Miten olisi karkotus Yhdysvaltoihin?

Englantilainen opiskelija Richard O’Dwyer on pahoissa ongelmissa. Hän ylläpiti sivustoa, jolla linkitti muilta sivustoilta katsottavissa oleviin TV-ohjelmiin. Kaikki, mitä hän teki, oli hänen kotimaassaan laillista – mutta se ei häntä auttanut.

Yhdysvaltain tulliviranomaiset takavarikoivat O’Dwyerin sivuston, tvshack.netin, domain-osoitteen jo kesäkuussa 2010. Tämä onnistui, sillä .net -osoitteita hallinnoidaan Yhdysvalloista käsin. O’Dwyer reagoi tähän vain rekisteröimällä uuden domainin, johon jenkkiviranomaisilla ei ollut hallintaa. Kaikki hyvin? No ei.

Vain kuukausia myöhemmin poliisit, mukanaan kaksi tuntematonta amerikkalaista miestä, tulivat vierailulle O’Dwyerin kotiin. Tämä oli jo varsin erikoinen huomionosoitus. Ihan ystävällismielisen keskustelun jälkeen hän päätti vapaaehtoisesti ajaa sivustonsa alas, välttääkseen mahdolliset ongelmat.

Joka tapauksessa häneltä takavarikoitiin tietokoneita. Mutta kun ei ollut tehnyt mitään väärää, niin miksi pelätä?

Pelon aihe materialisoitui keväällä 2011. Britannian poliisi oli kyllä päättänyt lopettaa jutun tutkinnan, mutta Yhdysvallat vaati O’Dwyeriä luovutettavaksi!

Ja tässä kuussa brittioikeus päätti, että O’Dwyer voidaan lähettää Yhdysvaltoihin tuomittavaksi rikoksistaan.

Vielä kerran: O’Dwyer ei tehnyt mitään mitään laitonta kotimaassaan. Myöskään hänen sivustonsa ei sijainnut amerikkalaisella palvelimella. ”Rikos” Yhdysvaltalaisia oikeudenhaltijoita vastaan tapahtui siis kokonaan maassa, jossa rikosta ei voinut tapahtua. Ja nyt tuon maan oikeus on määrännyt hänet luovutettavaksi Yhdysvaltoihin.

Yhdysvalloissa tuomio ”rikoksesta” voi olla vuosien vankeus. Plus tietenkin tähtietieteelliset korvaukset – joita O’Dwyer tuskin pystyy ikinä maksamaan.

Melko sanattomaksi vetää. Perusteluina oikeuden päätöksessä mainittiin, että rikos olisi vaikuttanut Yhdysvaltoihin; osa TV-ohjelmista oli amerikkalaisia, kuten oli osa niiden katsojistakin. Joten O’Dwyer oli edistänyt tai helpottanut rikosta Yhdysvalloissa. Linkittämällä toisten tarjoamia ohjelmia Isossa-Britanniassa.

Wired: US wins extradition of Richard O’Dwyer

ArsTechnica: US Wins Extradition of College Kid From England

Lehdistötiedote: Suomi allekirjoitti ACTA:n – valmisteleva europarlamentaarikko erosi protestina

Suomi ja 21 muuta EU-maata allekirjoittivat eilen 26.1. paljon kritisoidun Anti-Counterfeiting Trade Agreement eli ACTA-sopimuksen. Sopimus on kerännyt paljon vastustusta muun muassa sen kyseenalaisten ihmisoikeuksiin kajoavien ongelmien, sekä salassa valmistelun vuoksi. Sopimus vaarantaa oleellisesti verkon toimintaa, viestinnän yksityisyyttä ja ilmaisun vapautta, sekä on räikeässä ristiriidassa avoimen valmistelun periaatteiden kanssa.

– ACTA-sopimus on selvässä ristiriidassa perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien kanssa, eikä yhtäkään todellista tai kuviteltua taloudellista etua voida alkaa asettamaan ihmisoikeuksia tärkeämmäksi, jyrisee Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto.

Vaikka EU-parlamentti on suhtautunut pitkään negatiivisesti sopimuksen valmisteluun, EU-maiden hallitukset sopivat ACTA:n hyväksymisestä yllättäen, etu- tai jälkikäteen mainostamatta, maatalousministerien kokouksessa joulukuussa. Myös aikaisemmin ”arkoja” tekijänoikeussopimuksia on piiloteltu samaan tapaan helpomman läpimenon toivossa.

Ranskalainen europarlamentaarikko Kader Arif, jonka tehtävänä oli arvioida sopimusta parlamentille, on lyönyt hanskat tiskiin ja eronnut tehtävästään, syyttäen jäsenvaltioita käytännössä salaliitosta parlamentin yli kävelemiseksi. Häntä oli painostettu ”ennennäkemättömällä tavalla”, jotta sopimus saataisiin parlamentin äänestykseen nopeasti ja huomaamatta. Tietojen tultua ilmi Puolassa kymmenet tuhannet kokoontuivat mielenosoitukseen sopimusta vastaan.

