Nestemäistä valvontaa

On selvää, että vallanpitäjällä on halu ottaa valvonnan avuksi tuoreinta teknologiaa, tänään enemmän kuin viikko sitten. Alkuvuodesta puhuttiin poliisiautoihin tulevista kilpikameroista, jotka selaavat liikennevirran rekisterikilpiä automaattisesti ja ilmoittavat jos ajoneuvo on syytä pysäyttää, maksamattomien verojen, vakuutuksen tai etsintäkuulutuksen vuoksi. Järjestelmä helpottaa ja tehostaa poliisin työtä, lisäksi se näyttää suunnitellun yksityisyyttä kunnioittavaksi. Skannattuja rekisterinumeroita ei tallenneta automaattisesti järjestelmään, vaan rekisteritoimenpiteitä tehdään vasta poliisin aloitteesta.

Metadata kertoo paljon, rekisterinumero auttaa datan yhdistämisessä.

Entäs sitten Nesteen tuorein idea kehittää markkinointitutkimustaan kilpikameroin? Kaikki bensa-asemalla asioineet ajoneuvot kuvataan ja rekisteröidään tietokantaan, ja jos et tätä halua, joudut sen erikseen kieltämään Nesteen verkkosivulla. Vaikka jälkimmäinen rekisteri onkin harmittomampi, on silti selvää että käytäntö pakottaa kuluttajan tulevan merkityksi johonkin tietoverkon ulottuvissa olevaan rekisteriin.

Tämä on toki luonnollista markkinointitutkimuksen kannalta. Mitä enemmän dataa, sen helpompaa tehdä johtopäätöksiä. Tankkaustapahtumasta kerätyn metadatan avulla selviää auton omistajan tietojen lisäksi tankattu polttoaineen tyyppi ja määrä, sijainti ja kellonaika, mahdollisesti myös pankki ja käytetty maksukortin tyyppi. Vaikka markkinointitutkija onkin tekemässä vain viattomasti työtään, täytyy muistaa, että lähtökohtaisesti mikään verkon yli saatavilla oleva ole turvassa. Uhkana on niin hakkerit kuin sisäinenkin tietojen väärinkäyttö.

Nesteen uutta markkinointitutkimusmetodia voi verrata kauppakeskuksessa olevaan kasvontunnistusjärjestelmään, joka skannaa henkilöt jokaisesta kamerasta ja vertaa niitä Facebookin -tietokantaan. Liikkumisesi tallennetaan osastoittain, arvioidaan kauanko olet missäkin viipynyt ja mitä ostotapahtumia suorittanut, jotta tilasuunnittelua voidaan kehittää myyvämpään suuntaan ja inboxiisi syöttää juuri sinulle sopivaa suoramarkkinointia. Voit toki kieltäytyä, jos tiedät missä ja kuinka. Onneksi toistaiseksi useimmat maailmalla ostoskeskuksissa käytössä olevista kasvontunnistusjärjestelmistä tyytyvät vain arvioimaan henkilön iän, sukupuolen ja etnisyyden markkinointitarkoituksiin.

Neste olisi voinut valita markkinointitutkimuksen toteutustavan toisin – ja toivon todellakin että vielä asian korjaavat. Oikea tapa on tietenkin kysyä etukäteen suostumusta asiakkaalta haluaako osallistua kilpikameroin toteuttavaan markkinointitutkimukseen, vaikka sitten pientä porkkanaa vastaan. Näin rekisteriin päätyvät ainoastaan ne, jotka kokevat etteivät potentiaaliset riskit realisoidu heidän kohdallaan ja kaikkien muiden yksityisyys tulee kunnioitetuksi.

Kolmas vaihtoehto on jaloillaan äänestäminen.

Epäilen, ettei valtaväestö ole vielä tottunut ajatukseen heitä seuraavista koneista ja tietokannoista, joiden avulla heidän käyttäytymistään voidaan analysoida. Nyt kun maailman tapahtumat antavat lisää syitä vallanpitäjille ottaa käyttöön tuoreinta valvontateknologiaa, on kiire aloittaa julkinen keskustelu siitä, millainen valvonta ja kenen toimesta on sallittua, millainen ei.

Yksi selkeä rajanveto olisi, että jos järjestelmä kerää henkilöitä identifioivaa tai sitä vastaavaa tietoa, tiedon keräämisen ja tallentamisen tulee tapahtua vain asianomaisen luvalla tai viranomaisen määräyksestä.

Tapani Karvinen
Puheenjohtaja, Piraattipuolue

Yksityisyys enää vain sana – Katsaus yksityisyydensuojan tilaan

Vuosi 2015 on lähtenyt käyntiin huolestuttavilla uutisilla. Pitkään tarkkaavaisten tiedossa ollut Samsung- älytelevisioiden kuuntelutoiminto ylitti Suomessakin uutiskynnyksen.[1] Tietokoneita valmistava Lenovo antaa kolmannen osapuolen nuuskia käyttäjiensä salattujen yhteyksiä esiasentamallaan haittaohjelmalla.[2] Tiedustelupalvelut NSA (Yhdysvallat) sekä GCHQ (Britannia) tunkeutuivat yhteistyössä suurimman sim-korttien valmistajan verkkoon ja saivat käsiinsä puheluiden, tekstiviestien ja mobiilidatan salausavaimet.[3]

Hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää

Jokaisen tapauksen yhteydessä on julkisuuteen päässyt rauhoittavia lausuntoja antavia herrasmiehiä. [4] Tavallisen kansalaisen ei kuuleman mukaan ole tarpeen huolestua. Onkin tärkeää muistaa, että tiiviisti verkostoituneessa maailmassa parhaiten tietoa kerätään juurikin erilaisia verkostoja seuraamalla.[5] Vaikka yksittäisessä ihmisessä ei olisikaan mitään mielenkiintoista, hänen liitoksensa muihin ihmisiin paljastavat myös koko hänen verkostostaan paikoittain hyvinkin yksityiskohtaisia tietoja. [6]

Itsestään ei ole pakko välittää, mutta nykyisillä valvontamekanismeilla ei yksityisyyskään ole enää yksityisasia. Olemme jo kauan sitten ylittäneet sen pisteen, jossa omat toimemme yksityisyytemme eteen suojelevat myös läheistemme yksityisyyttä.[5,6] Lähes päivittäin julkitulevat tiedot mitä mielikuvituksellisimmista vakoilu- ja tarkkailumekanismeista paljastavat laajan verkon ympärillämme, emmekä nykyteknologiasta riippuvaisina edes halua käsittää sen kokonaisvaltaisuutta, saati mahdollisia seurauksia.

Valtioiden harjoittaman tarkkailun suhteen moni tukeutuu puhtaaseen omatuntoonsa ja on valmis tarkkailtavaksi vain sillä teoreettisella verukkeella, että yksi pahantekijä saataisiin kiinni. Markkinoiden tarkkailutoimista vielä harvempi on huolestunut, ajatellessaan kaiken kerätyn datan vain kehittävän palveluita itselle paremmiksi. Se, että omilla tiedoilla käydään kauppaa ja tienataan huomattavia määriä rahaa, ei ihmistä häiritse.[6] Se, että taitavat markkinamiehet oppivat kauppaamaan kohdennetusti sellaisiakin asioita, joita ihminen ei tarvitse, ei häiritse. Sitä, että menetämme tämän kaiken myötä huomaamattamme jatkuvasti enemmän valinnanvapautta, ei ymmärretä.

Kyttä kehottaa kyttäämään

Poliisi kehottaa mediassa toistuvasti meitä tarkkailemaan omia lapsiamme [7] ja naapureitamme [8] huumesodan nimissä. Tämä on jo useilta tahoilta todettu totaalisen epäonnistuneeksi politiikaksi – Muun muassa YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan on asettunut huumesotaa vastaan.[9] Yhä edelleen juuri epäonnistuneen huumesodan tähden verkkovalvontaa hyväksytetään kansalla, ja kun se ei riitä, heitetään mukaan sopivassa suhteessa vieläkin pelottavampia sanoja, kuten terrorismi [10] ja lapsiporno.[11]

Hyväksyntää valvontatoimille pedataan kauhulla, pelolla ja epäluulolla, joka iskostuu syvälle ihmispsyykeen. Niin kauan, kun emme todista syyttömyyttämme, olemme syyllisiä, ja tämän kokemuksen poistamiseksi hyväksymme yhä mittavampia valvontamekanismeja itseämme vahtimaan. Jos ei ole mitään salattavaa, ei ole mitään pelättävää, väitetään, ja tästä johdettuna niin omaa kuin muidenkin yksityisyyttä puolustavia pidetään vähintään epäilyttävinä.

