Epäkaupallisen kopioinnin perustelut

Alla on laatimani ehdotus Piraattipuolueen varsinaiselle sivustolle, Politiikka-osiolle Tekijänoikeus– ja Lääkepatentit-tekstien sisarartikkeliksi. Kertokaa jos keksitte siitä parannettavaa, muuten se menee ylös lähipäivinä.

———————

Epäkaupallinen kopiointi

Epäkaupallisen kopioinnin kielto satuttaa muitakin kuin suoranaisia tiedostonjakajia.

Tästä hyvä esimerkki ovat animemusiikkivideot (AMVt) – harrastelijoiden luomat musiikkivideot, joissa on miksattu yhteen japanilaisista animaatioista otettuja kohtauksia jonkin tietyn musiikkikappaleen tahtiin. Tämä on kasvanut valtaisaksi ilmiöksi – aiheelle omistautuneelle AnimeMusicVideos.org -sivustolle oli vuoden 2008 elokuuhun mennessä lähetetty yli 127 000 teosta yli 44 000 eri tekijältä. Käytännössä AMVt tuottavat lähinnä lisämainosta sekä kuva- että äänimateriaalin lähteelle, ja on selkeä tapaus jossa luodaan kokonaan uutta kulttuuria – mutta tämä ei muuta sitä, että AMVt ovat laittomia, koska niissä on käytetty luvatta sekä musiikkia että kuvamateriaalia.

Nettiaika on mahdollistanut laajamuotoisen tuotetun materiaalin leikkelyn, remiksauksen ja uuden luomisen ja levittämisen. Nykyistä lainsäädäntöä ei kuitenkaan ole tehty tämänlaisia mahdollisuuksia silmälläpitäen, eikä tavallinen harrastaja koskaan voi olla varma, milloin hänen uusiokäyttönsä lasketaan uudeksi lailliseksi teokseksi ja milloin tekijänoikeusrikkomukseksi. Toisaalta lakia ei käytännössä voida muuttaa siten, että esimerkiksi AMVt olisivat laillisia mutta alkuperäisen musiikin kopiointi ei – jos näin tehtäisiin, musiikkia alettaisiin vain jakaa videomateriaalin kanssa paketoituna.

Tiedostonjakamisen kitkeminen vaatisi rajua kansalaisoikeuksien polkemista.

Tällä hetkellä tiedostonjakaminen rehottaa valtoimenaan, eikä sitenkään ole mitenkään kovin helppo valvoa. Laittomat tiedostot liikkuvat Internetissä kaiken muun liikenteen seassa, samoja reittejä joita käyttävät mm. verkkopankkimaksut, henkilökohtaiset sähköpostit ja täysin lailliset tiedostonsiirrot. Tiedostonjakamista ei ole mahdollista saada kuriin ilman, että kaikkea tätä liikennettä ruvetaan seuraamaan. Länsimainen oikeuskäytäntö on sallinut kirjesalaisuuden paikoittaisen rikkomisen ja ihmisten salakuuntelun, mikäli on ollut vahvaa näyttöä siitä, että nämä ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin. Itsessään tämä siis ei olisi täysin ennenkuulumatonta. Ennenkuulumatonta on kuitenkin, että tämänlaista seurantaa kohdistettaisiin toimintaan, jonka rajoittamiseksi olisi tarpeellista tarkkailla käytännössä kaikkia kansalaisia, soveltaen tarkkailua myös kaikkeen verkossa liikkuvaan henkilökohtaiseen ja arkaluontoiseen materiaaliin.

Tekijänoikeusjärjestöt ovat myös pyrkineet lobbamaan itseään sekä Internet-palveluntarjoajia valvomaan ihmisten tiedostonjakamiskäyttäytymistä ja esimerkiksi katkeisemaan näiden Internet-liittymän mikäli rikkeitä havaittaisiin. Tämänlainen ratkaisu antaisi yksityisille, kaupallisille toimijoille vapauden seurata ihmisten henkilökohtaista viestintää usein hyvinkin kyseenlaisilla perusteilla, ilman oikeudellista turvaa. On teknisesti mahdotonta seuloa kaikkea laitonta tiedostonjakamista ilman, että samalla tarkkailtaisiin täysin laillista Internet-toimintaa – yhtä mahdotonta kuin laittaa poliisi avaamaan vain ne kirjeet, joissa puhutaan rikoksista.