ACTA tuodaan uudelleen EU-parlamentin käsittelyyn kesällä, Suomessa hallituksen esitystä odotetaan syksylle.

– Toivottavasti eduskunnalla on tarpeeksi selkärankaa jättää tällainen demokratiaa syvästi halveksuva sopimus ratifioimatta, toivoo Piraattipuolueen tiedottaja Janne Paalijärvi.

Lisätietoja antavat:

Pasi Palmulehto
Puheenjohtaja, Piraattipuolue
045 310 2340

Janne Paalijärvi
Tiedottaja, Piraattipuolue
040 527 5470

Lähteitä:
http://www.techdirt.com/articles/20120126/11014317553/european-parliament-official-charge-acta-quits-denounces-masquerade-behind-acta.shtml
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/effi-acta-est%C3%A4%C3%A4-parannukset
http://www.tietokone.fi/uutiset/suomi_allekirjoitti_salamyhkaisen_acta_sopimuksen
http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=239610&nodeid=15148&contentlan=1&culture=fi-FI
http://www.bbc.co.uk/news/technology-16686265

Maatalousministerin salapuuhat – ACTA hyväksytty Ministerineuvostossa

Viime viikolla Suomen maatalousministeri Jari Koskinen (kok) osallistui Euroopan unionin neuvoston kokoukseen eurooppalaisten kollegojensa kanssa. Suomesta mukana oli myös valtiosihteeri Risto Artjoki. Ministeriön sivuilla asiasta ei tiedoteta, eikä uutisissa kerrota.

Kokous oli suurmenestys, sillä joka ainoa ehdotus oli huolella valmisteltu, ja hyväksyttiin yksimielisesti lähetettäväksi edelleen parlamenttiin.

Tässä niistä muutama:

– Suunnitelmat kalastuskiintiöistä tuleville vuosille;

– Geenimodifioidun puuvillalajikkeen (Dow Chemical Company), sekä kolmen eri GM-maissilajikkeen (Syngenta AG) hyväksyminen EU:n markkinoille – ei kuitenkaan EU:ssa viljeltäviksi;

Ihan hyvä, nämä kuulunevat kyseisten ministerien toiminnanaloihin, ja kaikkea. Ainakin kalastuskiintiöt ovat oikeasti tärkeä asia, sillä suurin osa EU:n vesillä kiinnisaaduista kaloista kipataan tällä hetkellä takaisin mereen– kuolleina.

Ja patentoitujen GM-kasvien viljeleminen muualla maailmassahan ei haittaa eurooppalaisia. Tosin ulkomaille näin tarjottu kilpailuetu saattaa lopulta pakottaa omankin maataloutemme hyväksymään GM-tuotteet – jolloin ruuan siemenistä tulee biokemianyritysten monopoli.

– 500 miljoonaa euroa vuodessa EU:n ruoka-apuun köyhille 2012-2013;

Ahaa, myös sosiaalipolitiikka liittyy… no, ehkä maataloudella oli siihen jotain sanottavaa? Tai ehkä ne laidan yli heitetyt kalat voitaisiinkin jakaa köyhille, edes. Ainakin EU-päättäjät ovat jo kuukausien ajan luvanneet tehdä kalaongelmalle jotain…

..ja tätähän te odotitte?

– ACTA, eli Anti-Counterfeiting Trade Agreement, kauppasopimus, jonka tarkoituksena on yhtenäistää maailman tekijänoikeuslait.

No niin. Tässä se taas tuli. Sopimus, jonka EU-parlamentti jo kerran selväsanaisesti torjui, on nyt kuitenkin ujutettu sen äänestettäväksi. Uutispimento on ollut melkein täydellinen.

Mikä ACTA? Muistan kuulleeni siitä…

ACTA on tekijänoikeusjärjestöjen ja suuryritysten jo vuosia täysin salassa, maailmanlaajuisesti, lobbaama sopimushirviö, jonka tarkoituksena on rajoittaa mm. tiedostojen kopiointia, geneerisiä lääkkeitä ja muita ”tuoteväärennöksiä”.

Sopimusteksti on yritetty erittäin huolellisesti pitää poissa julkisuudesta ennen sen läpiajamista, sen puolesta on kulisseissa lobattu suurella rahalla, ja sopimus on niin epämääräinen, että harva lainsäätäjä tuskin olisi tutustunut siihen lainkaan ilman aktivistien rummutusta.

Vuoden 2010 maaliskuussa EU-parlamentti sai jo vuosia valmistellun sopimustekstin luettavakseen, mutta vasta uhattuaan komissiota Euroopan tuomioistuimella. Noihin aikoihin myös tekstin senhetkinen versio vuodettiin ensimmäistä kertaa täysin julkiseksi.

Sopimuksen varsinaisena tarkoituksena on hiljalleen pakottaa koko maailmaan vastaava lainsäädäntö kuin Yhdysvalloissa jo kymmenen vuotta sitten hyväksytyssä Digital Millennium Copyright Actissa, sekä joukoittain muita säädöksiä ja rajoituksia.

