Sormenjälkirekisteriä ei rikostutkintakäyttöön

Sisäasiainministeri Anne Holmlund on ilmoittanut, että passilain uudistuksen yhteydessä perustettavaa sormenjälkirekisteriä ei toistaiseksi anneta poliisin käytettäväksi rikostutkinnassa. Piraattipuolueen ohella rekisteriin tai sen joihinkin ehdotettuihin käyttötarkoituksiin ovat suhtautuneet kriittisesti muiden muassa tietosuojavaltuutettu, oikeusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja jopa eräät poliisiviranomaiset.

Asia ilmenee myös sisäasiainministeriön oikeusministeriölle lähettämästä kirjeestä:

Vielä lausuntokierrokselle lähtiessään esitys sisälsi ehdotuksen poliisin oikeudesta käyttää passin sormenjälkitietoja edellä kerrotun henkilöllisyyden selvittämisen lisäksi myös pakkokeinolain (450/1987) 5 a luvun 3 §:ssä tarkoitetun rikoksen ennalta estämiseksi tai selvittämiseksi, jos tiedolla voitaisiin olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle.

Lausuntokierroksella saadun palautteen perusteella on kuitenkin nähtävissä, että tämä ehdotus vaatisi perusteellisempaa arviointia. Sisäasiainministeriössä onkin päädytty tämän vuoksi jättämään ehdotus poliisin oikeudesta käyttää passin sormenjälkitietoja rikostutkintaan pois passilakiesityksestä.

Kirjeessä pyydetään oikeusministeriön yhteydessä toimivaa esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilakien uudistamistoimikuntaa arvioimaan myös sormenjälkirekisterin rikostutkintakäytön mahdollisuuksia. Tästä päästäänkin tämän kirjoituksen ”ei nuolaista ennen kuin tipahtaa” -vaiheeseen. Ajatusta sormenjälkirekisterin käyttämisestä laajasti rikostutkinnassa ei ole hylätty. Passeihin tulee joka tapauksessa sormenjäljet EU-direktiivin vaatimusten mukaisesti kesäkuun loppuun mennessä. Sormenjäljistä muodostetaan edelleen rekisteri.

Rekisterin eräs kyseenalainen käyttötarkoitus säilynee edelleen:

Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että poliisi saisi käyttää passin sormenjälkitietoja, jos tiedot ovat tarpeen henkilöllisyyden selvittämiseksi suoritettaessa sellaista poliisin yksittäistä tehtävää, joka välttämättä edellyttää henkilöllisyyden varmistamista.

Jos poliisi alkaa esimerkiksi tarkistella pikkurikollisten henkilöllisyyksiä sormenjälkirekisteristä ihan yleisessä henkilöllisyyden selvittämistarkoituksessa, siitä ei taatusti ole pitkä matka varsinaiseen rikostutkintakäyttöön. Raja näiden kahden välillä saattaisi olla hyvinkin häilyvä.

Tarkempia johtopäätöksiä voidaan tehdä sitten kun lopullinen hallituksen esitys valmistuu. Joka tapauksessa suurin osa kansalaisista saa jatkossa tottua sormenjälkien ottamiseen ja rekisteröimiseen ilman rikosepäilyä. Ja mikäs muukaan taustalla pilkottaa kuin terrorismi-kortti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*