Evoluutiota Arkadianmäelle

Tapani Karvinen

Puolueen puheenjohtaja, Tapani Karvinen.

Suomen Piraattipuolue on perustettu seitsemän vuotta sitten Tampereella. Vuonna 2011 osallistuimme vaaleihin ensimmäistä kertaa yhdessätoista vaalipiirissä. Vaalikamppailu ei ollut mutkaton, sillä organisaatiotyö oli vasta aluillaan, kokemus olematon ja taloudelliset resurssit sitäkin vähäisemmät. Näistä seikoista huolimatta nousimme noissa vaaleissa eduskunnan ulkopuolisista ensimmäiseksi reippaalla kaulalla, keräten yli viisitoista tuhatta ääntä.

Kunnallisvaalit 2012 tulivat liian nopeasti, eikä piiritoiminta ollut ehtinyt kehittyä. Tuolloin piraattia pystyi äänestämään vain 27:ssä Suomen yli kolmestasadasta kunnasta. Presidentinvaalit vuorostaan jätimme välistä, koska halusimme keskittyä eurovaalivalmisteluihin – olihan piraateilla jo edustajia valmiiksi Euroopan parlamentissa. Matalasta äänestysaktiivisuudesta huolimatta, tuloksemme kasvoi suhteellisen hyvin.

Entä vuonna 2015?

Perinteisesti äänestysaktiivisuus on korkeimmillaan presidentin- ja eduskuntavaaleissa. Kiitosta toki kuuluu koulujärjestelmällemme, joka osallistaa aktiivisesti nuoria demokraattiseen prosessiin, sekä medialle, joka kykenee välittämään jonkinlaisen kuvan prosessista. Piraattipuolueen tämänhetkinen tilanne vaatii kuitenkin syvempää analyysiä.

Viimeisen neljän vuoden aikana vaalikentälle on tullut 300 000 uutta äänestäjää. Piraattipuolueen ehdokkaat ovat vaalien nuorinta kastia, minkä voidaan olettaa korreloivan jollain tapaa tuoreen äänestäjäsukupolven yleisen arvomaailman tai vaalikoneosumien kanssa. Lisäksi, vaikka hesarin vaalikone kritiikkinsä on ansainnut, Piraattipuolue hallitsee täysin poliittisen kompassin arvoliberaalia yläreunaa, vasemmiston, demareiden ja vihreiden tapellessa vasemman laidan äänestäjistä, persujen ja IPUn oikeasta. Toisessa, arvokonservatiivissa ääripäässä on luonnollista poistumaa pelkäävät kristillisdemokraatit.

Kun katson edellistä kaavaa, mielestäni on selvää että olemme matkalla lyhyen historiamme menestyksekkäimpiin vaaleihin. Asiaa edesauttaa se, että meillä on taloudellisia resursseja käytettävissä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ehdokaskaartimme on kehittynyt monella tapaa, puolueohjelmamme on laajentunut merkittävästi, sekä piiritoiminta on ehtinyt kehittymään ajan saatossa. Jos nuorekas ja rento, mutta asiantunteva ja tulevaisuuteen rationaalisesti katsova imagomme tuo viidenneksenkin noista äänistä, se tarkoittaa, että aloitamme eduskuntakautemme useammalla kuin yhdellä kansanedustajalla.

Se todellinen haaste

Yleisin kritiikki tulee ihmisiltä, jotka muodostavat mielipiteensä pelkästään puolueen nimestä. Toki, joku yleinen, mitäänkertomaton ”kokoomus” on parempi, sillä se ei aiheuta voimakkaita ensireaktioita ilman nimeen liitettyä mainetta. Nimen muuttamisessa kuitenkin on suurempi ongelma. Menettäisimme brändistä kansainvälisyytemme, sekä potentiaalisesti osan jo olemassaolevista äänestäjistämme. Nähdäkseni nimen uudistaminen on mahdollista vain kansainvälisesti, mikä toki saattaa tulla eteen ylikansallisten organisaatioidemme kehittyessä.

