40 vuotta jälkijunassa – vastine Ossi Mäntylahdelle

Ossi Mäntylahti kirjoittaa Tietokone-lehden Ossi-blogissaan mielenkiintoisesti The Pirate Bay-tuomiosta:

Kyse ei myöskään ole siitä, kärsivätkö musiikin ja elokuvien oikeuksien omistajat taloudellisia tappioita piratismin seurauksena. Oleellista on, että heillä on oikeus päättää siitä mitä heidän tekemillään teoksilla tehdään.

Tarkastelkaamme tätä lausumaa hetki.  Ossin (ja monien muidenkin) mielestä oleellista ei siis ole se, koituuko tekijöille minkäänlaista haittaa asiasta. (Ei nyt takerruta siihen, että Ossi rinnastaa oikeuksien omistajat ja tekijät suoraan toisiinsa – ja mielenkiintoisesti sivuuttaa ”moraalin kannalta merkityksettömänä” sen, että tekijät usein joutuvat luovuttamaan muille oikeuden päättää, mitä heidän teoksillaan tehdään. Tiedämmehän useitakin tapauksia, joissa alkuperäisen tekijän ja oikeuksienomistajan halut ovat olleet ristiriidassa – ruotsalaisita muusikoistakin merkittävä osa laillistaisi tiedostonjakamisen.) Teoksen tekijällä pitäisi olla oikeus päättää, mitä heidän tekemillään teoksillaan tehdään – viis siitä, koituisiko teosten käyttämisestä mitään haittaa tekijälle. Viis siitä, että kyseessä on perustavanlaatuinen tunkeutuminen ihmisten yksityiselämään – et saakaan tehdä omaisuudellasi mitä haluat, kuten on normaalia. Viis siitä, jos tiedostonjakaminen kokonaisuutena hyödyttäisi kulttuurintekemistä. Ihmisten perusvapauksia on rajoitettava, koska tekijät eivät tykkää siitä, että heidän teoksilleen saatetaan tehdä vääriä asioita.

Tämä saattaa kuulostaa etäisesti tutulta: täysin harmiton aktiviteetti, joka halutaan kieltää siksi, että on ihmisiä jotka eivät pidä sen harjoittamisesta. Tämä on ajatusmalli, jonka pohjalle ei voida rakentaa modernia yhteiskuntaa tai lainsäädäntöä. Viimeisen vuosisadan aikana ollaankin menestyksekkäästi pyritty eroon tämänkaltaisista ajattelutavoista, ja esimerkiksi homoseksuaaliset suhteet dekriminalisoitiin Suomessa jo vuonna 1971. Liberaalin ajattelun mukaan uhrittomat rikokset eivät voi olla rikoksia – eikä tekijästä tule uhria vain siksi, ettei hän satu arvostamaan teoksensa tiettyä käyttötapaa.

Ossin meille tarjoama argumentti on ns. ”mä en tykkää”-argumentti. ”Mä en tykkää siitä että ihmiset tekee noin, joten se pitää kieltää.” ”Mä en tykkää siitä, että teoksia käytetään ilman tekijän lupaa, joten se pitää kieltää.” ”Tekijät ei tykkää siitä, että niiden teoksia levitetään netissä, joten se pitää kieltää.” Mä en tykkää -argumentaatiossa on ongelmana se, että sitä voidaan soveltaa aivan mihin tahansa. Kuka tahansa saattaisi huomata joutuvansa uhriksi, jos tarpeeksi iso osa väestöä päättäisi ettei tykkää tietynlaisesta käytöksestä ja päätyisi kieltämään sen (tämän väestönosan ei edes tarvitsisi olla enemmistössä, sillä jotakin asiaa vastustavat onnistuvat usein järjestäytymään ja markkinoimaan kantaansa voimakkaammin kuin ne, jotka ovat neutraaleja). Sen vuoksi yhteiskunnissa ei saakaan ikinä säätää lakeja ”mä en tykkää”-argumentin pohjalta.

Perusoletuksen on aina oltava, että niin pitkään kuin joku ei tee selkeää vahinkoa muille, on tämän saatava tehdä mitä haluaa. Ihmisten vapauksia ei voida rajoittaa mutuperusteella, jos nämä eivät toimillaan rajoita muiden vapauksia. Tämä on Suomessakin ymmärretty jo lähes 40 vuoden ajan. Valitettavasti vielä tänä päivänäkin näyttää olevan ihmisiä, jotka eivät sitä ymmärrä.

Mäntylahti kirjoitti myös:

Piraatit ovat perustelleet tekojensa oikeutusta sillä, että piratismia on mahdotonta estää. Kuten Petteri Järvinen omassa blogissaan kirjoittaa, tämä perustelu on kestämätön. … Muussa tapauksessa voisimme hyväksyä asuntomurrot kun kerran Abloyt-lukotkin saa tiirikoitua auki kohtuullisen pienellä vaivalla.

