Evoluutiota Arkadianmäelle

Tapani Karvinen

Puolueen puheenjohtaja, Tapani Karvinen.

Suomen Piraattipuolue on perustettu seitsemän vuotta sitten Tampereella. Vuonna 2011 osallistuimme vaaleihin ensimmäistä kertaa yhdessätoista vaalipiirissä. Vaalikamppailu ei ollut mutkaton, sillä organisaatiotyö oli vasta aluillaan, kokemus olematon ja taloudelliset resurssit sitäkin vähäisemmät. Näistä seikoista huolimatta nousimme noissa vaaleissa eduskunnan ulkopuolisista ensimmäiseksi reippaalla kaulalla, keräten yli viisitoista tuhatta ääntä.

Kunnallisvaalit 2012 tulivat liian nopeasti, eikä piiritoiminta ollut ehtinyt kehittyä. Tuolloin piraattia pystyi äänestämään vain 27:ssä Suomen yli kolmestasadasta kunnasta. Presidentinvaalit vuorostaan jätimme välistä, koska halusimme keskittyä eurovaalivalmisteluihin – olihan piraateilla jo edustajia valmiiksi Euroopan parlamentissa. Matalasta äänestysaktiivisuudesta huolimatta, tuloksemme kasvoi suhteellisen hyvin.

Entä vuonna 2015?

Perinteisesti äänestysaktiivisuus on korkeimmillaan presidentin- ja eduskuntavaaleissa. Kiitosta toki kuuluu koulujärjestelmällemme, joka osallistaa aktiivisesti nuoria demokraattiseen prosessiin, sekä medialle, joka kykenee välittämään jonkinlaisen kuvan prosessista. Piraattipuolueen tämänhetkinen tilanne vaatii kuitenkin syvempää analyysiä.

Viimeisen neljän vuoden aikana vaalikentälle on tullut 300 000 uutta äänestäjää. Piraattipuolueen ehdokkaat ovat vaalien nuorinta kastia, minkä voidaan olettaa korreloivan jollain tapaa tuoreen äänestäjäsukupolven yleisen arvomaailman tai vaalikoneosumien kanssa. Lisäksi, vaikka hesarin vaalikone kritiikkinsä on ansainnut, Piraattipuolue hallitsee täysin poliittisen kompassin arvoliberaalia yläreunaa, vasemmiston, demareiden ja vihreiden tapellessa vasemman laidan äänestäjistä, persujen ja IPUn oikeasta. Toisessa, arvokonservatiivissa ääripäässä on luonnollista poistumaa pelkäävät kristillisdemokraatit.

Kun katson edellistä kaavaa, mielestäni on selvää että olemme matkalla lyhyen historiamme menestyksekkäimpiin vaaleihin. Asiaa edesauttaa se, että meillä on taloudellisia resursseja käytettävissä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ehdokaskaartimme on kehittynyt monella tapaa, puolueohjelmamme on laajentunut merkittävästi, sekä piiritoiminta on ehtinyt kehittymään ajan saatossa. Jos nuorekas ja rento, mutta asiantunteva ja tulevaisuuteen rationaalisesti katsova imagomme tuo viidenneksenkin noista äänistä, se tarkoittaa, että aloitamme eduskuntakautemme useammalla kuin yhdellä kansanedustajalla.

Se todellinen haaste

Yleisin kritiikki tulee ihmisiltä, jotka muodostavat mielipiteensä pelkästään puolueen nimestä. Toki, joku yleinen, mitäänkertomaton ”kokoomus” on parempi, sillä se ei aiheuta voimakkaita ensireaktioita ilman nimeen liitettyä mainetta. Nimen muuttamisessa kuitenkin on suurempi ongelma. Menettäisimme brändistä kansainvälisyytemme, sekä potentiaalisesti osan jo olemassaolevista äänestäjistämme. Nähdäkseni nimen uudistaminen on mahdollista vain kansainvälisesti, mikä toki saattaa tulla eteen ylikansallisten organisaatioidemme kehittyessä.

Jotta päätöksenteon tapa ja tarkoitus etenisi teknologian kehittymisen myötä, tulee kannustaa sitä väestönosaa ottamaan lisää vastuuta päätöksenteosta, joka muuttuneeseen elinympäristöön on sopeutunut. Yhteiskunnan pelisäännöt kaipaavat kehitystä, jotta ne vastaisivat teknologian mahdollisuuksia ja ihmisen tarpeita tämän yhteiskunnallisen myllerryksen keskellä. Oikeansuuntaista kehitystä voi tuoda vain ne, jotka aikamme ilmiöiden syy/seuraussuhteita ymmärtävät.

Yhteiskunta muuttuu askel kerrallaan, mutta vain ja ainoastaan yksilöiden toiminnan myötä. Viimeistään 19.4.2015 sinun kannattaa ottaa askel vaaliuurnalle ja raapustaa lappuun parhaan piraatin numero.

Tapani Karvinen
Puheenjohtaja, Piraattipuolue
Ehdolla Uudellamaalla, nro. 130.

Siirtoäänivaalitapa – mikä, miten ja miksi?

Siirtoäänivaalitavalle on olemassa useita laskentatapoja [1] ja se saattaa kuulostaa äkkikuulemalta monimutkaiselta. Käytännössä se ei kuitenkaan nykyiseen vaalitapaamme d’Hondtiin verrattuna ole erityisen vaikea, vaikkakin käytössä ylivoimainen. Sitä myös käytetään maailmanlaajuisesti jatkuvasti kasvavissa määrin [2].

Mikä?

Siirtoäänivaalitapa, lyhyemmin STV [3] (Single Transferable Vote) on laskentatapa, jossa äänestyslappuun voi laittaa useamman mieleisensä ehdokkaan paremmuusjärjestykseen ja ellei listan ensimmäinen kykene hyödyntämään ääntä, menee ääni seuraavalle. Ellei seuraavakaan kykene hyödyntämään ääntä, menee ääni kolmannelle ja niin edelleen. STV:tä voi soveltaa käytännössä mihin tahansa vaaleihin, äänestykseen tai valintaan, kunhan vaalissa valittavien määrä on enemmän kuin yksi ja ehdokkaita enemmän kuin kaksi.

Miten?

Suomessa käytetään perinteisesti vaaleissa (poislukien presidentinvaalit) d’Hondt’in laskentamenetelmää, jonka mukaan ääntenlaskennan ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ryhmittymän, eli vaaliliittoon kuulumattoman puolueen, vaaliliiton, yhteislistan sekä yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen saama kokonaisäänimäärä. Seuraavaksi ehdokkaat asetetaan paremmuusjärjestykseen listojen sisällä ja annetaan jokaiselle äänimääriin perustuvat vertailuluvut. Lopuksi kaikkien listojen ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen ja tästä listasta valitaan voittajat.

D’Hondtia käyttäessä äänestäjä antaa vain yhdelle henkilölle kohdistetun yhden äänen.