Hirttosilmukka kaulaan

Sopimusta on puolusteltu monissa maissa mm. sillä, että kaikkia sen sisältämiä mahdollisuuksia ei olisi PAKKO käyttää jäsenmaissa. Eipä niin; kenenkään kotimaassahan ei koskaan ole säädetty huonoa lakia, ja ketäpä haittaisi, jos sorretuksi joutuu vain ulkomailla käydessään?

Suomessa tällaisia sopimuksia käytetään jatkuvasti perusteluina uusien, tiukempien lakien säätämiselle. Poliitikkomme haluavat järjestään miellyttää sekä ulkovaltoja että ison rahan lobbareita, vaikka samalla loukkaisivat sekä oman kansansa että kansantaloutensa etua.

Lähes mitä tahansa tekijänoikeusmafia täällä on halunnut, se on myös saanut.

ACTA tarkoittaa alkuvaiheessa vain hirttosilmukkaa kuluttajien kaulaan. Köyttä tulevat tämän jälkeen kiristämään kaikkien maiden lainsäätäjät, kilpaa; yrittäen olla toinen toistaan suosiollisempia suuryrityksille.

Miten taistelemme vastaan?

EU-parlamentti on aktiivisten kansalaisten ansiosta jo kertaalleen torjunut salassa läpi ajetun lain ohjelmistopatenteista, ja viime vuosina vastustanut myös ACTAa moneen otteeseen. Suurin ansio tästä lienee kansalaisilla ja aktivisteilla, jotka ovat asiasta tiedottaneet, ja pitäneet yhteyttä edustajiinsa.

Nyt kansainvälinen paine ACTAn hyväksymiseen on kasvanut, sillä sopimus on jo mennyt läpi monella muulla talousalueella. Mutta toivoa on vielä.

Maatalousministeriltämme voisi kenties joku kysyä, kenen mandaatilla hän toimii kumileimasimena Kauppa- ja teollisuusministeriön asioille? Tosin syylliset lienevät harvinaisen selvillä.

Tässä on taas aihe, josta kannattaisi vaatia selvitystä niin kansanedustajiltaan, kuin euroedustajiltaankin.

Kannattaa tuoda selville, miksi tämmöinen sopimus huolettaa, ja vähäsen kysellä, onko lainsäätäjillä edes hajua siitä, mitä ministereiden kautta, jälleen kerran piilossa, yritetään ajaa läpi.

 

Edit: niin, uutisia aiheesta maailmalta.

OsNews

Techdirt

ZDnet

Hyvitysmaksu – ketä kiinnostaa?

Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas) halusi laajentaa hyvitysmaksua. Maksupohjan laajentaminen kaatui, entiset maksut nousivat. Kompromissiin vaikuttivat varmasti asiasta noussut häly, Nokian reaktio ja toisten viranomaisten kielteiset lausunnot. LYHTY:n projektinjohtaja, tekijänoikeuspamppu Lauri Kaira pitää aiemmassa kirjoituksessaan ”esityksen nostattamaa hälyä täysin suhteettomana”.

Kairalla on hyviä pointteja. Koko hyvitysmaksujärjestelmä uudistetaan jo ensi vuonna, jolloin nykyisenkaltaisesta maksusta luovuttaneen. Kannattaako taistella juuri nyt? Lisäksi hyvitysmaksut ovat pääsääntöisesti aika pieniä summia laitteiden kokonaishintaan nähden. Tai sitten tallennusvälineen hinta ylipäänsä on niin pieni, ettei maksulla ole arkikäytössä hirveästi väliä.

Jotkut harrastekäyttäjät valittavat toki aiheellisesti ikävästi kirpaisevista hyvitysmaksuista. Suomen kameraseurojen liitto on kampanjoinut niitä vastaan. On myös ylipäänsä perverssi ajatus, että pari laillista yksityiskopiota aiheuttaisivat taloudellista menetystä, jota pitäisi korvata.

Silti: hyvitysmaksu – ketä kiinnostaa? Me suomalaiset pystymme kyllä tämän vääryyden yhteisönä kestämään. Sen sijaan tekijänoikeusrikoksista tuomittujen talous ei kestä satojen tuhansien eurojen korvauksia. Ne ovat suurin vääryys tämänhetkisessä tekijänoikeusjärjestelmässä. Olisin valmis vaikka hyvitysmaksujen kymmenkertaistamiseen, jos sillä saataisiin edes Suomen tekijänoikeusjärjestöt lopettamaan epäinhimillinen piraattijahti.

EFFI:n kritiikkiä saanut kampanja on kuitenkin hyvä, koska se kiinnittää keskivertokansalaisten huomiota tekijänoikeusasioihin. Kampanja kertoo myös turhautumisesta valtakoneistoon. EFFI on vuosikaudet yrittänyt saada järkeä asioihin.

