Tuhansia vuosia olemme parantaneet mahdollisuuksiamme kerätä ja levittää informaatiota. Informaation hallinnasta on aina taisteltu: vanhoista antiikin kirjastoista ja nykyajan internetistä. Kirjastoja on poltettu ja kirjarovioita pidetty. Natsihallinto piti moraalisesti oikeutettuna tuhota ”epäsaksalainen henki” polttamalla kirjoja jotka sisälsivät muita näkemyksiä.

Meidän aikanamme tekijänoikeushallinto puhuu digitaalisen hengen torjumisesta. He haluavat torjua vapaan pääsyn informaatioon ja tietoon, vaikka tämä ainoastaan parantaa yhteiskuntaamme. Tämän päivän kirjaroviot tapahtuvat digitaalisesti niin, että estetään pääsy sellaisiin internetin palveluihin, joita informaatiota kontrolloivat tahot pitävät moraalittomina, tai suljetaan niitä.

Yhteiskunta kuitenkin muuttuu jatkuvasti. Tänään saatamme liittää termin ”digitaalinen” elokuviin ja musiikkiin, mutta yhteiskunnastamme on tulossa yhä digitaalisempi! Voi tulostaa auton osia, polkupyöriä tai vaatteita tavaratulostimilla (3D-printterit). Tutkimukset kuinka tulostaa lihaa tai muita ruokia ovat niin edistyneitä, että ihmisten ruokkiminen tällä tavalla on pian todellisuutta.

Ne yhtiöt, joihin tavaratulostimet (ja muu uusi teknologia) iskevät, katsovat miten olemme aiemmin ratkaisseet asian. Ne haluavat myös asetettavan lakeja estämään uutta teknologiaa ajamasta niitä perikatoon. Ne toimivat aivan kuten elokuva- ja musiikkiyhtiöt ovat toimineet, eli yrittävät kriminalisoida tulevaisuuden.

Tällä hetkellä nämä yhtiöt sanovat, että niiden täytyy pysäyttää piratismi suojellakseen kuluttajia vaarallisilta asioilta kuten räjähtäviltä paristoilta tai laittomilta lääkkeiltä – tai yhtä hyvin viruksilta elokuvissa joita olet ladannut. Tulevaisuudessa virusten sanotaan olevan ruoassa, jota lataat laittomasti syöttääksesi perheesi sen sijaan että maksaisit ruokalisenssiä suuryhtiölle. Ei ole kyse kuluttajien turvallisuudesta vaan on kyse kontrollista sekä vallasta. On kyse rahasta.

Kehoni solut ovat kopioita vanhempieni soluista. Rokotteet jotka he ovat saaneet saattaisivat myös suojella minua. Tämän ollessa jo todellisuutta suomme yhtiöille oikeuden pitää järjettömiä geenipatentteja. On esimerkiksi olemassa hohtavia kaloja, jotka eivät saa lisääntyä, koska se loukkaisi patenttia. Jos annamme tällaista tapahtua yhteiskunnassamme, annammeko myös näille yhtiöille samoja oikeuksia omiin kehoihimme?

Suurimman osan elämästäni olen työskennellyt informaatio-aiheen parissa: aina varhaisesta lapsuudestani asti, kun kopioin ohjelmia ystäviltäni oppiakseni ohjelmoimaan, tähän päivään saakka, kun käytän näitä taitoja aktivistina, joka luo tärkeitä internetpalveluita. Yksi niistä oli The Pirate Bay, maailman suurin informaation jakelupalvelu, palvelu, joka pelottaa Hollywoodia niin paljon, että Valkoinen Talo meni Ruotsiin ja sanoi lopettavansa kaupankäynnin maan kanssa mikäli se ei tekisi loppua The Pirate Baystä. Lakeja ei ollut rikottu, mutta Ruotsi silti yritti pysäyttää palvelun. Laittoman ratsian jälkeen, jonka toteutti poliisi, joka oli tutkinnan aikaan myös töissä kahdessa Hollywood-yrityksessä, seurasi yksi suurimmista oikeudenkäynneistä Ruotsissa. Tuomari oli puheenjohtajana tekijänoikeusjärjestössä, joka lobbasi joidenkin Hollywood-yhtiöiden tukemana voimakkaampaa informaation kontrollia. Minut tuomittiin vankeuteen sekä sakkoihin, jotka olivat Ruotsin oikeushistorian suurimpia. Rikoksena oli avunanto avunantoon informaation välityksessä, jota mahdollisesti tapahtui luvattomasti jossain päin maailmaa.

Me jotka olemme Pohjoisesta pidämme järjestelmiämme eettisinä ja reiluina. Tämä oikeusjuttu sai kansan kyseenalaistamaan tuon näkemyksen. Se teki selväksi, että valta kuuluu niille joilla on rahaa. Minä en halua sellaista yhteiskuntaa!

Teen mitä voin auttaakseni niiden ongelmien ratkaisemisessa, joita meillä on tänään, kuten myös niiden, joita meillä on tulevaisuudessa. Siksi olen päättänyt osallistua Europarlamenttivaaleihin 2014. Vaikka en olekaan poliitikko, tai kenties juuri siitä syystä, uskon että kokemukseni sekä tietoni voisivat auttaa luomaan kipeästi kaipaamiamme ratkaisuja. Yhteiskunnallinen valta tulee jakaa demokraattisesti. Kansan tulee päättää mitkä säännöt ja lait ovat olemassa, ei korruptoituneiden yhtiöiden. Meidän on uhrattava joitain asioita joita emme enää tarvitse tehdäksemme tietä uudelle parannetulle versiolle.

Ne jotka tuntevat minut henkilökohtaisesti tietävät, että taistelen monien asioiden puolesta. Olen kasvissyöjä ja haluan siten parempaa eläintensuojelua ja ruoan sääntelyä. Olen huolestunut vallan keskittymisestä EU:hun, kuten myös henkilötietojen keskittymisestä suurille yhtiöille. Haluan toimivan sosiaalisen turvaverkon ja erittäin hyvän koulutuksen kaikille riippumatta sukupuolesta tai taustasta. Uskon, että huomisen luokkaeriarvoisuus perustuu siihen, miten ihmiset pääsevät käsiksi informaatioon ja tietoon. Taistelen aina lujaa enkä koskaan anna periksi auktoriteeteille niiden itsensä vuoksi. Kuten The Pirate Bay ei koskaan luovuttanut, en luovuta minäkään.