Ei riitä, että saamme eteemme uutisia siitä, kuinka poliisi on käyttänyt järjestelmiään viattomien ihmisten lavastamiseen [12], tutkii laittomasti rekistereitä tyydyttääkseen uteliaisuudennälkäänsä [13], ja toteuttaa laittomia kotietsintöjä.[14] Kansa haluaa uskoa tapausten olevan yksittäisiä ja uniikkeja, ja etteivät ne koskaan tule toistumaan. Poliisijärjestöjen liitto kuitenkin samanaikaisesti toivoo rekisterinkäytön laillisuuden valvonnan höllentämistä, sillä ”poliisit kokevat rekisterien käyttöön liittyvän valvonnan kohtuuttomaksi”. [13]

Poliisin mitä ilmeisimmin tulisi saada toimia erilaisen moraalikoodiston alaisena kansaan nähden, kuten käy ilmi poliisijärjestöjen liiton toteamuksesta: ”Luotettavaa poliisitoimintaa ei kestävästi rakenneta siten, että sitä ohjaa virheistä ja rikkomuksista kiinnijäämisen riski.” [13] Ylimalkainen toteamus ei rakenna sitä luottavaista suhdetta poliisilaitoksen ja kansalaisten välillä, mikä on yhteiskunnallisen rauhan ehdoton edellytys.

Yhteenveto

Kansalaisten yksityisyydensuojaa ei käytännössä katsoen ole enää olemassa millään tasolla. Teknologiayritysten tuottamat laitteistot ja palvelut keräävät kansalaisten tietoja tienaten niillä, ulkomaiset tiedustelupalvelut pääsevät käsiksi niin kansalaisten kuin yritystenkin tietoihin, ja turvaksemme luotu poliisijärjestelmä sen sijaan, että huolehtisi yksityisyydestämme, haluaa samoihin tietoihin käsiksi lain turvin.

Tarvitsemme vahvaa kansalaisaktivismia palauttaaksemme yleisinhimillisen oikeuden omaan yksityisyyteemme. Poliittisesti järjestäytyneistä yhdistyksistä ainoastaan Piraattipuolue on vastannut tähän mittavaan ja monimutkaiseen moderniin haasteeseen ja taistelee yksityisyyden puolesta sen jokaisella tasolla.

Jonna Purojärvi
Piraattipuoluen tiedottaja
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi

Käytetyt lähteet

1. YLE: ”Orwell on jo meillä kotona – Älytelevisioiden mikrofoneista syntyi kohu
http://yle.fi/uutiset/orwell_on_jo_meilla_kotona__alytelevisioiden_mikrofoneista_syntyi_kohu/7791410

2. Tekniikka&Talous: Lenovo petti käyttäjien luottamuksen: Istuttanut tietokoneisiin mainoksia – Voi myös nuuskia salattuja tietoja http://www.tekniikkatalous.fi/ict/lenovo%20petti%20kayttajien%20luottamuksen%20istuttanut%20tiekoneisiin%20mainoksia%20nayttavan%20haittaohjelman%20%20voi%20myos%20nuuskia%20salattuja%20tietoja/a1049544

3. YLE: Asinatuntija sim-korttimurrosta: Operaattoreiden harkittava sim-korttien vaihtamista http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_sim-korttimurrosta_operaattoreiden_harkittava_sim-korttien_vaihtamista/7818325

4. YLE: Teleoperaattori sim-korttien hakkeroinnista: Yksityisasiakkailla ei syytä huoleen http://yle.fi/uutiset/teleoperaattori_sim-korttien_hakkeroinnista_yksityisasiakkailla_ei_syyta_huoleen/7818200

5. NPR: With 3 ’Hops,’ NSA Gets Millions Of Phone Records http://www.npr.org/templates/story/story.php?storyId=207195207

6. Salim Virani: Get your loved ones off Facebook http://saintsal.com/facebook/

7. YLE: Outoa huumetta liikkeellä – Poliisi: Nuorten rohtuneita huulia kannattaa tarkkailla http://yle.fi/uutiset/outoa_huumetta_liikkeella__poliisi_nuorten_rohtuneita_huulia_kannattaa_tarkkailla/7775320

8. Helsingin uutiset: Kannabis-yksiö nieli sähköä ”pienen hiukkaskiihdyttimen verran” – Poliisi: sossu maksoi http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/stub-543

9. YLE: Huumeiden vastainen sota on hävitty – Nyt etsitään vaihtoehtoja http://yle.fi/uutiset/huumeiden_vastainen_sota_on_havitty__nyt_etsitaan_vaihtoehtoja/7668251

10. NYT: Salatussa Tor-verkossa on suunniteltu joukkosurmia ennenkin http://nyt.fi/a1305829974523

11. YLE: Pimeästä tor-verkosta löytyy huume- ja lapsipornokauppaa Suomessakin http://yle.fi/uutiset/pimeasta_tor-verkosta_loytyy_huume-_ja_lapsipornokauppaa_suomessakin/6874176

12. HS: Epäillyssä lavastushankkeessa oli löperöt luvat http://www.hs.fi/kotimaa/a1409368127994

13. HS: ”Tavoite yksittäisten poliisien syyllistäminen” – poliisit tuskastuivat rekisteriurkintojensa tutkimiseen http://www.hs.fi/kotimaa/a1420686975987

14. Korkein oikeus moittii Helsingin poliisia laittomista kotietsinnöistä http://www.hs.fi/kotimaa/a1409105372625

Alkava viisivuotiskausi ratkaisee vapauksiemme kohtalon

Tämä poliittisen piraattiliikkeen perustaja Rick Falkvingen kolumni julkaistiin alun perin vertaisverkkoasioihin keskittyvällä TorrentFreak-sivustolla:

Euroopan parlamentin vaalit ovat ovella. Äänestyksen alkuun on noin kuukausi aikaa, ja varsinaiset äänestyspäivät ovat 22.-25.5. Verkon vapautta puolustaneet aktivistit ja huolestuneet kansalaiset ovat saavuttaneet viiden viime vuoden aikana monia voittoja, mutta näyttää siltä, että ratkaisevat taistelut käydään seuraavan viiden vuoden aikana. Äänelläsi on väliä.

Euroopan parlamentin jäsenistä äänestettiin viimeksi kesäkuussa 2009. Vaalikausi on nyt lopuillaan, ja vaalit pidetään kuuden viikon kuluttua. Verkon vapautta puolustava liike on saanut ennennäkemätöntä menestystä ja pystynyt pitämään pimeyden voimat kahleissa kuluvana vaalikautena. Seuraavalla kaudella on pelkän pahan vastustamisen sijasta mahdollista kääntää muutoksen suunta ja saada aikaan parannuksia.

Kuten tiedätte, olen ensimmäisen, Ruotsin, piraattipuolueen perustaja. Ruotsin piraattipuolue menestyi vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa ja on sen kautta saanut paljon aikaan osana laajempaa vapausliikettä. Pysäytimme kolmesta poikki -lakien rantautumisen Eurooppaan. Monilta on tainnut jo unohtua, että oli olemassa aivan todellinen vaara siitä, että viihdeteollisuus olisi saanut oikeuden katkaista ihmisten nettiyhteyksiä pelkän sormella osoittelun perusteella. Myös ACTA-sopimuksen pysäyttämisessä oli tärkeää se, että meillä oli omat edustajamme parlamentissa. Verkkoneutraliteettia puolustava kantamme sai tärkeässä ensimmäisessä käsittelyssä juuri taakseen Euroopan parlamentin enemmistön. Onnistuimme myös saamaan merkittävää tukea radikaalille tekijänoikeusehdotukselle, joka muun muassa laillistaisi epäkaupallisen kopioinnin ja kieltäisi DRM-kopiosuojaukset. Tämä vain taustatiedoksi.

