Tietoyhteiskunnan prioriteetit unter den Lindén

Piraatit olivat paikalla, kun viestintäministeri Suvi Lindén (kok) puhui kuntamarkkinoilla kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan prioriteeteista. Lisäksi paikalla oli pari liikenne- ja viestintäministeriön virkamiestä kertomassa laajakaistapolitiikasta ja tieto- ja viestintätekniikan käytöstä kouluissa.

Muutamia esille tulleita pointteja:

  • kunnilla on valtava määrä ohjelmistoja, jotka eivät ole yhteensopivia, näitä pitäisi jotenkin koordinoida
  • ministeri Lindén huomautti avoimen lähdekoodin ohjelmistojen tarpeesta, tämähän olisi yksi ratkaisu yhteensopimattomien ohjelmistojen ongelmaan
  • liikenne- ja viestintäministeriö on pohtimassa sähköisen kansalaisvaikuttamisen kehittämistä, tästä ei vielä mitään konkreettista herunut
  • Lindén korosti, että verorahoin tuotetun tiedon pitäisi olla mahdollisimman avoimesti saatavilla ja käytettävissä, ja että nykyisenkaltainen tiedon panttaaminen jopa haittaa kehitystä
  • ahkerien piraattien iloksi Lindén haluaisi laajakaistojen tulo- ja lähtönopeudet yhtä suuriksi (hänen mainitsemanaan syynä kaistaa vievät erilaiset videoneuvottelut, esim. lääkärin ja potilaan välillä)
  • Lindén totesi työn tuottavuuden kasvun tulevan Suomessa lähes sataprosenttisesti tietotekniikan hyödyntämisestä (tässäpä syy siihen miksi aihe kiinnostaa päättäjiä, ja miksi hyvin toimiva tietoyhteiskunta on tärkeää myös taloudellisesti)
  • Suomi on jäänyt jälkeen tietoyhteiskunnan tuomisessa kouluihin (LVM:n virkamiehen mielestä ”koulut ovat syrjäytymässä tietotekniikasta”), tilanteen parantamista koordinoidaan nyt opetushallituksen työryhmissä. Piraattipuolueen korviin onkin kantautunut, kuinka kouluissa esimerkiksi suhtaudutaan nihkeästi kannettavien tietokoneiden käyttöön muistiinpanovälineinä.

Heitänpä tässä muutaman asian, joiden mielestäni pitäisi olla tietoyhteiskuntapolitiikan prioriteetteja:

  1. Tietoa ei pidä pantata tekijänoikeuksien ja patenttien taakse. Tämä koskee erityisesti julkisin varoin tuotettua tietoa ja tutkimustuloksia, toki myös kulttuuria. Ei voida puhua tietoyhteiskunnasta, jos tiedosta yritetään väkisin tehdä niukkaa hyödykettä, vaikka teknologia mahdollistaisi sen levittämisen lähes rajoituksetta.
  2. Tietoyhteiskuntaan liittyvät erityiset kansalaisoikeuskysymykset pitäisi muistaa. Lindénin puheissa ne eivät tulleet esille. Mitä tehdään, kun Ruotsin puolustusvoimat lukee sähköpostimme välittämättä Suomen perustuslain turvaamasta viestintäsalaisuudesta? Entä kun kouluissa opettaja voi vakoilla, kun oppilaat kirjoittavat sähköposteja? Miten varmistetaan viestintäsalaisuus, yksitysyys ja sananvapaus, kun teknologian myötä valtion on yhä helpompi rikkoa niitä? Kansanedustaja Jyrki Kasvia (vihr) siteeratakseni: ”Tulevaisuudessa me voimme joutua pohtimaan, kuka esimerkiksi maksaa parkkisakon, kun auto unohtaa kertoa pankille parkkiruudun kanssa sopimastaan pysäköintimaksusta.”
  3. Demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kehittäminen tietoyhteiskunnan keinoin. Internet luo erinomaiset mahdollisuudet esimerkiksi syrjäseuduilla asuville, vanhuksille ja liikuntaesteisille osallistua yhdistystoimintaan – jos se vain sallitaan lainsäädännössä. Askel eteenpäin on valmistelussa oleva yhdistyslain muutos, joka sallisi sähköisen päätöksenteon ja myös sähköisen tunnistamisen osalta lainsäädäntöä on parannettu (nyt puolue voi kerätä kannattajakorttinsa sähköisesti). Demokratiaa voitaisiin kehittää luomalla lisää vuoropuhelua asioita valmistelevien virkamiesten ja kansalaisten välille, sekä ottamalla vaikkapa käyttöön sähköiset kansalaisaloitteet. Ihmiset haluavat vaikuttaa lakien valmisteluvaiheessa, jolloin lakitekstit oikeasti muotoillaan. Pelkkä passiivinen kansanäänestys ylhäällä päätetystä kysymyksenasettelusta ei ole nykypäivää.