Kutsun yleensä itseäni sosialistiksi, vihreäksi ja piraatiksi. Monipuolisen taustani vuoksi – olen (muun muassa) hakkeri, aktivisti, taiteilija ja DJ – en sovi perinteiseen poliittiseen puolueeseen. Siksi olen päättänyt tuoda ehdokkuuteni puolueeseen, joka keskittyy harvoihin asioihin ja siksi sopii siihen mitä haluan saavuttaa: Piraattipuolueeseen. Uskon että meillä on valtava mahdollisuus vaikuttaa EU:hun ja haluan olla osa sitä.

Tällä hetkellä piraateilla on kaksi europarlamentaarikkoa, jotka molemmat ovat Ruotsista. Nämä kaksi ovat ainoat, jotka todella keskittyvät siihen, minkä näen olevan yhteiskuntamme tulevaisuuden perusta. Nämä aiheet ovat tärkeitä maailmanlaajuisesti, ei vain Ruotsissa. Ja kotimaani Suomi on jopa vieläkin riippuvaisempi digitaalisen alan tulevaisuudesta. Siksi Suomen on mielestäni aika saada piraatti Euroopan unioniin!

Peter Sunde

Maaliskuussa pidetyn palautekyselyn ja puoluehallituksen sekä piiriyhdistysten edustajien suunnittelutapaamisen pohjalta hallitus on päättänyt, että puolueen kevätkokouksen käsiteltäväksi laaditaan esitys puolueen ohjelman laajentamiseksi.

Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneista kannatti ainakin jonkinasteista ohjelman laajentamista ja kaikki suunnittelutapaamiseen osallistuneet kannattivat tai hyväksyivät ajatuksen, että puolueohjelmaa tulee laajentaa jonkin verran. Vain hyvin harva kannatti puolueen muuttamista ’yleispuolueeksi’, joten laajentamisen jälkeenkin puolueen fokus on selkeästi tietoyhteiskunnassa ja kansalaisoikeuksissa.

Ohjelman muutosesitysten on tarkoitus olla valmiina toukokuun puoliväliin mennessä.

Talouspolitiikkaa

On osoittautunut, että puolueen täytyy voida esittää kattavia näkemyksiä talouteen liittyen. Esimerkiksi toukokuussa 2014 pidettävissä europarlamenttivaaleissa ollaan hyvin heikoilla eväillä, mikäli lähdemme ilman minkäänlaista kantaa eurokriisiin. Lisäksi perustulokanta vaatii tarkempaa mallia sekä, mikä ehkä olennaisempaa, johdonmukaisen näkemyksen siitä, miten mahdollista ideaalista perustuloa kohti pitäisi edetä.

Arvoliberalismia halutaan vahvistaa

Puolueohjelmassa on jo selkeä periaatelinjaus yksilönvapauksien puolesta, mutta sen lisäksi halutaan konkreettisia linjauksia jotka erottavat piraatit muista puolueista, jotka haluavat näyttää arvoliberaaleilta, mutta välttävät ottamasta suoraan kantaa keskeisiin kysymyksiin. Harkittaviksi on ehdotettu muun muassa päihdepolitiikassa huumeiden dekriminointia ja kannabiksen laillistamista sekä tupakka- ja alkoholilainsäädännön tiukennusten vastustamista, yleistä ja yhtäläistä vapaaehtoista asevelvollisuutta, rahankeräyksen sallimista kansalaisille ja yleishyödyllisille yhdistyksille, sekä seikkaperäistä eutanasialainsäädäntöä.

EU:n ja jäsenvaltioiden suhde

EU-vaalien vuoksi on otettava kantaa myös kansallisvaltioiden ja EU:n suhteeseen. On tärkeää esittää näkemyksiä siitä, minkä päätöksenteon tulee tapahtua paikallisella tai kansallisella, minkä eurooppalaisella tasolla. Euroopan demokratiakehitystä varjostavat vaikutusvaltaiset lobbauskoneistot sekä järjestelmän raskas byrokraattisuus; näille tulisi tarjota vaihtoehtoina rakenteellista avoimuutta ja suoraa kansalaisvaikuttamista.

Koulutus ja tiede

Palautekyselyssä korostui, että koulutus- ja tiedepolitiikasta halutaan puolueelta näkemyksiä. Puolueen aktiivit ovat yleensä perehtyneet näihin aiheisiin varsin hyvin, joten luontaisesti puolueella olisi paljon annettavaa koulutuspolitiikan kehittämiseksi sekä tieteellisen tutkimuksen edistämiseksi muutenkin kuin vain immateriaalioikeuksien rajoituksia löyhentämällä. Aiemmin puolueohjelmaan jo hyväksytyistä ehdotuksista, toisen kotimaisen kielen pakollisuuden poistamisesta ja uskonnonopetuksesta luopumisesta, on esitettävä tarkempi malli, jossa muutokset suhteutetaan koko opetussuunnitelmaan.

Tekijänoikeudet ja demokratia

Puolueohjelman keskiön suhteen on odotettavissa tarkennuksia ja lisäyksiä. Erityisesti demokratian kehittäminen ja tekijänoikeudet kaipaavat päivittämistä liittyen tuoreisiin poliittisiin muutoksiin. Esimerkiksi kansalaisaloitejärjestelmän toteutuminen on tärkeä ottaa huomioon puolueen tavoitteita uudistettaessa. Järkeä tekijänoikeuteen -kansalaisaloitteessa on ilmaistu joitain piraattipuolueen ajatuksia sivuavia tavoitteita, joita tulee harkita oikeansuuntaisina ratkaisuina edetessä kohti selvästi joustavampia ja rajallisempia tekijänoikeuksia. Varsinkin on syytä miettiä tekijänoikeussopimuksia koskevaa kohtuullisyyspykälää.