Lisäksi tiedostonjakorikkomuksista on hyvin helppo lavastaa syylliseksi. Washingtonin yliopiston tutkijat saivat aikaan satoja yhteydenottoja rikkomuksista koneille, joilta ei koskaan ollut jaettu mitään sisältöä – mukaanlukien verkkotulostimille, joiden ei edes ole mahdollista jakaa tiedostoja1.

1: Michael Piatek & Tadayoshi Kohno & Arvind Krishnamurthy (2008): Challenges and Directions for Monitoring P2P File Sharing Networks –or– Why My Printer Received a DMCA Takedown Notice.

Väitteet tiedostonjakamisen haitallisuudesta myyntiin ovat vähintäänkin kiistanalaisia.

Tällä hetkellä tiedostonjakamisen vaikutusta myyntiin on tutkittu eniten musiikkipuolella, jossa eri tutkimukset ovat tuottaneet ristiriitaisia tuloksia. Muutama tutkimus on puhunut merkittävästä haitasta, mutta usean mukaan lataamisen ja myynnin välinen yhteys on vähäinen, olematon, tai jopa positiivinen2. Mm. eräs ristiriitaan pureutunut tutkimus totesi syyksi sen, ettei tiedostonjakamisen vaikutus eri artisteihin ole yhtenäinen – pienet nimet, jotka tarvitsevat kuuluisuutta, hyötyvät siitä siinä missä valmiiksi isot nimet kärsivät3. Levymyynnin laskuun on myös muita selityksiä kuin tiedostonjakaminen: 90-luvun alussa ihmiset alkoivat muuttamaan vanhoja kasetti- ja LP-kokoelmiaan CD-levyiksi, ja myynti on laskenut kun tämä on saatu tehtyä.

Tietokonepelit ovat täysin digitaalisena mediana kokeneet aggressiivista kopiointia koko olemassaolonsa ajan, mutta ovat siitä huolimatta kasvaneet yhtä suureksi kuin mikä tahansa muu mediateollisuuden ala. Elokuvateatterien myyntitulot olivat Motion Picture Association of American omien tilastojen mukaan viime vuonna ennätyssuuret, niin Yhdysvalloissa kuin kansainvälisestikin4. Ruotsissa kuluttajien kulttuuriin käyttämät summat ovat olleet rajussa kasvussa viime vuosina (esim. kirjojen kokonaismyynti on kasvannut 37,7 prosentilla välillä 1998-2006)5.

2: Tiedostonjakotutkimuksia Piraattipuolueen blogissa.
3: David Blackburn (2004): On-line Piracy and Recorded Music Sales.
4: Motion Picture Association of America (2007): Theatrical Market Statistics.
5: Johanna Nylander (2008): Kulturskymning inställd.

Perinteisille liiketoimintamalleille on vaihtoehtoja.

Kopioinnin tuottama vahinko liiketoiminnalle ei itsessään ole peruste kopioinnin kieltämiselle. Se on peruste vain, mikäli kukaan ei löydä liikemalleja joita kopiointi ei haittaa. Tämänlaisia liikemalleja kuitenkin on. Porrastetussa lunnasmallissa esimerkiksi muusikko voi julkaista huonolaatuisen nauhoituksen kappaleestaan julkiseen jakeluun, ja sitten laittaa siitä parempilaatuisia versioita saataville sitä mukaa kun hänelle lahjoitetaan sitä varten rahaa6. Ilmaiset nettisarjakuvat elävät oheistuotteiden ja mainonnan myynnillä. Taiteilijat laittavat teoksensa ilmaisjakeluun mutta ottavat niiden kaupallisesta käytöstä rahaa. Ja niin edelleen.

6Piraattipuolueen blogi: Lunnasmalli ja sen lähisukulaiset.

Tiedostonjakaminen tuottaa enemmän hyvää kuin pahaa.