Arhinmäki on ministeriaikanaan ollut hyvä sanoissa, muttei teoissa. Ensimmäinen varsinainen teko oli vaatimus laajentaa hyvitysmaksua. Hänen edeltäjänsä, RKP:n Stefan Wallin, edusti viime vuonna tiukempaa linjaa. Taiteilijat syyttivät häntä ”hyvitysmaksun romuttajaksi”. Maksun laajentamisessa ei siis ollut kyse ”pakon edessä” tehdystä ratkaisusta.

Lisäksi Arhinmäki ilmoitti, ettei tekijänoikeuden työsuhdeolettama etene hänen kaudellaan. En ole kovin innostunut tästä. Tekijänoikeustoimikunnan tuoreessa esityksessä kaavaillaan näet tv- ja radiokanaville sekä lehdille oletusarvoista oikeutta käyttää niille tehtyjä teoksia osana verkkoarkistoa, kuten Ylen Elävää arkistoa. Tekijällä olisi mahdollisuus erikseen kieltää käyttö.

Nyt oletus on se, ettei tällainen käyttö ole sallittua ilman erillistä lupaa. Tämä on rajoittanut vakavasti esimerkiksi Elävän arkiston kehittämistä. Yksi Tekijänoikeusfoorumin ”piraattihenkisistä” puheenvuoroista tulikin Elävän arkiston edustajalta.

Edellä kuvattu esitys on harvinainen valopilkku tekijänoikeuspolitiikassa. Se merkitsee kuitenkin työsuhdeolettaman vahvistumista. Aikooko Arhinmäki siis pysäyttää lain?

Arhinmäki on myös todennut vastustavansa nettisensuuria. Jos tekijänoikeustoimikunnassa valmisteltu sensuurilakiesitys jää homehtumaan hänen pöydälleen loppuvaalikaudeksi, annan hyvät pisteet.

Eräs konkreettinen parannus, jonka Arhinmäki voisi halutessaan tehdä, olisi asettaa jonkimoinen katto tekijänoikeuksien rikkomisesta määrättäville korvauksille. Arhinmäkihän on sanonut olevansa ”tekijän puolella isoja mediakorporaatioita vastaan”. Hän voisi myös asettua kuluttajan puolelle niitä samoja korporaatioita vastaan. Sitä odotellessa…

Lisää kuunneltavaa ja luettavaa:

LYHTY:n Lauri Kaira ja EFFI:n Ville oksanen YleX:ssä (nauhoite)

Lilja Tammisen blogikirjoitus
Ville Hautakankaan blogikirjoitus

Uusi puolueohjelma

Piraattipuolue hyväksyi Tampereella 4.12. pidetyssä syyskokouksessa uuden puolueohjelman. Puolueohjelman ydinsisältönä säilyvät tietoyhteiskunta- ja kansalaisoikeuskysymykset. Niitä käsitellään aiempaa kattavammin. Myös talous- ja koulutuspolitiikkaan otetaan kantaa.

Lehdistötiedote
Uusi puolueohjelma verkkosivuilla
Uusi puolueohjelma pdf-tiedostona

Uuden puolueohjelman sisältö lyhyesti:

Sananvapaus ja yksityisyydensuoja

  • Teksti pysyi suurin piirtein ennallaan.
  • Lisättiin vaatimus voimakkaan lähdesuojan turvaamisesta.
  • Korostetaan oikeutta anonyymiin ja nimimerkillä tapahtuvaan viestintään.
  • Vastustetaan yleisiä biotunnisterekistereitä, kuten passien sormenjälkirekisteriä.
  • Tietosuojan osalta vaaditaan jokaiselle oikeutta saada tietää, mihin häntä koskevia tietoja käytetään.

Oikeusturva

  • Uusi osio, jossa halutaan turvata oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja hyvän hallinnon takeet kaikille varallisuudesta riippumatta.
  • Jokaisella, jota vastaan viranomaiset ovat toimineet lainvastaisesti, on oltava oikeus kohtuulliseen korvaukseen ilman raskasta oikeudenkäyntiä.
  • Vaaditaan parempaa laillisuusvalvontaa.
  • Oikeuslaitoksella pitäisi olla paremmat edellytykset käsitellä erityisosaamista tai teknistä ymmärrystä vaativia tapauksia.
  • Kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan toteuttaa mielekkäästi poistamalla ihmisten lainsäädännöllinen jaottelu erilaisiin ryhmiin.

Yksilönvapaudet

  • Uusi osio. Lain on taattava ihmisille mahdollisimman kattavat yksilönvapaudet, jotka mahdollistavat sellaisen toiminnan, joka ei loukkaa muiden vapauksia.
  • Yksilönvapauksia tulee rajoittaa ainoastaan sen ollessa välttämätöntä toisten vapauksien ja oikeuksien suojaamiseksi. Teon kieltämisen perusteeksi ei riitä se, ettei joku pidä siitä.
  • Yksilönvapauksiin kuuluu itsemääräämisoikeus silloinkin, kun se on haitaksi henkilön omalle terveydelle.