Uudistuksen suuntaviivat
Nykyinen puolueohjelma

Kansalaiset ovat hyödyntäneet ahkerasti mahdollisuutta kansalaisaloitteiden laatimiseen eduskunnalle. Aloitteilla on kuitenkin tuskainen taival saavuttaa vaadittava 50 000 kannattajan raja puolessa vuodessa. Onnistuminen vaikuttaa mahdolliselta vain muutaman aloitteen kohdalla.

Aloitteiden laatijoita saattaa uhata turhautuminen. He ovat kovalla työllä saaneet kerättyä vaikkapa 30 000 allekirjoitusta, mutta kun vaadittu raja uupuu, aloite mitätöityy kokonaan. Näin on juuri käymässä Energiajuomat K16 -aloitteelle.

Suomessa edellytettävä kannattajien määrä on korkea suhteessa äänioikeutettujen määrään. Puolassa, jossa järjestelmä on toiminut hyvin, kannattajia tarvitaan 0,3 prosenttia äänioikeutetuista kolmessa kuukaudessa. Suomessa tarvitaan 1,2 prosenttia kuudessa kuukaudessa. Määrän voisi, aikaraja huomioonottaen, pudottaa Suomessa puoleen.

Kansalaisaloitelakia valmisteltaessa Piraattipuolue esitti käyttöön otettavaksi myös ”kansalaiskysymystä”. Siinä tietty määrä henkilöitä voisi esittää kirjallisen kysymyksen, johon ministerin pitäisi vastata parissa viikossa kuten kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen. Kansalaiskysymys vastaisi Yhdysvalloissa käytössä olevaa järjestelmää, jossa Valkoinen talo vastaa kansalaisten verkossa keräämiin adresseihin.

Kansalaisaloitetta voisi myös porrastaa. Vaikka aloite ei olisikaan saavuttanut täyttä kannattajamäärää, se etenisi kuitenkin jollakin tavalla. Jos kannattajia olisi esimerkiksi kolmasosa vaaditusta, ministerin tulisi vaikkapa vastata aloitteeseen kirjallisesti.

Sikäli kuin kansalaisaloitteita etenee eduskuntaan, on ainakin joihinkin niistä reagoitava tavalla tai toisella. Jos aloitteille ei tehdä mitään ja kannattajia on kovin vaikea saada kerättyä, järjestelmän uskottavuus romahtaa.

Lähteitä:
Puolan aloitekäytännöstä ks. Perustuslain tarkistamiskomitean mietintö 2010, s. 219.
”Kansalaiskysymyksestä” ks. Piraattipuolueen lausunto 8.3.2010.
Yhdysvaltain järjestelmästä.

Järkeä tekijänoikeuslakiin

• Suosittelemme myös keräämään allekirjoituksia paperilla
• Kerro kavereillesi ja lue tiivistelmä aloitteen tavoitteista
• Aloitteen taustaa ja perusteluja
• Lisäys 13.3.: Aloitteessa esitettyjen muutosten ja nykyisen lain vertailu

Toimenpidealoite perustulosta

Puolueohjelma: ”Sosiaaliturvan tulee pääosin perustua kaikkien kansalaisten vastikkeettomaan perustuloon, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason ja kannustaa hankkimaan ylimääräisiä tuloja.”

Kansalaisaloitteen nimirajan laskeminen

Piraattipuolue vaati aikanaan lausunnossaan, että kansalaisaloitteen taakse tarvittava nimimäärä olisi 20 000 ja keräysaikaa vuosi. Nyt määrä on 50 000 ja keräysaikaa puoli vuotta. Kansalaisaloitteessa esitetään rajan laskemista 10 000:een, mutta keräysaika pysyisi puolena vuotena.

Lisäys 13.3.: Ks. myös blogaus Kansalaisaloitetta pitää vielä kehittää.

Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla (päivitys 13.3.: linkki vaihdettu toiseen, suositumpaan aloitteeseen)

Puolueohjelma: ”Toisen kotimaisen kielen opiskelun tulee olla kaikilla oppiasteilla vapaaehtoista.”

Kannabiksen käytön ja hallussapidon rangaistavuudesta luopuminen

Puolueohjelma: ”Yksilönvapauksiin kuuluu itsemääräämisoikeus silloinkin, kun se on haitaksi henkilön omalle terveydelle.”

Vallan uusjako – sitovat kansanäänestykset käyttöön

Aloitteessa esitetään, että aloitteen tekijä voisi valita, viekö asian eduskunnalle vai sitovaan kansanäänestykseen.

Puolueohjelma: ”Kansalaisilla tulee olla paremmat mahdollisuudet vaatia lisää tietoa käsiteltävistä asioista ja päätöksistä, sekä vaikuttaa itse päätöksentekoon, esimerkiksi kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten muodoissa.”

Lausunto: ”Olisi syytä harkita myös varsinaisen suoran kansanäänestysaloitteen käyttöönottoa.”

Henkilökohtaisen vapauden ja koskemattomuuden puolesta

Aloitteen mukaan ”valtiolla ei ole oikeutta puuttua yksilön henkilökohtaiseen vapauteen, kun kyseessä on yksilön oma elämä, vaan ainoastaan henkilöiden väliseen toimintaan silloin, kun yhden toiminta uhkaa toisia”.

Puolueohjelma: ”Lain on taattava ihmisille mahdollisimman kattavat yksilönvapaudet, jotka mahdollistavat sellaisen toiminnan, joka ei loukkaa muiden vapauksia. Yksilönvapauksia tulee rajoittaa ainoastaan sen ollessa välttämätöntä toisten vapauksien ja oikeuksien suojaamiseksi. Teon kieltämisen perusteeksi ei riitä se, ettei joku pidä siitä. Yksilönvapauksiin kuuluu itsemääräämisoikeus silloinkin, kun se on haitaksi henkilön omalle terveydelle.”

Aloite eduskunnalle eutanasialainsäädännön valmisteluun ryhtymisestä (lisätty 13.3.)

