Tekijänoikeusteollisuuden aivopesu

<@faster> mäki aattelin kahtoa jade soturin, joka on laillisesti kopioitu lailliselta dvd:ltä
<@faster> ja ajattelin syödä samalla vaikkapa leipää ja jugurttia.. mutta en tiiä onko se moraalisesti oikein ku se on popcornin tekijöiltä pois :(

Olemme useampaan otteeseen käsitelleet tiedostonjakamisen todellista vaikutusta kulttuurin myyntilukuihin. Olemme nähneet, että sen vaikutus myyntiin on varsin rajallinen, ja että monet pienet artistit itse asiassa hyötyvät tiedostonjakamisesta. Olemme nähneet sen kannustavan kaupallisia tahoja kehittämään kilpailukykyisiä palveluita, ja olemme nähneet kaupallisen kulttuurin kukoistavan tiedostonjakamisen aikakautenakin.

Mutta aina välillä on aiheellista muistuttaa itseään myös siitä, miten vähän merkitystä tällä loppujen lopuksi on. Kulttuurin myynnin kukoistus tiedostonjakamisesta huolimatta – tai kenties jopa sen ansiosta – on loistava asia ja tekee tiedostonjakamisen laillistamisesta entistäkin itsestäänselvempää. Mutta asia ei silti muuttuisi mihinkään, vaikka vaikutus olisi puhtaasti negativiinenkin. Se, että nettilataamisen mahdollista haitallista vaikutusta myyntiin voidaan vakavissaan käyttää argumenttina sen kieltämisen puolesta, on merkki siitä että ihmiset on perustavanlaatuisesti aivopesty.

Unohtakaa hetkeksi kulttuuri ja ajatelkaa tekijänoikeusteollisuuden argumentointia minkä tahansa muun teollisuudenalan kannalta. Missä tahansa muussa tapauksessa ajatus kansalaisoikeuksien rajoittamisesta tietyn teollisuudenalan voittojen suojelemiseksi olisi täysin absurdi. Mitä sanoisitte siitä, jos eduskuntaan vietäisiin ehdotus polkupyörien kieltämisestä, koska ne vähentävät autojen myyntiä?

Tiedostonjakamisen vastustajat koettavat luoda jonkinlaisen oleellisen eron tämän esimerkin ja tiedostonjakamisen välille, mutta sellaista ei ole. Kopiointi ei ole varkautta vaan kopion luomista. Jos joku päätyykin olemaan ostamatta netistä kopioimansa tuotteen, on hän vain tehnyt päätöksen olla ostamatta jotain. Ostamattomuuteen kannustava toiminta ei voi olla rikollista, tai boikottikampanjatkin olisivat sitä. Tässä tapauksessa hän sai muualta tuotteen joka oli yhtä hyvä tai parempi kuin kaupassa myyty. Myyjän kyvyttömyys tarjota palvelua jota potentiaalinen asiakas olisi halukas hyödyntämään on myyjän virhe, ei asiakkaan.

Saivarteluun taipuvaiset vastustajat saattavat myös sanoa jotain liikunnan positiivisista terveysvaikutuksista ja autojen saastuttavuudesta. Se jättää kätevästi huomiotta, että myös tiedostonjakamisella on hyviä puolia, jotka aivan vastaavasti katoaisivat jos se kiellettäisiin. Tiedostonjakaminenkin vähentää saasteita, etenkin kannustaessaan kaupallisia toimijoita kehittämään puhtaasti elektronisia palveluita. Se myös tekee jäljellejäävistä ostajista valikoivampia, palkiten perinteisiä malleja paremmin oikeasti laadukkaan viihteen tekijöitä. Puhumattakaan siitä syystä, miksi se ylipäätään on niin suosittua: se levittää kulttuuria tehokkaammin kaikille, moninkertaistaen sen saatavuuden.

Millään muulla alalla ei kukaan järjissään oleva ihminen hyväksyisi tiedostonjakamista vastaan käytettyjä argumentteja. Tehokkaammat maanviljelytekniikat jotka vähentävät maanviljelijöiden tarvetta, mutta lisäävät saatavilla olevan ruuan määrää ja vähentävät nälänhädän riskiä, ovat hyvä asia, eivät huono. Tekijänoikeusteollisuuden retoriikka kuulostaa uskottavalta vain ja ainoastaan siksi, että sitä on kuultu liian pitkään jotta sitä osattaisiin kyseenalaistaa. ”Nettilataaminen vähentää kulttuuriteollisuuden tuloja!” huutaa teollisuuden lobbari, ja kuulijan mieli täydentää automaattisesti tutun kuvion, pysähtymättä miettimään onko siinä mitään järkeä: ”Nettilataaminen pitäisi siis kieltää!”

Olin joskus itsekin aivopesty. Siihen aikaan tämänlainen retoriikka kuulosti minusta täysin järkevältä. Nykyään se kuulostaa vain absurdilta. Mikäli se kuulostaa sinusta vielä millään tapaa uskottavalta, muhii päässäsi edelleen aivopesun jäänteitä. Revi ne pois mielestäsi.

0 vastausta artikkeliin ”Tekijänoikeusteollisuuden aivopesu

  1. Erinomainen kirjoitus taas sinulta. Ensimmäinen kysymys tiedostonjakamisesta puhuttaessa on aina se, miten artistit sitten pärjäisivät. Sitten kun ihmiset saadaan käsittämään, ettei tällä kysymyksellä ole mitään järkevää liittymäkohtaa koko debattiin, muita argumentteja tiedostonjakamisen laittomana pitämiselle ei sitten oikein olekaan.

    No, jo nykyäänkin on tietysti helppo kumota tuo argumentti ihan sanomalla että pärjääväthän ne artistit nytkin ja viittaamalla niihin tutkimuksiin, joiden mukaan kopioinnista ei ole taloudellista haittaa. Tämä ei tietysti auta vastapuolta kehittämään ajatteluaan, mutta auttaa mielipiteen muuttamisessa.

    Aina kun kysytään artistien pärjäämisestä, tekisi mieli vain vastata ettei kiinnosta pätkääkään. Asia saattaisi kyllä kiinnostaa minua jos uskoisin, että heidän olisi vaikeampi pärjätä kopioinnin laillistamisen jälkeen. Epäilen vain, ettei tämänkaltainen vastaus olisi kuitenkaan juuri omiaan edistämään puolueen agendaa. On kuitenkin turhauttavaa aina vängätä artistien tuloista kun ne a) eivät ole vaarassa ja b) niillä ei ole mitään tekemistä kopioinnin laillistamisvaatimuksen taustalla olevien pointtien kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*