Tekijänoikeudet ja patentit

  • Teksti pysyi suurin piirtein ennallaan.
  • Vaaditaan tekijänoikeusloukkauksista määrättävien korvausten kohtuullistamista.
  • Halutaan nykyisen patenttijärjestelmän lakkauttamista.

Avoin hallinto ja demokratian kehittäminen

  • Kaikille vaaleissa ehdokkaita asettaville ryhmille rahallista tukea ja tasapuolisemmin media-aikaa Ylen ohjelmissa.
  • Vaaditaan parempaa tiedonsaantia hallinnon toiminnasta.
  • Kannatetaan kansalaisaloitteita ja kansanäänestyksiä.

Tietoyhteiskunta

  • Korostetaan avoimien ja vapaiden ohjelmistojen tärkeyttä asiaa koskevan aiemman kannanoton mukaisesti.
  • Korostetaan myös tutkimustiedon mahdollisimman vapaata saatavuutta.
  • Verovaroilla luotujen teosten ja tieteellisen tutkimustiedon tulee olla kaikkien vapaasti käytettävissä.
  • Halutaan luopua kesäajasta.

Talous

  • Uusi osio. Yleislinjaus talouteen on, että oikeudenmukaisen talouspolitiikan perusteena on koko yhteiskunnan etu ilman eri ryhmien vastakkainasettelua.
  • Sosiaaliturvan tulee pääosin perustua kaikkien kansalaisten vastikkeettomaan perustuloon, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason ja kannustaa hankkimaan muita tuloja.
  • Sosiaaliturvan asiakkaiden tilitietojen järjestelmällistä tutkimista ei voida hyväksyä.
  • Verotusjärjestelmästä on vähennettävä monimutkaisuuksia ja byrokratiaa.

Koulutus

  • Uusi osio. Opetuksessa halutaan enemmän oman ajattelun ja tiedonhaun painottamista, jolloin asioiden ulkoaopettelu vähenee. Siirryttävä kokeisiin pänttäämisestä syvällisempään ymmärtämiseen.
  • Julkisella rahoituksella tuotetun oppimateriaalin oltava vapaasti käytettävissä ilman tekijänoikeudellisia rajoituksia.
  • Toisen kotimaisen kielen opiskelun tulee olla kaikilla oppiasteilla vapaaehtoista.
  • Opetuksen tulee olla yhteistä opiskelijan uskontokunnasta riippumatta. Uskonto erillisenä oppiaineena ei kuulu nykyaikaiseen opetukseen.
  • Oppisisällöt eivät saa olla ristiriidassa tieteellisen tutkimustiedon kanssa.

Viihdeteollisuus käy vaihteeksi isojen kimppuun

Huom! Video kirjoituksen lopussa.

Viihdeteollisuus ja tekijänoikeusjärjestöt ovat viime vuosina tulleet tunnetuksi erityisesti Suomessa hyökkäämisestä yksittäisten ihmisten kimppuun. Niiden tarmokkuuden vuoksi Suomessa on ollut ainakin neljä tapausta, joissa tavallisten ihmisten niskaan on kaadettu satojen tuhansien eurojen vahingonkorvauksia. Lisäksi on vireillä ainakin kaksi tapausta, jossa vaatimukset ovat miljoonaluokkaa.

Tekijänoikeusjärjestöt ovat myös lähetelleet kiihtyvällä tahdilla tavallisille ihmisille kirjeitä, joissa vaaditaan maksamaan tuhansia euroja siitä, että järjestöt eivät vie epäiltyä laitonta tiedostonjakoa oikeuteen. Viime kesänä järjestöt onnistuivat saamaan tuomioistuimilta päätökset, joilla kolmen yksityishenkilön nettiyhteydet katkaistiin epäiltyjen tekijänoikeusloukkausten vuoksi.

Nyt tekijänoikeusjärjestöt ovat siirtyneet tavallisten ihmisten kiusaamisesta teleyritysten kimppuun. Elisa määrättiin estämään asiakkaidensa pääsy The Pirate Bay -verkkosivustolle. Vastaavat hakemukset oikeuteen on nyt tehty myös muiden suurimpien teleyritysten osalta. Samaan aikaan EU-tuomioistuin antoi kuitenkin päätöksen, jonka mukaan tämäntyyppiset estot ovat EU-lainsäädännön vastaisia.

Elisa-tapauksessa sensuuri on väliaikainen toimenpide, ja sen jatkuminen edellyttää, että tekijänoikeusjärjestöt haastavat The Pirate Bayn oikeuteen. Tekijänoikeustoimikunnassa pyöriteltiin keväällä käytännössä valmista lakiesitystä, jonka toteutuessa teleyritykset voitaisiin pysyvästi määrätä sensuroimaan verkkosivustoja tekijänoikeusjärjestöjen vaatimuksesta oikeuden päätöksellä.

Piraattipuolue vuoti salaisesti valmistellun esityksen tuolloin julkisuuteen. Tekijänoikeustoimikunnan seuraavassa kokouksessa teroitettiin toimikunnan jäsenille valmisteluasiakirjojen luottamuksellisuutta (pöytäkirja 6.6.2011, kohta 3.).