Puolueohjelma: ”Yksilönvapauksiin kuuluu itsemääräämisoikeus silloinkin, kun se on haitaksi henkilön omalle terveydelle.”

Kesäajasta luopuminen (lisätty 14.3.)

Puolueohjelma: ”Piraattipuolue haluaa poistaa kesäaikajärjestelmän käytöstä EU-tasolla, jossa nykyinen Suomen käyttämä järjestelmä on määritetty.”

Kartoittaaksemme puolueen jäsenten, kannattajien ja tukijoiden näkemyksiä puolueen toivotusta suunnasta, olemme avanneet palautekyselyn. Kysely on jatkoa vuoden 2010 palautekyselylle, johon saatiin peräti 1 000 vastausta. Tällä kertaa kysytään erityisesti suurista linjoista: miten puolueen kannattaa jatkaa tästä eteenpäin? Kyselyn tuloksista saamme tärkeää tietoa, jota hallitus käyttää jatkotoimenpiteistä päättäessään. Toivon mahdollisimman monen vastaavan!

Kyselyn tulokset ovat tärkeässä asemassa kun pohditaan, millä  eväillä kesäkuun 2014 eurovaaleihin ja huhtikuun 2015 eduskuntavaaleihin  kannattaa lähteä. Tätä on hyvä pohtia myös vastatessa: kannattaako Piraattipuolueen jatkaa kuten tähän asti, vai tehdä radikaalisti jotakin uutta?

Kyselyyn voit vastata täällä: http://piraattipuolue.fi/kysely2013

Kevät 2013 etenee alustavan aikataulun mukaan seuraavasti:

On toki aiheellista todeta, ettei Piraattipuolue ole ollut millään tavoin mukana aloitteen tekemisessä. Käsittääkseni aloitteen taustalla ei ole ollut juurikaan puoluepoliittisia hahmoja vaan lähinnä eri alojen toimijoita, jotka ovat huomanneet tekijänoikeuslain suuret virheet ja päättäneet tehdä jotain asian hyväksi.

Piraattipuolueen tavoitteet tekijänoikeuksien suhteen ovat selkeästi radikaalimpia, joskin mielestämme eivät lähellekään niin radikaaleja kuten usein oletetaan. Olennaisinta meidän tavoitteissamme on palauttaa tekijänoikeudet perinteiseen rooliinsa niin, etteivät ne estä tietoyhteiskunnan kehitystä eivätkä vaaranna esimerkiksi yksityisyyden suojaa tai oikeusturvaa. Tämä aloite ei korjaa kaikkia tekijänoikeuslain ongelmia eikä se mene piraattien mielestä riittävän pitkälle, mutta se on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Ainakin pahimmat ylilyönnit pyritään korjaamaan.

On selvää, että kaikkia tarpeellisia muutoksia ei voida saada aikaan käden käänteessä, eikä tämän aloitteen läpi meneminen vielä takaa tavoitteiden toteutumista.

Oleellista on saada kivi töytäistyä liikkeelle. Tähän mennessä etujärjestöt ovat punnertaneet suoja-aikojen pidennyksiä, valvonnan lisäämistä, rangaistusten koventamista ja siten vähä vähältä tuoneet meidät näiden ongelmien ääreen. Piraatit ovat jo joitain vuosia tehneet töitä, jotta tämä suuntaus kääntyisi toiseen suuntaan. Nyt näyttäisi että riittävän moni suomalainen on havainneet muutoksen olevan tarpeen ja asian takana on riittävästi tahtoa, jotta kivi voi lähteä vierimään oikeaan suuntaan.

Kansalaiset ovat nyt huomanneet, että tekijänoikeuslaki mahdollistaa hämmentäviä ylilyöntejä ja estää kotimaisia toimijoita tarjoamasta sellaisia nettipalveluita, joille on selvästi kysyntää, ja joita nyt voivat tarjota vain ulkomaiset toimijat. Opetuksen suhteen tekijänoikeuslaki on tähän mennessä asettanut varsin kohtuuttomia rajoituksia; toisaalta opettajat ovat olleet myös hämmentyneitä oikeuksiensa suhteen, koska laki ei ole ollut riittävän selkeä.

Ei toki ole kyse siitä, että kelloja siirrettäisiin taaksepäin. Aloitteessakin pyritään kehittämään tekijänoikeuksia niin, että ne voivat vastata tietoyhteiskunnan uusiin haasteisiin.

Tätä kirjoittaessani aloitteella oli 16236 allekirjoitusta, vajaa kolmasosa vaaditusta viidestäkymmenestätuhannesta. Sosiaalisen median kautta kerääminen vaikuttaisi ohittaneen sen vaiheen, jossa eteneminen on suhteellisen nopeaa. Aloitteelle voi kerätä nimiä myös perinteiseen tapaan paperilla, ja ilmeisesti se on nyt tarpeen kampanjan jouduttamiseksi. Aikaa on toki puoli vuotta, mutta mitä pikemmin asia etenee, sen parempi.

Tulkaa siis, Piraatit: on aika liittyä taistoon!

Näitä edellämainittuja arvosteli myös kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki kirjoituksessaan. Arhinmäen soisi havaitsevan olevansa sellaisella paikalla, josta hän voi konkreettisesti puuttua asiaan. Hän voi lopettaa ylimitoitetun toiminnan parilla yksinkertaisella lakimuutoksella.

Koska Arhinmäki on mielestäni ehkäpä mukavin tyyppi tämänhetkisestä ministerikööristä, ajattelin auttaa ja muotoilla nämä muutokset konkreettisten lakiehdotusten muotoon. Ei tarviste kuin kopioida ja liittää (ehdotusten seuraukset selkokielisesti alempana).

1. Laki tekijänoikeuslain 56 a §:n ja 57 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään tekijänoikeuslain (404/1961) 56 a §:ään uusi 3 momentti, ja

muutetaan lain 57 §:n 1 momentti seuraavasti:

56 a §
Tekijänoikeusrikkomus 

————-

Tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä sellaista tietoverkossa tai tietojärjestelmän avulla tapahtuvaa tämän lain säännösten vastaista tekoa, jossa teos on asetettu saataville ilman ansiotarkoitusta.