Siirtoäänivaalitavassa äänestäjä saa edelleen antaa vain yhden äänen, mutta määritellä sille varavastaanottajat ellei listan ensimmäinen ääntä tarvitse. Varavalintojen määräksi voi olla ilmoitettu jokin maksimimäärä, mutta aina kuitenkin on kerrottava vähintään yksi vastaanottaja äänelle. Varakohteiden on tarkoitus vastaanottaa käyttämättömät äänet siinä järjestyksessä, kuin ne äänestyslappuun on merkitty. Ääni on jäänyt käyttämättä silloin, jos ehdokas pääsee läpi ilmankin sitä tai ehdokkaan äänet eivät riitä valituksi tulemiseen. Läpi päässeen ehdokkaan ylijäämä-äänet jakautuvat ehdokasta äänestäneiden seuraaville vaihtoehdoille tasapuolisesti. Kyse on siis niistä paljon puhutuista ”hukkaäänistä”, jotka nyt laitetaankin hyötykäyttöön.

Miksi?

Tilastollisesti vain reilu puolet äänestää puoluetta ehdokkaan sijaan [4]. Todellisuudessa nykyinen laskutapa kuitenkin laskee hyödyn ensisijaisesti puolueelle, ei henkilölle jonka arvoja olet kannattanut. Huonolla onnella äänesi saattaa nostaa voittajaksi ehdokkaan, joka on täysin arvomaailmasi vastakohta. Puoluetta tukeva laskutapa myös kannustaa voimakkaampaan puoluekuriin, sillä hajonta puolueen sisällä kannattaa saada mahdollisimman pieneksi, mutta niissä vähäisissäkään asioissa et enää voi luottaa ehdokkaasi saavan äänestää omien arvojensa mukaisesti, vaan puolue saattaa sanella äänestyskäyttäytymisen. STV:n avulla äänestäjä voi valita ehdokkaansa useammista eri puolueista, tai edelleen kaikki samasta puolueesta.

Todellinen ehdokasta tukeva laskutapa varmistaa myös sen, että vaikka olisit lähestulkoon varma ettei suosikkiehdokkaasi pääse läpi, voit häntä äänestää huoletta tietäen, että ääni menee hyötykäyttöön seuraavalle valitsemallesi hyvälle ehdokkaalle jos ensimmäinen ei sitä pystynyt hyödyntämään.

Jotta edustuksellinen demokratia voisi toimia kunnolla, tulee sen nojata arvomaailmaan perustuviin valintoihin, eikä umpimähkäiseen sattumaan ehdokasvalinnoissa ja siksi siirtoäänivaalitapa ei ole vain hyvä, vaan välttämätön korvaaja d’Hondtille.

Tiekartta perustuloon

Kansalaisten perustoimeentulon kehittämiseksi on ehdotettu niin perustuloa, perustiliä kuin ansiosidonnaista työttömille. Ehdotuksista ainoastaan perustulo kykenee korjaamaan nykyisen sosiaaliturvaverkon synnyttämät työttömyys- sekä köyhyysloukut ja samalla vähentämään toimeentulon välikätenä olevien kuluja. Kun paperia ei tarvitse enää hakijan täyttää ja virkailijan tarkistaa, säästöä kertyy prosessin molemmista päistä.

Oikein järjestettynä useita hyötyjä

Perustulon tavoite on poistaa byrokratiaa toimeentulon tieltä. Julkisen sektorin työvoimaa on vähentyneen työmäärän myötä mahdollista ohjata muihin tarpeellisiin työtehtäviin, kuten etsivään sosiaalityöhön.

Yksilötasolla perustulo vähentää terveysongelmiakin aiheuttavaa epävarmuutta huomisesta sekä vapauttaa energiaa ja aikaa hyödyllisempään käyttöön. Kun perustoimeentulon päälle tehty työ hyödyttää tekijäänsä käytännössä joka tilanteessa, helpottuu paljon peräänkuulutettu joustavuus niin työmarkkinoiden kuin työntekijöiden osalta. Kuin näissä ei olisi jo riittävästi merkittäviä hyötyjä yksilön kannalta, on perustulo myös yksinkertainen tapa paikata yrittäjiltä käytännössä täysin puuttuva sosiaaliturva. Lisäksi näkisin myös asuntokaupan virkistyvän lainojen takaisinmaksuturvan lisääntyessä.

Teoriasta toteutukseen

Vaikka laskelmat eivät pysty ennustamaan vaikutusten mittasuhteita, perustulokokeilut ympäri maailman ovat kuitenkin osoittaneet sen kiistattomat hyödyt. Esimerkiksi se, että vähävaraiset suuntaavat kulutuksensa pääosin paikallisesti, virkistää varmasti yritystoimintaa ja veronkantoa, mutta emme tiedä, kuinka paljon. Suomen onkin turha tuhlata aikaa kokeiluihin, vaan päättää jonkin mallin pohjalta suunta ja lähdettävä toteuttamaan perustuloa käytännössä.

Ensimmäisenä askeleena perustulon piiriin kannattaa siirtää opiskelijat, työttömät sekä yrittäjät. Näistä ryhmistä jo kaksi kuuluvat valtiontuen piiriin, kun taas pk-yrittäjien tilanteeseen on pikimiten saatava jotain tolkkua. Tällaisen käyttöönoton myötä pääsemme tutkimaan vaikutuksia urakehitykselle, työllistymiselle ja julkiselle sektorille samalla, kun takaamme perustuslaillisen velvollisuutemme taata elämän perusedellytykset kansalaisille.

Selvää keskustelun keskellä on, että sosiaaliturvamme uudistuu. Kysymys on enää siitä milloin, millaiseksi ja millaisen kädenväännön päätteeksi. Tässä väännössä täytyy jokaisen muistaa, mitkä ovat perustulon tärkeimmät tavoitteet, eikä antaa tilaa niille ehdotuksille, jotka tavoitteiden täyttämisen sijaan tuputtavat paperia jo valmiiksi ahtaaseen byrokratiakoneistoomme.

Tapani Karvinen
pj, Piraattipuolue
Facebook, Twitter

Vaikutusmahdollisuuksien kehittämisen puolesta

Tapani Karvinen

Eduskuntavaalit ovat paras tilaisuus tuoda puolueen muut tavoitteet laajan yleisön eteen.

Piraattipuolue hyväksyi syyskokouksessaan vaaliohjelman, joka tarjoaa selkokielisiä malleja oppimisen ja demokratian kehittämiseksi, sekä verkon, viestinnän ja yleisten vapauksien turvaamiseksi. Ohjelmaa valmisteltaessa tavoitteena oli löytää puolueen tärkeimmistä tavoitteista ne, jotka katsotaan oleelliseksi saavuttaa kesällä 2015 alkavalla hallituskaudella. Vaaliohjelman tavoitelista keskittyy kansalaisen aseman vahvistamiseen niin tiedostavana yksilönä, kuin osana valtiota ja yritysmaailmaa.

Perustulo oli valinnoista helpoin. Sen avulla voidaan keventää valtion byrokratiaa, taata kaikille yhdenvertainen mahdollisuus turvata perustarpeensa, sekä tuoda vakautta talouden rakenneuudistuksen myllerryksessä. Se tasa-arvoistaa opiskelijoiden, yrittäjien ja työttömien mahdollisuudet rakentaa parempaa henkilökohtaista tulevaisuutta. Tällä hetkellä erilaisia perustulomalleja on tuotu esille puoluekentän laidasta laitaan, ja ainoat jotka eivät vielä ole ilmaisseet tukeaan perustulolle ovat ps, kd ja rkp. Katson, että tämän tavoitteen saavuttaminen seuraavalla hallituskaudella on erittäin realistista.