Pari viikkoa sitten Helsingissä pidetyssä tekijänoikeusfoorumissa tekijänoikeustoimikunta ilmoitti, että se ehdottaa opetus- ja kulttuuriministeriölle tällaisen sensuurilain säätämistä. Ratkaisu on ministeriön, viime kädessä kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen käsissä. Tekijänoikeusfoorumissa pitämässään puheessa Arhinmäki suhtautui pidättyvästi sensuuriin, mutta korosti kuitenkin piratismin kitkemisen tärkeyttä.

Yksimieliseksi hyminäksi tekijänoikeusfoorumi ei jäänyt. Sensuurilakiesitystä kommentoinut teleyritys DNA:n edustaja lyttäsi sen niin selväsanaisesti, että hänelle pitäisi varmaan ehdottaa Piraattipuolueen kunniajäsenyyttä. (Ks. linkit puhujien esityksiin opetus- ja kulttuuriministerön sivuilla.)

Tähän kiteytyykin se, miksi tekijänoikeusjärjestöt ovat aiemmin jahdanneet lähinnä tavallisia ihmisiä. Tekijänoikeusjärjestöjen asianajaja-armeija pääsee musertamaan pienituloiset yksityishenkilöt oikeudessa ja lisäksi levittämään pelotevaikutusta median kautta varsin suvereenisti. Järjestöjen käydessä teleyritysten kimppuun tilanne on toinen. Kyse on isosta liiketoiminta-alasta, joka pystyy puolustamaan itseään ja lobbaamaan omaa näkemystään päättäjien keskuudessa.

Tällä hetkellä tuomioistuimet joutuvat soveltamaan lakia, jonka viihdeteollisuuden lobbarit ovat ajaneet läpi. Suomen laki on todennäköisesti yksi maailman tiukimmista. Ainakin siltä osin se on tiukempi kuin Yhdysvaltojen laki, että Suomessa erilaisten verkkopalvelujen ylläpitäjillä ei ole minkäänlaista vastuuvapautta palveluiden käyttäjien tekemistä rikkomuksista. YouTuben kaltainen palvelu ei pystyisi toimimaan Suomessa.

Sen suhteen, tiukkeneeko laki entisestään, lopputulos ei ole mielestäni aivan selvä, vaikka EFFI:n Ville Oksanen ehtikin jo tekijänoikeusfoorumissa kyynisesti julistaa sensuurilain hyväksytyksi. Muukin yritysmaailma kuin teleyritykset alkaa jo napista kohtuuttoman tekijänoikeusbyrokratian ja aivan vieraalta planeetalta olevien vastuuvapauspykälien, tai siis niiden puutteen, johdosta.

Kun viihdeteollisuus ja tekijänoikeusjärjestöt ovat vihdoin löytäneet itsensä kokoisia tappelupukareita, olisiko liikaa toivottu, että ne jo lopettaisivat raukkamaisen pienempiensä kiusaamisen? Sitä kovasti toivoin tekijänoikeusfoorumissa pitämässäni puheenvuorossa, joka on katsottavissa YouTubessa.

Italian kohulaki – mistä on kyse?

Parina viime päivänä on uutisoitu Italiassa valmisteilla olevasta laista, jonka Wikipedia on kokenut niin uhkaavaksi, että sanoo voivansa joutua sulkemaan italiankielisen versionsa kokonaan, jos laki hyväksytään.

Wikipedian oman tiedotteen ja erinäisten verkkouutisten perusteella olen saanut lakiesityksestä seuraavanlaisen kuvan:

  • Jos henkilö kokee tulleensa loukatuksi, tai että hänestä levitetään vääriä tietoja, hän voi vaatia verkkojulkaisua oikaisemaan tiedon tai julkaisemaan vastineen.
  • Oikaisu tai vastine on julkaistava samalla tavalla ja yhtä näkyvästi kuin alkuperäinen kirjoitus.
  • Oikaisu tai vastine on julkaistava kahden päivän kuluessa.
  • Ei ole tietoa, mitä seurauksia julkaisematta jättämisellä on.

No, kaivetaanpa Suomen laista laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä. Lain 8-11 §:t käsittelevät vastineoikeutta, oikaisuoikeutta ja vastineen ja oikaisun julkaisuvelvollisuutta.

Pykälien ydinsisältö on:

  • Jos henkilö kokee tulleensa loukatuksi, tai että hänestä levitetään vääriä tietoja, hän voi vaatia verkkojulkaisua oikaisemaan tiedon tai julkaisemaan vastineen.
  • Oikaisu tai vastine on julkaistava samalla tavalla ja yhtä näkyvästi kuin alkuperäinen kirjoitus.
  • Jos julkaisija kieltäytyy julkaisemasta oikaisua tai vastinetta, siitä on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tai vastineen esittäjälle seitsemän päivän kuluessa vaatimuksen vastaanottamisesta.
  • Jos oikaisuvaatimuksen tai vastineen esittäjä ei ole tyytyväinen kieltäytymisen perusteisiin, hän voi riitauttaa asian oikeudessa.
  • Jos oikeus katsoo oikaisuvaatimuksen perustelluksi, se voi määrätä julkaisijan julkaisemaan sen sakon uhalla.

