Ranskan piraattilain ”menestys” on vitsi

Toissapäivänä Suomessa raportoitiin tekijänoikeusjärjestöjen innostuneen Ranskan piratisminvastaisen lain menestyksestä. TTVK:n Antti Kotilainen toisteli ranskalaiskollegojensa tarkasti valikoituja lukuja: suurin osa varoituskirjeen saaneista piraateista oli kuulemma lopettanut tiedostojen jakamisen, ja suurin osa muista lopettaisi, jos saisi varoituskirjeen.

Toisissa uutisissa puhuttiin jopa piratismin romahduksesta – ja huomautettiin, että se ei nostanutkaan musiikin tai elokuvien myyntiä: Englanniksi Torrentfreak, suomeksi Digilelut.fi.

Hadopin väitteet ”menestyksestä” ovat kuitenkin hyvin kyseenalaisia. Ranskalaislehti Le Figaro oli kumonnut väitteet piratismin vähenemisestä jo edellisellä viikolla.

Piratismi erikseen valvotuissa, nimetyissä P2P-verkoissa oli kyllä ensimmäisen vuoden aikana vähentynyt kolmanneksella. Tämän oli mitannut yksityinen tutkimusyritys Médiamétrie.

Miten mitattiin

Hadopin raportissaan käyttämä Médiamétrie // NetRatings Panel on kuluttajatutkimus, joka suoritetaan sekä puhelinkyselyin, että seuraamalla vapaaehtoisia Internetin käyttäjiä näiden koneille asennetulla seurantaohjelmalla, joka raportoi selailutottumukset Médiamétrielle verkon välityksellä.

Moniko teistä asentaisi koneelleen vakoiluohjelman vapaaehtoisesti? Moniko luottaisi ulkopuoliselle yritykselle kaiken selaimenkäyttönsä?

Tutkimus siis ei tällaisenaan varsinaisesti vakuuta. Mutta leikitään nyt vielä hetki, että tuo osaamattomien, yksityisyydestään välittämättömien käyttäjien lauma olisi todella kattava halkileikkaus Internetin käyttäjistä Ranskassa. Pardonnez-moi, mes amis!

Ainoastaan näiden käyttäjien selailua on siis seurattu. Hadopin raportin mukaan seuraaja ei voi tietää, mitä muuta käyttäjät tekevät koneellaan – heille on ainoastaan laskettu käyttäjiä ja käyntejä joillakin luetelluilla piraattisivustoilla, sekä tiettyihin tiedostonjako-ohjelmiin liittyvillä sivuilla.

Huomioita

1. Valvonnassa ollut ”piratismi” oli alkanut vähentyä jo kuukausina ennen lain voimaantuloa, eli valveutuneimmat näistäkin käyttäjistä minimoivat varoituskirjeiden riskin valmistautumalla hyvissä ajoin.

2. Samaan aikaan, kun vertaisverkkojen käyttö oli vähentynyt, streaming-palvelut ja suorat lataukset ovat lisääntyneet, ja olivat suositumpia kuin P2P-palvelut – jo ennen kuin yhtäkään varoituskirjettä oli lähetetty. Piratismi oli siis myös näiden valvottujen käyttäjien keskuudessa ainoastaan muuttanut muotoaan – poispäin jakamisesta, ja takaisin kohti perinteistä ”tyhmää” lataamista. (1)

3. Koko tutkimus on relevantti vain laillisen myynnin osalta, koska siitä on saatavilla tietoa kauppiailta itseltään. Spotifyn käyttäjämäärä oli moninkertaistunut (kuten muuallakin maailmassa), iTunes oli suvereeni markkinajohtaja ja lisäsi myyntiään reilusti (kuten muuallakin maailmassa). Pienemmät palvelut, erityisesti pelkästään Ranskaan ”piratismin kilpailijoiksi” suunnatut, ovat menestyneet huonommin (kuten arvata saattoi). Olisi kannattanut kilpailla hinnalla ja käytettävyydellä, eikä pelkästään laillisuudella?