Yhdenvertaisuuden ja vapauksien tulee toteutua myös yritysmaailmassa. Sääntelyn keventämisen lisäksi aukioloaikojen vapauttaminen löysi ehdottoman kannan. On todellakin yrityksen etu, että vain se päättää, millä ehdoilla aukioloajat valitaan. Näiden muutosten avulla voidaan purkaa huoltoasemien etuoikeus toimia yöllisinä ruokakauppoina, sekä lisätään ravintolayrittäjien mahdollisuuksia monimuotoistaa palvelukonseptiaan. Valtion tulee edelleenkin myötävaikuttaa päihdehaittojen vähentymiseen, mutta yrittäjiä eriarvoistava lainsäädäntö ei ole oikea tie.

Demokratiaa tulee kehittää siten, että se huomioi kattavasti niin kansalaisten kuin poliittisten yhteisöjenkin pyrkimykset vaikuttaa päätöksentekoon. Siirtoäänivaalitapa on erinomainen keino antaa äänestäjille valinnanmahdollisuutta vaikuttamiseen. Puoluetukiuudistuksemme jakaisi puoluetuet suoraan suhteessa saatuihin ääniin myös eduskunnan ulkopuolisille puolueille, ja toisi siten jatkuvuutta toimintaan sekä dynaamisuutta päätöksentekoon. Molemmat esitykset antaisi kokonaan uuden merkityksen äänestämiselle, mikä nähdäkseni aktivoisi myös aiemmin osallistumatonta kolmannesta suomalaisista käyttämään sitä kaikkein helpointa vaikuttamiskanavaa.

Seuraava sukupolvea kasvattessa oleellisinta sen mahdollisuus oppia jo nuoresta pitäen informaatioyhteiskunnassa tarvittavia taitoja. Parhaiten mahdollisuuksia ruokitaan monimuotoistamalla oppimisympäristöjä, sekä käytettävissä olevia oppimateriaaleja. Kehityksen ei tarvitse olla kallista, sillä tietotekniikka tarjoaa edullisia ratkaisuja, joilla voidaan kohdentaa opetusta tarpeiden mukaan, pitää ryhmäkoot kurissa sekä tarjota laajalle alueelle sellaista opetusta, johon ei opettajia muutoin riittäisi, kuten harvinaisempien kielten opetus. Kuten aiemminkin, puolue kannattaa toisen pakollisen kotimaisen kielen opiskelun muuttamista valinnaiseksi vähentämättä kuitenkaan opiskeltavien kielten määrää.

Maailmanlaajuisen välittömän viestinnän aikakaudella oikeus siihen täytyy turvata mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Sen vuoksi Piraattipuolue ajaa Internetin perustuslakia, joka turvaisi oikeuden lähettää, välittää ja vastaanottaa tietoa verkossa, sensuuritta ja ennalta estämättä. Luonnollisesti sananvapauden ja yksityisyyden suojaaminen kuuluu asiaan, sillä vain niistä lähtökohdista voidaan turvata ihmiskuntaa edistävä, kollektiivinen keskustelu. Suomen tulee pyrkiä aktiivisesti suojelemaan niin yksityisten kuin yritystenkin viestintää.

Vaaliohjelma on vain osa puolueen tavoitekokonaisuutta. Piraattipuolue on tunnettu poikkeavasta mallistaan, jossa jäsenillä on laajat mahdollisuudet vaikuttaa puolueen sisäiseen päätöksentekoon. Puolueen periaateohjelma tarjoaa raamit ohjelman laajentamiselle, joiden sisällä pysyessä konsensus on aina löydettävissä.

Syyskokouksessaan 2014 Piraattipuolue nosti toiseksi tärkeimmäksi arvokseen yksilönvapauden rinnalle yhdenvertaisuuden.

Vaaliohjelma: http://arkisto.piraattipuolue.fi/asiakirjat/Vaaliohjelma_2015.pdf
Puolueohjelma: http://piraattipuolue.fi/agenda/puolueohjelma

Piraattien saavutukset europarlamentissa

Mitä piraatit tekisivät EU-parlamentissa? Teot puhuvat puolestaan. Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Pirate Times -verkkosivustolla. (Kuva: CC-zero)

”Olemme  hyvin ylpeitä monista saavutuksissamme Brysselissä, vaikka meillä onkin  ollut parlamentissa vain kaksi edustajaa 750:stä eli 0,27 prosenttia  äänivallasta.” – Christian Engström, Ruotsin piraattipuolueen  europarlamentaarikko

Vuoden  2009 eurovaaleissa Ruotsin piraattipuolue sai 7,1 prosenttia äänistä.  Christian Engströmistä tuli ensimmäinen piraatti europarlamentissa, ja  hän sai seurakseen Lissabonin sopimuksen voimaantultua Amelia  Andersdotterin vuonna 2011. Piraattiparlamentaarikot ovat saaneet paljon  aikaan.

Piraattiparlamentaarikkojen neljä suurinta saavutusta:

ACTA:n pysäyttäminen

Työskentelemällä ahkerasti EU-parlamentissa, ja ulkopuolisten mielenosoitusten tukemina (erityisesti Puolassa), parlamentti kaatoi ACTA-sopimuksen vuonna 2012. ACTA oli kauppasopimus, joka olisi leikannut Internetin vapautta, sallinut tulliviranomaisten kaivella kiintolevyjä / puhelimia / muistitikkuja, ja antanut tekijänoikeusteollisuudelle lisää valtaa heidän taistelussaan tiedostojen jakajia vastaan.

”Kolmesta poikki” -lakien pysäyttäminen

EU:n  telemarkkinapaketti johti osaltaan siihen, että EU-parlamentti edellytti, että jos jonkun Internet-yhteys katkaistaisiin tiedostojen jakamisen vuoksi, se voi tapahtua vasta oikeudenkäynnin jälkeen. Tämä muutos oli yksi asioista, joita Christian Engström auttoi runnomaan läpi paketin valmistelun loppusuoralla. Tämä muutos teki Ranskan  ”Hadopi”-laista, ”kolmesta poikki” -sääntöineen, täysin hampaattoman. Hadopi-virasto  on lähettänyt miljoonia varoituskirjeitä, mutta onnistunut katkaisemaan vain yhden tiedostojen jakajan verkkoyhteyden kahdeksi viikoksi, ja nyt Ranskassa puhutaan koko järjestelmän lakkauttamisesta.

Vihreiden parlamenttiryhmä kopioi piraattien tekijänoikeuskantoja

Piraattien europarlamentaarikot päättivät liittyä Euroopan parlamentissa Vihreät / Euroopan vapaan allianssi -ryhmään. Marraskuussa 2011 ryhmä päätti omaksua Ruotsin piraattimeppien tavoitteet tiedostojen jakamisen suhteen.

Verkkoneutraliteetin turvaaminen

Piraattiedustajat ovat ahkerasti työskennelleet verkkoneutraliteetin puolustamiseksi, ja vastustaneet ajatusta ”erityisten palveluiden” etuajo-oikeudesta Internetissä.  Äänestyksessä torstaina 3. huhtikuuta joukko keskustavasemmistolaisia ja liberaaleja europarlemntaarikkoja kannatti muutoksia, joiden avulla estettiin palveluntarjoajia manipuloimasta verkkoliikennettä tai estämästä pääsyä tietyille verkkosivustoille.