Mikä sitten on verkkojulkaisu? Italiassa valmisteilla olevan lain osalta sanotaan, että se ”varsin todennäköisesti” koskee myös Wikipediaa, mutta ainakin se koskisi verkkolehtiä ja blogeja.

Suomessa tilanne on epäselvä. Virallisen määritelmän mukaan verkkojulkaisu on: ”julkaisijan tuottamasta tai käsittelemästä aineistosta aikakautisen julkaisun tapaan yhtenäiseksi laadittu verkkoviestien kokonaisuus, jota on tarkoitus julkaista säännöllisesti”. Selkeästi tämä koskee kaupallisia verkkolehtiä. Toisaalta informaatio-oikeuden emeritusprofessori Jukka Kemppinen on tulkinnut sen koskevan myös hänen henkilökohtaista blogiaan: ”Tämä blogi on verkkojulkaisu ja olen oikeudellisessa vastuussa myös kommenteista.” En ole kuitenkaan kuullut yhdestäkään oikausua tai vastinetta koskevasta oikeustapauksesta, jossa yksityishenkilön blogi olisi ollut kohteena.

Italia on kyllä aiemmin kunnostautunut aika huolestuttavilla lakiesityksillä ja EU:n oikeus- ja turvallisuuskomissaarina toimineen italialaisen ”Francisco” Franco ”Mussolini” Frattinin kohellukset ovat vielä muistissa. Tässä tapauksessa en kuitenkaan nyt käytettävissä olevien tietojen perusteella osaa sanoa, onko kyse mistään sen kummemmasta kuin suomalaisessa sananvapauslaissa jo olevan kaltaisesta menettelystä.

Piraateille suurvoitto Berliinissä

Saksan piraattipuolue saavutti suurvoiton Berliinin osavaltiovaaleissa: 9 %:n kannatus toi 15 paikkaa noin 140-paikkaisessa osavaltioparlamentissa! Kristillisdemokraattien hallituskumppani liittovaltion hallituksessa, vapaademokraatit, putosi Berliinin osavaltioparlamentista kokonaan, mihin piraattien nousu lienee vaikuttanut (huom., ks. kommentti). Saksan piraattien menestyksestä on uutisoitu Suomessakin.

Piraatit olivat juuri vaalien alla näkyvästi esillä kansainvälisen valvontayhteiskunnan vastaisen Freedom not fear -viikon tapahtumissa. Kyseinen tapahtuma on herättänyt paljon innostusta Saksassa, jossa yksityisyyden suojaa pidetään varsin tärkeänä kysymyksenä, epäilemättä johtuen huonoista kokemuksista valtion valvonnan suhteen viime vuosisadalla.


Kuva: Tobias M. Eckrich (CC-BY)

Saksan piraatit ovat menestyneet aiemminkin hyvin. Puolueella on ollut eri osavaltio- ja paikallisvaaleissa viime aikoina yleensä noin parin prosentin kannatus ja sillä on toistasataa alue- ja kunnanvaltuutettua eri puolilla Saksaa. Puolueen kasvua ei varmasti ole ainakaan haitannut yhteensä yli 600 000 euron puoluetuki, jonka piraatit ovat saaneet saavutettuaan 0,5 %:n kannatuksen valtakunnallisissa vaaleissa parin viime vuoden aikana.

Saksan piraattien puolueohjelma poikkeaa jonkin verran Piraattipuolueesta. Saksan piraateilla ei ole tarkkaa teosten kaupallisen käytön suoja-ajan lyhentämistä koskevaa tavoitetta, vaan sitä halutaan ”lyhentää jyrkästi”. Puolueohjelmassa on myös koulutukseen, seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin ja ympäristöpolitiikkaan liittyviä tavoitteita, joista tosin osa kytkeytyy melko suoraan tietoyhteiskuntaa koskeviin tavoitteisiin. Puolueohjelmassa on myös pitkähkö kappale avoimesta ja osallistavasta tietoyhteiskunnasta; muutoin sen sisältö vastaa teemoiltaan Piraattipuolueen ohjelmaa. (Puolueohjelma: saksaksi | englanniksi (vanha versio)).

Sekä Saksan piraattien toimintatapojen että puolueohjelman laajuuden vaikutuksia vaalimenestykseen on syytä selvittää. Saksan kokemuksista voi olla hyötyä kehitettäessä Piraattipuolueen toimintaa Suomessa.