4. Musiikin myynti perinteisillä levyillä sun muilla lärpäkkeillä on vähentynyt reilusti, kuten muuallakin maailmassa. Sille nyt ei voi mitään. Ja kokonaisuutena musiikkiteollisuus varmasti kärsii, sillä sen bisnes on ollut monopoliasemassa kerätä hervottomat katteet nimenomaan levyistä.

Ranskan presidenttiehdokkaista joka ainoa on tähän mennessä ilmoittanut olevansa valmis kumoamaan Hadopin ostaman, typerän, kansalaisoikeuksia loukkaavan ja äärimmäisen epäsuositun lain. Nopeastikohan mieli muuttuu, kun joku heistä lopulta valitaan?

(1) Pelkästään tiedostoja lataava piraatti muuttuu aktiivisesta jakajasta passiiviseksi kuluttajaksi, ja piratismista katoaa paljolti se välitön, puskaradiomainen mainostuselementti, joka vapaammassa ympäristössä lisää myös laillisten tuotteiden suosiota.

Vertaisverkossa kustannat kiinnostavan sisällön jakamisen itse, ja jaat sitä kaikkein tehokkaimmin naapureillesi. Suorista latauksista tai streaming-sivustoilta bitit tukkivat runkoverkkoa tuhansien kilometrien matkalta, ja kustannukset lankeavat palvelun tarjoajalle. Joka saattaa olla jopa voittoa tuottava yritys – ja näin ollen tekee rahaa tekijänoikeuksien alaisilla sisällöillä. Kumpi olikaan parempi vaihtoehto? 

Nuoret pohtivat: SDP vai piraatit?

Piraattipuolue kilpailee 18-28-vuotiaiden äänestäjien keskuudessa suosiosta SDP:n kanssa.

Allianssi ry:n TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta selviää, että Piraattipuoluetta kannattaa 4,5 % niistä 18-28-vuotiaista, jotka osasivat ja halusivat kertoa puoluekantansa. * SDP:n kannatus samassa ikäryhmässä on kesimäärin 6,5 %. Piraattipuolueen kannatus 18-vuotiaden keskuudessa on peräti 11 %, mikä tarkoittaa, että Piraattipuolue kilpailee kolmanneksi suosituimman puolueen paikasta vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kanssa. SDP:n kannatus jää tässä ikäryhmässä 2 %:iin.

Piraattipuolue on paitsi selkeästi suosituin eduskunnan ulkopuolinen puolue nuorten aikuisten keskuudessa, myös kilpailee suosiosta useiden perinteisten eduskuntapuolueiden kanssa ja monessa kohtaa ohittaakin monien suosion. Kristillisdemokraatit ja RKP jäävät kannatuksessa piraattien 4,5 %:n taakse 3 ja 2 %:iin.

Tämä tulos osoittaa, että monien vanhojen puolueiden kannattaisi ottaa Piraattipuolueen ajamat asiat vakavasti, jos haluavat jatkossakin saada nuoria äänestäjiä. Piraattipuolueen tulevaisuus näyttää valoisalta, toisin kuin esimerkiksi SDP:n.

Esimerkki Piraattipuolueen suosiosta nuorten keskuudessa saatiin myös Jämsän lukiossa järjestetyissä varjovaaleissa, joissa Piraattipuolue oli puolueista suosituin. Ääniharava oli keski-suomalainen piraattiehdokas Dorrit Näsi.

Mikään eduskuntapuolueista ei ole vielä selkeästi profiloitunut sananvapautta ja yksityisyyttä puolustavaksi ja avointa tietoyhteiskuntaa ajavaksi puolueeksi. Vihreät tosin on menossa vähän sinne päin tuoreessa tietoyhteiskuntaohjelmassaan, joka on yksityisyyden suojan ja sananvapauden osalta varsin myönteistä luettavaa. Valitettavasti ohjelman toteuttamista rasittaa puolueen kulttuuri- ja kukkahattusiiven suuri vaikutus. Tuota siipeä edustaa arviolta 40 % puolueessa aktiivisesti vaikuttavista, päätellen siitä, että tuo määrä vihreiden eduskuntavaaliehdokkaista vastustaa säännönmukaisesti sananvapautta.