Viiden viime vuoden aikana vapausliikkeemme ja melkeinpä kokonainen sukupolvi on onnistunut pitämään pimeyden voimat aisoissa. Seuraavan viiden vuoden aikana meillä on mahdollisuus ottaa aloite omiin käsiimme ja oikeasti parantaa asioita sen sijaan että vain koetamme estää niiden menemisen huonompaan suuntaan. On mahdotonta korostaa liikaa tämän tilaisuuden tärkeyttä. Tilaisuuden hyödyntäminen riippuu kuitenkin siitä, että Euroopan parlamentissa on edustajia, jotka pystyvät olemaan yritysten lobbareita äänekkäämpiä.

Euroopan parlamentin jäsenen on itse asiassa aika helppo olla yrityslobbareita äänekkäämpi. Lobbareilla on valta silloin, ja vain silloin, kun parlamentin jäsenillä ei ole itsellään selkeää näkemystä käsiteltävästä asiasta. Kun parlamentissa on jäseniä, jotka pystyvät kuittaamaan lobbareiden paskapuheet paskapuheina, lobbareiden vaikutusvalta romahtaa nopeasti. Siksi europarlamentaarikoiksi on saatava ihmisiä, yksilöitä, jotka ymmärtävät näitä kysymyksiä ja osaavat pitää meteliä.

Seuraavan viiden vuoden aikana käsittelyyn tulee asioita, joiden kautta pääsemme liputtamaan vapauden puolesta. Euroopan parlamentissa on jo käsittelyssä verkkoneutraliteetin varmistava laki, jossa tehdään selväksi, että kaikki asiakkaat ovat tasa-arvoisia, eivätkä teleyritykset voi suosia yksittäisiä asiakkaita toisten kustannuksella. Tämä on ratkaisevan tärkeää. Kyse on siitä, haluammeko markkinoiden olevan oikeasti vapaita kaikille. Voitimme jo lain ensimmäisen käsittelyn, mutta lakia pallotellaan vielä edes takaisin eri EU-toimielinten välillä, joten asia ratkaistaan tulevalla vaalikaudella.

Verkkoneutraliteetista päätetään lopullisesti seuraavan viiden vuoden aikana.

Vieläkin tärkeämpää on se, että Euroopan Unionin koko tekijänoikeuslainsäädännön perusteet määritellään uusiksi tulevalla vaalikaudella. Aivan kirjaimellisesti kaikki mahdollisuudet ovat avoinna, ja monet yritysten edunvalvojat pyrkivät lyttäämään valinnan- ja sananvapauden. Olemme kuitenkin jo oppineet olemaan heitä äänekkäämpiä ja menestyksekkäämpiä. On todellakin mahdollista saada pitkäaikaisesti varmistettua sananvapauden, viestintäsalaisuuden ja perusoikeuksien toteutuminen verkossa, ja täysin selvästi osoittaa että nämä oikeudet ovat vahvempia kuin voimakkaan, mutta nykyaikana pohjimmiltaan tarpeettoman viihdeteollisuuden kopiointimonopolit.

Tiedostonjakaminen voidaan laillistaa ja kopiosuojaukset kieltää seuraavan viiden vuoden aikana.

Verkon tulevaisuudesta päätetään kuuden viikon kuluttua. Euroopan tapahtumat vaikuttavat muuhun maailmaan. Jos kulttuurin ja tiedon jakaminen laillistetaan Euroopassa, sitä ei voida missään muuallakaan täysin kieltää. Nykypäivän naurettavan tekijänoikeusjärjestelmän kumoamiseen riittää yhdenkin maan päätös. Kunhan tiedostonjakaminen laillistetaan, ja tosiaankin painotan sen olevan aivan mahdollista, vaatimukset kovemmista keinoista tekijänoikeuksien rikkojia vastaan valuvat tyhjiin.

En halua käyttää TorrentFreakin [kolumnin alkuperäinen julkaisupaikka] palstoja vain yritykseen saada lisää ääniä piraattipuolueille. Se olisi tämän arvokkaan palstatilan väärinkäyttöä, eikä siihen ole tarvettakaan kun kaikki muutenkin tietävät, että olen piraattiliikkeen perustaja, ja osaavat suhtautua teksteihini sitä kautta. Lähdin perustamaan piraattiliikettä siksi, että silloin oli, ja edelleenkin on, huutava pula poliitikoista, jotka antavat näille asioille riittävästi painoarvoa. Toisin sanoen, on huutava pula vaaleilla luottamustehtäviin valituista vapausaktivisteista, jotka ymmärtävät verkon tärkeyden.

Pyydänkin kaikkia Euroopassa asuvia äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa. Äänestä ehdokasta, joka ottaa nämä asiat tosissaan.

Ehdokkaan puoluetaustalla ei ole niin väliä. Kaikki samalla asialla olevat ihmiset toimivat joka tapauksessa yhteistyössä Euroopan parlamentissa, puolueesta riippumatta. Tarvitsemmekin parlamenttiin juuri yksilöitä, jotka ymmärtävät verkkoneutraliteetin, perusoikeuksien ja tekijänoikeusjärjestelmän uudistamisen päälle. Jos luet tätä, kuulut hyvin todennäköisesti siihen joukkoon, joka ymmärtää näiden asioiden olennaisen ja arkipäiväisen merkityksen yhteisessä tulevaisuudessamme.

Toukokuussa valta on käsissämme. Pyydän vain, että olet mukana päättämässä.

Käännös: Piraattipuolue. Tekstin ja suomennoksen lisenssi: CC-by-nc
Kuva: Carl Johan Rehbinder / Wikimedia Commons (CC-by-sa)

Autojen satelliittipaikannus on torjuttava

Ajatus autojen satelliittipaikannukseen perustuvasta verotuksesta on kohdannut kritiikkiä. Suunnitelman keskeistä yksityisyysongelmaa on kuitenkin käsitelty lähinnä sivuasiana.

Sanakirja määrittelee [1, 2, 3] totalitarismin järjestelmäksi, jossa valtio pyrkii hallitsemaan kaikkia elämänalueita. Totalitarismissa valta ”ulottuu alueille, jotka länsimaissa yleensä käsitetään kansalaisten yksityiselämään kuuluviksi”.

Kylmän sodan aikana kansalaisten laajamittainen valvonta nähtiin itäblokin epädemokraattisten järjestelmien ominaispiirteenä. Kylmän sodan päätyttyä katosi tarve ylläpitää tätä viholliskuvaa. Samalla länsimaiden turvallisuuskoneistoilta katosivat melkein kaikki pidäkkeet kansalaisten valvonnan suhteen. Kun ei ollut pahaa vertailukohtaa idässä, valvonnan lisäämistä alettiin propagoida hyvien arvojen puolustamisena.

Passien sormenjälkirekisterin myötä Suomi astui jo askeleen totalitaariseen suuntaan. Vastaavaa rekisteriä ei suinkaan joka EU-maassa toteutettu. Autolla liikkumisen satelliittipaikannus olisi vielä paljon suurempi yksityisyyden loukkaus.

Asiaa ei voi verrata kännyköiden paikantamiseen. Kännykän saa halutessaan helposti pois päältä. Lisäksi sen saa paikantaa vain rikostutkintaa tai pelastamista varten. Verotuksen tehostaminen ei ole riittävä peruste luoda mittasuhteiltaan järisyttävää kyttäysjärjestelmää. On toki myös kyseenalaista, miten verotus tehostuisi. Meillä on jo auton käyttöön perustuva vero, jota kutsutaan polttoaineveroksi.

Autojen satelliittipaikannusta ja vastaavia suunnitelmia voisi luonnehtia pehmeäksi totalitarismiksi. Niissä ei käytetä raakaa väkivaltaa, mutta kylläkin heikennetään ihmisoikeuksien tasoa lakiin perustuvalla pakolla.