Piraattinuoret & Wikileaks.fi

Wikileaks.fi siirtyy Piraattinuorille

Vastuu verkkotunnuksesta Wikileaks.fi on siirtynyt journalisti Peter Sjöholmilta Piraattipuolueen nuorisojärjestölle, Piraattinuorille. Lue lisää >>

Piraattinuoret tar över Wikileaks.fi

Ansvaret för domännamnet Wikileaks.fi har flyttats över från journalisten Peter Sjöholm till Piratpartiets ungdomsförening Piraattinuoret. Läs mera på Piraattinuorets sajt >>

Finnish Wikileaks internet domain transferred to Pirate Party Youth Org

Journalist and activist Peter Sjöholm has transferred the stewardship of the domain name Wikileaks.fi to Piraattinuoret, the youth organization of the Finnish Pirate Party. Read more >>

Arhinmäestä hyvä kulttuuriministeri?

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen tulo uuden hallituksen kulttuuriministeriksi on Piraattipuolueen tavoitteiden toteutumisen kannalta lupaavaa. Hän on suhtautunut johdonmukaisen kriittisesti teosten epäkaupallisen kopioinnin laittomuuteen.

Jo syksyllä 2009 Arhinmäki totesi Kansan uutisissa, että ”monet tiedon vapaalle jakamiselle asetetut keinotekoiset rajoitukset hyödyttävät lähinnä suuryrityksiä ja isoa rahaa, eivät taiteilijoita, muusikkoja tai tieteentekijöitä”. Arhinmäki halusi vasemmistoliiton rakentavan ”uutta, verkottuneeseen yhteiskuntaan sopivaa tiedon ja kulttuurin jakamisen mallia”. Arhinmäki oli hyvin perillä nettikopioinnin luonteesta ja huomautti, että ”aineetonta jaettaessa kaikille jakaminen ei vähennä kenenkään omaa osaa”. Hän totesi, että siksi ”vasemmiston tulee myös tarkastella kriittisesti tiedon ja kulttuurin vapaalle jakamiselle asetettuja esteitä”.

Ministeriksi tultuaan Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa Arhinmäki oli samoilla linjoilla. Hän sanoi uskovansa, että ihmisillä on edelleen halua ja varaa ostaa kulttuurituotteita, vaikka netistä niitä saa laittomasti ilmaiseksi.

Piratismin vastaisista toimista Arhinmäellä oli tällaista sanottavaa:

”Internetiin täytyy saada kanavia, joissa kuluttajat ja luovan työn tekijät kohtaavat niin, että myös tekijä saa toimeentulonsa. Ministeriö voi olla puskemassa ja avittamassa tätä kehitystä, mutta karhunpalveluksen me teemme kaikille, jos kaikki yritetään vain blokata ja kieltää.”

Huomionarvoista on myös, että vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmassa oli vaatimus teosten epäkaupallisen kopioinnin laillistamisesta. Puolueen nuorisojärjestö Vasemmistonuoret hyväksyi lisäksi keväällä uuden poliittisen ohjelmansa, jossa vaatimukset tekijänoikeuslain lieventämisestä ovat selkeästi esillä.

Muutenkin piraattien linjoilla usein oleva Arhinmäki teki aikanaan Ruotsin FRA-laista eduskunnassa kirjallisen kysymyksen. Hän vaati Suomen hallitusta ottamaan suomalaisten viestintäsalaisuuteen kohdistuvan uhan esille Ruotsin hallituksen kanssa. Aiemmin mainitussa Kansan uutisten mielipidekirjoituksessa hän muistutti lisäksi, että yksityisyyden suoja ja sananvapaus tulee säilyttää myös verkossa.

Vaikka hallitusohjelmaan tehty kirjaus tekijänoikeuksista jättää auki mahdollisuuden lain kiristyksiin, on vaikea kuvitella, että Arhinmäki kovin mielellään lähtisi esittämään kiristyksiä. On kuitenkin muistettava, että tekijänoikeus-lobby on onnistunut viime vuodet tehokkaasti loisimaan opetus- ja kulttuuriministeriössä. Lobbareiden käsikassarana toimiva tekijänoikeustoimikunta puskeekin koko ajan eteenpäin lakien kiristysvaatimuksia. Arhinmäen alaiset ministeriössä ovat myös tiukan linjan kannattajia. Nähtäväksi jää, miten tuore ministeri selviää näistä paineista.

Vaikka tekijänoikeuslaki ei alkaneella vaalikaudella kiristyisikään, se tuskin tulee kuitenkaan lievenemään. Hallitusohjelmassa ei esitetä lievennyksiä, ja on vaikea kuvitella, että Arhinmäki yrittäisi oma-aloitteisesti ajaa niin kiistanalaisia asioita. Vähäisempiä parannuksia voisi sen sijaan olla näköpiirissä. Jospa ensi syksynä nimitettävän uuden tekijänoikeustoimikunnan kokoonpano olisi nykyistä monipuolisempi?

Ministerin valtiosihteeriksi on nimitetty Jarmo Lindén, joka toimi edellisen vasemmistoliittolaisen kulttuuriministerin, Claes Anderssonin, erityisavustajana. Arhinmäen omaa erityisavustajaa ei ilmeisesti ole vielä nimitetty. Nimityksellä tulee olemaan merkitystä sen suhteen, miten hyvin yhteydenpito ministeriin sujuu eri tahojen näkökulmasta.