Vihreät on toki sentään edellä keskustaa, jonka vuoteen 2020 ulottuvasta suuresta tavoiteohjelmasta ei löydy tietoyhteiskunta-asioita lainkaan. Ei sen puoleen, ei sieltä kyllä löydä kaiken diibadaaban seasta oikein mitään selkeitä tavoitteitakaan.

Piraattipuolue on edelleen ainoa puolue, joka selkeästi kannattaa yhteiskuntaa, jossa tieto liikkuu vapaasti tekijänoikeuksien, patenttien ja yrityssalaisuuksien turhia estelemättä, jossa sananvapautta ja yksityisyyden suojaa kunnioitetaan, ja jossa päätöksenteon suljetut ovet avataan. Meiltä löytyy myös paljon kaikin puolin vapaamielisiä ehdokkaita. Ennakkoäänestys on käynnissä.

* = Tutkimuksessa ”en osaa sanoa” ja ”en halua sanoa” -vastaajia oli huomattavan paljon. Poistin laskelmasta ”en osaa sanoa” ja ”en halua sanoa” vastanneet, ja laskin suhteellisen kannatuksen niiden keskuudessa, jotka ylipäänsä osasivat ja halusivat sanoa puoluekantansa. Näin saatiin kannatuslukemat, jotka ovat verrannollisia tavanomaisten puoluegallupien tulosten kanssa.

Lähteet:
http://www.alli.fi/sitenews/view/-/nid/814/ngid/40
http://www.alli.fi/binary/file/-/id/661/fid/1044/
http://www.alli.fi/binary/file/-/id/661/fid/1049/

Seis hyvitysmaksun laajentamiselle!

Hyvitysmaksua ollaan jälleen laajentamassa. Se halutaan ulottaa jokaiseen laitteeseen, jotka pystyvät kopioimaan tietoa. Kasettimaksu ei kuitenkaan sovi nykypäivään. Se nostaa tuotteiden hinnat turhan korkeiksi, ja maksun joutuu maksamaan, vaikka laitteella ei edes kopioisi musiikkia.

Hyvitysmaksun tulot tilitetään menestyneimmille artisteille, eikä niille joita kuluttaja itse haluaisi tukea. Minä en ainakaan halua tukea hyvin menestyneitä bändejä, koska ne pärjäävät muutenkin. Indiemuusikot kaipaavat eniten tukea, mutta näitä maksuja ei heille juurikaan tilitetä.

Hyvitysmaksut eivät ole kovin loogisia. Miksi taitelijat tarvitsevat ”hyvitystä” siitä, että kopioin ostamaani musiikkia itselleni? Jos hyvitysmaksut olisivat loogisia, pitäisi niiden maksamisen jälkeen olla laillista ladata netistä musiikkia ilmaiseksi.

Hyvitysmaksujärjestelmä tulee mielestäni lakkauttaa. Selvää on ainakin se, että vanhentunutta järjestelmää ei pidä enää laajentaa. Artistit luovuttivat tiistaina addressin Eduskunnalle hyvitysmaksun laajentamista. Nyt on aika kansalaisten luovuttaa oma addressinsa.

Allekirjoita addressi, ja kerro kaverille!

Se luovutetaan mahdollisesti jo huomenna Eduskunnassa.
Seis hyvitysmaksun laajentamiselle!

EU:n Gallon raportti uhkaa kansalaisoikeuksia

Euroopan Unioni on jatkamassa tutuksi tulleella kansalaisoikeuksien vastaisella tietoyhteiskuntalinjalla, jos Gallon raportti (tai joku sen variaatioista) menee läpi keskiviikkona Euroopan Parlamentissa. Raportti perustuu virheelliseen tutkimukseen, joka oli mediateollisuuden sanelema, kuten oli myös koko Gallon raportti. Piratismin aiheuttamaa haittaa mediateollisuudelle ei ole osoitettu todeksi.