Jotta päätöksenteon tapa ja tarkoitus etenisi teknologian kehittymisen myötä, tulee kannustaa sitä väestönosaa ottamaan lisää vastuuta päätöksenteosta, joka muuttuneeseen elinympäristöön on sopeutunut. Yhteiskunnan pelisäännöt kaipaavat kehitystä, jotta ne vastaisivat teknologian mahdollisuuksia ja ihmisen tarpeita tämän yhteiskunnallisen myllerryksen keskellä. Oikeansuuntaista kehitystä voi tuoda vain ne, jotka aikamme ilmiöiden syy/seuraussuhteita ymmärtävät.

Yhteiskunta muuttuu askel kerrallaan, mutta vain ja ainoastaan yksilöiden toiminnan myötä. Viimeistään 19.4.2015 sinun kannattaa ottaa askel vaaliuurnalle ja raapustaa lappuun parhaan piraatin numero.

Tapani Karvinen
Puheenjohtaja, Piraattipuolue
Ehdolla Uudellamaalla, nro. 130.

Tiekartta perustuloon

Kansalaisten perustoimeentulon kehittämiseksi on ehdotettu niin perustuloa, perustiliä kuin ansiosidonnaista työttömille. Ehdotuksista ainoastaan perustulo kykenee korjaamaan nykyisen sosiaaliturvaverkon synnyttämät työttömyys- sekä köyhyysloukut ja samalla vähentämään toimeentulon välikätenä olevien kuluja. Kun paperia ei tarvitse enää hakijan täyttää ja virkailijan tarkistaa, säästöä kertyy prosessin molemmista päistä.

Oikein järjestettynä useita hyötyjä

Perustulon tavoite on poistaa byrokratiaa toimeentulon tieltä. Julkisen sektorin työvoimaa on vähentyneen työmäärän myötä mahdollista ohjata muihin tarpeellisiin työtehtäviin, kuten etsivään sosiaalityöhön.

Yksilötasolla perustulo vähentää terveysongelmiakin aiheuttavaa epävarmuutta huomisesta sekä vapauttaa energiaa ja aikaa hyödyllisempään käyttöön. Kun perustoimeentulon päälle tehty työ hyödyttää tekijäänsä käytännössä joka tilanteessa, helpottuu paljon peräänkuulutettu joustavuus niin työmarkkinoiden kuin työntekijöiden osalta. Kuin näissä ei olisi jo riittävästi merkittäviä hyötyjä yksilön kannalta, on perustulo myös yksinkertainen tapa paikata yrittäjiltä käytännössä täysin puuttuva sosiaaliturva. Lisäksi näkisin myös asuntokaupan virkistyvän lainojen takaisinmaksuturvan lisääntyessä.

Teoriasta toteutukseen

Vaikka laskelmat eivät pysty ennustamaan vaikutusten mittasuhteita, perustulokokeilut ympäri maailman ovat kuitenkin osoittaneet sen kiistattomat hyödyt. Esimerkiksi se, että vähävaraiset suuntaavat kulutuksensa pääosin paikallisesti, virkistää varmasti yritystoimintaa ja veronkantoa, mutta emme tiedä, kuinka paljon. Suomen onkin turha tuhlata aikaa kokeiluihin, vaan päättää jonkin mallin pohjalta suunta ja lähdettävä toteuttamaan perustuloa käytännössä.

Ensimmäisenä askeleena perustulon piiriin kannattaa siirtää opiskelijat, työttömät sekä yrittäjät. Näistä ryhmistä jo kaksi kuuluvat valtiontuen piiriin, kun taas pk-yrittäjien tilanteeseen on pikimiten saatava jotain tolkkua. Tällaisen käyttöönoton myötä pääsemme tutkimaan vaikutuksia urakehitykselle, työllistymiselle ja julkiselle sektorille samalla, kun takaamme perustuslaillisen velvollisuutemme taata elämän perusedellytykset kansalaisille.

Selvää keskustelun keskellä on, että sosiaaliturvamme uudistuu. Kysymys on enää siitä milloin, millaiseksi ja millaisen kädenväännön päätteeksi. Tässä väännössä täytyy jokaisen muistaa, mitkä ovat perustulon tärkeimmät tavoitteet, eikä antaa tilaa niille ehdotuksille, jotka tavoitteiden täyttämisen sijaan tuputtavat paperia jo valmiiksi ahtaaseen byrokratiakoneistoomme.