Autojen pakollinen satelliittipaikannus ulottaisi valtion valtaa alueelle, joka aiemmin on länsimaissa yleensä käsitetty kansalaisten yksityiselämään kuuluvaksi. Yksityisyysongelma ei ole kilometriverotuksen sivujuonne, jonka voi kuitata parilla lauseella. Se on ydinkysymys, jonka myötä koko suunnitelma muuttuu täysin mahdottomaksi hyväksyä.

Suunnitelmaa käsittelevän työryhmän raportti valmistuu vuoden loppuun mennessä. Silloin selviää, kuinka tosissaan pakollista satelliittivalvontaa ollaan esittämässä.

Piraatitko friikkejä?

Jussi Ahlroth kirjoitti Helsingin Sanomien verkkosivujen kolumnissaan piraateista sanoen, että olemme oikeassa, mutta silti friikkejä. Tässä hieman kirjoituksen herättämiä ajatuksia.

”Salaliittoteorioista on vähän mennyt maku. Ei jaksa enää naureskella spekulaatioille kaikkialle piilotetuista seurantajärjestelmistä”, toteaa Ahlroth viitaten jatkuvasti paljastuviin uusiin vakoiluskandaaleihin.

Maailmanlaajuiset seurantajärjestelmät eivät ole pitkään aikaan olleet mitään spekulaatioita vaan selkeitä tosiasioita. Euroopan unionin raportti totesi jo vuonna 2001, että Yhdysvaltain NSA:lla oli Echelon-niminen maailmanlaajuinen teleliikenteen valvontajärjestelmä. Raportti on ollut koko ajan kenen tahansa luettavissa verkossa. Kesällä paljastunut Prism on käytännössä vain seuraavan sukupolven versio Echelonista. Harmi, että Ahlrothin yleissivistyksessä on ollut tässä kohtaa aukko.

Vuonna 2008 Piraattipuolue onnistui nostattamaan hieman julkista keskustelua Ruotsin armeijan tiedustelun FRA:n harjoittamasta vakoilusta. FRA oli harjoittanut vakoilua aiemmin laittomasti, mutta hommasta haluttiin tehdä laillista, ja asiasta säädettiin laki. FRA saa vakoilla kaikkea ulkomailta tulevaa Ruotsin kautta kulkevaa viestintää, siis käytännössä kaikkien suomalaisten verkkoviestintää, ilman mitään rikosepäilyjä tai tuomioistuimen päätöksiä.

FRA:lla oli tuolloin yksi maailman tehokkaimmista supertietokoneista – parhaimmillaan maailman viidenneksi tehokkain. Miksihän Ruotsin kokoisen maan tiedustelu oli sellaisen hankkinut? Päivänselvästikin siihen, että sillä saisi käsiteltyä paljon tietoja, joilla voisi käydä kauppaa jonkun muun kanssa. Kenenkähän muun? Epäilemättä Yhdysvaltojen. Tämä oli kaikille asiaa seuraaville aivan selvää jo vuonna 2008. Kuinka ollakaan, nyt on Euroopan parlamentin selvittelyissä paljastunut, että FRA on tehnyt tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltain NSA:n ja brittien GCHQ:n kanssa.

Piraatit peräänkuuluttivat jo vuonna 2008, että Suomen pitäisi ohittaa Ruotsi ja rakentaa telekaapelit suoraan Saksaan. Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen vaati pari kuukautta sitten samaa. Friikkiä?

Ihan kiva, että suurempi yleisö on herännyt vihdoin tähän asiaan. Mutta silloin kun te piditte niitä salaliittoteorioina, oli jo selvää että kyse on ihan faktoista. Erityisen hälyttävää on, että ilmeisesti nämä asiat tulivat puolustusministerillekin täysin yllätyksenä. Kannattaisi ehkä pitää silmät vähän paremmin auki tulevaisuudessa tällaisten ilmiöiden varalta.

Nyt kannattaisi toimittajien kysellä vaikkapa sitä, mitä Suomessa toimivat Viestikoelaitos (FRA:n vastine Suomessa) ja pääesikunnan tiedusteluosasto tekevät. Epäilemättä vakoilevat samalla tavalla ulkomailta tulevaa viestintää, toki paljon pienemmin resurssein. Varmasti saavat myös tietoja FRA:lta. Veikkaisinpa, että vakoilevat myös kotimaisia tahoja, laittomasti.

Paheksuin vuonna 2009 Helsingin Sanomien mielipidepalstalla ja vuonna 2011 eräässä ihmisoikeusseminaarissa sitä, että valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta oli unohdettu yksityisyysasiat kokonaan. Seminaaripuheenvuorossani viittasin Echelon-järjestelemään ja valittelin myös, ettei salaisten pakkokeinojen käyttöä valvota Suomessa. Jälkimmäinenkin asia pomppasi viimein kesällä laajasti julkisuuteen.

Yksityisyydensuoja on yhtä tärkeä ihmisoikeus kuin kaikki muutkin, mutta se on jatkuvasti jätetty täysin huomiotta, vaikka tiedossa on ollut monta vakavaa yksityisyysuhkaa.

Piraatit ja PR

Ahlroth moitti piraatteja myös huonosta pr-strategiasta lapsipornografian levittämisen estotoimia koskevan lain suhteen. Varsinainen kampanja lakia vastaan tapahtui ennen kuin puoluetta oli edes perustettu. Olemme kyllä asiasta sittemmin puhuneet.

Kyse on laista, josta Keskusrikospoliisi lausui ennen sen hyväksymistä: ”laki ei valitettavasti tuo poliisille mitään uutta merkittävää työkalua rikostorjuntaan”. Perkasin lain ja sen soveltamisen huonoja puolia hiljattain blogikirjoituksessa. Kukaan ei tullut kommenteissa friikiksi haukkumaan. Vasemmistonuorten aktiivi Saara Huttunen sen sijaan kommentoi: ”Lähdetään kyllä vaarallisille vesille jos linkin (kirjallisessa muodossa taikka klikattavana) levittäminen on yhtä kuin lapsipornon levittäminen.” No, friikkiporukaksi jotkut Vasemmistonuoriakin nimittävät. Kokoomusnuorista nyt puhumattakaan!

Ahlroth piti ”friikkiyden” ilmentymänä myös sitä kun Piraattipuolue totesi, ettei Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite mene tarpeeksi pitkälle. Vaan mitäpä tekijänoikeuksien asiantuntija, professori Tuomas Mylly kirjoitti aloitteesta pari päivää sitten? Näin: ”Aloite ei ehkä mene kaikilta osin riittävän pitkälle.” Friikki mikä friikki.

Mitä ihmeen hyötyä piraateille olisi ollut pelkästä aloitteen kiittelemisestä? Lähes kaikkien eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöt olivat jo sen takana. Oli tärkeää muistuttaa, ettei aloite toteuttaisi Piraattipuolueen perusvaatimuksia. Tekijänoikeusjärjestöt yrittävät leimata aloitteen ”piraattialoitteeksi”. Totta kai meidän pitää sanoa, ettei se ole piraattialoite, kun se ei ole.

Ahlroth tuntui kolumnissaan ottavan ymmärtävän, jopa eräiltä osin puoltavan asenteen piraatteihin. Tähän nähden on valitettavaa, että hän käytännössä lähinnä levitti puolueesta huonosti perusteltuja stereotypioita sen sijaan, että olisi syventynyt aiheeseen hieman paremmin.

Äärimmäiset linjaukset?

Piraattipuolueen ”on tehtävä politiikkaa, jota valtavirta ymmärtää ja luovuttava äärimmäisimmistä linjauksistaan”, väittää Ahlroth.

Höpö höpö. Mikään uusi poliittinen liike ei ole koskaan menestynyt sillä, että se olisi kiltisti mukautunut olemassaolevaan poliittiseen keskusteluun. Uudet poliittiset liikkeet menestyvät pyrkimällä aggressiivisesti muokkaamaan uusiksi ne raamit, joiden sisällä joistakin asioista keskustellaan. Näin toimi viimeksi perussuomalaiset ja menestyi. Valtavirtaan mukautuneiden vihreiden kannatus sen sijaan on jämähtänyt paikoilleen. Ongelma on ennemminkin, että Piraattipuolue ei ole ollut riittävän aggressiivinen.