57 §
Hyvitys ja korvaus 

Joka vastoin tätä lakia tai 41 §:n 2 momentin nojalla annettua määräystä käyttää teosta taikka tuo maahan tai Suomen alueelle edelleen kolmanteen maahan kuljetettavaksi teoksen kappaleen, on velvollinen suorittamaan tekijälle kohtuullisen hyvityksen. Vastoin lakia tapahtuvasta teoksen kappaleen valmistamisesta yksityistä käyttöä varten on hyvitysvelvollisuus vain siinä tapauksessa, että kappaleen valmistaja on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että kopioitava aineisto on saatettu yleisön saataviin vastoin tätä lakia. Yksityishenkilön suorittaman kohtuullisen hyvityksen suuruus on enintään 20 000 euroa.

Tämä laki tulee voimaan _ päivänä _kuuta 20_.

2. Laki rikoslain 49 luvun 1 §:n 3 momentin muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan rikoslain 49 luvun 1 §:n 3 momentti seuraavasti:

1 §
Tekijänoikeusrikos

————

Tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se, joka tietoverkossa tai tietojärjestelmän avulla ylläpitää ensisijaisesti tekijänoikeuksien loukkaamiseen tarkoitettua palvelua tai palvelinta, ja teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle.

Tämä laki tulee voimaan _ päivänä _kuuta 20_.

Näiden muutosten vaikutukset olisivat seuraavat:

• Tavalliselle yksityishenkilölle esim. vertaisverkkopalvelun ylläpitämisestä tuomittavat korvaukset olisivat enintään 20 000 euroa, verrattuna siihen että nyt on tuomittu useita kertoja 200 – 800 000 euron korvauksia. Tällöin maksimikorvaus olisi edelleen yksityishenkilölle tuntuva, muttei tekisi esim. työntekoa kannattamattomaksi eikä siten olisi omiaan aiheuttamaan tuomitun syrjäytymistä yhteiskunnasta. Muutoksen myötä enimmäiskorvaus olisi samaa luokkaa mitä tyypillisesti henkirikoksen uhriksi joutuneen ihmisen lähiomainen saa henkisistä kärsimyksistä.

• Tiedostonjakaminen / lataaminen vertaisverkon kautta ei olisi enää rikosasia, eikä oikeuttaisi kotietsintää.

• Tekijällä tai hänen edustajallaan olisi edelleen oikeus saada teleyritykseltä tiedostonjakajan yhteystiedot oikeuden päätöksellä ja lähetellä maksuvaatimuskirjeitä. Asian voisi kuitenkin viedä oikeuteen vain riita-asiana, ei rikossyytteenä. Asian selvittämisessä ei voisi käyttää tietokoneen takavarikoimista, kuulusteluja tai muitakaan poliisin toimenpiteitä.
   
  (Huom. Riita-asiassa ei ole syyttömyysolettamaa vaan yksinkertaisesti arvioidaan ovatko kantajan vai vastaajan esittämät todisteet uskottavampia. Toisaalta kun nytkin oikeudessa riittää kuvakaappaus vertaisverkko-ohjelmasta vedenpitäväksi todisteeksi niin tämä ei millään tavalla heikentäisi epäillyn tekijänoikeuksien rikkojan asemaa nykyisestä.)

• Ison erityisesti tekijänoikeuksien rikkomiseen käytetyn palvelun (kuten Pirate Bay) ylläpitäminen olisi edelleenkin rikosasia ja oikeuttaisi kotietsinnän.

En ole oikeusoppinut, joten näissä ehdotuksissa voi olla jotakin juridista hienosäädettävää, mutta niihin sisältyvät ideat ovat sellaisia, että ne voidaan toteuttaa kansainvälisten sopimusten, EU-direktiivien tai hallitusohjelman sitä estämättä.

Bernin sopimus ei koske rikosoikeudellisia toimenpiteitä. TRIPS-sopimus (Artikla 61) edellyttää vain kaupallisen piratismin kriminalisointia. EU:n tekijänoikeusdirektiivi edellyttää ”asianmukaisia seuraamuksia ja oikeussuojakeinoja” (8 artikla), eli se ei edellytä epäkaupallisen nettipiratismin kriminalisointia.

Hallitusohjelman mukaan ”luovien aineistojen luvatonta käyttöä kitketään tiedotuksen keinoin sekä kehittämällä lainsäädäntöä ja tehostamalla sen täytäntöönpanoa”. Kirjaus ei varsinaisesti kehota lieventämään lainsäädäntöä, muttei toisaalta kiellä tässä kirjoituksessa käsiteltyjen epäkohtien poistamista.

Näille lakimuutoksille ei siis pitäisi olla mitään poliittista eikä oikeudellista estettä. Koetin muotoilla ne siten, että ne vastaisivat mahdollisimman hyvin keskivertokansalaisen maalaisjärkeä.

Ps. Nämä lakimuutokset olisivat omasta näkökulmastani ensimmäinen ja kaikkein kipeimmin muutosta kaipaava kohta tekijänoikeuslainsäädännössä. Omani ja Piraattipuolueen perimmäiset päämäärät ovat toki pidemmälle meneviä.

Suomen markkinat ovat rajalliset, ja netissä on näistä teoksista laajassa luvattomassa levityksistä vain pieni osa. Näitä TTVK seuraa. Aina kun julkaistaan jokin teos, jonka odotetaan nousevan listahuippuun, antipiraatit tarkkailevat torrent-sivustoja, ja kun julkaisut päätyvät niille, he seuraavat niiden lataamista.

Kerätään lista IP-osoitteista, jotka ovat ladanneet tiettyä julkaisua, jonka jälkeen haetaan oikeusistuimelta liittymien haltijoiden tiedot. Sitten lähetetään uhkakirjeet näiden koteihin, joissa vaaditaan tietty summa rahaa, tällä kertaa 600€. Tutkintapyyntö tehdään niistä, jotka eivät vastaa tai suosta maksamaan, minkä jälkeen tapaus etenee, usein kyseenalaiseen kotietsintään.

