Sananvapauden merkitys

Sain vähän aikaa sitten sähköpostia, jossa kommentointiin Internet on lähikapakka -postaustani. Alla on hieman muokattuna osa vastauksestani, jossa korostan sananvapauden tärkeyttä.

Samalla voisin mainita, että blogi hakee ehdotuksia potentiaalisista vieraskirjoittajista – esimerkiksi vapaita levitystapoja käyttäviltä muusikoilta, tekijänoikeuden kanssa työkseen työskenteleviltä, ja niin edelleen. Kirjoitusten ei tarvitse olla estoitta Piraattipuolueen kantaa tukevia, ja voivat olla osittain kriittisiäkin, kunhan kritiikki on perusteltua, rakentavaa ja tekijänoikeus/kansalaisvapauskeskustelua edistävää. Laittakaa ehdotuksia tänne kommentteihin tai minulle sähköpostiin (kaj.sotala@piraattipuolue.fi).

——————–

Aluksi pitää muistuttaa, että blogikirjoitukseni ovat enimmäkseen omiani, eli ne eivät välttämättä muodosta puolueen virallista kantaa – virallisesta kannasta päättämiseen tarvitaan puoluehallituksen kokous tai, isompien kysymysten ollessa kyseessä, koko yhdistyksen kokous. Olen toki puoluehallituksen jäsen ja pyrin kirjoittamaan pääasiassa sellaisia asioita, jotka eivät olisi puolueen kannan kanssa hirveästi ristiriidassa – mutta jos jostain asiasta on eri mieltä, niin siitä voi laittaa sähköpostia tai ottaa sen puheeksi foorumeilla tai irkissä. Jos tarpeeksi moni ihminen on selkeästi eri mieltä, niin kantoja muutetaan. Minun mieleni muuttamiseen voi riittää yksikin ihminen, jos perustelut vain ovat tarpeeksi hyvät.

Sitten itse asiaan. Internetiä ei tule jättää kaiken lain ulkopuolelle, tai antaa kenen tahansa uhkailla miten tahansa. Mikäli joku tekee varsinaisia konkreettisia *uhkauksia*, tällöin asiaan on täysin perusteltua puuttua, enkä yritäkään väittää että yrityksiä varsinaisesti uhata ihmisiä pitäisi suvaita.

Demokratiaan kuitenkin kuuluu oleellisena osana myös sananvapaus, ja, kuten eräs tuttavani sanoi, ”ihmisillä pitäisi olla oikeus olla tyhmiä”. Tämä ei toki tarkoita sitä, että saisi käyttäytyä aivan miten tahansa haluaa – mutta Internet on lähikapakka -blogauksessa linkitin esimerkiksi uutiseen, jonka mukaan ”esimerkiksi blogien ylläpitäjille asetettaisiin vastuu seurata ja poistaa blogeistaan rasistiset viestit”. En voi sanoa, että minua varsinaisesti itsessään haittaisi se ajatus, ettei rasistisia mielipiteitä enää näkyisi Internetissä – minulta ei rasisti/uusnatsitouhulle juuri sympatiaa liikene – mutta tällöin oltaisiin käytännössä kielletty ilmaisemasta mielipidettä. Mikäli jollakulla olisi oikeaa, perusteltua kritiikkiä esim. maahanmuuttajakiintiöiden määriin, tekisi tämänlainen säännös vaikeammaksi tuoda ilmi kritiikin – vaikka laki itsessään ei perusteltua argumentointia kieltäisikään, pelkkä ajatus siitä että nyt saattaa joku laskea tämän rasistiseksi kommentoinniksi ja vetää raastupaan, vähentäisi ihmisten uskallusta tuoda ääntään esille.

Muitakin ongelmia tuosta ehdotuksesta löytyy. Jos ihmisiä kielletään ilmaisemasta julkisesti jotakin mielipidettä, se ei tarkoita sitä, etteikö mielipidettä ilmaistaisi lainkaan – se tarkoittaa vain sitä, että sitä siirrytään ilmaisemaan jonnekin, jossa ulkopuoliset eivät sitä näe. Syntyy sulkeutuneita yhteisöjä, joissa rasistisia ajatuksia omaavat yksilöt keskustelevat asiasta vain keskenään ja vakuuttavat toisilleen mielipiteidensä olevan ihan okei – ja kun ulkopuolisia ei ole paikalla järjen äänenä, alkavat ehkä myös vakuuttelemaan toisilleen ettei rasistisissa teoissakaan ole mitään vikaa. On toki totta, että nettiyhteisöt voivat herkästi muutenkin ajautua sellaiseen pisteeseen, ettei siellä kuunnella kuin varsin äärimmäisiä mielipiteitä – tietyn ihmislajin kanssa kommunikointi ei vain onnistu – mutta niissäkin on *periaatteessa* aina mahdollisuus löytyä vähemmän äärimmäisiä tapauksia jotka rauhoittelevat muita.

Tuottaako tiettyjen mielipiteiden ajaminen maan alle huonompia tuloksia kuin jos niiden annetaan näkyä julkisesti ja saada itselleen lisää kuulijoita? En tiedä. Voi olla, että sulkeutuneet ääriyhteisöt olisivat loppujen lopuksi pienempi paha – mutta oikeutta omaan mielipiteeseen on huono ruveta rajoittamaan vain sen perusteella, että se ehkä auttaa vähentämään väkivaltatekoja.

Kolmantena ongelmana on se, mistä tietää olevansa oikeassa. Rasististen kirjoitusten kohdalla ei taas ehkä ole itsessään ongelmaa, mutta jos yksi mielipide kielletään, niin herkästi saatetaan myös kieltää muita. Saksassa kiellettiin vähän aikaa sitten holokaustin kyseenalaistaminen. Tämäkään tuskin itsessään tuottaa hirveää vahinkoa, mutta entäs tuore tekijänoikeuslaki, joka kieltää keskustelun kopiosuojausten kiertämisestä? Se nyt selvästikin on päin mäntyä, mutta sen säätäjät ja laatijat ajattelivat varmasti olevansa yhtä hyvällä asialla kuin rasististen puheiden ja holokaustikieltämisen kieltäjätkin. Jos sananvapautta ja oikeutta mielipiteiden vapaaseen ilmaisuun ei pidä ehdottomasti suojattavana asiana, riskeeraa sen että jonain päivänä omakin mielipide kielletään – tai sen, että jonain päivänä tulee itse kieltäneeksi asian jota luulee pahemmaksi kuin mikä se onkaan. Monet aidosti hyväätarkoittavat ihmiset olisivat hyvinkin saattaneet tukea esimerkiksi ajatusta kieltää naisten tai orjien oikeuksia kannattavat puheenvuorot. Yhdysvalloissa pyrittiin aikoinaan kovasti sensuroimaan kommunismin puolestapuhujia, ja siinä samassa pilattiin monta elämää.

Kun natsit tulivat hakemaan kommunisteja, en sanonut mitään, koska en ollut kommunisti…”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*