Mitä tulee valtavirtaan, NSA-paljastusten myötä valtavirta on yksityisyysasioissa tullut kohti piraatteja. Samoin on tapahtumassa tekijänoikeuksien suhteen sekä taloustieteen että oikeustieteen piirissä.

Me ”friikit” olemme ”äärimmäisillä linjauksillamme” onnistuneet pääsemään Euroopan parlamenttiin Ruotsista, kansalliseen parlamenttiin Islannissa ja Tsekeissä ja useisiin osavaltioparlamentteihin Saksassa.

Ahlroth toteaa, että ”kriisiaikana yksityisyydensuojan rajat saattavat hyvinkin muuttua – muistan kuulleeni sen jo vuosia sitten vihreiden Jyrki Kasvilta”. Vihreiden Jyrki Kasvi vain sattui tippumaan eduskunnasta, koska vihreät osoitti epäuskottavuutensa hänen ydinkannattajakuntansa kannalta tärkeissä asioissa. Äänivuotoa tapahtui mitä ilmeisimmin ainakin Piraattipuolueen Pasi Palmulehdolle. Palmulehto oli eduskunnan ulkopuolisten puolueiden valtakunnallinen ääniharava.

Kasvi oli hallituspuolueen edustajana muun muassa hyväksymässä kansallista passinhaltijoiden sormenjälkirekisteriä, josta nyt on viime viikkoina käyty Helsingin Sanomien yleisönosastossa kriittistä keskustelua.

Mainittakoon, että eräs saksalainen piraattinuori oli kesällä aivan äimän käkenä kun kerroin, että Suomessa nämä passien sormenjäljet tosiaan kerätään rekisteriin. Saksassa sellainen ei ikinä olisi onnistunut, sillä saksalaiset ovat, tutkimusten mukaan, eurooppalaisista kiinnostuneimpia yksityisyydestään (ks. raportti Attitudes on Data Protection and Electronic Identity in the European Union, taulukko s. 21, vrt. erityisesti Saksa ja Suomi).

Suomessa vihreät ajoi yksityisyyden suojan kannalta täysin katastrofaalisen autojen satelliittivalvontahankkeen nykyiseen hallitusohjelmaan ja Oras Tynkkynenkin tukee ideaa. Vihreät, jos joku, on kansalaisten massavalvontaa koskevilla ”äärimmäisillä linjauksillaan” ajautumassa marginaaliin.

Tarvitaanko Piraattipuoluetta?

”Sillä vaikka piraatit ehkä niin uskovat, suomalaiset eivät Piraattipuoluetta eduskuntaan välttämättä tarvitse”, Alroth toteaa.

Jyrki Kasvin eduskunnasta putoamisen myötä lopahti käsittääkseni myös eduskunnan vapaamuotoisen tietoyhteiskuntaryhmän toiminta. Ei siellä kukaan tällä hetkellä huolehdi näistä asioista. Vihreät ovat aivan kipsissä insinööri- ja kukkahattusiipiensä välisten kitkojen vuoksi. Sieltä ei mitään hyviä tietoyhteiskunta-aloitteita ole tulossa. Jonkin verran hyviä paikallisia vaikuttajia puolueessa toki on.

Kokoomuksessa kansanedustaja Lasse Männistö taustajoukkoineen yrittää ajaa jotain myönteistä puolueen ohjelmaan ensi kesän puoluekokouksessa. Jos siitä ylipäänsä tulee mitään, niin laimeaa se tulee olemaan. SDP, Keskusta ja Perussuomalaiset ovat vielä paljon surkeammassa jamassa. Niissä eletään täysin menneessä maailmassa. Vasemmistoliiton kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki ei ole juuri mitään myönteistä saanut aikaan, ja hänkin saattaa vielä Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloitteen käsittelyn yhteydessä kyyristyä tekijänoikeusjärjestöjen paineen alla.

Suomi ja koko Eurooppa ovat viime vuosina jääneet jälkeen tietoyhteiskunnan kehityksessä ja verkon kaupallisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Olin hiljattain kuuntelemassa Aalto-yliopiston professori Erkki Ormalan aihetta koskevaa esitystä Helsingin Edistyskokoomuksen tilaisuudessa. Ormala valitteli muun muassa ylitiukkoja tekijänoikeussäännöksiä, jotka ovat liiaksi rajoittaneet verkkopalveluiden ylläpitäjien vastuuvapautta. Esityksen voisi aikalailla sellaisenaan kopioida Piraattipuolueen eurovaaliohjelmaksi. No, ehkä Ormalakin on friikki.

Ormalan tai muidenkaan kriittiset näkemykset eivät ole vielä osa politiikan valtavirtaa. Piraattipuoluetta tarvitaan nimenomaan linjauksineen, jotka yleissivistymättömille ja naiiveille silmille saattavat näyttää ”äärimmäisiltä”. Piraatit ovat tärkeä osa sitä monipuolista joukkoa ihmisiä, joka pyrkii tekemään niistä valtavirtanäkemyksiä.

Mitä tietoyhteiskuntakaari tuo tullessaan?

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan tietoyhteiskuntakaari-nimistä lakihanketta (ks. lain valmistelijan puheenvuoro Finnish Internet Forumissa 25.4., YouTube). Tarkoituksena on koota yhteen keskeiset sähköistä viestintää ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjontaa koskevat säännökset. Piraattipuolue on seurannut hankkeen valmistelua. Annoimme 5.9.2012 kommenttimme silloisesta lakiluonnoksesta, ja 20.5.2013 uudemmasta luonnoksesta.

Lakihankkeesta on viime päivinä uutisoitu lennokkaasti. Uutisoinnissa esille nostettiin verkkoneutraliteetti eli periaate, että liikennettä välittävien teleyritysten on kohdeltava kaikkea verkkoliikennettä tasa-arvoisesti. Ne eivät siis esimerkiksi kilpailullisista syistä saisi hidastaa tiettyjä palveluja tai estää pääsyä joihinkin palveluihin. Klassinen esimerkki on se, että maailmalla monet teleyritykset vaikeuttavat Skype-palvelun kautta soitettavia nettipuheluja, koska katsovat niiden kilpailevan teleyrityksen omien puhelinpalvelujen kanssa.

Verkkoneutraliteettiin kiinnittivät huomiota muun muassa Effi, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus (Jyrki Kasvi) ja tietosuojavaltuutettu. Ongelma lakiluonnoksessa on se, että siinä annetaan teleyrityksille epämääräinen mahdollisuus ”tuotteistaa” palvelujaan, mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa, jää epäselväksi. Uusi viestintäministeri Pia Viitanen on antanut ymmärtää, että ei halua muuttaa nykytilannetta verkkoneutraliteetin suhteen.

Tietoyhteiskuntakaaressa lähinnä yhdistellään muutama laki yhdeksi laiksi. Sisällöllisesti niihin ei ole tulossa kovin kummoisia muutoksia. Lex Nokia -pykälät yksinkertaistetaan, mutta tämä ei käytännössä paranna yksityisyyden suojaa. Sikäli kuin verkkoneutraliteettiasiaan saadaan tyydyttävä ratkaisu, laki tuskin tuo dramaattisen vakavia heikennyksiä saati parannuksiakaan yksityisyyden suojaan ja sananvapauteen. Luonnoksessa on kuitenkin eräitä merkittäviä korjaustarpeita.