Tämä vertaus ei ole vain kestämätön, se on suorastaan naurettava. Muutamia ilmeisiä ongelmakohtia (lisääkin voisi varmaan keksiä):

On valitettavaa, että näinkin huonoja argumentteja julkaistaan niinkin luetussa blogissa kuin Ossin.

0 vastausta artikkeliin ”40 vuotta jälkijunassa – vastine Ossi Mäntylahdelle

  1. Argumentti piratismista uhrittomana rikoksena on aika mielenkiintoinen. Onko esimerkiksi kioskiryöstö okei, koska kaikilla yrittäjillähän on joka tapauksessa varkauksia vastaan vakuutukset ja varkauksia *kuitenkin* tapahtuu niin paljon, että vakuutusyhtiökään ei kärsi moisesta tilastollisesti merkittävää haittaa?

    Entä olisiko OK sallia määräaikaiset autovarkaudet, jos luvaton käyttöönottaja kävisi ajoreissunsa jälkeen pesemässä ja tankkaamassa kaaran? Muuttuisiko asia sallittavammaksi jos kaveri saman tien laittaisi alle takapakissa vaihtoa odottaneet kesärenkaat?

    Onko OK murtautua autioksi jätettyyn taloon ja ottaa se haltuun? Talonvaltaajat tekevät näin aika usein ja tuolloin kyseessä ovat jonkinasteiset julkiset rakennukset. Talonvaltaajat saavatkin osakseen aika paljon sympatiaa, mutta entä jos talonvaltaus tapautuisikin yksityiseen huoneistoon – mutta vain työpäivän ajaksi? Kenelle muka koituu harmia siitä, jos siististi käyttäytyvä asunnoton talonvaltaaja tiirikoisi asuntosi lukon auki ja viettäisi aikaa neljän seinän sisällä silloin kun sinä et asuntoa tarvitse?

  2. Piratismi on varkautta. Siinä varastetaan tekijän oikeus rahastaa tuotoksellaan. Mielestäni varas ei kuitenkaan ole se joka välittää, vaan se joka ottaa. Sen jälkeen kun tuote on rehellisesti hankittu, niin ei sillä tekijällä pitäisi olla enää mitään sanomista miten sitä käytetään. Vaikka asiaa miten yrittäisi kierrellä ja kaarrella, niin kyllä tässä silti on tismälleen samasta asiasta kyse kuin auton varastamisesta autokauppiaalta.

  3. Ossille: Kas, en odottanut että saisin kirjoitukseeni suoraa vastausta. Olen positiivisesti yllättynyt, kunnioitusta siitä.

    Kommenttisi alussa on pieni ristiriitaiselta kuulostava kohta. Sanot, että ”argumentti piratismista uhrittomana rikoksena on aika mielenkiintoinen”. Annat siis ymmärtää, että tiedostonjakamisesta on haittaa, siinä missä kirjoituksessasi sanoit että siitä koituva (taloudellinen) haitta on toissijainen. Mutta oletan, että puhuit aiemmin pelkästään taloudellisesta haitasta ja tarkoitit siitä koituvan myös jonkin muunlaista haittaa.

    Käytät kovasti analogioita. Vastaan nyt niihin, mutta kuten jo ylempänä näkyi, jäävät vertaukset helposti puutteellisiksi. Vertauksia on myös helppo keksiä ja heitellä iso määrä, siinä missä vastapuolelta kestää huomattavasti kauemmin eritellä niiden ongelmat ja vastata niihin yksi kerrallaan. Näistä ei kaikista myöskään tule ihan suoraan ilmi, mikä on se vahinko jonka koet luvattomasta tiedostonjakamisesta tekijälle koituvan. Toivoisinkin siksi, että voisit vertauskuvien heittelyn sijaan ennemmin perustella selkeästi tiedostonjakamisesta koituvat varsinaiset ongelmat. Saatat myös huomata, että verratessani tiedostonjakamisen kieltämistä homoseksuaalisten suhteiden kieltämiseen en pelkästään heittänyt esimerkkiä ilmaan, vaan perustelin tarkkaan miksi nämä asiat liittyvät toisiinsa.

    Sitten itse kysymyksiisi. Kioskiryöstö ei ole okei, vaikka vakuutusyhtiöitä onkin, sillä ryöstöt pakottavat kioskinpitäjät maksamaan suurempia vakuutusmaksuja kuin mitä he muuten joutuisivat tekemään. Jos ryöstöjä ei olisi, ei ryöstövakuutustakaan tarvittaisi. Ryöstetyksi tuleminen voi myös herkästi olla kioskinpitäjälle traumaattinen kokemus, eikä kaikilla kioskeillä välttämättä edes ole vakuutusta. En myöskään oikein ymmärrä, miten tämä asia liittyy tiedostonjakamiseen uhrittomana rikoksena.