Raportissa tarjotaan samoja vanhoja oikeusvaltion vastaisia menetelmiä kuten internetin sensuuria ja kolmen hudin lakia. Ennakkosensuuri on perustuslain vastainen ja mikään määrä yrityksen tekemiä rikosepäilyjä ei tule olla perusteena rangaistustoimenpiteille.

Jos kansalainen tekee rikoksen, se pitää osoittaa tuomiostuimessa. Koska valtaosa kansasta rikkoo tekijänoikeuslakia, ei koko kansaa voida kuitenkaan viedä oikeuteen. Mediateollisuuden ratkaisu onkin ohittaa oikeusvaltion perusperiaatteet. Poliisien tehtävät halutaan ulkoistaa viihdeteollisuuden yrityksille.

Raportti vaatii Euroopan komissiota laatimaan laajan strategian ”immateriaalioikeuksien” suojelemiseksi, vaikka entisen IPRED-strategian vaikutuksia ei ole edes analysoitu. LaQuadrature vaatiikin koko Gallon raportin hylkäämistä ja edellisen strategian vaikutusten puolueetonta arvioimista. Meppien tulee kunnioittaa Euroopan Unionin kansalaisen perusoikeuksia ja äänestää vapaan internetin puolesta.

Piratismi tuottaa kansalle yli miljardi euroa voittoa vuodessa

Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien LYHTY on tilannut Taloustutkimukselta Tekijänoikeusbarometrin, josta on uutisoitu laajasti. On puhuttu 355 miljoonan aiheuttamista tappioista, vaikka väite lähestyy asiaa täysin väärästä suunnasta. Tekijänoikeusjärjestelmää tulee aina lähestyä arvioimalla kokonaisvaikutusta kansalle, ei sitä mitkä ovat teoreettiset ”haitat” tietylle teollisuuden alalle. Esimerkiksi kotileivonta aiheuttaa tappioita leipomoille, mutta leivonta pitää ilmiselvästi sallia jokaiselta.

Tutkimuksen mukaan 30% ladatuista tiedostoista ostettaisiin, jos ilmaista vaihtoehtoa ei olisi. Kun tieto yhdistetään ladattujen tiedostojen määrään (joka on muuten aliarvioitu, koska useimmat eivät uskalla tunnustaa rikoksia), lasketaan että kansalaiset ostaisivat 350 miljoonalla eurolla kulttuuria, jos tekijänoikeuslakia noudatettaisiin täydellisesti. Ongelma tässä on se, että kuluttajien ostokset ovat eräänlaista nollasummapeliä. Jos ihmiset ostavat enemmän immateriaalisia tuotteita, niin vastaavasti fyysisten tuotteiden ostaminen heikkenisi. Toisaalta nykyhetkelläkin on tarpeeksi kannustimia luoda viihdettä, joten ylimääräinen raha ei ole tarpeellista viihteen tukemiseen. Tutkimus myös jättää huomioimatta ilmaisen ja laadukkaan viihteen DeviantArtissa, YouTubessa, FanFictionissa, Mikserissä ja vastaavissa sivustoissa.

Parempi olisi tarkastella piratismin aiheuttamaa hyötyä kansalle ja kulttuurille. Ihmiset pääsevät ensinnäkin kokeilemaan kulttuurituotteita ennen ostopäätöstä, joka vahvistaa kilpailua laadun puolesta. Lisäksi tutkimuksenkin mukaan ihmiset eivät ostaisi 70%:ia ladatuista tiedostoista. Piratismin avulla kansa on pystynyt tutustumaan valtavaan määrään kulttuuria, joka ei olisi mahdollista ilman tiedostojenjakelua. Mielestäni kulttuuri on ihmiskunnan yhteistä omaisuutta, johon jokaisella tulee olla oikeus varallisuudesta riippumatta.