Piraattipuolue korosti lausunnossaan seuraavia asioita:

Sähköisen viestinnän tietosuoja

  • Piraattipuolue on tyytyväinen siihen, että välitystietojen (tunnistamistietojen) käsittelyä koskevat sekavat Lex Nokia -pykälät enimmäkseen poistetaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yksityisyyden suoja paranisi. Tilanne pysyy käytännössä ennallaan ja lainsäädännöllisesti palaa lähelle ennen Lex Nokia -pykälien säätämistä vallinnutta tilannetta.
  •  

  • Piraattipuolue vaatii, että välitystietoja saisi käsitellä vain kun se on välttämätöntä (haluamme lisätä välttämätöntä-sanan lakitekstiin). Tunnistamistietojen käsittelystä pitäisi aina ilmoittaa sille, kenen tietoja on käsitelty (mikäli käytännössä mahdollista).
  •  

  • Luonnoksessa annettaisiin liian yleisluontoinen mahdollisuus viestien sisällön tutkimiseen. Kohta on tarkoitettu siihen, että virus- yms. tietoturvatapauksissa myös viestin sisältö voidaan lukea (laki sallii tämän nykyisinkin). Piraattipuolueen mielestä tämä mahdollisuus pitäisi sitoa selkeästi tiettyjen rikosten estämiseen (kuten tietoliikenteen häirintä).
  •  
    Teleyrityksen ja tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajan velvollisuudet

  • Teleyritysten ja tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajien velvollisuuksia estää yhteyksiä ja poistaa aineistoja saatavilta käsitellään tällä hetkellä kolmessa eri laissa. Tietoyhteiskuntakaareen pitäisi sisällyttää selkeyssyistä kaikki olennaiset palveluntarjoajien velvoitteet.
  •  

  • Piraattipuolueen mielestä palveluntarjoajille ei pitäisi asettaa velvollisuuksia poistaa aineistoja ilman oikeuden päätöstä. Lisäksi tekijänoikeuslakiin sisältyvä menettely, jonka perusteella Pirate Bay on Suomessa sensuroitu, tulisi kumota.
  •  

  • Tietoyhteiskuntakaareen sisällytetään nykyinen laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta, mutta pykälät jäisivät sisällöllisesti ennalleen, ja lisäksi sananvapauslaki ja tekijänoikeuslain säännökset jäisivät ennalleen. Tietoyhteiskuntakaari ei siis vaikuttaisi nykyiseen Pirate Bay -sensuuriin, eikä muutenkaan parantaisi sananvapaustilannetta. Toisaalta tilanne ei myöskään tältä osin heikenny.
  •  
    Teletietojen tallennusvelvollisuus

  • Teletiedot pitäisi Piraattipuolueen mielestä tallentaa vain direktiivin edellyttämän vähimmäisajan eli kuusi kuukautta. Nyt ne säilytetään vuoden ajan.
  •  

  • Tietoyhteiskuntakaaren luonnoksessa on sekava kohta (147 §), jonka mukaan tietyissä tilanteissa saataisiin tallentaa myös tietoja siitä, millä verkkosivuilla tietystä IP-osoitteesta on käyty. Perusteluna on se, että tämä olisi käyttäjän yksilöimiseksi välttämätöntä tietyissä tilanteissa muun muassa ”IPv4-osoitteiden rajallisen määrän ja IPv6:een siirtymisen viivästymisen” takia. Piraattipuolueen mielestä tällaiset kuluttajista riippumattomat tekniset syyt eivät ole hyväksyttäviä perusteita yksityisyyden suojan kaventamiselle.
  •  
    Eräistä rangaistuksia ja pakkokeinoja koskevista säännöksistä

  • Tietoyhteiskuntakaareen sisältyisi rangaistussäännökset tietosuojarikkomuksesta. Luonnoksessa todetaan tällä hetkellä, että ”rangaistusta ei tuomita, jos rikkomus on vähäinen”. Piraattipuolueen mielestä kyseinen kohta pitää poistaa, koska se heikentäisi tietosuojasäännösten noudattamista.
  •  
    Alle 15-vuotiaita ja vajaavaltaisia koskevien sijaintitietojen käsittely

  • Nykyisessäkin laissa oleva alle 15-vuotiaan huoltajan ja täysi-ikäisen vajaavaltaisen edunvalvojan oikeuksia koskeva sääntely on ongelmallista. Säännöstä voi tulkita niin, että esimerkiksi huoltaja voisi alle 15-vuotiaalta kännykän haltijalta lupaa kysymättä asettaa kännykkään sovelluksen, joka lähettäisi huoltajalle ajantasaisia sijaintitietoja. Tällaista oikeutta huoltajalla ei muiden lakien (perustuslaki, rikoslaki) perusteella ole, minkä pitäisi käydä selkeästi ilmi lainkohdasta tai sen perusteluista.
  •  
    Sananvapausongelmat televisio- ja radiotoimintaa koskevissa säännöksissä

  • Nykyisessä laissa on EU-säännösten ja kansainvälisten sopimusten takia pikkutarkkaa säätelyä esimerkiksi siitä, montako minuuttia mainoksia tv- tai radiokanava saa esittää tuntia kohti, ja kuinka suuren osan kanavan lähettämistä ohjelmista tulee olla eurooppalaista tuotantoa. Piraattipuolueen mielestä tällainen sääntely rikkoo sananvapautta, mutta asialle ei voi tietoyhteiskuntakaaren yhteydessä tehdä mitään, koska sääntely tulee kansainväliseltä tasolta.
  •  

  • Laki antaa myös huomattavan epämääräisen ja laajan mandaatin viestintävirastolle ja eräissä tapauksissa hallitukselle määrätä tv- tai radiokanavan toiminnan keskeytettäväksi. Piraattipuolue vaatii tähän rajoituksia ja parempaa oikeusturvaa.
  •  
    Lapsipornografian levittämisen estotoimet

  • Alun perin tietoyhteiskuntakaareen olisi sisällytetty myös nykyinen laki lapsipornografian levittämisen estotoimista, jonka perusteella poliisi ylläpitää teleyrityksille toimitettavaa estolistaa väitetyistä lapsipornosivustoista. Uusimmassa luonnoksessa näitä pykäliä ei jostain syystä enää ole, vaan laki jäisi voimaan erillisenä lakina.
  •  

  • Piraattipuolueen mielestä laki pitäisi tietoyhteiskuntakaaren säätämisen yhteydessä kumota. Tiettävästi suurin osa teleyrityksistä ei pidä sensuurilistaa oletuksena päällä, eikä listaa ole viime aikoina ilmeisesti päivitetty. Laki on toimimaton ja sananvapauden kannalta ongelmallinen monestakin syystä. Esimerkiksi lakia kritisoiva Lapsiporno.info-sivusto lisättiin perusteettomasti sensuurilistalle. Sivusto on edelleen periaatteessa sensuurissa, ja sen ylläpitäjä on joutunut maksamaan tuhansia euroja oikeudenkäyntikuluja.
  •  

    Keskustelutilaisuus netin vapaudesta

    Helsingissä pidettiin elokuun puolivälissä kirjastoalan kansainvälinen konferenssi, jonka yhteydessä järjestetiin Internetin vapautta koskeva keskustelutilaisuus. Aiheena olivat yksityisyys, sananvapaus ja tekijänoikeudet. Keskustelijoina olivat muiden muassa Ruotsin piraattipuolueen puheenjohtaja Anna Troberg (ks. video, alkaen 53:30) sekä Verkko ja vapaus -kirjan kirjoittanut Hanna Nikkanen (21:00). Yleisössä oli paljon kirjastoalan ihmisiä eri puolilta maailmaa.

    Olen aiemminkin todennut kirjastoalan ihmisten suhtautuvan avoimesti ja jopa piraattihenkisesti nettiä koskeviin yksityisyys-, sananvapaus- ja tekijänoikeuskysymyksiin, ja tämä keskustelutilaisuus vahvisti käsitystäni. Se, että tämäntyyppinen tilaisuus yliäänsä järjestettiin tällaisella vieraskaartilla, kertoo jo paljon.

    Esitin myös itse yleisökysymyksiä (kohdissa 17:00, 46:15, 1:06:40) ja ehdotin esimerkiksi, että sananvapaudesta ja yksityisyydestä kiinnostuneiden kirjastoalan ihmisten, toimittajien ja kirjailijoiden tulisi solmia yhteistyösuhteita teleyrityksiin, jotka ovat näissä keskusteluissa usein samalla puolella. Lainsäädännöllisen paineen kohdistaminen teleyrityksiin näyttää olevan koko ajan laajeneva trendi ja tämän hetken tärkein sananvapauskysymys länsimaissa.