    Mitä tulee autovarkauteen tai asuntovaltaukseen… vertauksesi olettaa niin monta tosimaailmassa toimimatonta asiaa, että siihen on aika mahdotonta vastata kovinkaan fiksusti. En ensinnäkään näe, miten varkaat voisivat varmasti tietää juuri sen ajan, jolloin omistajat eivät autoaan tai asuntoaan tarvitsisi, osaten ajoittaa käyttöönottonsa juuri siihen oikeaan aikaan. Toisekseen tämänkaltainen teko olisi silti yksityisyyden loukkaus – ihmisillä on usein erityisesti kotonaan kaikenlaista arkaluontoista materiaalia, josta voisi koitua heille ongelmia jos joku muu sen näkisi. Kolmanneksi ”OK lainata autoa/asuntoa”-periaatetta ei voitaisi käytännössä ottaa lainsäädännön ohjeeksi, koska aidot varkaat voisivat aina väittää aikoneensa vain lainata autoa tai asuntoa. Neljänneksi, näitä syitä voisi keksiä aika pitkän litanian lisää. Viidenneksi, tällä ei taaskaan ole oikein mitään tekemistä tiedostonjakamisen kanssa.

    Ei vertauskuvissa itsessään ole mitään vikaa, mutta et nyt kovinkaan hyvin liitä niitä niihin asioihin, joista koetat argumentoida. Voisin minäkin kysyä, että jos tiedostonjakaminen kielletään, niin pitäisikö Yhdysvaltojen vastaavasti perustaa miehitetty kuuasema. En vain näe sen kysymyksen hyödyllisyyttä.

  4. Ossi Mäntylahti ei näemmä ymmärrä datan kopioimisen ja esineen haltuunoton välistä laadullista eroa. Jos Ossin ajattelutapa viedään äärimmilleen, jo teoksen opettelu ulkoa rikkoo alkuperäisen tekijän moraalisia oikeuksia, vaikkei sitä edes esittäisi.

    Tai sitten Ossille vain maksetaan tarpeeksi idiootin esittämisestä.

  5. Operalle:

    Piratismi on varkautta. Siinä varastetaan tekijän oikeus rahastaa tuotoksellaan.

    Väärin. Tekijällä on edelleen täysi oikeus rahastaa tuotoksestaan, vaikka hänen tuotettaan kopioitaisiinkin. Jos kirjoitan kirjan ja joku laittaa sen nettiin, ei poliisi tule pidättämään minua siitä että pyydän kirjastani rahaa.

    Tarkoitatkin varmaan, että tiedostonjakaminen heikentää tekijän mahdollisuutta rahastaa teoksellaan. Tämä väite on hyvin kyseenalainen. Osa tekijöistä hyötyy teostensa kopionnista, osa kärsii – ja usein ne, jotka kärsivät, ovat lähinnä niitä jotka menestyivät muutenkin (ks. esim. Blackburn 2004). Eikä se, että osa tekijöistä saa ehkä tuotettaan myytyä vähän vähemmän, ole argumentti ihmisten vapauksien rajoittamiselle.

    Vaikka asiaa miten yrittäisi kierrellä ja kaarrella, niin kyllä tässä silti on tismälleen samasta asiasta kyse kuin auton varastamisesta autokauppiaalta.

    Tismalleen samasta asiasta? Väitätkö siis, että jos minä nyt lataan luvatta jonkun muusikon kappaleen, menettää hän oman kopionsa siitä kappaleesta?

  6. Opera: Siinä varastetaan tekijän oikeus rahastaa tuotoksellaan.

    Eli siis levy-yhtiöt ym ovat varkaita, koska rahastavat yli hintaisilla cd-levyillä. Sen sijaan että artisti itse myisi levyä samalla hinnalla minkä levy-yhtiöltä saa. Mahdollisesti jopa hieman korkeammalla.

    Vai tarkoitatko että piratismin avulla varastetaan levy-yhtiöiltä? Mutta eiväthän ne ole tehneet tuotoksia joilla rahastavat.

    Ja auton varastamista ei voi mitenkään verrata piratismiin. Ellei se autovaras pysty luomaan kopiota siitä autosta sormia napsauittamalla

  7. Kaj, toivotan aina tervetulleiksi hyvin perustellut mielipiteet, jotka esitetään omalla nimellä.

    Olet kieltämättä oikeassa siinä, että virtuaalista hyödykettä ei voi suoraan verrata aineelliseen hyödykkeeseen. Pääasiallinen kärki – kieltämättä vähän kaukaa haetuissa – vertauksissani kohdistui väittämääsi, jonka mukaan uhriton rikos ei voi olla rikos. Asia ei ole näin suoraviivainen. Hampun kotikasvattaminen ja polttelu on kriminalisoitu ja tuoreen tuomion mukaan naapurin salaamatonta WLAN-yhteyttäkään ei sovi käyttämän ilman lupaa.

    Oikea tapa vastustaa näitä lakeja ei kuitenkaan ole vigilantismi vaan lakien muuttaminen. Näin kansalaiskeskustelun aktivoituminen esimerkiksi Piraattipuolueen kaltaisen liikkeen kautta on lämpimästi kannatettavaa.