Näin tarkasteltuna piratismi aiheuttaakin 1183 miljoonan euron voiton kansalle joka vuosi. Samalla tapaa kirjastot aiheuttavat valtavia voittoja kulttuurille ja kansan elintasolle, eikä kukaan syytä niitä varastamisesta. Kirjastot toki tilittävät maksuja tekijöille, mutta tutkimusten mukaan piraatit ovat viihdeteollisuuden parhaita asiakkaita.

Nettipiratismista ja työpaikoista

BASCAP (Business Action to Stop Counterfeiting and Piracy) on hiljattain julkistanut väitteitä nettipiratismin vaikutuksista työpaikkoihin. Tutkimuksen ovat tehneet Tera Consultants -yrityksen konsultit, eivätkä tiedeyhteisön puolueettomat tutkijat. Tutkimusta ei ole myöskään vertaisarvioitu missään, eikä se noudata yleisiä tiedejulkaisun periaatteita. Esimerkiksi valtaosa lähteistä on yksinkertaisesti merkitty ”Teran konsulttien analyysiksi”, eikä lähteitä ole muutenkaan merkitty selvällä tavalla.

Tutkimus käyttää virheellistä tapaa työpaikkojen menetyksen laskemiseksi. Menetykset lasketaan arvioimalla ladattujen teosten määrää, kertomalla määrä teoksien hinnoilla ja siten laskemalla montako työntekijää olisi voitu palkata sillä rahasummalla. Periaatteen tekee virheelliseksi se, että vaikka tekijänoikeuksia valvottaisiin täydellisesti, eivät kuluttajat ostaisi jokaista teosta, jotka ladataan netistä tällä hetkellä. Itseasiassa riippuen tutkimuksesta, nettilataajat ostavat lähes yhtä paljon[1] tai jopa enemmän[2] sisältöä kuin he, jotka eivät lataa ollenkaan.

Toinen merkittävä ongelma laskutavassa on se, että olemassaolevien teoksien tuottamiseen on selvästi tarpeeksi suuri määrä työntekijöitä; ei teoksia muuten saataisi valmiiksi. Ylimääräisten työntekijöiden palkkaaminen samojen tuotteiden tekemiseen olisi käytännössä turhaa rahan tuhlausta. Ja vaikka yritykset saisivatkin ylimääräisiä tuloja, ne tuskin menisivät työntekijöiden palkkaamiseen.

Koko lähtökohta työntekijöiden määrän mittaamisesta on huono. Pitäisi tarkastella, kuinka korkeamman elintason nettipiratismi on aiheuttanut kaikille, jotka pystyivät nauttimaan sisällöstä, mihin heillä ei muuten olisi ollut pääsyä. Kulttuurin arvon mittaaminen rahassa on muutenkin ongelmallista, kun ottaa huomioon vapaasti levitettävän taiteen ja esimerkiksi vapaat ohjelmistot.

Hollannin antipiratismiorganisaatio BREIN väärensi mahdollisesti todisteet

Lähinnä Suomen Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry TTVK:ta vastaava hollantilainen antipiratismiorganisaatio BREIN sortui mahdollisesti törkeään rikokseen esittäessään Pirate Baytä vastaan nostamaansa oikeudenkäyntiin ilmeisesti väärennettyjä todisteita. BREIN voitti oikeudessa The Pirate Bayn ylläpitäjiä kohtaan nostetussa syytteessä aiemmin alemman oikeusistuimen päätöksellä, koska syytetyille ei annettu mahdollisuutta edustukseen.

Kun havaittiin, etteivät syytetyt omista verkkopalvelua vaan Reservella-niminen yhtiö, BREIN hankki korkeammalle oikeusistuimelle todisteeksi selvityksen, jossa todetaan Fredrik Neijn olevan Reservella yhtiön toimitusjohtaja, jotta hatarat syytteet voitaisiin laajentaa koskemaan myös Pirate Bayn omistajaa.