Neljän suuren saavutuksen lisäksi Engström ja Andersdotter ovat puuttuneet moneen muuhunkin asiaan:
  • Puolustaneet ihmisten oikeutta päättää heitä koskevien henkilötietojen käytöstä (tämä työ saatetaan päätökseen seuraavan vaalikauden aikana tietosuojauudistuksen yhteydessä).
  • Edistäneet näkövammaisten oikeutta päästä käsiksi kirjallisuuteen. Aiemmin voimassa on ollut tekijänoikeuksien poikkeus, joka salli kirjallisten töiden muuttamisen saavutettavampaan muotoon (kuten kohokirjoitukseksi), mutta näitä ei  saanut jakaa kansallisten rajojen yli. Nyt ”Euroopan parlamentti on ilmaissut vahvan tukensa sitovalle kansainväliselle sopimukselle WIPO:n puitteissa”.
  • Parantaneet niin kutsuttujen orpoteosten saatavuutta. Syyskuussa 2012 EU-parlamentti hyväksyi direktiivin, joka lisäisi sellaisten töiden digitalisointia, joiden oikeudenhaltijat eivät ole tiedosa (valitettavasti edelleen ehdolla, että tekijänoikeuskorvauksia judutaan maksamaan, jos oikeudenhaltija myöhemmin löytyy).
  • Työskennelleet kasettimaksuja vastaan ja saaneet näkökulmalleen tukea monilta muiltakin europarlamentaarikoilta.
  • Aikaansaaneet tavaramerkkisäännöksiin poikkeuksen, jonka mukaan tavaramerkin omistaja ei voi missään tilanteessa kieltää käyttämästä merkkiään taideteoksissa, yhteiskunnallisessa mielipiteenilmaisussa, tuotevertailuissa tai -arvosteluissa.
  • Edistäneet sitä, että SWIFT-sopimus jäädytettiin toistaiseksi. SWIFT:n tarkoitus oli sallia Yhdysvalloille täysi pääsy kaikkiin europpalaisiin tilisiirtoihin, mutta he keräsivät enemmän tietoa kuin alunperin sovittiin.
  • Edistäneet sitä, että parlamentti tuomitsi Visan, MasterCardin ja Paypalin väärinkäytökset, kun nämä aiemmin estivät joidenkin asiakkaidensa maksuliikenteen: parlamentti ”katsoo,  että on yleisen edun mukaista määritellä objektiiviset säännöt,  joissa  kuvataan olosuhteet ja menettelyt, joiden mukaisesti   korttimaksujärjestelmät voivat yksipuolisesti kieltäytyä   korttimaksumahdollisuuden myöntämisestä”.
  • Edistänyt hintakattoa matkapuhelinten roaming-maksuille Euroopassa. Valitettavasti maksut ovat yhä erittäin korkeat, jopa 20-kertaiset verrattuna valtion sisäiseen mobiililiikenteeseen.
  • Työskennellyt tietosuoja-asetuksen parissa, jotta EU:n alueelle saataisiin yhtenäiset säännökset henkilötietojen suojasta. Big data -yritysten lobbaus on ollut ”erittäin tiivistä”, sillä ne yrittävät tehdä tietosuojasääntelystä mahdollisimman hampaatonta.
  • Työskennellyt tupakkadirektiivin löyhentämiseksi, sillä direktiivi uhkasi rajoittaa nuuskan, sähkösavukkeiden ja vaporisaattorien saatavuutta.
  • Työskennellyt kansallisten teleyritysten monopolistisia käytäntöjä vastaan, ja vaatinut nopeita tietoliikenneinvestointeja.
  • Pyrkinyt parantamaan kansalaisten pääsyä tutkimustuloksiin, sekä selkeyttänyt ja lisännyt avoimuutta tutkimustyöhön liittyvien patenttien osalta.
  • Edistänyt ”digitaaliset vapaudet” huomioonottavaa ulkopoliittista strategiaa, jonka EU on nyt ottanut käyttöön ulkopolitiikassaan.
  • Ollut lisämässä tekijänoikussännösten valmistelun avoimuutta ja demokraattisuutta. Lausuntokierrokset on avattu lobbareiden lisäksi kansalaisille. Tämän myötä julkiseen lausuntokierrokseen saatiin yli 11 000 vastausta.
  • Lisännyt EU-parlamentin toiminnan avoimuutta ja avannut europarlamentaarikon työtä suurelle yleisölle Exile6e-verkkovideosarjan kautta.
Tämä listaus saavutuksista (ja joistakin keskeneräisistä hankkeista) ei ole täydellinen, mutta se kertoo osaltaan siitä, mitä piraattien europarlemntaarikot ovat tehneet EU-parlamentissa päättymässä olevalla kaudella.

 

Päälähteet:

 

 

Lisää piraatteja europarlamenttiin!

Vaalikuume nousee. Varsinaiseen äänestyspäivään on aikaa vajaa seitsemän viikkoa. Kaikkien puolueiden on lyötävä ehdokaslistat umpeen ensi viikon tiistaihin mennessä. Sen jälkeen voidaan viimeistään sanoa vaalien virallisesti alkaneen.

Piraattipuolueen ehdokasjoukko
on vahva ja monipuolinen. Meillä on tietenkin ehdokkaana The Pirate Bayn keskeisiin kasvoihin kuuluva Peter Sunde, jonka ehdokkuus on herättänyt kansainvälistäkin huomiota. Meillä on Mikael Böök, joka oli varhain mukana kehittämässä Internet-palveluja Suomessa. Hän oli jo alkuvuodesta 1994 asiakkailleen Internet-yhteyksiä tarjonneen Kirjakaapeli-kirjaston keskeisiä taustahahmoja, ja palkittiin työstään tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla.

Meillä on teoreettisen fysiikan tohtori ja Leiki-ohjelmistoyrityksen toimitusjohtaja Petrus Pennanen. Meillä on viisi alle 30-vuotiasta eri taustoista tulevaa erinomaista ehdokasta, sellaisia kuin oman piiriyhdistykseni Pirkanmaan kantaviin voimiin kuuluva Maria Morri. Ehdokasjoukkomme tietoyhteiskuntaosaaminen pohjautuu neljälle eri vuosikymmenelle. Ehdokkaita on Helsingistä, Espoosta, Loviisasta, Tampereelta, Turusta, Jyväskylästä, Mikkelistä, Joensuusta ja Rovaniemeltä.

Parin seuraavan viikon aikana aukeaa suuri määrä vaalikoneita, ensimmäisenä MTV:n vaalikone huomenna. Vaalikoneet ovatkin hyvä tapa tutustua piraattiehdokkaiden näkemyksiin. Moni ehdokkaistammme on lisäksi aktiivinen blogikirjoittelija. Kaikkien puolueiden eurovaaliehdokkaiden kirjoituksia voi seurata esimerkiksi Uuden Suomen Puheenvuoro-sivustolta. Yleisradio tekee tänä vuonna myös videohaastattelun jokaisesta ehdokkaasta, ja ne tulevat verkkoon katsottaviksi ennen ennakkoäänestyksen alkua.