Keskimääräinen tiedostonjakaja lataa paljon enemmän kulttuuria kuin mitä hänellä olisi edes varaa ostaa. Täten merkittävä osa siitä materiaalista jonka hän lataa mutta ei osta, on sellaista jota hän ei olisi ostanut muutenkaan – hyötyä kertyy enemmän kuin haittaa. Eräässäkin opiskelijoista tehdyssä tutkimuksessa tiedostojenvaihdosta kertyvät hyödyt olivat kolminkertaiset viihdeteollisuuden tulonmenetyksiin verrattuna7.

7: Rafael Rob & Joel Waldfogel (2004): Piracy on the High C’s: Music Downloading, Sales Displacement, and Social Welfare in a Sample of College Students.

Täysin vapaa tiedostonjakamisen salliminen olisi suurin edistysaskel kulttuurin saatavuudelle sitten julkisten kirjastojen.

Tiedostonjakamista on verrattu julkisiin kirjastoihin: ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa on olemassa teknologia, jolla käytännössä kaikki,
minä ajanjaksona tahansa tai millä puolella maailmaa tahansa tuotettu säilynyt kulttuuri voidaan saattaa kaikkien saataville välittömästi, pelkästään nappia painamalla. Mitä enemmän esteitä kopioinnille on, sen pidempään kestää ennen kuin tämä tilanne saavutetaan. Lisäksi vapaa kopiointi auttaa säilyttämään kulttuuria, kun esimerkiksi loppuunmyytyjä, katoamisvaarassa olevia teoksia voidaan siirtää digitaaliseen muotoon, turvaan kaikkien saataville.

0 vastausta artikkeliin ”Epäkaupallisen kopioinnin perustelut

  1. Itse olisin listannut oikeusjärjestelmän rasitukset tämän tyyppisissä keisseissä.
    Eli sen tosiasian, että nykyin lainsäädäntö (tai tekijänoikeusmafian lobbaaman suunnan) mukainen menettely rasittaisi näennäisesti turhasti ja erittäin raskaasti meidän oikeusjärjestelmää (mikäli tahdottaisiin että laki on kaikille sama).. jota tietenkin kustannetaan meidän maksamillamme verorahoilla (ainakin osaltaan). Itse tienaan bruttona päälle 4k euroa/kk ja siitähän menee hyväntekeväisyyteen semmoinen 32-36% riippuen ylitöistä yms herkuista. Ei paljoa hymyilytä että niilläkin rahoilla kustannetaan pahimmillaan turhia oikeuskuluja ja asiaa käsitelleiden virkamiesten palkkoja yms leimaveroja mitä lie siellä välissä onkaan semmoista mistä voi laskuttaa.
    Loppuvetona siis, tämän tyyppinen menettely mikä lisääntyessään määrin kriminalisoi yhteiskunnan ihmisiä myös vastapainona rasittaa oikeusjärjestelmää siten että loppujen lopuksi jopa asiaan täysin puuttumattomien ihmisten varoja käytetään systeemin pyörittämiseen.
    There is no such a thing called as ’free lunch’.
    Ja lopuksi, kumpi on tuomittavampaa suomalaisen moraalikäsityksen mukaan, henkirikos, seksuaalirikos vai tekijänoikeusrikos?

  2. Pahoittelen myös että olen nauttinut kesäloman mukaisen alkomahooli annoksen tässä blogia lueskellessani. Mutta en silti väheksy äskeistä kommenttiani. :)
    Siitä varmasti herää muutama mieti jos toinen kaikille.

  3. Vähän asiaan liittyen:
    Kuka muistaa vielä sen suomalaisen Loituman polkkarallatuksen?
    http://uk.youtube.com/watch?v=vjvVBCNcL_A

    Ei kai näilläkään mitenkää ihan ihmeellisesti menny, ennen kuin joku ILMAN TEKIJÄNOIKEUKSIA postasi tuon rallin youtubeen ja kaikkiaan varmaan yli 5 miljoonaa kertaa katsottu tuo järisyttävä biisi.

    Aikoinaan kun tuo oli Youtubessa katsotuin video (tjsp), niin radiossa Loitumatyyppejä haastateltiin. Sanoivat että puhelin on alkanut soimaan ja keikat on myyty seuraaville vuosille täyteen.

    Että tässä ehkä yksi esimerkki siitä, miten homma voisi toimia, vaikka tekijänoikeudet olisivat huomattavasti rajatummat kuin nykyisin.