    Tilaisuuden jälkeen keskustelin Anna Trobergin kanssa, joka sattuu olemaan taustaltaan englannin kielen ja kirjallisuuden opiskelija samoin kuten Harri Kivistökin. Keskustellessamme totesimme, että ennen kesäkuun 2014 eurovaaleja on tiivistettävä piraattipuolueiden kansainvälistä yhteistyötä. Eurovaaleissa on näytettävä, kuinka kansainvälinen ilmiö poliittinen piraattiliike todella on.

    Video keskustelutilaisuudesta:

    Kaatoiko aktivismi ACTA:n?

    Nettipiratismin ja väärentämisen vastaisen ACTA-sopimuksen kaatuminen Euroopan parlamentissa on maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen ja merkittävä asia.

    Brittiläinen europarlamentaarikko David Martin, joka valmisteli ACTA:sta raportin ja suositteli sopmuksen kaatamista, totesi kaatumisen olleen EU-komissiolle ”kaikkien aikojen suurin lainsäädännöllinen tappio parlamentissa”.

    ACTA olisi estänyt EU:ta ja sen jäsenvaltioita sekä muita allekirjoittaneita maita muuttamasta tekijänoikeus- ja patenttilakejaan lievemmiksi. ACTA olisi jättänyt liikkumavaraa vain tekijänoikeuksien  kiristämisen puolesta.

    Aiemmin vastaavat kiristykset ovat menneet läpi. Miksi ACTA kaatui? Alla oma näkemykseni syistä (jotka eivät kuitenkaan ole välttämättä tärkeysjärjestyksessä).


    Kuva: Lotta Söderholm. Lisenssi: CC-by-nc-sa.

    1. Kansalaisaktivismi

    Monet kansalaisjärjestöt ovat yrittäneet toimia ACTA:a vastaan jo vuosia, koko sopimuksen valmistelun ajan. Kuluvan vuoden tammikuussa aktivismin määrä nousi kuitenkin aivan uuteen ulottuvuuteen. Ensin Yhdysvalloissa SOPA/PIPA-lakiestyksiä vastaan kehittyi protestiliike, jonka kärjessä olivat muun muassa Wikipedia ja Google, joista ensinmainittu pimensi sivustonsa vuorokaudeksi.

    Yhdysvalloissa lakiehdotukset jäädytettiin ja tämän jälkeen huomio kiinnittyi ACTA:an. ACTA:a vastaan järjestettiin maalis-kesäkuussa kolme kansainvälistä mielenosoituspäivää, jotka keräsivät mielenosoittajia sadoille paikkakunnille ja jokaiseen EU-maahan.

    ACTA:a vastaan toimivat eri maiden piraattipuolueet, tietoyhteiskunta-alan kansalaisjärjestöt kuten European Digital Rights (EDRI), ranskalainen La Quadrature du Net, jo vuonna 1992 perustettu Internet Society, Free Software Foundation sekä Electronic Frontier Foundation (EFF) ja sen Suomen-haara Effi.

    Myös muutamat muut vaikutusvaltaiset kansalaisjärjestöt kritisoivat ACTA:a nimenomaan vapaan tiedonvälityksen ja yksityisyyden rajoitusten suhteen. Näihin kuuluivat Amnesty, kirjastoalan kansainvälinen liitto IFLA, Toimittajat ilman rajoja ja kansainvälinen kuluttajajärjestö Consumers International.

    Terveys- ja kehitysyhteistyöalan järjestöt kritisoivat erityisesti sitä, että ACTA olisi vaikeuttanut laillisten, geneeristen lääkkeiden vientiä kehittyvästä maasta toiseen. Tästä huomauttivat esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja ja Oxfam.

    Euroopan parlamentille luovutettiin myös 2,8 miljoonan ihmisen allekirjoittama ACTA:a vastustava adressi. Lisäksi akateemiset asiantuntijat sekä Euroopasta että Yhdysvalloista luovuttivat omat vetoomuksensa.

    Ks. luettelo ACTA:n vastustajista ja linkkejä kannanottoihin.

    2. EU:n valtapolitiikka

    Yksi syy ACTA:n kaatumiseen löytyy EU:n sisäisistä valtasuhteista ja toimintatavoista.

    Euroopan parlamentti ei valitse poliittista enemmistöhallitusta, jonka ohjelmaan enemmistö sen jäsenistä joutuisi sitoutumaan. Tämän vuoksi EU:ta usein haukutaan ”epädemokraattiseksi”. Toisaalta juuri tämä mahdollistaa sen, että parlamentti voi reagoida kansalaisliikkeiden esille nostamiin asioihin vapaammin kuin jäsenmaiden parlamentit. Komissiolla ei ole EU-parlamenttiin nähden samanlaista valtaa kuin jäsenmaiden hallituksilla niiden omia parlamentteja kohtaan.

    ACTA:n suhteen komissio suorastaan kerjäsi verta nenästään. Komissio härnäsi parlamenttia ACTA:n valmisteluvaiheessa pyrkimällä pimittämään tietoa sen valmistelusta. Tämä huipentui parlamentin ACTA-raportoijan eroon protestina salailua vastaan. Tämä oli yksi syy siihen, että parlamentin enemmistö kääntyi helpommin ACTA:a vastaan.

    Kuluvalla vaalikaudella parlamentin toiminnassa ovat olleet mukana myös Ruotsin piraattipuolueen europarlamentaarikot Christian Engström ja Amelia Andersdotter. ACTA:n kaatuminen osoittaa myös sen, kuinka tärkeää piraattien on saada mahdollisimman paljon edustajia EU-parlamenttiin. Sillä on todellakin merkitystä.

    3. Rahakkaita vastustajia

    ACTA-sopimuksella on ollut myös rahakkaita vastustajia bisnesmaailmasta. Euroopan teleyritysten liitot ovat kritisoineet ACTA:a voimakkaasti ja myös esimerkiksi ranskalaisten verkkopalveluyritysten järjestö on vastustanut sitä. Järjestön taustalla ovat muiden muassa Google, Facebook, Skype ja Yahoo.

    4. Kiina, Brasilia, Intia, Meksiko

    ACTA-sopimusprosessi osoittaa nopeasti teollistuvien maiden painoarvon huomattavan kasvun (lue lisää aiemmasta blogauksestani). Kun immateriaalioikeuksien kiristykset eivät onnistuneet WTO:n kautta, Yhdysvallat alkoi ajaa ACTA:a. Kehittyviä maita ei päästetty mukaan neuvotteluihin. Sopimus oli tarkoitus solmia samanmielisten länsimaiden kesken, minkä jälkeen olisi ollut helpompaa pakottaa kehittyvät maat mukaan.

    Kiina, Brasilia ja Intia ovat virallisesti protestoineet ACTA-neuvotteluja vastaan WTO:n elimissä. Myös Meksiko on ottanut kielteisen kannan. Tällä on ollut suuri merkitys. Euroopan maiden on melko helppo luopua ACTA:sta, kun sopimusta vastustavat Kiinan, Brasilian ja Intian kaltaiset koko ajan merkittävämmiksi muuttuvat kauppakumppanit. Yhdysvaltain painoarvo on pienentynyt.

    Mitä seuraavaksi?

    ACTA:n valmistelujen kanssa samaan aikaan on neuvoteltu Yhdysvaltain aloitteesta  Tyynenmeren rantavaltioiden kanssa Trans-Pacific Partnership (TPP) -nimellä kulkevaa sopimusta, joka immateriaalioikeuksien osalta olisi ACTA:a vastaava. Tämä projekti ei koske EU-maita.

    Myös EU:ssa tapahtuu. Komissio julkaisi tammikuussa ”tiekartan” tekijänoikeusdirektiivin uudistamiseksi. Tiekarttaan sisältyy ACTA:sta tuttuja uhkakuvia, kuten teleyritysten ja verkkopalveluyritysten vastuuvapauden romuttamista sekä hengenvaarallisten tuoteväärennösten ja yksityishenkilöiden harjoittaman nettipiratismin yhteen niputtamista.

    Tiekartassa kaavaillaan kuitenkin ”kaupallisen tekijänoikeusrikkomuksen” määrittelemistä niin, ettei yksityishenkilöihin kohdistettaisi liian rankkoja toimia. Tarkoituksena lienee käydä yksittäisten henkilöiden sijaan sosiaalisen median palvelujen ja teleyritysten kimppuun.

    Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, että osapuolet ovat aiempaa tasavertaisempia. Toisaalta tähän sisältyy uhka koko Internetin tuhoamisesta, mikäli kaikki sosiaalisen median palvelut alistetaan viihdeteollisuuden mielivallan alle.

    ACTA oikeuteen, protestit jatkuvat

    Muun muassa nettipiratismia koskeva kansainvälinen ACTA-sopimus menee EU-tuomioistuimen käsittelyyn. Tuomioistuin tarkistaa, vastaako sopimus EU:n perusoikeussäännöksiä. Päätös tehtiin sen jälkeen kun Saksa ja eräät pienemmät EU-maat olivat ilmoittaneet lykkäävänsä sopimuksen allekirjoittamista omalta osaltaan toistaiseksi. Käsittely tuomioistuimessa kestänee ainakin vuoden. Ks. EuroparlTV:n video aiheesta, sisältää Ruotsin piraattipuolueen europarlamentaarikko Christian Engströmin kommentit.

    Seuraava kansainvälinen ACTA-mielenosoituspäivä on lauantaina 10.3. Suomessa mielenosoitus pidetään tällä kertaa Tampereella. Kokoontuminen klo 14 Sorsapuistossa, josta marssitaan Keskustorille. Keskustorilla puheita. Tuo mukaan omat kylttisi, ideasi ja tarmosi! Järjestäjinä ovat Pirkanmaan piraatit, Tampereen vasemmistonuoret ja Tampereen vihreät nuoret. Ilmoittautua voi Facebookissa. Banderolleja ja kylttejä suunnitellaan Hämeen Vasemmistonuorten toimistolla (Näsilinnankatu 22 A, toinen kerros, summerissa lukee ”Vasemmistonuoret”) 9.3. klo 18.00.

    Helsingissä pidettiin 25.2. jo toinen ACTA-mielenosoitus, johon osallistui reilu parisataa ihmistä. Lisäksi Lahdessa pidettiin samana päivänä mielenosoitus, jossa oli osanottajia reilu parikymmentä.

    Iron Sky- ja Star Wreck -elokuvaprojekteista tuttu ohjaaja Timo Vuorensola piti puheen Helsingin mielenosoituksessa, kuten myös Helsingin piraattien puheenjohtaja Raoul Plommer sekä Vasemmistonuorten ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden edustajat. Helsingin mielenosoituksista löytyy runsaasti videoita YouTubesta.

    Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) lähetti mielenosoitukselle kirjalliset terveiset:

    Kansalaiset ovat esittäneet ACTA-sopimusta kohtaan voimakasta kritiikkiä.  On hienoa, että meillä Suomessa ja laajemminkin Euroopassa on aktiivinen kansalaisyhteiskunta, joka saa  aikaan muutosta. Euroopan komissio päätti keskiviikkona pyytää Euroopan unionin tuomioistuimen lausuntoa Acta-sopimuksesta ja sen yhteensopivuudesta perusoikeuksien kanssa.

    Otin tiedon ilolla vastaan. EU-tuomioistuimen päätöksen saaminen asiassa on todella tervetullut uutinen, koska se selventää tietoa Acta-sopimuksesta ja sen vaikutuksesta. Avoimuuden lisääminen Acta-sopimuksen ympärillä on erittäin tärkeää, sillä sopimusneuvotteluissa korostui pitkään avoimuuden puute.  Kansalaisten Acta-sopimusta kohtaan esittämä kritiikki ja huoli on otettava vakavasti ja asiasta on voitava käydä avointa keskustelua. Me Vihreät tulemme seuraamaan asiaa tarkkaan.

    Helsingin piraattien puheenjohtaja Raoul Plommer varoitti mielenosoituksessa pitämässään puheessa tuudittautumasta siihen, että ACTA olisi kaatumassa:

    Nyt euroopanlaajuinen, ennennäkemätön liikehdintä Internetin vapauden puolesta on jo vaikuttanut päättäjiin, ja komissio on laittanut ACTA:n jäihin odottamaan Euroopan tuomioistuimen arviota. Älkää antako sen kuitenkaan hämätä: tämä on pelkkää viivytystaktiikkaa! Komissio pelkää, että jos ACTA nyt tulisi parlamentin äänestykseen, se torjuttaisiin. Se torjuttaisiin samalla tavalla kuin monet muut epädemokraattisesti junaillut kabinettisopimukset.

    Voi olla, että tuomioistuin vaatii sopimukseen tehtäväksi joitakin kosmeettisia korjauksia, joiden jälkeen sopimusta yritetään taas ajaa läpi ilman, että olennainen sisältö olisi muuttunut. Nyt saatiin lähinnä hengähdystauko, ja sekin pitää käyttää hyödyksi aktiiviseen vastustukseen.

    Lisätietoja:
    Effin Ville Oksasen tuorein blogikirjoitus ACTA-sopimuksesta
    Edrin kirjoitus ACTA:n odotettavissa olevista käsittelyvaiheista

    Effin ACTA-sivusto

    Lehdistötiedote: Suomi allekirjoitti ACTA:n – valmisteleva europarlamentaarikko erosi protestina

    Suomi ja 21 muuta EU-maata allekirjoittivat eilen 26.1. paljon kritisoidun Anti-Counterfeiting Trade Agreement eli ACTA-sopimuksen. Sopimus on kerännyt paljon vastustusta muun muassa sen kyseenalaisten ihmisoikeuksiin kajoavien ongelmien, sekä salassa valmistelun vuoksi. Sopimus vaarantaa oleellisesti verkon toimintaa, viestinnän yksityisyyttä ja ilmaisun vapautta, sekä on räikeässä ristiriidassa avoimen valmistelun periaatteiden kanssa.

    – ACTA-sopimus on selvässä ristiriidassa perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien kanssa, eikä yhtäkään todellista tai kuviteltua taloudellista etua voida alkaa asettamaan ihmisoikeuksia tärkeämmäksi, jyrisee Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto.

    Vaikka EU-parlamentti on suhtautunut pitkään negatiivisesti sopimuksen valmisteluun, EU-maiden hallitukset sopivat ACTA:n hyväksymisestä yllättäen, etu- tai jälkikäteen mainostamatta, maatalousministerien kokouksessa joulukuussa. Myös aikaisemmin ”arkoja” tekijänoikeussopimuksia on piiloteltu samaan tapaan helpomman läpimenon toivossa.

    Ranskalainen europarlamentaarikko Kader Arif, jonka tehtävänä oli arvioida sopimusta parlamentille, on lyönyt hanskat tiskiin ja eronnut tehtävästään, syyttäen jäsenvaltioita käytännössä salaliitosta parlamentin yli kävelemiseksi. Häntä oli painostettu ”ennennäkemättömällä tavalla”, jotta sopimus saataisiin parlamentin äänestykseen nopeasti ja huomaamatta. Tietojen tultua ilmi Puolassa kymmenet tuhannet kokoontuivat mielenosoitukseen sopimusta vastaan.

    ACTA tuodaan uudelleen EU-parlamentin käsittelyyn kesällä, Suomessa hallituksen esitystä odotetaan syksylle.

    – Toivottavasti eduskunnalla on tarpeeksi selkärankaa jättää tällainen demokratiaa syvästi halveksuva sopimus ratifioimatta, toivoo Piraattipuolueen tiedottaja Janne Paalijärvi.

    Lisätietoja antavat:

    Pasi Palmulehto
    Puheenjohtaja, Piraattipuolue
    045 310 2340

    Janne Paalijärvi
    Tiedottaja, Piraattipuolue
    040 527 5470

    Lähteitä:
    http://www.techdirt.com/articles/20120126/11014317553/european-parliament-official-charge-acta-quits-denounces-masquerade-behind-acta.shtml
    http://www.vihrealanka.fi/uutiset/effi-acta-est%C3%A4%C3%A4-parannukset
    http://www.tietokone.fi/uutiset/suomi_allekirjoitti_salamyhkaisen_acta_sopimuksen
    http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=239610&nodeid=15148&contentlan=1&culture=fi-FI
    http://www.bbc.co.uk/news/technology-16686265