Muusikko Jill Sobule: Levyn rahoitus faneilta

Stolzen lunnasmalliluennosta sai sen kuvan, että suurten summien kerääminen teosten rahoittamiseksi olisi lähes mahdotonta – etenkin jos puhutaan muista aloista kuin peleistä. Mutta onko se?

Muusikko Jill Sobule päätti tämän vuoden alussa tehdä uuden, seitsemännen levyn. Sen sijaan että hän olisi perinteiseen tapaan päättänyt hankkia tähän rahoituksen levy-yhtiöiltä, kääntyi hän faniensa puoleen. Kyse ei ollut mistään pikkusummasta: tavoitesumma oli yhteensä $75 000 dollaria, joka käytettäisiin sekä levyn tekemiseen että levittämiseen ja markkinointiin. Toisin kuin lunnasmallissa, valmista levyä myytäisiin maksullisesti normaalisti. Lahjoittajille kuitenkin annettiin erilaisia etuja sen mukaan, paljonko he olivat lahjoittaneet. Suluissa niiden ihmisten määrä, jotka tätä kirjoitettaessa ovat lahjoittaneet kyseisen tason verran.

  • $5 ”Ystävä” (8) – Ei erityisiä etuja.
  • $10 ”Hiomatonta kiveä” (71) – Oikeus ladata valmis levy verkosta.
  • $25 ”Hiottua kiveä” (146) – Ennakkokopio valmiista levystä, ennen massalevitystä.
  • $50 ”Tina” (182) – Ennakkokopio valmiista levystä, ja kiitoskirje.
  • $100 ”Kupari” (93) – Kuten yllä, plus ”levyn nuorempi tuottaja” -t-paita.
  • $200 ”Pronssi” (18) – Ilmainen pääsy Jillin keikoille vuonna 2008.
  • $250 ”Hopea” (25) – Kaikki ylemmät, plus jäsenyys ”Tuottajien Salaseurakerhoon”, eli salasana verkkosivulle jonne Jill laittaisi kappaleiden raakaversioita tai muuta kiinnostavaa.
  • $500 ”Kulta” (24) – Lahjoittajan nimi mainitaan (ja mahdollisesti väännetään siitä jokin riimi) levyn lopulla olevalla raidalla.
  • $1000 ”Platina” (10) – Lahjoittajalle kirjoitetaan oma teemalaulu.
  • $2500 ”Smaragdi” (2) – Mainitaan levyn tuottajana.
  • $5000 ”Timantti” (3) – Jill tulee lahjoittajan kotiin pitämään konsertin.
  • $10 000 ”Asetason plutonium” (1) – Lahjoittaja pääsee laulamaan tehtävällä levyllä.

Kuten luvuista saattaa nähdäkin, tavoite tuli täyteen – ja ylittyikin, sillä ihmiset ovat halunneet jatkaa lahjoittamista edelleen. Tätä kirjoitettaessa kokoon on saatu 85 170 dollaria, josta alkuperäinen 75 000 dollaria saatiin kokoon vain 53 päivässä. Rahat tulivat yli 500 ihmiseltä 44 osavaltiosta ja 11 maasta Yhdysvaltojen ulkopuolella.

Jill oli jo pitkän aiemman uran tehnyt, vakiintunut muusikko, mikä auttoi häntä saamaan summan kasaan. Vähemmänkin tunnetut yhtyeet voivat kuitenkin seurata hänen esimerkkiään: sen sijaan että perinteisesti tehdään demonauha levy-yhtiölle ja toivotaan parasta, laitetaan demokappaleet verkkojakeluun ja aletaan kerätä rahaa. Aloittelevan yhtyeen voi olla vaikea saada kokoon vastaavaa summaa kuin Jill, mutta sen sijaan voidaan kerätä esim. pelkästään rahat levyn tekemiseen. Tässä mallissa levy-yhtiöllä on edelleen rooli, mutta pienempänä: se keskittyy vain levyn levittämiseen ja promotoimiseen. Kuten lunnasmallissakin, tämä pienentää sekä levy-yhtiön että tekijöiden riskiä – koska osa levyn tekemiseen menevistä kuluista on jo maksettu, voivat tekijät saada kunkin levyn myynnistä isomman provikan, eikä yhtiö vaaranna yhteen levyyn yhtä paljoa rahaa kuin normaalisti. Vaikka tiedostonjakaminen vähentäisikin levyjen ostamista (tutkimusten valossa kiistanalainen oletus), levyä tarvitsisi myydä harvempia kappaleita jotta se tuottaisi voittoa.