Joitain kuukausia sitten TTVK sai ensin Elisan ja sitten Soneran oikeuden päätöksellä estämään käyttäjiltään pääsyn The Pirate Bay -palveluun. Tämän seurauksena julistettiin riemulla, että palvelun käyttö on vähentynyt 70 prosentilla. Soneran ja Elisan osuus laajakaistaliittymistä on Suomessa käsittääkseni runsas 70%, ja näistä liittymistä ei enää suoraan pääse Piratebay’hin. Moni kiertää eston, koska se on varsin helppoa; tätä ei liene TTVK:n propagandaosasto ottanut huomioon laskuissaan.

Tietotekniikkaa tuntevat kommentaattorit suhtautuvat pääsääntöisesti epäuskoisesti antipiraattien edesottamuksiin ja pitävät näiden yrityksiä rajoittaa laitonta lataamista toimimattomina ja usein jopa naurettavina.

Uhkauskirjeiden lisäksi TTVK vaatii kohteiltaan täyttä vaitioloa oikeusjutun uhalla. Se esittäytyy viranomaisena, vaikka se on täysin yksityinen yhdistys vailla viranomaisasemaa, eikä se hoida viranomaistehtävää. Julkisuuslaki ei siis koske TTVK:ta.

Antipiraatit ovat nyt saaneet päällensä kritiikin vyöryn sosiaalisessa mediassa, ja onkin tärkeää että näistä asioista keskustellaan vakavasti. On kyse oikeusturvasta ja toisaalta myös luovan alan rahoituksesta ja rahankäytöstä. Piratismin vastaisessa sodassa raha menee käytännössä kaivoon.

Meidän on kuitenkin katsottava asiaa toisesta näkökulmasta. Mikä saa antipiraatit näin epätoivoisiksi? Mikä saa tekijänoikeusjärjestöt sekä tekijät ja artistit turvautumaan tällaisiin toimiin, jotka selvästikään eivät luovan työn tekijöitä auta saati vähennä laitonta lataamista?

Yksi syy on lainsäädäntö. Uusimman tapauksen kommentit ilmentävät selkeää hätää: TTVK puolustelee toimintaansa sanomalla että heillä ei ole mitään muuta keinoa puuttua asiaan, ja tämän järjestön ainoa tarkoitus on puuttua asiaan. Luovalla alalla kommentoidaan, että tekijöiden oikeuksia pitää puolustaa jotenkin ja laki ei anna muita mahdollisuuksia.

Tämä on dogmaattisuutta pahimmasta päästä. Dogmit ovat seuraavat:

1. Laiton lataaminen vähentää tekijöiden tuloja, joten laittoman lataamisen vähentäminen lisää tekijöiden tuloja.
2. Oikeusjutut ja uhkailut vähentävät laitonta lataamista.

Näillä dogmilla tekijänoikeusjärjestöt ovat toimineet kymmeniä vuosia, eivätkä heidän toimensa ole tuottaneet odotettuja tuloksia. Mitä dogmaatikko tekee kun tulokset kyseenalaistavat dogmit? Hän lyö päätä seinään yhä lujempaa. Keinoja muutetaan ja kehitetään, mutta dogmeja ei kyseenalaisteta. Jos pelotevaikutus ei toimi, lisätään pelotetta. Korvausvaatimukset lyödään pilviin ja toivotaan että sillä estetään laiton lataaminen. Eipä ole toiminut.

Tällä hetkellä tekijänoikeuslainsäädäntömme perustuu muun muassa juuri näihin virheellisiin dogmeihin. Mikäli sisällöntuottajat kyseenalaistaisivat nämä oletukset, se kyseenalaistaisi samalla TTVK:n olemassaolon ja suuren osan sen lobbaustyöstä viimeisten vuosikymmenien ajalta. Moinen käännös ei ole helppoa, eikä se tule tapahtumaan ennen kuin tekijät sitä oikeasti vaativat.

Tämäkään ei kuitenkaan ole helppoa, sillä nykyinen järjestelmämme ei ole kovin muuntautumiskykyinen. Se perustuu siihen että tekijät kuuluvat kaikki alansa yhteen tekijänoikeusjärjestöön, joka hallinnoi kaikkia sen asiakkaiden oikeuksia. Jaloilla ei yksinkertaisesti ole mahdollista äänestää jos haluaa toimia luovalla alalla, varsinkin kun on täytynyt sopia itsensä levy-yhtiöön tai muuhun julkaisijaan, jotta on ylipäänsä päässyt alalle.

Näkisin että ainoa järkevä etenemiskeino ja ensimmäinen askel tekijänoikeusuudistuksessa on muuttaa lainsäädäntöä niin, että kaikki lataaminen on laillista. Ensinnäkin tämä poistaisi motivaation ohjata resursseja hyödyttömään ”piraattien vastaiseen sotaan”. Toiseksi se pakottaisi luovan alan hylkäämään virheelliset dogminsa ja auttaisi ottamaan vastaan myös tuoreempia ansaintamalleja.

Kaikille olisi hyödyksi, että hylkäisimme yhteiskuntana vanhat harhaluulot. On vuosi 2012 ja puhutaan yhä piratismin vaaroista kuin missäkin 80-luvun kasettikopioinnin vastaisessa mainoksessa! Pitäisikö sitten tekijänoikeuksien haltijoiden nostaa kätensä pystyyn yksityisen kopioinnin edessä? Kyllä pitäisi. Tai oikeastaan sen pitäisi ojentaa kätensä kohti faneja ja asiakkaita ja lakata pitämästä näitä kaiken aikaa potentiaalisina rikollisina. Luvaton lataaminen ei ole koskaan merkittävästi vähentänyt luovan alan tuloja. Väittäisin että pikemminkin antipiratismi ja asiakkaiden jatkuva syytteleminen saa monet suhtautumaan koko alaan kyynisesti. Tämä jos mikä on ollut tuhoisaa luovan alan rahoituksen kehitykselle.