Tapani Karvinen
pj, Piraattipuolue
Facebook, Twitter

Vaikutusmahdollisuuksien kehittämisen puolesta

Tapani Karvinen

Eduskuntavaalit ovat paras tilaisuus tuoda puolueen muut tavoitteet laajan yleisön eteen.

Piraattipuolue hyväksyi syyskokouksessaan vaaliohjelman, joka tarjoaa selkokielisiä malleja oppimisen ja demokratian kehittämiseksi, sekä verkon, viestinnän ja yleisten vapauksien turvaamiseksi. Ohjelmaa valmisteltaessa tavoitteena oli löytää puolueen tärkeimmistä tavoitteista ne, jotka katsotaan oleelliseksi saavuttaa kesällä 2015 alkavalla hallituskaudella. Vaaliohjelman tavoitelista keskittyy kansalaisen aseman vahvistamiseen niin tiedostavana yksilönä, kuin osana valtiota ja yritysmaailmaa.

Perustulo oli valinnoista helpoin. Sen avulla voidaan keventää valtion byrokratiaa, taata kaikille yhdenvertainen mahdollisuus turvata perustarpeensa, sekä tuoda vakautta talouden rakenneuudistuksen myllerryksessä. Se tasa-arvoistaa opiskelijoiden, yrittäjien ja työttömien mahdollisuudet rakentaa parempaa henkilökohtaista tulevaisuutta. Tällä hetkellä erilaisia perustulomalleja on tuotu esille puoluekentän laidasta laitaan, ja ainoat jotka eivät vielä ole ilmaisseet tukeaan perustulolle ovat ps, kd ja rkp. Katson, että tämän tavoitteen saavuttaminen seuraavalla hallituskaudella on erittäin realistista.

Yhdenvertaisuuden ja vapauksien tulee toteutua myös yritysmaailmassa. Sääntelyn keventämisen lisäksi aukioloaikojen vapauttaminen löysi ehdottoman kannan. On todellakin yrityksen etu, että vain se päättää, millä ehdoilla aukioloajat valitaan. Näiden muutosten avulla voidaan purkaa huoltoasemien etuoikeus toimia yöllisinä ruokakauppoina, sekä lisätään ravintolayrittäjien mahdollisuuksia monimuotoistaa palvelukonseptiaan. Valtion tulee edelleenkin myötävaikuttaa päihdehaittojen vähentymiseen, mutta yrittäjiä eriarvoistava lainsäädäntö ei ole oikea tie.

Demokratiaa tulee kehittää siten, että se huomioi kattavasti niin kansalaisten kuin poliittisten yhteisöjenkin pyrkimykset vaikuttaa päätöksentekoon. Siirtoäänivaalitapa on erinomainen keino antaa äänestäjille valinnanmahdollisuutta vaikuttamiseen. Puoluetukiuudistuksemme jakaisi puoluetuet suoraan suhteessa saatuihin ääniin myös eduskunnan ulkopuolisille puolueille, ja toisi siten jatkuvuutta toimintaan sekä dynaamisuutta päätöksentekoon. Molemmat esitykset antaisi kokonaan uuden merkityksen äänestämiselle, mikä nähdäkseni aktivoisi myös aiemmin osallistumatonta kolmannesta suomalaisista käyttämään sitä kaikkein helpointa vaikuttamiskanavaa.

Seuraava sukupolvea kasvattessa oleellisinta sen mahdollisuus oppia jo nuoresta pitäen informaatioyhteiskunnassa tarvittavia taitoja. Parhaiten mahdollisuuksia ruokitaan monimuotoistamalla oppimisympäristöjä, sekä käytettävissä olevia oppimateriaaleja. Kehityksen ei tarvitse olla kallista, sillä tietotekniikka tarjoaa edullisia ratkaisuja, joilla voidaan kohdentaa opetusta tarpeiden mukaan, pitää ryhmäkoot kurissa sekä tarjota laajalle alueelle sellaista opetusta, johon ei opettajia muutoin riittäisi, kuten harvinaisempien kielten opetus. Kuten aiemminkin, puolue kannattaa toisen pakollisen kotimaisen kielen opiskelun muuttamista valinnaiseksi vähentämättä kuitenkaan opiskeltavien kielten määrää.