Tässä hieman terveisiä ministeri Lindénille.

Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa tietää, mitä mieltä olet viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikan tulevaisuudesta. Aikaa kertoa mielipiteesi on 25.9. saakka. Käy vastaamassa kyselyihin viestintäpolitiikasta ja tietoyhteiskuntapolitiikasta!

0 vastausta artikkeliin ”Tietoyhteiskunnan prioriteetit unter den Lindén

  1. Omia pointtejani:
    Jotkut opettajat (etenkin vanhemmat) tosiaan saattavat suhtautua läppäreitä kohtaan varsin negatiivisesti. Tietokoneet nähdään leikkikaluina, eikä työskentelyvälineinä. Ongelmana on se, etteivät nämä opettajat itse ymmärrä tietotekniikan päälle mitään eivätkä siten ymmärrä niiden hyödyllisyyttä. Koulujen rehtoreiden tulisikin luoda yleisiä pelisääntöjä kouluihin.
    Yläasteen näen ongelmaksi läppäreissä. Ala-asteella opettajalla on vielä auktoriteettia onnistua kieltämään pelaaminen ja irkkaaminen tunneilla. Myöhemmissä oppilaitoksissa taas ei ole pakko olla jo oppimisen tuleekin olla opiskelijasta itsestään kiinni. Yläasteella kuitenkin mopo karkaa helposti käsistä.

    Sitten mitä tulee tähän avoimuuteen, niin avoin ohjelmisto ei ole sama kuin yhteensopiva ohjelmisto. Avoimet yleiset standardirajapinnat sen sijaan ovat tärkeitä. Itse ohjelmiston kannalta ei ole niinkään väliä onko se suljettu vai avoin, kunhan standardeja rajapintoja noudatetaan ja myös käytetään, jotta keskustelu järjestelmien välillä on mahdollista. Tätä täytyisi pitää ehdottomana kriteerinä järjestelmän hankinnassa ja valtio voisi antaa ohjeita siitä, millaista tukea järjestelmistä tulisi löytyä.

    ”Internet luo erinomaiset mahdollisuudet esimerkiksi syrjäseuduilla asuville, vanhuksille ja liikuntaesteisille osallistua yhdistystoimintaan – jos se vain sallitaan lainsäädännössä.”
    Laajemmin, internet luo mahdollisuudet syrjäseuduilla asuville, vanhuksille ja liikuntarajoitteisille osallistua ylipäänsä kaikkeen toimintaan. Tietoyhteiskunnan rakentaminen pitää aloittaa kunta- ja kotiseututasoilta. Miten kunnassa tehdään päätöksiä? Mitkä asiat ovat huonosti? Mistä saa ilmaista opiskelumateriaalia? Erilaisten maksujen maksaminen? Bussikortit? Liikenne- ja ruuhkajärjestelmät? Viranomaisasiointi? Lääkäriasiointi? Kirjastot? Jne. Kaikkiin näihin voi vastata sähköisillä järjestelmillä. Tästäkin jo huomataan, että järjestelmien yhteensopivuus on todella oleellista.

  2. Päivitysilmoitus: Piraattipuolueen blogi » Kulunut vuosi puheenjohtajan silmin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*