Et ehkä usko niihin tutkimuksiin, joiden mukaan piraatit käyttävät keskimäärin enemmän rahaa kulttuuriin, tai niihin, joiden mukaan luvattomalla lataamisella ei ole merkittävää vaikutusta luovan alan tuloihin. Saatat suhtautua skeptisesti uusiin, optimistisiin, rahoitusmalleihin, jotka eivät ole erityisen riippuvaisia tekijänoikeuksista. Mutta eikö sinustakin jotain ole mennyt pahasti pieleen, kun luova ala suojelee oikeuksiaan lähettämällä sadoille ihmisille kiristyskirjeitä vaitiolovaatimusten kera?

Yksittäisiä toimijoita ei välttämättä ole hyvä lähteä syyttelemään, vaan tärkeintä on kyseenalaistaa ne virheelliset oletukset, jotka ovat ajaneet luovan alan näin epätoivoiseen asemaan. TTVK ry:n toimintaa voi toki kritisoida. Yhdistyksen jäsenet ovat: Gramex, Kopiosto, Teosto, Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry, Suomen elokuvatoimistojen liitto SEL ry, Suomen elokuvatuottajien keskusliitto SEK ry, Suomen muusikkojen liitto SML ry, Musiikkituottajat – Ifpi Finland ry, Av-tuottajien tekijänoikeusyhdistys Tuotos ry, Suomen Musiikkikustantajat ry, Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry,Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto ry, Suomen Kustannusyhdistys ry, MTV Oy, Yleisradio Oy sekä Sanoma Entertainment Oy.

Vain vähän yli puolet äänioikeutetuista (58,3%) äänesti. Tulos ei ole ennenkuulumattoman heikko, mutta jonkin verran kertoo demokratian tilasta, että porukkaa ei vain kiinnosta riittävästi. Syitä tähän voi etsiä monesta suunnasta, mutta haihattelua on kuvitella sähköisen äänestyksen tai edes nettiäänestyksen tuovan ratkaisua.

Piraattipuolue ei saanut yhtään valtuustopaikkaa, mikä oli meille pettymys. Muun muassa eduskuntavaalitulosten perusteella pidimme useampaa valtuustopaikkaa todennäköisenä. On toki selvää, että eduskuntavaaleissa äänestetään eri lähtökohdista kuin kunnallisvaaleissa, mutta emme odottaneet eron olevan näin suuri, varsinkin kun kunnallisvaaleissa on ”helpompi” päästä läpi ja sen vuoksi ajatus äänikynnyksestä ei merkittävästi estä äänestämästä uusia puolueita. Emme myöskään osanneet odottaa näin matalaa äänestysaktiivisuutta ja sen vaikutusta; ilmeisesti kunnallisvaalit ja erityisesti ne teemat, joista mediassa eniten puhuttiin, eivät innostaneet nuoria äänestäjiä.

Nämä olivat kuitenkin Piraattipuolueen ensimmäiset kunnallisvaalit, ja minusta teimme siihen nähden hyvän ja voimakkaan kampanjan. Onnistuimme tuomaan hyvin konkreettisia ja realistisia tavoitteita paikallistasolle ja saimme monilla paikkakunnilla kasvatettua ehdokasmäärää voimakkaasti. Ehdokkaita olisi kuitenkin pitänyt olla kenties jopa puolet enemmän, jotta valtuustopaikka olisi saavutettu esimerkiksi Tampereella tai Helsingissä.

Räiskäleenpaistoa Tampereen keskustorilla

Kampanjoin itse Tampereella, jossa pidimme vaalimökkiä auki aamusta iltaan ja esimerkiksi paistoimme muurinpohjalettuja muutamana päivänä vaaliviikolla. Puolueen nimi tuli näin monille tutuksi ja varmasti tällainen imagonrakennus parantaa puolueen kannatusta vähitellen, vaikkei se realisoitunutkaan vielä menestykseksi näissä vaaleissa.

Eurovaaleihin on nyt aikaa runsas puolitoista vuotta. Uskon että meillä on menestyksen avaimet, mutta puoluetta tulee tuoda yhä voimakkaammin yleiseen tietoisuuteen. Euroopan parlamentti on kuitenkin se areena jossa piraatteja kaikkein eniten tarvitaan, ja sen vuoksi nämä vaalit ovat erityisen tärkeät. Uskoisin että äänestäjille niissä vaaleissa Piraattipuolue on luontevampi vaihtoehto kuin paikallispolitiikassa.

Koko kampanjaväki ansaitsee joka tapauksessa kiitoksen aherruksestaan viime kuukausien aikana. Näissä vaaleissa monet saivat poliittisen tulikasteensa ja sen mukana tärkeää kokemusta vaalityöstä. Nyt on aika tutkia tuloksia, kehittää toimintaa ja vahvistaa rivejä.

Miten sinusta vaalit sujuivat omalla paikkakunnallasi? Mitä voisi tehdä paremmin? Onko puolueen suunta hyvä vai pitäisikö ruoria kääntää? Kommentoi vapaasti.

Lähdin paneeliin altavastaajan asemasta. Kaikki alkuperäiset panelistit olivat jollain tavalla tekemisissä musiikin kanssa. Alanko-Kahiluotokin on eduskunnan musiikkikerhosta vetovastuussa. Minulta kysyttiin piraattipuolueen näkemyksiä mm. siitä, miten turvata artistien ansainta, kun on piratismia.

Lauri Rechardt halusi enimmäkseen tähdentää, ettei piratismiongelmaan voida puuttua muuten kuin palveluntarjoajia kiusaamalla ja palveluita sulkemalla. Keskustelussa pelattiin tosi pitkään vanhan tiedon varassa ja puhuttiin siitä, onko oikein, kun ihmiset hakevat musiikkinsa ilmaiseksi netistä.