Maailmanlaajuisen välittömän viestinnän aikakaudella oikeus siihen täytyy turvata mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Sen vuoksi Piraattipuolue ajaa Internetin perustuslakia, joka turvaisi oikeuden lähettää, välittää ja vastaanottaa tietoa verkossa, sensuuritta ja ennalta estämättä. Luonnollisesti sananvapauden ja yksityisyyden suojaaminen kuuluu asiaan, sillä vain niistä lähtökohdista voidaan turvata ihmiskuntaa edistävä, kollektiivinen keskustelu. Suomen tulee pyrkiä aktiivisesti suojelemaan niin yksityisten kuin yritystenkin viestintää.

Vaaliohjelma on vain osa puolueen tavoitekokonaisuutta. Piraattipuolue on tunnettu poikkeavasta mallistaan, jossa jäsenillä on laajat mahdollisuudet vaikuttaa puolueen sisäiseen päätöksentekoon. Puolueen periaateohjelma tarjoaa raamit ohjelman laajentamiselle, joiden sisällä pysyessä konsensus on aina löydettävissä.

Syyskokouksessaan 2014 Piraattipuolue nosti toiseksi tärkeimmäksi arvokseen yksilönvapauden rinnalle yhdenvertaisuuden.

Vaaliohjelma: http://arkisto.piraattipuolue.fi/asiakirjat/Vaaliohjelma_2015.pdf
Puolueohjelma: http://piraattipuolue.fi/agenda/puolueohjelma

Kasvu on universaalia

Drive & Focus ovat tuloksenteon avainsanat

Kasvu on uudistumista, jota ohjaa se minkä edelliset sukupolvet ovat kyenneet yhdessä vakiinnuttamaan. Yhdistyskulttuurissa aiempien toimijoiden energiallaan luoma rakenne houkuttelee uusia toimijoita ja uutta energiaa, jonka avulla organismi jatkaa kultivoitumista kohti tavoiteltua täydellisyyttä. Tämä on universaali piirre maailmankaikkeu-dessamme.

Olemme vapaita yksilöitä joilla on vapaa tahto, ja jotka pyrkivät yhteiseen, puolueen periaateohjelman osoittamaan tavoitteeseen. Vapaus on kolikko, jonka kääntöpuolelta löytyy vastuu.

Siinä missä teknologiat ovat antaneet meille huimasti vapautta viestiä, sen mukana on tullut myös kasvanut vastuu viestintämme vaikutuksista. Toisaalta koen, että viestintämme ei ole kehittynyt yhtä nopeasti kuin teknologia sitä olisi kaivannut. Uuden suuren maailman syövereissä on helppo projisoida ennakkoluulonsa siihen mitä ei vielä tunne.

Piraattipuolue on nimi, joka tuntuu olevan vaikea avata suurelle yleisölle. Päiväkäskyjä en asemastani ala jakelemaan, mutta kehotan jokaista jäsentä harjoittelemaan peilin edessä hissipuheen siitä, mikä piraattipuolue on ja mitä me ajamme, sillä todellinen valtamme lepää niissä pienissä asioissa, jotka teemme tänään saavuttaaksemme sen paremman huomisen.

Uudet tuulet puhaltavat

Tuore puoluehallitus kokoontuu tällä viikolla järjestäytyäkseen koneistoksi, joka kykenee kehittämään ja vakiinnuttamaan puoluetoimintaa, mutta myös tuomaan piraattiagendan pysyväksi osaksi julkista keskustelua. Työtä todellakin riittää ennen vaaleja, mutta juuri nyt asiat etenevät tärkeys- ja  kiireysjärjestyksen määräämässä, maltillisessa kaaoksessa eteenpäin.

Luottamusta ei kukaan ansaitse hetkessä. Se ansaitaan ainoastaan yhdessä vietetyn ajan ja tehdyn työn kautta. Piraattipuolue on tee-se-itse -puolue, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua periaateohjelmamme arvojen tuomiseksi osaksi yhteiskuntaa. Koska ohjelman yksilönvapaus- ja tasa-arvo -asiat koskevat jokaista suomalaista, menestyksekkäästi vaalikenttää hallitaksemme meidän täytyy myös kyetä ylittämään ennakkoluulot molempiin suuntiin.