Peter Sunde, yksi syytetyistä, selvitti ettei Fredrik voi millään olla Reservellan toimitusjohtaja. Lisäksi raportin asettaa kyseenalaisesti, seuraavat seikat: Reservellan kotimaassa ei pidetä moisista tiedoista rekisteriä, raportista puuttuvat kaikki normaalin käytännön mukaiset merkinnät, eikä raportin väitetty tekijä Experian ole toistaiseksi edes löytänyt tekemäänsä tutkimusta. Raportin tiedot näyttävät perustuvan täysin verkko-osoitteen nimipalvelintietoihin, joilla ei ole mitään tekemistä yrityksen tietojen kanssa.

- Olen juuri nostamassa rikossyytettä Tim Kuikia sekä BREINin toimintaa vastaan Hollannissa. Mielestäni he ovat toimineet rikollisesti. Heidän rikoksensa ovat paljon vakavampia kuin mitä avustaminen mahdollisiin tekijänoikeusrikkomuksiin voisi ikinä olla, kertoo jo syrjään jättäytynyt entinen The Pirate Bayn ylläpitäjä Peter Sunde.

Raportin todenmukaisuus täytyy tutkia perinpohjaisesti, sillä kyseessä ei ole vain Hollannin sisäinen asia, kun syytteitäkin nostetaan mielivaltaisesti eri EU-maiden kansalaisia kohtaan. Piratismin vastaisten lakien kiristyessä kansalaisten oikeusturva on Suomessakin merkittävästi heikentynyt.
- Onko kukaan varmasti turvassa antipiraattijärjestöiltä näiden käyttäytyessä yhä enemmän järjestäytyneen rikollisuuden tavoin, kysyy Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto.
- Suomessa on jo aiemmin hyväksytty todisteiksi kuvankaappauksia ja muuta huomattavan epävarmaa materiaalia, mutta järjestöjen tahallinen itse tekemä väärennös kuulostaa jo uskomattomalta. Jos näin on tapahtunut, tekijöiden vastuuseen asettaminen ei ole riittävää, vaan tulee varmistaa ettei uusiin rötöksiin tule mahdollisuutta, Palmulehto ärähtää.

Reservella selvitys
Peter Sunden selvitys raportin oikeellisuudesta

Tiedostonjakoartikkeleita

Aiempi blogikirjoitus, ”tutkittua asiaa tiedostonjakamisesta”, löytyy nyt sivuiltamme aavistuksen laajennettuna kiinteänä artikkelina. Se on osa kaksi sarjaamme ”Miten kulttuuria voitaisiin tuottaa, jos Piraattipuolueen vaatimukset toteutettaisiin?” – aiemmin sarjassa on ilmestynyt kulttuuriteollisuuden myyntilukuja tarkasteleva ”Tiedostonjakamisen vaikutuksista kaupalliseen kulttuurintuotantoon”. Suosittelenkin lämpimästi kaikkia linkittämään näihin kahteen artikkeliin, mikäli kohtaa ketään joka vakavissaan kuvittelee tiedostonjakamisen olevan todellinen uhka kulttuurille.

Tutkittua asiaa tiedostonjakamisesta

Mm. Helsingin Sanomat uutisoi 23.4. norjalaisen kauppakorkeakoulun tutkimuksesta, jonka mukaan musiikkia verkosta laittomasti lataavat nuoret ovat myös musiikkitiedostojen innokkaimpia ostajia. Musiikkia ilmaiseksi lataavat norjalaiset ostavat myös keskimäärin muita enemmän CD-levyjä. Tutkimuksen tulokset ovat luettavissa suoraan kyseisen koulun sivuilta.

