisitutkintaan.”

    http://www.vartti.fi/artikkeli/fabe2972-6874-49e1-8331-2a8213de8bb0

    Mukavia lukuja :) ja pekka raukko on trolli :)

  47. Elävän musiikin poisjäämiseen ravintoloista on suurempi syy ”hullut japanilaiset” jotka keksivät karaoken.
    Asiakkaat viihdyttävät nyt itse itseään ja vieläpä ilmaiseksi, joten bändit ovat jääneet pois yhä useammasta ravintolasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*