Kansainvälisellä piraattiliikkeellä on ollut kuluvalla vaalikaudella kaksi europarlamentaarikkoa, ruotsalaiset Amelia Andersdotter ja Christian Engström. Kuten piraattiliikkeen perustaja Rick Falkvinge juuri kirjoitti, tällä on ollut suuri merkitys. Kuluvalla vaalikaudella kaatui ACTA-sopimus, joka olisi edelleen tiukentanut tekijänoikeuksien valvontaa. Kansainvälisen kauppasopimuksen kaatuminen ruohonjuuritason kansalaisyhteiskunnasta lähteneen painostuksen perusteella oli todellakin historiallinen voitto. Vaikuttamistyötä on helpottanut suuresti se, että Euroopan parlamentissa on ollut piraatteja joiden puoleen kääntyä. Toki myös muista puolueista on löytynyt yhteistyökumppaneita.

Monet ehdokkaistamme olivat viime kuussa katsastelemassa vaalivoittoa ajatellen paikkoja Brysselissä. Parikymmenhenkinen delegaatiomme oli siellä perustamassa Euroopan piraattien kattojärjestöä. Eurovaaleissa piraatteja on ehdolla tietenkin eri puolilla Eurooppaa. Euroopan piraateilla on voimakas yhteinen periaateohjelma ja eurovaaliohjelma, jotka myös Piraattipuolue allekirjoittaa. Euroopan piraatit päättivät nimittää Peter Sunden Amelia Andersdotterin ohella ehdokkaikseen EU-komission puheenjohtajaksi.

Meidän oma Eurooppa-ohjelmamme korostaa avoimen demokratian sekä toimivan eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan roolia EU-päätöksenteossa. Haluamme muistuttaa, että tehokasta ja hyvinkin hyödyllistä yhteistyötä voi tehdä, ja jättää silti tilaa jäsenmaille erilaisten käytäntöjen kokeilemiseen. Euroopan yhdentymisen ei pidä tarkoittaa harmaata yksipuolisuutta. Erilaisuudessa on voimaa.

Haluamme, että tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääomien lisäksi myös informaatio liikkuu vapaasti. EU:ssa ei käytännössä ole vielä toimivia digitaalimarkkinoita. Ne pitää toteuttaa tavalla, joka turvaa tietosuojan ja kuluttajansuojan korkean tason. Yhteisissä päätöksissä keskeiselle sijalle tulee asettaa kansalaisoikeudet; Eurooppalaisen oikeusvaltion periaatteista ei tule tinkiä. Jos mihinkään, juuri yhtäläisten oikeuksien ja yksilönvapauksien turvaamiseen tulisi jokaisen EU:n jäsenvaltion sitoutua.

Periaateohjelmassamme todetaankin, että politiikan lähtökohtana tulee olla yksilönvapaus. Jokaisella on oltava vapaus toimia haluamallaan tavalla kunhan ei rajoita muiden vapauksia. Piraattipuolue vastustaa holhousyhteiskuntaa, jossa valtio puuttuu yksityiskohtaisesti jokaiseen elämän osa-alueeseen.

Moni miettii, kuinka voisi olla mukana. Jokaisen tukea tarvitaan. Voit auttaa paikallista ehdokastasi esimerkiksi rahallisesti tukemalla tai ottamalla osaa kampanjaan konkreettisesti. Voit levittää netissä vaaliviestintää ja osaltasi edesauttaa viestin kulkemiseksi ehdokkailta äänestäjille. Näissä vaaleissa ensimmäistä kertaa jokaisella suomalaisella on mahdollisuus äänestää piraattia!

Alkava viisivuotiskausi ratkaisee vapauksiemme kohtalon

Tämä poliittisen piraattiliikkeen perustaja Rick Falkvingen kolumni julkaistiin alun perin vertaisverkkoasioihin keskittyvällä TorrentFreak-sivustolla:

Euroopan parlamentin vaalit ovat ovella. Äänestyksen alkuun on noin kuukausi aikaa, ja varsinaiset äänestyspäivät ovat 22.-25.5. Verkon vapautta puolustaneet aktivistit ja huolestuneet kansalaiset ovat saavuttaneet viiden viime vuoden aikana monia voittoja, mutta näyttää siltä, että ratkaisevat taistelut käydään seuraavan viiden vuoden aikana. Äänelläsi on väliä.

Euroopan parlamentin jäsenistä äänestettiin viimeksi kesäkuussa 2009. Vaalikausi on nyt lopuillaan, ja vaalit pidetään kuuden viikon kuluttua. Verkon vapautta puolustava liike on saanut ennennäkemätöntä menestystä ja pystynyt pitämään pimeyden voimat kahleissa kuluvana vaalikautena. Seuraavalla kaudella on pelkän pahan vastustamisen sijasta mahdollista kääntää muutoksen suunta ja saada aikaan parannuksia.

Kuten tiedätte, olen ensimmäisen, Ruotsin, piraattipuolueen perustaja. Ruotsin piraattipuolue menestyi vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa ja on sen kautta saanut paljon aikaan osana laajempaa vapausliikettä. Pysäytimme kolmesta poikki -lakien rantautumisen Eurooppaan. Monilta on tainnut jo unohtua, että oli olemassa aivan todellinen vaara siitä, että viihdeteollisuus olisi saanut oikeuden katkaista ihmisten nettiyhteyksiä pelkän sormella osoittelun perusteella. Myös ACTA-sopimuksen pysäyttämisessä oli tärkeää se, että meillä oli omat edustajamme parlamentissa. Verkkoneutraliteettia puolustava kantamme sai tärkeässä ensimmäisessä käsittelyssä juuri taakseen Euroopan parlamentin enemmistön. Onnistuimme myös saamaan merkittävää tukea radikaalille tekijänoikeusehdotukselle, joka muun muassa laillistaisi epäkaupallisen kopioinnin ja kieltäisi DRM-kopiosuojaukset. Tämä vain taustatiedoksi.

Viiden viime vuoden aikana vapausliikkeemme ja melkeinpä kokonainen sukupolvi on onnistunut pitämään pimeyden voimat aisoissa. Seuraavan viiden vuoden aikana meillä on mahdollisuus ottaa aloite omiin käsiimme ja oikeasti parantaa asioita sen sijaan että vain koetamme estää niiden menemisen huonompaan suuntaan. On mahdotonta korostaa liikaa tämän tilaisuuden tärkeyttä. Tilaisuuden hyödyntäminen riippuu kuitenkin siitä, että Euroopan parlamentissa on edustajia, jotka pystyvät olemaan yritysten lobbareita äänekkäämpiä.

Euroopan parlamentin jäsenen on itse asiassa aika helppo olla yrityslobbareita äänekkäämpi. Lobbareilla on valta silloin, ja vain silloin, kun parlamentin jäsenillä ei ole itsellään selkeää näkemystä käsiteltävästä asiasta. Kun parlamentissa on jäseniä, jotka pystyvät kuittaamaan lobbareiden paskapuheet paskapuheina, lobbareiden vaikutusvalta romahtaa nopeasti. Siksi europarlamentaarikoiksi on saatava ihmisiä, yksilöitä, jotka ymmärtävät näitä kysymyksiä ja osaavat pitää meteliä.

Seuraavan viiden vuoden aikana käsittelyyn tulee asioita, joiden kautta pääsemme liputtamaan vapauden puolesta. Euroopan parlamentissa on jo käsittelyssä verkkoneutraliteetin varmistava laki, jossa tehdään selväksi, että kaikki asiakkaat ovat tasa-arvoisia, eivätkä teleyritykset voi suosia yksittäisiä asiakkaita toisten kustannuksella. Tämä on ratkaisevan tärkeää. Kyse on siitä, haluammeko markkinoiden olevan oikeasti vapaita kaikille. Voitimme jo lain ensimmäisen käsittelyn, mutta lakia pallotellaan vielä edes takaisin eri EU-toimielinten välillä, joten asia ratkaistaan tulevalla vaalikaudella.