Uutisessa siteerattu levy-yhtiö EMI:n edustaja koettaa vähätellä tuloksia. Hänen mukaansa ”Kukaan ei voi kiistää, että tällä hetkellä musiikin kulutus lisääntyy mutta myynti vähenee. Sitä ei voi selittää mitenkään muuten, kuin että luvaton lataaminen heikentää musiikin luvallista myyntiä.” Hänen kannaltaan valitettavasti on olemassa tilastoja, joiden mukaan myynti on itseasiassa kasvanut.

Siteerattu kommentti on varsin tyypillinen – jos levyjen myynti putoaa, on tiedostonjakamisen oltava syyllinen, sillä miten muuten asian voisi selittää? Asiaan ei kenties saattaisi vaikuttaa talouden taantuma, tai se että muunlaiset viihteenmuodot ovat käyneet suositummiksi, tai se että ihmiset boikotoivat DRM:ää käyttäneitä levy-yhtiöitä, tai…

On kuitenkin totta, ettei tutkimuksesta voi päätellä suoraa yhteyttä myynnin ja tiedostonjakamisen välillä. Kyseinen tutkimus on kuitenkin vain yksi pitkää sarjaa aiempia tutkimuksia, jotka käsittelevät myynnin ja lataamisen yhteyttä. Tässä aiempia:

Mitä tästä kaikesta voi päätellä? Ei mahdottoman paljoa, yksi tutkimus sanoo yhtä ja toinen toista. Saattaa jopa olla, että loppukädessä tiedostonjakamisen vaikutus myyntiin on negatiivinen. Mutta tulosten ristiriitaisuus ehdottaa hyvin vahvasti, että jos vaikutusta todella on, ei se ole millään tapaa niin suurta että siitä tarvitsisi huolestua kulttuurin tappajana. Etenkään kun se ei käytännön tilastoissa näy.

Auta Musiquitousta!

Seuraavaa mainosta pyydettiin levittämään. Tarkempi tutkimustieto siitä, miten ihmiset oikeasti kulttuuria hankkivat, voi vain olla hyvä asia, joten välitetäänpä eteenpäin.

———-

Musiquitous on Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:n ubiikin musiikin tutkimusprojekti. Vuosien 2009–2012 kuluessa projektissa tullaan tutkimaan suomalaisen musiikinkäytön muotoja ja teknologian kehityksen vaikutusta näihin. Projekti alkaa teknologiakatsauksella, jossa selvitetään mistä musiikkia hankitaan ja millaisilla laitteilla sitä kuunnellaan.

Teknologiakatsauksen tueksi pyydämme apua digitaalisen musiikin lähteiden selvitykseen. Julkisten kanavien lisäksi musiikkiharrastajat käyttävät oletettavasti monia epävirallisia kanavia musiikin hankintaan. Alan harrastajien asiantuntemusta kaivataan täydentämään tutkimusryhmän puutteellisia tietoja tästä aiheesta.

Voit kantaa oman kortesi kekoon tarkistamalla, tiedätkö jotain enemmän kuin muut. Tätä varten olemme avanneet avoimen, anonyymin wikin tietojen keräämiseksi. Kerättyjä tietoja käytetään ainoastaan tutkimuskäyttöön. Wikiin pääset kirjoittamaan osoitteessa:

http://wiki.hiit.fi/display/MusiqOpen/Teknologiakatsaus+2009

ja sieltä alasivu Digitaalisen musiikin hankkimisen muodot 2009.

Palvelu toimii myös salatun yhteyden yli,
https://wiki.hiit.fi/display/MusiqOpen/Digitaalisen+musiikin+hankkimisen+muodot+2009.

Koska käyttämämme sertifikaatti on toistaiseksi Helsingin yliopiston allekirjoittama, voi se aiheuttaa selaimessa suojausvaroituksen. Yksityisyytesi maksimoimiseksi suosittelemme käyttämään Tor- tms. anonymisoivaa välityspalvelinta.

Kiitos vaivannäöstäsi jo etukäteen!

Musiquitous-tutkimusryhmän puolesta,
Lassi A. Liikkanen,
projektipäällikkö