Radiolähettimiä koulupukuihin?

Iso-Britannia on matkalla vuoteen 1984. Sormenjälkiskannerit ovat jo arkipäivää monissa brittikouluissa ja iirisskannereitakin on kokeiltu. Seuraavaksi käyttöön ovat tulossa kasvoskannerit ja koulupukuihin asennettavat radiolähettimet. Kouluilla on jo oikeus kerätä oppilaista biometrisiä näytteitä läsnäololistojen ylläpitoa, kouluruoasta maksamista ja koulun kirjaston käyttöä varten.

”Byrokratian vähentäminen” ja ”turvallisuus” ovat tällä kertaa niitä uuskielen sanoja, joilla lasten ihmisarvoa poljetaan. Saavutetaanko näin rajuilla toimenpiteillä oikeasti kuitenkaan mitään etua nykyiseen verrattuna? Kaikkiin käyttötarkoituksiin voitaisiin käyttää yhtä hyvin myös sellaisia keinoja, joiden toteuttamiseksi ei tarvita biometrisiä näytteitä ihmisistä. Perinteiset maksu- ja kirjastokortit ajavat taatusti asiansa ja kulunvalvonta onnistuu työpaikoillakin ”kellokortin” avulla.

Jotta tällaiset rajut keinot oppilaiden valvonnassa olisivat perusteltuja ja tietoturvariskin arvoisia, olisi niistä oltava jotain hyötyä oppilaillekin. Mitä oppilaat hyötyvät näistä keinoista? Pitääkö kouluilla olla oikeus tietää neliömetrin tarkkuudella oppilaan liikkeet? Ovatko lapset ja nuoret kategorisesti Britannian yhteiskunnalle terroristeihin verrattava turvallisuusriski?

Brittejä totutellaan nyt pienestä pitäen ajatukseen siitä, että jokaisen jokaista liikettä seurataan. Aiemman Wikipedia-sensuurin ja verkkosensuurin yleisemminkin tarkoituksena on totutella ihmiset ajatukseen, että viranomaiset tai viranomaisten määräämä yksityinen taho voi koska tahansa sensuroida ihmisten saatavilta tietoa. Vallanpitäjät, eli valvojat itse, eivät sen sijaan ole heittäytyneet aiempaa avoimemmiksi. Kehitys on yksipuolista ja siksi pienelle ihmiselle haitallista.

Oikeuksista on pidettävä koko ajan kiinni, muuten ne viedään. Oikeuksien vähittäinen kaventaminen on vaarallista. Ihmisten on osattava havaita tällaiset kehityskulut ja pysäytettävä ne, tai edes vaadittava jotain vastineeksi. Jos pannaankin opettajille radiolähettimet, jotta vanhemmat voivat valvoa ettei kansankynttilä vietä vapaa-aikaansa holtittomasti? Voidaan valita isoveli valvoo -yhteiskunta (vallanpitäjät valvovat kansalaisia), jokuveli valvoo -yhteiskunta (kaikki valvovat kaikkia) tai kukaan ei valvo -yhteiskunta (lieneekö nykytekniikan aikana enää realistista?).

Puhe FRA-lain vastaisessa mielenosoituksessa

Ohessa FRA-lain vastaisessa mielenosoituksessa Piraattipuolueen puolesta pitämäni puheen teksti. Itse puhe poikkesi tekstistä jonkin verran. Lukemisen helpottamiseksi lisäsin myös väliotsikot. Kiitos kaikille mielenosoitukseen osallistuneille ja sitä henkisesti tukeneille! Paikalla oli odotetusti muutama kymmenen ihmistä, ja medianäkyvyyttä tuli ihan mukavasti.

FRA-laki valitettavan vähän esillä Suomessa
Suomessa on puhuttu hyvin vähän FRA-laista, ottaen huomioon kuinka merkittävä se on. Huomattava osa suomalaisten sähköisestä viestinnästä kuuluu lain piiriin, ja Ruotsin armeija pääsee vakoilemaan viestin sisältöä. Nyt ei siis ole kyse mistään Lex Nokiasta, joka sallisi ainoastaan tunnistetitojen käytön, vaan tosiaankin Lex Orwellista, joka sallii sähköpostien ja tekstiviestien sisällön lukemisen ja puheluiden kuuntelun.FRA voi harjoittaa vakoilua systemaattisesti ja esimerkiksi etsiä avainsanojen perusteella epäilyttävää viestintää. Kaikki tämä voi tapahtua ilman minkäänlaista rikosepäilyä ja ilman minkäänlaista oikeuden päätöstä.