Verkkoneutraliteetista päätetään lopullisesti seuraavan viiden vuoden aikana.

Vieläkin tärkeämpää on se, että Euroopan Unionin koko tekijänoikeuslainsäädännön perusteet määritellään uusiksi tulevalla vaalikaudella. Aivan kirjaimellisesti kaikki mahdollisuudet ovat avoinna, ja monet yritysten edunvalvojat pyrkivät lyttäämään valinnan- ja sananvapauden. Olemme kuitenkin jo oppineet olemaan heitä äänekkäämpiä ja menestyksekkäämpiä. On todellakin mahdollista saada pitkäaikaisesti varmistettua sananvapauden, viestintäsalaisuuden ja perusoikeuksien toteutuminen verkossa, ja täysin selvästi osoittaa että nämä oikeudet ovat vahvempia kuin voimakkaan, mutta nykyaikana pohjimmiltaan tarpeettoman viihdeteollisuuden kopiointimonopolit.

Tiedostonjakaminen voidaan laillistaa ja kopiosuojaukset kieltää seuraavan viiden vuoden aikana.

Verkon tulevaisuudesta päätetään kuuden viikon kuluttua. Euroopan tapahtumat vaikuttavat muuhun maailmaan. Jos kulttuurin ja tiedon jakaminen laillistetaan Euroopassa, sitä ei voida missään muuallakaan täysin kieltää. Nykypäivän naurettavan tekijänoikeusjärjestelmän kumoamiseen riittää yhdenkin maan päätös. Kunhan tiedostonjakaminen laillistetaan, ja tosiaankin painotan sen olevan aivan mahdollista, vaatimukset kovemmista keinoista tekijänoikeuksien rikkojia vastaan valuvat tyhjiin.

En halua käyttää TorrentFreakin [kolumnin alkuperäinen julkaisupaikka] palstoja vain yritykseen saada lisää ääniä piraattipuolueille. Se olisi tämän arvokkaan palstatilan väärinkäyttöä, eikä siihen ole tarvettakaan kun kaikki muutenkin tietävät, että olen piraattiliikkeen perustaja, ja osaavat suhtautua teksteihini sitä kautta. Lähdin perustamaan piraattiliikettä siksi, että silloin oli, ja edelleenkin on, huutava pula poliitikoista, jotka antavat näille asioille riittävästi painoarvoa. Toisin sanoen, on huutava pula vaaleilla luottamustehtäviin valituista vapausaktivisteista, jotka ymmärtävät verkon tärkeyden.

Pyydänkin kaikkia Euroopassa asuvia äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa. Äänestä ehdokasta, joka ottaa nämä asiat tosissaan.

Ehdokkaan puoluetaustalla ei ole niin väliä. Kaikki samalla asialla olevat ihmiset toimivat joka tapauksessa yhteistyössä Euroopan parlamentissa, puolueesta riippumatta. Tarvitsemmekin parlamenttiin juuri yksilöitä, jotka ymmärtävät verkkoneutraliteetin, perusoikeuksien ja tekijänoikeusjärjestelmän uudistamisen päälle. Jos luet tätä, kuulut hyvin todennäköisesti siihen joukkoon, joka ymmärtää näiden asioiden olennaisen ja arkipäiväisen merkityksen yhteisessä tulevaisuudessamme.

Toukokuussa valta on käsissämme. Pyydän vain, että olet mukana päättämässä.

Käännös: Piraattipuolue. Tekstin ja suomennoksen lisenssi: CC-by-nc
Kuva: Carl Johan Rehbinder / Wikimedia Commons (CC-by-sa)

Piraattipuolueen eurovaaliehdokkaat valittu

Jäsenäänestys Piraattipuolueen vuoden 2014 eurovaaliehdokkaista on päättynyt. Kuten monilla muillakin aloilla, pyrkii puolue näyttämään esimerkkiä käyttäessään moderneja työkaluja myös ehdokkaidensa valinnassa. Puolueen jäsenet äänestivät ehdokkaista verkon välityksellä siirtoäänivaalitavalla (STV). Jokainen saattoi äänestää enintään neljää ehdokasta. Äänestyksessä annettiin 304 ääntä.

Ehdokkaittemme joukosta löytyy paljon vakuuttavaa ymmärrystä tietoyhteiskunnasta sekä aitoa huolta perusoikeuksien toteutumisesta. Juuri paljastuneiden vakoiluskandaalien myötä on yhä tärkeämpää, että EU olisi aktiivinen yksityisyyden puolustaja. Olen ylpeä ehdokasjoukostamme! Lisää voit lukea lehdistötiedotteesta.

Ehdokkaita valittiin jäsenäänestyksessä 20, mikä on enimmäismäärä, jonka puolue voi eurovaaleissa Suomessa asettaa. Ehdokkaiden iät vaihtelevat 24:sta 64:een vuoteen. Ehdokkaita on Helsingistä, Espoosta, Tampereelta, Turusta, Jyväskylästä, Mikkelistä, Loviisasta ja Rovaniemeltä.

Onnea valituille ehdokkaille tuleviin eurovaaleihin!

Äänestystulos on tarkistettu ja puolueen ehdokkaiksi on valittu seuraavat henkilöt:

Kivistö Harri, Tampere
Isomaa Mika Tampere
Plommer Raoul, Helsinki
Böök Mikael, Loviisa
Morri Maria, Tampere
Paalijärvi Janne, Espoo
Hautakangas Ville,Helsinki
Letonsaari Mika, Mikkeli
Lampila Arto, Jyväskylä
Pennanen Petrus, Helsinki
Virtaperko Tuukka, Helsinki
Zarrouk Mira, Helsinki
Keronen Jiri, Turku
Karvinen Tapani, Turku
Hukkinen Janne P, Helsinki
Purojärvi Jonna, Jyväskylä
Apajalahti Ahto, Helsinki
Sunde Peter
Ryynänen Ari, Rovaniemi
Immonen Satu, Helsinki

Äänestyksestä ja sen käytännön järjestelyistä vastasi puoluehallituksen nimittämä vaalilautakunta, jonka jäseniä olivat Lasse Kärkkäinen (pj), Tiina Malinen (vpj), Pasi Palmulehto (sihteeri) ja Oskar Elmgren (varajäsen).

Äänestystulosten raakadata
Äänestystulosten laskentadata
Äänestystulos
Ehdokkaiden esittelyt

Piraattien EU-linja?

Tämä kirjoitus liittyy meneillään olevaan puolueohjelman uudistamiseen.

Euroopan parlamentin vaalit pidetään loppukeväästä 2014. Piraattipuolueenkin on ennen vaalitaistoon lähtöä mietittävä, millaista EU:n ja kansallisvaltioiden suhdetta haluamme edistää. Kyse on demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle keskeisestä asiasta. Puoluekokouksessa 6.-7.7. käsiteltävään puolueohjelman uudistamisehdotukseen sisältyykin EU-linjauksia. Lähtökohtana on se, että puolueen jäsen- ja kannattajakyselyssä niistä jotka osasivat sanoa kantansa 45 % kannatti Suomen ja Euroopan unionin suhteen suunnilleen ennallaan pitämistä tai tiivistämistä, kun taas 55 % kannatti suhteen löyhentämistä (vähemmän asioita EU-tasolla, vähemmän sitovia päätöksiä).