  8. Ossi:

    Hampun kotikasvattaminen ja polttelu on kriminalisoitu ja tuoreen tuomion mukaan naapurin salaamatonta WLAN-yhteyttäkään ei sovi käyttämän ilman lupaa.

    Ovathan nämä laittomia. Eri kysymys on sitten, onko niiden laittomuus merkki siitä että, a) uhrittomat rikoksetkin voivat ihan hyvin olla laittomia b) lainsäädännöstä löytyy vielä uhrittomia rikoksia jotka pitäisi dekriminalisoida c) näillä on todellisuudessa uhreja, jotka eivät ole ensisilmäykseltä selviä. (Vastustan oikeuden WLAN-tulkintaa useastakin syystä, enkä vain uhrittomuuden perusteella. Hampun kotikasvatukseen en ota kantaa.)

    En toki siis ole sanonut, etteikö uhriton rikos voisi jonkun maan lainsäädännön mukaan olla rikos. Mutta koska ei löydy mitään ei-mielivaltaista kriteeriä sille, mikä uhriton teko olisi rikos ja mikä ei, ei niiden koskaan pitäisi olla rikoksia.

  9. ”Tekijällä on edelleen täysi oikeus rahastaa tuotoksestaan, vaikka hänen tuotettaan kopioitaisiinkin.”

    No eihän ole. Se joka ottaa kopion käyttöönsä maksamatta siitä, on vienyt tekijältä oikeuden rahastaa sen kopion verran.

    ”Eli siis levy-yhtiöt ym ovat varkaita, koska rahastavat yli hintaisilla cd-levyillä. Sen sijaan että artisti itse myisi levyä samalla hinnalla minkä levy-yhtiöltä saa.”

    Artisti on käyttänyt oikeuttaan rahastaa tuotteella levy-yhtiön kautta. Sen päätöksen tekeminen ei kuulu sinulle tai minulle millään tavalla. Jos et pidä hinnoittelusta kuluttajana, niin voit äänestää lompakolla. Mutta heti kun käyt imaisemassa tuotoksen p2p:stä maksamatat, niin olet varas.

    Myöskään sillä ei ole minkään vertaa varkauden kannalta merkitystä, että toimiiko piratismi markkinointina vai ei. Päätös siitäkin asiasta kuuluu tekijälle, tai hänen valtuuttamalleen edustajalle.

  10. ”No eihän ole. Se joka ottaa kopion käyttöönsä maksamatta siitä, on vienyt tekijältä oikeuden rahastaa sen kopion verran.”
    No eihän ole. :P Jos en muuten ostaisi hänen levyään/maksaisi hänen kappaleistansa, miten artistille koituu tappiota siitä, että lataan kappaleen netistä?

  11. Opera:

    Se joka ottaa kopion käyttöönsä maksamatta siitä, on vienyt tekijältä oikeuden rahastaa sen kopion verran.

    Puhut nyt jostain muusta kuin tekijän oikeudesta rahastaa kopiostaan. Tarkoitat ilmeisesti, että tekijällä olisi oikeus saada automaattinen korvaus jokaisesta kerrasta, kun joku saa itselleen kopion hänen teoksestaan. Se on eri asia kuin tekijän oikeus rahastaa työllään. Tekijällä ei kuvailemasi kaltaista oikeutta ole edes vallitsevan lainsäädännön mukaan: esimerkiksi pienelle kaveripiirille on hyväksyttävää kopioida omistamansa teos, ja samoin käytetyn teoksen saa myydä ilman korvausta alkuperäiselle tekijälle. Esittämäsi oikeus olisi siis huomattavasti laajempi kuin se oikeus, jonka edes nykyinen lainsäädäntö tunnustaa.

  12. ”Puhut nyt jostain muusta kuin tekijän oikeudesta rahastaa kopiostaan. Tarkoitat ilmeisesti, että tekijällä olisi oikeus saada automaattinen korvaus jokaisesta kerrasta, kun joku saa itselleen kopion hänen teoksestaan. Se on eri asia kuin tekijän oikeus rahastaa työllään.

    Kun puhun kopiosta, en tarkoita jotain master-kopiota, vaan sitä yksittäistä kopiota joka syntyy jonkun varkaan kovalevylle.
    Joten vastaus on kyllä, jollei sitten ole luovuttanut sitä oikeutta pois tarkoituksella. En näe miten se olisi eri asia, paitsi ehkä lainsäädännön mielestä.

    ”Se on eri asia kuin tekijän oikeus rahastaa työllään. Esittämäsi oikeus olisi siis huomattavasti laajempi kuin se oikeus, jonka edes nykyinen lainsäädäntö tunnustaa.”