Ruotsissa asiasta on syntynyt mekkala. FRA väittää olevansa kiinnostunut vain ulkomaiden kansalaisista, ja vakoiluoikeudet koskevat periaatteessa vain ulkomailta tulevaa viestiliikennettä. Kuitenkin viestintäverkot ovat nykyään niin kansainvälisiä, että osa ruotsalaisten välisestä viestinnästäkin tulee epäilemättä vakoilun piiriin. Esimerkiksi Suomen nettiliikenne ulkomaille kulkee Ruotsin kautta ja myös huomattava osa Suomen sisäisestä liikenteestä.

Syyt vaikenemiselle
Miksi Suomessa on sitten puhuttu asiasta nin vähän? Keskustelu on liittynyt lähinnä Soneran päätökseen siirtää sähköpostipalvelimensa Ruotsista Suomeen. Ensimmäinen arvaus vaikenemisen syistä on raadollinen. FRA-lain todennäköinen tarkoitus on vakoilla Venäjää, jonka ulkomaan viestiliikenteestä jopa 80 % kulkee Ruotsin kautta. Suomi on varmasti myös kiinnostunut näistä tiedoista. Lisäksi Suomen puolustusvoimissa toimii ilmavoimien alaisena Ruotsin FRA:ta vastaava viestikoelaitos, joka on vähintään yhtä salamyhkäinen kuin suojelupoliisi. Viestikoelaitos ei kerro toiminnastaan mitään, mutta sen päätehtävä on juuri kaikenlainen viestinnän vakoilu. Omien sanojensa mukaan viestikoelaitos vakoilee vain ulkomaisia tiedustelupalveluja. Nyt on kuitenkin aika kysyä Suomen päättäjiltä, mitä kaikkea viestikoelaitos oikein puuhailee? FRA:n on epäilty vakoilleen viestintää laittomasti jo aiemmin, ja FRA-laki on ehkä säädetty vain tuon aiemmin laittoman toiminnan laillistamiseksi.

Vakoilujärjestelmiä useilla mailla – viestintänsä salaamista kannattaa harkita
Ruotsi ei ole ainoa maa, joka vakoilee ihmisten viestejä. Yhdysvalloilla on tunnetusti vastaava ECHELON-järjestelmä ja muutamalla muullakin maalla tiedetään olevan vastaavia järjestelmiä. Onko FRA-lain vastustaminen siis turha taistelu? Ei ole, perusoikeuksia rikkovaa lainsäädäntöä on vastustettava kaikkialla ja kaikissa tilanteissa. Ruotsi on meille erityisen läheinen maa ja FRA:n vakoiluoikeudet kohdistuvat suoraan suomalaisten viestintään. Nämä asiat on nyt nostettava julkiseen keskusteluun. Kansalaisten on edes saatava tietää, mitä tapahtuu.

Nyt on tullut aika salata viestintänne! Piraattipuolue ottaa lähiaikoina käyttöön salatun yhteyden nettisivuilleen. Euroopan unionin ECHELON-raportti suositteli jo vuosia sitten sähköisen viestinnän salaamista, mikäli haluaa välttää niiden sisällön sorkkimisen. Meidän täytyy tietää enemmän, lukea EU-raportti Echelonista, kysyä mitä viestikoelaitos tekee, opetella salaamaan sähköpostimme ja nettiliikenteemme ja vaatia korkeaa tietosuojatasoa esimerkiksi yrityksiltä ja valtionhallinnolta. Ilmeisesti voimakkaillakin supertietokoneilla on hankalaa avata tavallisten ihmisten käytössäkin olevia salauksia. Esimerkiksi Yhdysvaltain valtionhallinnolle salaisten tietojen liikutteluun kelpaavat salaukset ovat saatavilla myös tavallisille kansalaisille.

Toivoa lain korjaamisesta on…
Toivoa jopa FRA-lain kumoamisesta tai muuttamisesta parempaan suuntaan on vielä jäljellä. Laki hyväksyttiin Ruotsin valtiopäivillä hyvin niukalla enemmistöllä, äänin 143-138. Se on aivan liian tiukka tulos perusoikeuksien kannalta näin merkittävälle laille. Toivon, että keskustelu Ruotsissa jatkuu vilkkaana ja että lakia käsitellään lähivuosina siellä ainakin joltakin osin uudelleen. Suomella on edelleen mahdollisuus vaatia Ruotsilta toimenpiteitä esimerkiksi diplomaattisen yhteistyön keinoin. Kansalaisilla on edelleen mahdollisuus painostaa päättäjiä. Ehkä suurin toivo liittyy kuitenkin siihen, että eräs kansalaisjärjestö haastoi Ruotsin FRA-lain vuoksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Tuomioistuimen aiemmasta ratkaisukäytännöstä voisi päätellä, ettei se aivan purematta niele FRA-lain kaltaista perusoikeuksien rikkomista. Päätöksen saaminen tuomioistuimelta kestää kuitenkin vuosia. Siihen saakka asian olisi pysyttävä julkisessa keskustelussa.