Ohjelmaehdotusta voisi kuvailla liberaaliksi EU-kritiikiksi, joka on vaihtoehto sekä nationalistiselle ja nurkkakuntaiselle EU-vastaisuudelle että ylikansallisten teollisuusintressien ja byrokratian palvonnalle.

EU on yksi päätöksentekotaso muiden joukossa

Ohjelmaesityksessä hylätään lähtökohta, että kansallisvaltio olisi ainoa lähtökohtaisesti oikeutettu päätöksenteon taso. Lähtökohtaisesti päätösvalta on yksilöillä. Päätösvalta, joka ei ole yksilöillä, tulee olla sillä taholla, joka pystyy kyseessä olevassa asiassa parhaiten huolehtimaan yksilönvapauksien ja perusoikeuksien turvaamisesta. Euroopan unioni on kunnallis- ja aluehallinnon sekä kansallisvaltioiden ohella yksi tällainen taho, jolla voi olla päätösvaltaa eri asioissa.

Päätöksenteon on kaikilla tasoilla oltava kansanvaltaista. Ohjelman muutosesitykseen sisältyy myös parannuksia kansanvaltaisuuteen EU:n osalta (niistä ehkä lisää tulevissa blogikirjoituksissa).

EU vastapainona suurvalloille ja ylikansallisille yrityksille

EU:ta tarvitaan esimerkiksi vastapainoksi Yhdysvalloille, Kiinalle ja taloudelliselta mahdiltaan monia valtioita suuremmille suuryrityksille ja niiden yhteenliittymille.

Kemikaalilaki ja päästökauppa ovat esimerkkejä ylikansallisiin ympäristö- ja terveyskysymyksiin liittyvistä toimista, joita tuskin olisi saatu aikaan ilman unionia. Unioni pyrkii myös torjumaan väärinkäytöksiä markkinoilla, mistä kuuluisimpana esimerkkinä lienevät Microsoftille asetetut sakot. Lisäksi EU:ssa on pyritty huolehtimaan yksityisyyden suojasta Yhdysvaltain vaatimuksia vastaan, mistä esimerkkinä pankkitietojen luovutuksesta käyty kiista, ACTA-sopimuksen kaatuminen sekä kiista tietosuojadirektiivistä unionin ja Yhdysvaltain välillä. Esimerkiksi EU:n ja Yhdysvaltain väliset alkavat kauppaneuvottelut tulevat olemaan taisteluareena tässä suhteessa. Myös esimerkiksi roaming-maksujen kitkemisen ja verkkoneutraliteetin osalta ja eräiltä muiltakin osin EU on välillä edistänyt järkevää tietoyhteiskuntakehitystä.

Vaikka myönteisiä esimerkkejä löytyy, EU ei tietenkään ole ollut mitenkään täydellinen näissä asioissa. Siksi onkin tärkeää saada lisää piraatteja EU-parlamenttiin.

EU:n valtaoikeuksia tulkittava suppeasti

Yhdysvalloissa liittovaltion valtaoikeuksia lienee eniten laajennettu sillä perusteella, että asia liittyy ”osavaltioiden väliseen kauppaan” (nk. commerce clause). Käytännössä sama kehitys on meneillään EU:ssa, koska laajasti ottaen melkein mikä tahansa elämän osa-alue liittyy ainakin välillisesti kaupankäyntiin, joka on aina mahdollisesti rajat ylittävää. EU:n valtaoikeuksia pitäisikin tulkita suppeasti siten, että vain EU:n sisämarkkinoiden toiminnan kannalta välttämätön säätely tapahtuisi EU-tasolla.

Muillakin aloilla EU:n toimivaltuuksia on tulkittava supistavasti siten, että kaikken valtaoikeuksien, joita ei ole yksiselitteisesti määritelty EU:lle, tulee jäädä kansallisvaltioille tai paikallistasolle.

Vapaus kokeilla erilaisia käytäntöjä

Jäsenvaltioilla pitää olla mahdollisuus kokeilla erilaisia käytäntöjä siten, että parhaimmat käytännöt voisivat levitä vapaaehtoisesti maasta toiseen. EU:n tulee säätää vähimmäistasot yksilönvapauksien, perusoikeuksien, terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelemiseksi. Jäsenvaltioille pitää kuitenkin jättää merkittävää kansallista liikkumavaraa, joka mahdollistaa erilaisten käytäntöjen kokeilemisen.

Olisi suuruudenhullua kuvitella, että EU:n toimielimet kovinkaan usein kykenisivät keksimään niin hyviä ratkaisuja, että olisi syytä pakottaa kaikki jäsenmaat tiukkaan muottiin niiden toteuttamiseksi. Yritysmaailmastakin on tuttu ilmiö, että usein suurimmat yritykset ennen pitkää jämähtävät byrokraattisiksi ja uudistuskyvyttömiksi. Sama ilmiö koskee epäilemättä myös valtiokoneistoja. Uudistuminen on mahdollista vain ruohonjuuritasolta lähtevien muutosten kautta.

Yhteistyö turvallisuusasioissa

Yhdysvaltoihin on muodostunut valtava sotilas- ja turvallisuuskoneisto. Sen väärinkäytökset viime vuosikymmenien aikana ovat olleet lukuisia. Uusimpana esimerkkinä on tuore sosiaalisen median palveluihin liittyvä vakoiluskandaali. Vaikka Yhdysvallat ei siinä suhteessa ole ainoa pahantekijä, on selvää, että hyvin voimakkaat turvallisuuskoneistot ovat uhka yksilönvapauksille.

Tämän vuoksi EU:lle ei pidä luoda omaa, kansallisvaltioiden omista joukoista riippumatonta sotilaallista eikä poliisivoimaa, eikä rikosoikeudellista syyttäjä- ja tuomioistuinlaitosta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ehdotettua Euroopan syyttäjänvirastoa ei tulisi perustaa. Lisäksi EU:n sotilaallisten joukkojen tulisi perustua yksinomaan siihen, että jäsenvaltiot luovuttavat vapaaehtoisesti joukkojaan EU-käyttöön, ei ylikansallisiin joukkoihin.

Voidaanko EU-yhteistyötä syventää?

EU:n integraatiota ei pidä syventää ainakaan ennen kuin on kehittynyt todellinen eurooppalainen kansalaisyhteiskunta, jossa eri kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat organisoituneet EU:n laajuisesti yhtä hyvin kuin kansainvälisen liike-elämän edunvalvontaorganisaatiot. Eri EU-maita yhdistävän julkisen keskustelun on laajennuttava ja kehityttävä. Tämä edellyttää lisää avoimuutta sekä muutoksia EU:n instituutioihin. Puolueohjelman muutosesityksessä on tästä ehdotuksia (joista ehkä myös lisää tulevissa blogikirjoituksissa).

Piraattina eurovaaleihin

Ihmiset oppivat kopioimalla muilta. Kaikki se tieto mitä meillä on tänään ja kaikki menestys perustuvat tähän yksinkertaiseen tosiasiaan – me kopioimme.