    Mistä lähtien lainsäädäntö ja oikeus ovat olleet sama asia? Ei ainakaan täällä päin maapalloa. Toisaalta tätä skenaariota vartenhan on keksitty ne typerät kasettimaksut. Ei se ole täydellinen systeemi, koska oikeaa tekijää ei voida tunnistaa eikä näin ollen korvauksia jaeta sinne minne ne kuuluu. Mutta idea kai oli kompensoida juuri tuota tuttavalle kopiointia.

  13. ”Jos en muuten ostaisi hänen levyään/maksaisi hänen kappaleistansa, miten artistille koituu tappiota siitä, että lataan kappaleen netistä?”

    Ei tässä varkaus-konseptissa ole kyse X euron tappion laskemisesta, vaan siitä, että kun kerran otat luvatta niin olet varas. Ilmiselvästi jos ei ole tarvetta ostaa, niin ei ole tarvetta myöskään käyttää.

  14. Mistä lähtien lainsäädäntö ja oikeus ovat olleet sama asia?

    Eivät olekaan. Huomautin vain, että ”tekijän oikeus ansaita teoksellaan rahaa” on käsitteenä suppeampi kuin se, josta sinä puhut. Tekijällä tarvitsee selkeästi olla oikeus ansaita teoksellaan rahaa (suppeassa mielessä), koska vastaava oikeus on millä tahansa muullakin ammatilla, eikä sitä voi ottaa pois ilman tekijän perusvapauksiakin rajoittavia toimeenpiteitä. Sen sijaan se laajempi oikeus, josta sinä puhut, on jo huomattavasti eri asia. Jos olet sitä mieltä, että tämän laajemmankin oikeuden rikkomukset tulisi tulkita varkaudeksi, ole hyvä ja perustele miksi näin pitäisi ajatella.

    Ei tässä varkaus-konseptissa ole kyse X euron tappion laskemisesta, vaan siitä, että kun kerran otat luvatta niin olet varas.

    Kopioiminen ei ole ottamista.

    Ilmiselvästi jos ei ole tarvetta ostaa, niin ei ole tarvetta myöskään käyttää.

    Ei ole mitenkään ilmiselvää.

  15. ”Jos olet sitä mieltä, että tämän laajemmankin oikeuden rikkomukset tulisi tulkita varkaudeksi, ole hyvä ja perustele miksi näin pitäisi ajatella.”

    Yhtä hyvin voit pyytää perustelemaan kymmenen käskyä, erityisesti sen numeron 7. Minä en ymmärrä, että miksi tässä tapauksessa tekijällä pitäisi olla suppea oikeus hyötyä teoksestaan. Vain siksikö muka, kun varastaminen on niin helppoa? Tai ehkä siksi, että piraatin tarkoitusperiin sopii kannattaa taiteen levittämistä keinoja kaihtamatta?

    ”Kopioiminen ei ole ottamista.”

    Ei niin, jos teet sen omaan käyttöön jo ostamastasi teoksesta. Muuten se on sen tekijän määräämis- tai rahastusoikeuden ottamista.

  16. ”Ei ole mitenkään ilmiselvää.”

    Myönnettäköön, että kaikki materiaali ei ole saatavilla laillisessa muodossa. Se tilanne pitäisi ainakin ihan ensimmäisenä muuttaa ja vasta sitten alkaa jahtaamaan piraatteja. Varastamista se silti on.

  17. Hyvä kirjoitus ja keskustelukin on laadukasta.

    Opera:
    ”Minä en ymmärrä, että miksi tässä tapauksessa tekijällä pitäisi olla suppea oikeus hyötyä teoksestaan.”

    Suppealla oletan Kaj Sotalan tarkoittaneen oikeutta *yrittää* tehdä rahaa työllään. Sama oikeus on kaikilla, mutta mitään automaattista oikeutta onnistua siinä ei yhteiskuntamme tunne.

    Toisten ansaintamahdollisuuksien heikentäminen ei itsessään ole mitenkään moraalisesti tai lain(kaan) mukaan väärin. Päinvastoin, markkinataloudessa kilpailun oletetaankin heikentävän muiden mahdollisuuksia lyhyellä tähtäimellä.

    ”Muuten se on sen tekijän määräämis- tai rahastusoikeuden ottamista.”

    Tekijänoikeuslaki käsittelee kopiointioikeutta. Se ei pahemmin taida puhua määräämis- tai rahastusoikeuksista – ehkä kasettimaksua lukuunottamatta. Jos luit Sotalan tekstin pitäisi olla melko selvää, ettei ”määräämisoikeus” ole mitenkään itsestäänselvä asia.

  18. opera:
    “Ei ole mitenkään ilmiselvää.”

    Myönnettäköön, että kaikki materiaali ei ole saatavilla laillisessa muodossa. Se tilanne pitäisi ainakin ihan ensimmäisenä muuttaa ja vasta sitten alkaa jahtaamaan piraatteja. Varastamista se silti on.

    —————————–

    Huomautan että se on kopiointia eikä varastamista. Kaksi täysin eri asiaa.