    PP voisi lähestyä Loitumaa ja kysyä miten menee nykyisin :)

  4. Itse korostaisin enemmän ja oikeastaan eniten tuota vertausta kirjastoihin. Mikä on kirjastojen tarkoitus? Levittää kulttuuria kaikkien saataville – ilmaiseksi. Kirjastot toivat aikoinaan kaikille mahdollisuuden nauttia kulttuurista ilmaiseksi. Nykyään tästä mahtavasta järjestelmästä olisi helppoa tehdä vielä monin verroin tehokkaampi – ja halvempi ylläpitää.

    Mikä estäisi kirjastoja saattamasta aineistojaan digitaaliseen jakeluun? Yhtä CD-levyä voisi lainata yhden sijasta koko maailma yhtä aikaa. Ei haittaisi vaikka lainattava teos olisi kirjastossa maailman toisella puolella – saisit sen silti käsiisi hiiren klikkauksella. Yhtenäinen kirjastojen muodostama verkko, jossa lainaukset tapahtuisivat digitaalisesti, ajaisi erinomaisesti kirjastojen alkuperäistä ideaa.

    Tällainen järjestelmä olisi erittäin helppoa toteuttaa, jos halua löytyisi. Kaikki vain eivät halua parantaa mielestään jo liian hyvää ja vaarallista järjestelmää…

  5. Kiitoksia palautteesta.

    Teen huomautetut kielioppikorjaukset. Oikeusjärjestelmän rasituksista voisi laittaa ainakin lyhyen maininnan kansalaisoikeuksien polkemisen kohdalle, todeten että jos asian hoitaminen jätettäisiin puhtaasti oikeusistuimen tehtäväksi niin se ylirasittuisi varsin nopeasti.

    Tuota AMV-juttua en tullut ajatelleeksikaan. Ajattelin laittaa sen ensimmäiseksi jotta heti alkuun saisi ihmisiltä pois ”tämä on vain jotain warettajien touhua”-ajatukset, mutta ei tullut mieleenkään että animemaininta saattaisi karkoittaa osan väestä pois. Pitäneepä sitten heittää sitä vähän alemmas, ellei joku keksi siihen parempaa esimerkkiä. Hmm. Olisiko seuraavanlainen järjestys mitään:

    1. Vaatisi rajua kansalaisoikeuksien polkemista
    2. Väitteet vaikutuksesta myyntiin kiistanalaisia
    3. Perinteisille liikemalleille on vaihtoehtoja
    4. Suurin edistysaskel saatavuudelle sitten kirjastojen
    5. Satuttaa muitakin kuin tiedostonjakajia
    6. Tuottaa enemmän hyvää kuin pahaa

    Perustelut tälle järjestykselle: 2-3 ovat ”ei haittaa”-perusteluita. Ne on tärkeä tuoda esille varhaisessa vaiheessa, koska ne pureutuvat siihen olennaisimpaan asiaan jonka vuoksi valtaosa tiedostonjakamista vastustavista vastustaa sitä, ja moni saattaa lakata lukemasta jos näitä ei käsitellä mahdollisimman varhain. En silti aloittaisi aivan suoraan niillä, sillä skeptiselle lukijalle täytyy myös antaa joku konkreettinen ”miksi muuttaa”-perustelu heti alkuun, ”muuttamisesta ei ole haittaa”-perustelut eivät riitä. Eli ensin annetaan ongelma jonka laillistaminen ratkaisee, sen jälkeen selitetään miksi laillistaminen ei itsessään aiheuta lisäongelmia, sitten kerrotaan lisää hyviä puolia laillistamiselle. Nelosen heitin siihen missä on koska kirjastovertausta pyydettiin painottamaan (ja voin vielä vähän laajentaa sitä). Viitonen on viitonen eikä kuutonen lähinnä vain siksi, että se on kuitenkin sen verran olennainen pointti ettei sitä ihan viimeiseksi tahdo jättää.

  6. Tiedän että tässä viestissä oli aiemmin enemmän kommentteja… poistinkohan vahingossa niitäkin kun luulin vain olevani deletoimassa roskakommentteja? Anteeksipyyntöni kaikille niille, joiden kommenteille kävi näin.

  7. Päivitysilmoitus: Recent Links Tagged With "blogi" - JabberTags

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*