Tuhansia vuosia olemme parantaneet mahdollisuuksiamme kerätä ja levittää informaatiota. Informaation hallinnasta on aina taisteltu: vanhoista antiikin kirjastoista ja nykyajan internetistä. Kirjastoja on poltettu ja kirjarovioita pidetty. Natsihallinto piti moraalisesti oikeutettuna tuhota ”epäsaksalainen henki” polttamalla kirjoja jotka sisälsivät muita näkemyksiä.

Meidän aikanamme tekijänoikeushallinto puhuu digitaalisen hengen torjumisesta. He haluavat torjua vapaan pääsyn informaatioon ja tietoon, vaikka tämä ainoastaan parantaa yhteiskuntaamme. Tämän päivän kirjaroviot tapahtuvat digitaalisesti niin, että estetään pääsy sellaisiin internetin palveluihin, joita informaatiota kontrolloivat tahot pitävät moraalittomina, tai suljetaan niitä.

Yhteiskunta kuitenkin muuttuu jatkuvasti. Tänään saatamme liittää termin ”digitaalinen” elokuviin ja musiikkiin, mutta yhteiskunnastamme on tulossa yhä digitaalisempi! Voi tulostaa auton osia, polkupyöriä tai vaatteita tavaratulostimilla (3D-printterit). Tutkimukset kuinka tulostaa lihaa tai muita ruokia ovat niin edistyneitä, että ihmisten ruokkiminen tällä tavalla on pian todellisuutta.

Ne yhtiöt, joihin tavaratulostimet (ja muu uusi teknologia) iskevät, katsovat miten olemme aiemmin ratkaisseet asian. Ne haluavat myös asetettavan lakeja estämään uutta teknologiaa ajamasta niitä perikatoon. Ne toimivat aivan kuten elokuva- ja musiikkiyhtiöt ovat toimineet, eli yrittävät kriminalisoida tulevaisuuden.

Tällä hetkellä nämä yhtiöt sanovat, että niiden täytyy pysäyttää piratismi suojellakseen kuluttajia vaarallisilta asioilta kuten räjähtäviltä paristoilta tai laittomilta lääkkeiltä – tai yhtä hyvin viruksilta elokuvissa joita olet ladannut. Tulevaisuudessa virusten sanotaan olevan ruoassa, jota lataat laittomasti syöttääksesi perheesi sen sijaan että maksaisit ruokalisenssiä suuryhtiölle. Ei ole kyse kuluttajien turvallisuudesta vaan on kyse kontrollista sekä vallasta. On kyse rahasta.

Kehoni solut ovat kopioita vanhempieni soluista. Rokotteet jotka he ovat saaneet saattaisivat myös suojella minua. Tämän ollessa jo todellisuutta suomme yhtiöille oikeuden pitää järjettömiä geenipatentteja. On esimerkiksi olemassa hohtavia kaloja, jotka eivät saa lisääntyä, koska se loukkaisi patenttia. Jos annamme tällaista tapahtua yhteiskunnassamme, annammeko myös näille yhtiöille samoja oikeuksia omiin kehoihimme?

Suurimman osan elämästäni olen työskennellyt informaatio-aiheen parissa: aina varhaisesta lapsuudestani asti, kun kopioin ohjelmia ystäviltäni oppiakseni ohjelmoimaan, tähän päivään saakka, kun käytän näitä taitoja aktivistina, joka luo tärkeitä internetpalveluita. Yksi niistä oli The Pirate Bay, maailman suurin informaation jakelupalvelu, palvelu, joka pelottaa Hollywoodia niin paljon, että Valkoinen Talo meni Ruotsiin ja sanoi lopettavansa kaupankäynnin maan kanssa mikäli se ei tekisi loppua The Pirate Baystä. Lakeja ei ollut rikottu, mutta Ruotsi silti yritti pysäyttää palvelun. Laittoman ratsian jälkeen, jonka toteutti poliisi, joka oli tutkinnan aikaan myös töissä kahdessa Hollywood-yrityksessä, seurasi yksi suurimmista oikeudenkäynneistä Ruotsissa. Tuomari oli puheenjohtajana tekijänoikeusjärjestössä, joka lobbasi joidenkin Hollywood-yhtiöiden tukemana voimakkaampaa informaation kontrollia. Minut tuomittiin vankeuteen sekä sakkoihin, jotka olivat Ruotsin oikeushistorian suurimpia. Rikoksena oli avunanto avunantoon informaation välityksessä, jota mahdollisesti tapahtui luvattomasti jossain päin maailmaa.

Me jotka olemme Pohjoisesta pidämme järjestelmiämme eettisinä ja reiluina. Tämä oikeusjuttu sai kansan kyseenalaistamaan tuon näkemyksen. Se teki selväksi, että valta kuuluu niille joilla on rahaa. Minä en halua sellaista yhteiskuntaa!

Teen mitä voin auttaakseni niiden ongelmien ratkaisemisessa, joita meillä on tänään, kuten myös niiden, joita meillä on tulevaisuudessa. Siksi olen päättänyt osallistua Europarlamenttivaaleihin 2014. Vaikka en olekaan poliitikko, tai kenties juuri siitä syystä, uskon että kokemukseni sekä tietoni voisivat auttaa luomaan kipeästi kaipaamiamme ratkaisuja. Yhteiskunnallinen valta tulee jakaa demokraattisesti. Kansan tulee päättää mitkä säännöt ja lait ovat olemassa, ei korruptoituneiden yhtiöiden. Meidän on uhrattava joitain asioita joita emme enää tarvitse tehdäksemme tietä uudelle parannetulle versiolle.

Ne jotka tuntevat minut henkilökohtaisesti tietävät, että taistelen monien asioiden puolesta. Olen kasvissyöjä ja haluan siten parempaa eläintensuojelua ja ruoan sääntelyä. Olen huolestunut vallan keskittymisestä EU:hun, kuten myös henkilötietojen keskittymisestä suurille yhtiöille. Haluan toimivan sosiaalisen turvaverkon ja erittäin hyvän koulutuksen kaikille riippumatta sukupuolesta tai taustasta. Uskon, että huomisen luokkaeriarvoisuus perustuu siihen, miten ihmiset pääsevät käsiksi informaatioon ja tietoon. Taistelen aina lujaa enkä koskaan anna periksi auktoriteeteille niiden itsensä vuoksi. Kuten The Pirate Bay ei koskaan luovuttanut, en luovuta minäkään.

Kutsun yleensä itseäni sosialistiksi, vihreäksi ja piraatiksi. Monipuolisen taustani vuoksi – olen (muun muassa) hakkeri, aktivisti, taiteilija ja DJ – en sovi perinteiseen poliittiseen puolueeseen. Siksi olen päättänyt tuoda ehdokkuuteni puolueeseen, joka keskittyy harvoihin asioihin ja siksi sopii siihen mitä haluan saavuttaa: Piraattipuolueeseen. Uskon että meillä on valtava mahdollisuus vaikuttaa EU:hun ja haluan olla osa sitä.

Tällä hetkellä piraateilla on kaksi europarlamentaarikkoa, jotka molemmat ovat Ruotsista. Nämä kaksi ovat ainoat, jotka todella keskittyvät siihen, minkä näen olevan yhteiskuntamme tulevaisuuden perusta. Nämä aiheet ovat tärkeitä maailmanlaajuisesti, ei vain Ruotsissa. Ja kotimaani Suomi on jopa vieläkin riippuvaisempi digitaalisen alan tulevaisuudesta. Siksi Suomen on mielestäni aika saada piraatti Euroopan unioniin!

Peter Sunde