    Varastamalla viet 1kpl , kopioimalla saat 1kpl jolloin jää alkuperäinen talteen, varastamlla ei jää alkuperäistä!. Joten pyydän että argumentoidaan oikeilla termeillä : luvaton kopioiminen on täysin eri asia kuin varastaminen. Tätä et voi sivuuttaa mitenkään.

    Ja sitten oma mielipiteeni tähän argumentointiin yleisesti:
    Koittakaa nyt edes pitää ne termit oikein ja tämä koskee myös toimittajia että se laiton kopiointi / lautaus on laitonta kopiointia eikä varastamista. Näin amiksen silmistä katsottuna…

  19. Opera:
    Sanot, että ”yhtä hyvin voit pyytää perustelemaan … sen, miksi kymmenessä käskyssä kielletään varkaus” (oletan sinun viittavaaan 7. käskyllä varastamisen kieltävään, eri uskontokunnilla on eri käskyille vähän eri numeroinnit), ja annat ymmärtää tämän olevan mahdotonta. Mutta minä pystyn helpostikin perustelemaan sen, miksi yhteiskunta haluaisi kieltää varastamisen. Tai, jos haluat, sen miksi Vanhan testamentin aikaan haluttiin kieltää varastaminen (vastaus ei eroa mitenkään olennaisesti siitä, miksi se halutaan kieltää nykypäivänä).

    Varkaus ei ole kiellettyä siksi, että on maaginen taivaasta annettu käsite ”varkaus”, ja sitten kaikki mikä olisi millään tapaa tulkittavissa sen alle olisi pahaksi. Varkaus on kiellettyä siksi, että siitä on ihmisille vahinkoa. ”Tuo on kiellettyä siksi, että se on varastamista” on lyhenne ilmaukselle ”tuo on kiellettyä siksi, että se tuottaa ihmiselle vahinkoa viemällä häneltä hänen omaisuuttaan”. Meillä on konkreettiset syyt sille, miksi jotakin tulisi pitää varkautena ja miksi jotakin ei.

    Sinä sanot, että tiedostonjakaminen on varkautta. Koska tiedostonjakamisessa kukaan ei kuitenkaan menetä mitään (mikä oli varkauden alkuperäinen määritelmä), täytyy sinun perustella, miksi tätä asiaa pitäisi nimittää varkaudeksi yhtään sen enempää kuin esimerkiksi koiransa kävelyttämistä. Oikeastaanhan tiedostonjakaminen ei ole varkaus vaan monopolirikkomus – vähän vastaava tilanne, kuin jos Stockmannilla myitäisiin Alkon juomia.

    Miksi tekijällä pitäisi olla suppea oikeus laajan sijaan? Siksi, että suppea oikeus seuraa luonnollisesti kaikista muista oikeuksista, mitä muilla ammateilla ja ihmisillä on. Sen sijaan laaja oikeus ei seuraa automaattisesti, joten se pitää perustella erikseen. Etenkin, kun siitä on yhteiskunnalle enemmän haittaa kuin hyötyä.

    “Kopioiminen ei ole ottamista.”

    Ei niin, jos teet sen omaan käyttöön jo ostamastasi teoksesta. Muuten se on sen tekijän määräämis- tai rahastusoikeuden ottamista.

    Määrämisoikeuden rikkomista se saattaa olla, mutta rahastusoikeuden ottamista? Väitteistäisi ei tule sen todempia siksi, että ne toistelet niitä. (Pätee myös alempaan ”varastamista se silti on” -kommenttiisi.)

  20. ”Päinvastoin, markkinataloudessa kilpailun oletetaankin heikentävän muiden mahdollisuuksia lyhyellä tähtäimellä.”

    Varastaminen ei ole markkinatalouden kilpailua. Toisen teoksen tekeminen ja myyminen on.

    ”Tekijänoikeuslaki käsittelee kopiointioikeutta. Se ei pahemmin taida puhua määräämis- tai rahastusoikeuksista”

    Luulin sen tulleen jo selväksi, ettei oikeus ja kohtuus aina ole sama asia kuin lakipykälät. Varsinkaan jonkun pöllähtäneen ministerin läpiajamat sellaiset. Eihän autonkaan varastaminen ole kuulemma varastamista, vaan luvatonta käyttöönottoa. Mutta ole huoleti, sillä vaikka lakikirja ei ehkä puhukaan termillä varkaus, niin kyllä siellä silti on kovasti tätä touhua laittomaksi tehdä. Ainakin luvaton jakaminen on laitonta ja ilmeisesti nykyään myös luvaton vastaanottaminen. En olisi aivan varma nykyään edes siitä oikeudesta jaella lähipiirillekään kopioita, mutta jos jaksatte niin etsikää toki Finlexistä pykälä joka sen sallii.

    Nämä tarkat lakipykäläselitykset menee kuitenkin jo meikäläisen tietämyksen tuolle puolen oikeuskäytännöistä ja siitä mystisestä lain hengestä puhumattakaan. Halusin vain tuoda julki, että minusta sen kopion vastaanottaminen ja käyttö luvatta on käsitteenä varkaus.