Levy-yhtiöiden puolelta tämänlaisia ”firma vain levittää”-sopimukset sallivia palveluita onkin jo olemassa, kuten esimerkiksi Suomessa tekijälle 70% provikan lupaava The Ground Backstage.

Sobule ei myöskään ole ainoa muusikko, joka on rahoittanut levynsä tällä tapaa. Sitä varten on perustettu erillinen palvelu, ArtistShare, jonka kautta mm. useat Grammy-voittajat ovat saaneet rahoituksen levyilleen.

0 vastausta artikkeliin ”Muusikko Jill Sobule: Levyn rahoitus faneilta

  1. Kaikki muut on suht hyviä ideoita, paitsi ehkä tuo viimeinen ”palkinto”. Mitä jos lahjoittaja ei yksinkertaisesti osaa laulaa?

  2. Jätin pois seuraavan lisäyksen $10 000 tasosta joka oli mukana alkuperäisessä: Don’t worry if you can’t sing – we can fix that on our end. Also, you can always play the cowbell.

    Ilmeisesti niillä on jotain kikkoja joilla lauluäänettöminkin kaveri saadaan kuulostamaan siltä kuin osaisi laulaa. Edes vähän.

  3. Nykyään tekniikka on jo niin kehittynyttä että kyllä huonon laulajan saa suht pienellä vaivalla kuulostamaan loistavalta, kun laulun nuotteja on mahdollista tietokonella muuttaa. Käytäntö on laajastikin käytössä isompienkin artistien kohdalla jossa esim yksi väärin laulettu nuotti voidaan korjata että sitä edes huomaa mitenkään.

    Tätä eivät monet levy-yhtiöt ja artistit halua mainita, helposti arvattavista syistä.

  4. Kiinnostavaa, tuo malli näyttää toimivan kivasti, ainakin vähän vakiintuneimilla artisteilla.

  5. Wau, toi oli mielestäni todella hieno systeemi (unelmoi että lempibändinsä ryhtyisi tuollaiseen ja että olis niin paljon rahaa että sais ne keikalle kotiinsa).

    Harmi että en saavuta äänestys ikää ennen eduskunta vaaleja >_<

  6. Keväällä olin Musiikki & Media -tapahtumakokonaisuuteen kuuluvassa seminaarissa, joka kulki jotakuinkin otsikolla ”Musiikkialan vaihtoehtoiset ansaintamallit”. Puhumassa oli hollantilainen Johan Vosmeijer, joka on perustanut juurikin samantyyppiseen ansaintaan perustuvan levy-yhtiön ja nettiyhteisön, http://www.sellaband.com. Kevääseen mennessä se oli saanut parikymmentä levyä tuotettua. Tutkikaa itse sivuilta lisää.

    Idea on hyvä, mutta näyttäisi todella toimivan vain aika mainstream -sektorilla, rock ja pop jyllää, niinkuin nyt muissakin bisnesmalleissa.

    Kaikkein mielenkiintoisinta (ja merkitävintä?) tuossa seminaarissa olikin itse Vosmeijerin aika sissimäinen ja piraattimyönteinen näkemys tulevaisuuden levy-yhtiötoiminnasta. Keskustelu ammattilaisten kanssa vain vahvisti minulla jo olleita näkemyksiä. Valitettavan arvattavasti tuonne seminaariin ei ollut juurikaan saapunut isojen levy-yhtiöiden edustajia, kutsusta huolimatta, jotta kunnon dialogia oltaisiin saatu aikaan.

  7. Ei levyteollisuuden edustajat enää osallistukaan mihinkään, kun Ruotsin Piratpartiet on jyrännyt ja nöyryyttänyt niitä jo julkisuudessa niin kovaa. Ovat todenneet, että parempi pysytellä vaan propagandassa, jossa ei toinen osapuoli pysty kommentoimaan ja samalla hiljaisuudessa lobbailla lakeja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*