Kiitos Olli-Poika Parviaiselle tähän väliin hänen terävistä kommenteistaan. Hän oli varmasti asiantuntevampi panelisti, kuin kautensa aikana kaksi aloitetta muusikoiden eteen tehnyt Kahiluoto, joka vetää eduskunnan musiikkikerhoa. Parviainen totesi välikommenttina Rechardtin Internetsensuurivaatimuksiin: ”Miksi luoda lakeja, joita ei voi valvoa?”

Itse keskityin tarjoamaan ratkaisumalleja muusikoiden/musiikintuottajien taloudelliseen itsenäistämiseen.

Huomautin yhdessä vaiheessa, että Suomen rahankeräyslaki estää joukkorahoituksen toteuttamisen.

Kickstarter.com -palvelussa voi luoda oman joukkorahoitetun projektin. Homma toimii siten, että ihmiset lähtevät mukaan rahoittamaan projektia ennen kuin se on valmis. Raha vaihtaa omistajaa sitten kun määrätty summa on täyttynyt. Tällöin rahoittajat / asiakkaat saavat vastikkeensa.

Mikäli meillä olisi vastaava, se muuttaisi (myös osaltani) kaiken. Voisin tuottaa pelejä ilman lainaa tai sijoittajaa. Käytännössä Euroopassa ei voi toimia tuon tyyppistä palvelua, mutta USA:ssa voi. Lisäksi kickstarteriin pääsee mukaan vain, jos Amazon payments toimii sinulla ja sillä voi vastaanottaa rahaa vain USA:n kansalainen.

Huomauttaisin, että tuotimme yrityksellämme juuri Duudsonit -lautapelin (tulee joulumarkkinoille) sijoittajan rahalla ja vuonna 2008 julkaisin Bilekuosi -korttipelin Finnverasta saamallani lainalla, jota makselen vieläkin takaisin. Olisin mieluummin joukkorahoittanut projektin, kuin ollut valtion tukeman lainayrityksen armoilla.

Yhtenä argumenttina paneelissa kuulin, että levy-yhtiö ottaa artistin puolesta riskin ja siksi niitä tarvitaan. Tosiasiassa usein tämä tarkoittaa sitä, että artisti jää levy-yhtiölle velkaa ns. ”recoupable” -tyylisesti, eli siten, että levy-yhtiö rahoittaa levyn ja maksaa artistille rojalteja pitkällä hännällä takaisin ja artisti pääsee voitolle, mikäli levy myy tarpeeksi. Levy-yhtiöt eivät siis käytännössä aina ota riskejä artistin puolesta ja artisti voi jäädä velkaa levy-yhtiölle. Artisti maksaa.

Syy siihen miksi rahankeräyslaki on sellainen kuin on ja joukkorahoitusta ei voi toteuttaa vielä meillä, on minulle tuntematon. Tajuan kuitenkin sen, että mikäli voisin julkaista demon tuotteestani netissä ja kerätä rahaa varsinaisen tuotteen toteuttamiseksi, olisi se pois lähinnä mahdollisilta julkaisijoilta, sijoittajilta ja lainaa antavilta yrityksiltä, kuten pankeilta. Eli iso raha puhuu rahankeräyslain nykymallin puolesta.

Lauri Rechardt lupasi ajaa joukkorahoituksen mahdollistamista tulevaisuudessa, mikäli Piraattipuolue tekee lausunnon siitä, että ihmisten tulisi maksaa musiikistaan. Melkoinen kädenojennus. Mielestäni ihmisten olisi hyvä tukea lempiartistejaan taloudellisesti, mutta sitä varten on luotava mahdollisuus projektin joukkorahoittamiselle. Jokaisella ei ole takataskussa kahtakymmentä tuhatta euroa projektin aloittamiseen ja riskinotto itsessään nostaa kynnystä julkaista mitään.

Joukkorahoituksella jokainen kykenevä voisi tuottaa:

• Elokuvia
• Pelejä
• Musiikkia
• Graafista taidetta
• Oppikirjoja
• Lähes mitä tahansa, mitä startup-yritys voi tuottaa
• …

Malli toimii etenkin digitaalisissa julkaisuissa, joissa ei ole varastoriskiä ja jotka ovat esimerkiksi ilmaisia julkaisun jälkeen.

Jos haluamme kehittää suomalaista kulttuurituotantoa, meidän on lähdettävä joukkorahoituksen mahdollistamisesta. Piraattipuolueen Pasi Palmulehto on työstänyt rahoita.net -palvelua, joka toimii käytännössä kuin kickstarter, mutta on Suomalaisille tarkoitettu. Laittakaahan joukkorahoitusprojektinne sinne, sitten kun saamme yhdessä artistien kanssa vietyä lakialoitteen rahankeräyslain muuttamisesta läpi.

Kaikkien odotusten vastaisesti löysimme paneelissa yhteisen sävelen ja haluan kutsua tällä keskustelunavauksella kaikki kynnelle kykenevät kampanjoimaan tämän asian puolesta pian, sillä se vaikuttaa merkittävästi Suomen kilpailukykyyn, sekä ihmisten mahdollisuuksiin toteuttaa itseään täällä ja menestyä.

Rahoituslaki pitää ensisijaisesti saada kuntoon. Katsotaan vasta sitten yksittäisen kulttuurikuluttajan tai palveluntarjoajan artistille aiheuttamaa ”haittaa”.

Lisää joukkorahoituksesta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Joukkorahoitus

http://mesenaatti.me/

http://betabeat.com/2012/01/these-guys-built-a-crowd-investing-platform-even-though-its-not-legal-yet/

https://wefunder.com/

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/joukkorahoitus-kompastui-suomessa-lakiin-ei-ole-tulossa-muutoksia

http://lassemannisto.fi/2012/09/crowdfunding-on-laillista-2/

http://senjaopettaa.fi/2012/09/10/poliisihallitus-ei-ilmaissut-kantaansa-joukkorahoitus-peruutetaan/

Suomiräppäri Steen1 yritti joukkorahoittaa levynsä – todettiin laittomaksi

Loppukevennys: Mitä IFPIn tiedottaja kuunteli ennen LP-levyjä? – No CD:itä.

Olen ehdolla kunnallisvaaleissa Tampereella. Ehdokasnumeroni on 402.