  21. ”Varastaminen ei ole markkinatalouden kilpailua. Toisen teoksen tekeminen ja myyminen on. […] Luulin sen tulleen jo selväksi, ettei oikeus ja kohtuus aina ole sama asia kuin lakipykälät.”

    Kyse ei olekaan siitä onko luvaton kopioiminen laitonta (on, ainakin monissa tilanteissa), vaan siitä pitäisikö sen olla. Tiedostonjakaminen on kilpailua, ei tosin välttämättä laillista sellaista. Samoin Sotalan esimerkissä väkevien myyminen on Alkon kanssa kilpailevaa toimintaa, muttei laillista. Alkon yksinoikeus ei johdu siitä että väkevien myyminen muissa kaupoissa olisi väärin, vaan päinvastoin.

  22. ”Mutta minä pystyn helpostikin perustelemaan sen, miksi yhteiskunta haluaisi kieltää varastamisen.”

    Yhteiskunta niin, mutta sikäli kun minä tiedän, niin 10 käskyä tuli Jumalalta. En tohtisi lähteä arvailemaan, mitä Jumala mahtoi miettiä sitä kyseistä käskyä laatiessaan. Korkeintaan sitä, että mitä kaikkea sillä lauseella on mahdettu tarkoittaa. Puheistasi saa sellaisen käsityksen, ettet oikein usko Jumalaan :)
    Ei sillä, en minäkään. Lähinnä siis kyse on Oikean ja Väärän erottamisesta toisistaan, jokainen pystyy sitä tekemään, mutta pitäisi miettiä vähän pidempään ja hartaammin jos minun se pitäisi paperille pistää.

    ”Koska tiedostonjakamisessa kukaan ei kuitenkaan menetä mitään (mikä oli varkauden alkuperäinen määritelmä)”

    Ei jakaminen, vaan luvaton vastaanottaminen (pl. ehkä tahaton sellainen esim. hakkeroinnin seurauksena).
    Tässähän tämä meidän koko kiistan ydin onkin, kun minusta menettää. Ei tosin mitään fyysistä, varsinkaan kun rahakin on nykyään elektronista (ja siitäkin eurojen määrästäkin voidaan tosiaan olla montaa mieltä). Vaan sen mahdollisuuden päättää asioista ja sen seurauksena ehkä rahaakin. Jonkun mielestä varkaus-sanaa voidaan tosin käyttää vain fyysisen omaisuuden kanssa, mutta siitä minä ja sanakirjat emme ole täysin samaa mieltä.

    Eräältä forumilta lainattua sanalle ”theft”:

    Cambridge says this:

    dishonestly taking something which belongs to someone else and keeping it

    Collins says this:

    1. the act or an instance of stealing
    2. the crime of stealing

    and for stealing:

    1. to take (something) from someone without permission or unlawfully,
    2. to use (someone else’s ideas or work) without acknowledgment

    And Oxford says:

    the action or crime of stealing

    and for stealing:

    take (something) without permission or legal right and without intending to return it

  23. ”Halusin vain tuoda julki, että minusta sen kopion vastaanottaminen ja käyttö luvatta on käsitteenä varkaus.”

    Toiset kopioivat musiikkia ja antaa kokoelmalevyjä lahjaksi, toiset kopioivat lääkkeitä ja myyvät niitä voitolla. Toinen on laitonta ja toinen laillista.

  24. “Halusin vain tuoda julki, että minusta sen kopion vastaanottaminen ja käyttö luvatta on käsitteenä varkaus.”

    Kylläpäs tämä nyt käy vaikeaksi. Se vain ei ole mikään ”minusta asia on näin” -juttu. Se on yksinkertainen ainoa totuus, että kopiointi on kopiointia, eikä varastamista. Kopiointi jakautuu sitten vielä kaupalliseen kopiointiin ja yksityiseen kopiointiin (jota tiedostojen jakaminen on). Meidän mielestä kaupallinen kopiointi luvatta ei ole oikein. Sen sijaan yksityisessä kopioinnissa ei ole mitään pahaa. Ainoa asia mistä voit olla eri mieltä on se, onko yksityinen kopiointi väärin vai oikein, mutta varastamista se ei ole, eikä siitä sitä tule!

  25. Firma xxxxxx kehittää menetelmän, jolla voidaan tehdä kopio Stradivarius-viulusta. Kopio on niin täydellinen, vaikka ei välttämättä identtinen, että asiantuntijat eivät pysty sanomaan, että kyseessä on ns. väärennös. Firma myy kopion aitona. Onko tapahtunut laiton kopiointi, varkaus tai jokin muu rikos?

  26. Niinpä tietysti. Mutta miten voidaan esim. oikeudessa näyttää toteen, että on tapahtunut huijaus?

  27. Timo; oletettavasti alkuperäisen esineen olinpaikka ja omistaja ovat tiedossa.

    Minusta relevantimpi kysymys on: Miksei kopioita saisi tehdä?

  28. Timo Humalisto:

    Kuvaamassasi tilanteessa on kyse huijaamisesta, koska tuotetta väitetään aidoksi ja asiakas olettaa rahan menevän tietylle taholle. Jos Stradivarius-viulu taas viulu myytäisiin vaikka Stadivarius-viuluna, niin kyse on kaupallisesta kopioinnista, jolta tekijöitä halutaan suojata. Eli ei saa tehdä bisnestä toisen töillä. Mutta jos sinulla on itselläsi sellainen laite kotona, jolla niitä viuluja saa tehtyä ja teet itsellesi sillä viulun, niin silloin siinä ei ole mitään väärää.

  29. Tuo Stradivarius on vähän huono esimerkki sinänsä, että sen tekijäoikeudet on menny umpeen jo aikaa sitten :) Jos tuollainen kone kuitenkin olisi jokaisessa taloudessa ja koneen tarvitsemat tiedostot vaikkapa kaupalliselle kelloradiolle saisi netistä, niin kyllähän siinä silloin on pohjimmiltaan ihan samasta asiasta kyse.

  30. Sähköisen materiaalin kopioimisen vertaaminen varastamiseen ontuu pahasti, kuten useammassakin kommentissa on jo hyvin esitetty. Jos edes likimain osuvia vertauksia reaalimaailman puolelle pitää tehdä, niin fyysisen omaisuuden sijaan oikeampi vertailukohta olisivat erilaiset palvelut.

    Esimerkki 1: Paikkakunnallani toimii pienyrittäjä, joka tarjoaa siivouspalveluja maksua vastaan. En kuitenkaan halua ostaa, vaan siivoan kotini itse. Varastanko minä silloin tältä yrittäjältä?

    Esimerkki 2: Omistan x-merkkisen auton. En kuitenkaan halua maksaa huolloista merkkiliikkeen taksaa, vaan huollatan autoni paikallisella nyrkkipajalla. Varastanko minä nyt merkkiliikkeeltä? Entä jos huollankin autoni itse, varastanko minä silloin sekä merkkiliikkeeltä että nyrkkipajalta?

    Esimerkki 3: Naapurissa asuu muusikko, joka myy levytyksiään tiedostoina nettikaupan kautta. En kuitenkaan osta, vaan kopioin levyt itselleni p2p-verkosta. Varastanko minä nyt nettikaupalta, muusikolta vai molemmilta?

    Tiedän, että nämäkin analogiat ontuvat, mutta ovat kuitenkin mielestäni lähempänä toisiaan kuin digitaalisen kopion teko ja fyysisen tuotteen varastaminen. Kaikissa tapauksissa yhteistä on se, että kukaan yllä mainituista kaupallisista toimijoista ei menetä minun toimieni vuoksi omaisuuttaan, ainoastaan _mahdollisuuden_ ansaita rahaa myymällä minulle palvelua (= ei fyysistä tuotetta).

    En esitä, että digitaalisten teosten kopiointi ilman korvausta tekijälle olisi moraalisesti oikein tai että sen pitäisi olla sallittua. Aiheen käsittely fyysisen maailman termeillä johtaa kuitenkin usein kestämättömiin tulkintoihin, ja siksi tekijänoikeudet ja fyysisen maailman omistusoikeus on pidettävä erillään ja käsiteltävä tekijänoikeutta aivan omana kenttänään, omilla termeillään ja säännöillään.

  31. Itse itseäni kommentoiden: Esimerkki 3:een paremmin linjassa oleva vertaus olisi luonnollisesti se, että muusikon levytysten ostamisen sijaan hankkisin netistä biisien nuotit ja viihdyttäisin itseäni ja muita soittamalla muusikon sävellyksiä itse.

    Tämä osoittaa entistä vahvemmin sen, että järkeviä ja kattavia analogioita tiedostojen kopioinnista fyysiseen maailmaan on vaikea tehdä.

  32. Päivitysilmoitus: Poimintoja tekijänoikeuskeskustelusta « Neulasia

  33. Päivitysilmoitus: Piraattipuolueen blogi » Oikeusvaltion rapauttamisesta rahan takia

  34. Päivitysilmoitus: Piraattipuolueen blogi » Miksi valita piraatti

  35. ”Itse itseäni kommentoiden: Esimerkki 3:een paremmin linjassa oleva vertaus olisi luonnollisesti se, että muusikon levytysten ostamisen sijaan hankkisin netistä biisien nuotit ja viihdyttäisin itseäni ja muita soittamalla muusikon sävellyksiä itse.”

    Niin, kyllähän tästäkin halutaan rahastaa (esityskorvaus) .

    Ja tämä rahastus myöskin on juuri tekijänoikeuden varjolla.

    Joten tämä ei ole enää analogia, vaan samaa aihetta suoraan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*