Kuten Rick Falkvinge sanoi, meidän tehtävämme ei ole mitään vähempää kuin muuttaa maailmaa. Se onnistuu vain jos nouseva, maailmasta vastuun kohta kantava sukupolvi yhdistyy saman tavoitteen taakse. Kun tavoite kerta on maalattu, maaliin pääseminen tarvitsee vain empaattista määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Tapani Karvinen
Puheenjohtaja @ Piraattipuolue


TED: Rick Falkvinge, the politics of protest

Puoluekokous 17.8. – tiukkoja hallitusäänestyksiä luvassa

Piraattipuolueen kaikille jäsenille avoin puoluekokous pidetään sunnuntaina 17.8.2014 klo 11.00 osoitteesssa Allianssi-sali, Allianssi-talo, Asemapäällikönkatu 1, Helsinki.

Kokouksessa valitaan puolueelle uusi puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja puoluehallitus. Ilmoittautumisia on tullut sen verran, että ainakin puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista käydään äänestys. Kokouksessa käsitellään myös puolueohjelman muutoksia koskevia aloitteita, joita on tehty tähän mennessä parikymmentä. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee osallistumaan kokoukseen ja vaikuttamaan puolueen tulevaisuuteen! Nyt valittava puoluehallitus johtaa puolueen läpi kevään 2015 eduskuntavaalien. Puoluehallituksen jäsenistä äänestetään arviolta noin klo 12.

Puheenjohtajan paikkaa tavoittelevat nykyinen puheenjohtaja Harri Kivistö sekä Varsinais-Suomen piraattien puheenjohtaja Tapani Karvinen. Kivistö on toiminut puolueessa sen perustamisesta lähtien. Tapani Karvisella on useamman vuoden kokemus puolueaktiivina Varsinais-Suomen piirin hallituksessa. Molemmat ovat olleet ehdokkaina sekä eduskunta-, kunnallis- että eurovaaleissa. Molemmat ovat 33-vuotiaita.

Varapuheenjohtajia valitaan enintään kolme. Paikoista kilpailee ainakin kuusi henkilöä: Varsinais-Suomen piirisihteeri Jiri Keronen, puoluesihteeri Arto Lampila, puoluehallituksen jäsen ja tiedottaja Janne Paalijärvi, varapuheenjohtaja Pasi Palmulehto, hallituksen jäsen ja Helsingin piraattien puheenjohtaja Raoul Plommer sekä Keski-Suomen piraattien varapuheenjohtaja Jonna Purojärvi. Puheenjohtajakisan häviäjä voi myös asettua ehdolle varapuheenjohtajaksi.

Nykyisistä varapuheenjohtajista Ahto Apajalahti ei aio enää jatkaa puoluehallituksessa. Hän aikoo hakea Piraattinuorten hallitukseen. Piraattinuorten kokous pidetään puoluekokouksen yhteydessä. Varapuheenjohtaja Lasse Kärkkäinen pyrkii tällä kertaa hallituksen tavalliseksi jäseneksi.

Puoluehallituksen tavalliseksi jäseneksi hakee 11 henkilöä, minkä lisäksi varapuheenjohtajakisassa valitsematta jääneet voivat myös olla ehdolla. Puoluekokous päättää minkä kokoinen hallitus valitaan. On varsin mahdollista, että myös hallituksen varsinaisista jäsenistä käydään äänestys.

Kokoukseen voi myös etäosallistua verkon kautta. Etäosallistujaksi haluava voi ilmoittautua vastaamalla kokouskutsuun tai keskiviikkona lähetettyyn muistutusviestiin, mielellään viimeistään vuorokautta ennen kokousta. Mikäli olet jäsen, mutta et ole saanut näitä sähköpostiviestejä, osoitteesi jäsenrekisterissä on todennäköisesti vanhentunut. Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteella info@piraattipuolue.fi. Etäosallistuminen onnistuu tekstiyhteydellä selaimen kautta. Myös kuva- ja ääniyhteyttä voi käyttää. Myös etäosallistujat voivat äänestää kokouksessa.

Yhteenveto hallitusehdokkaista

Puheenjohtajiston ja muun hallituksen ehdokkuudet ja ehdokkaiden keskustelut sekä kokousaloitteet voit tarkistaa foorumilta

Vapaaehtoinen kokousilmoittautuminen

Puoluekokous takana

Viime viikonloppuna 6.–7.7. pidettiin Espoossa Piraattipuolueen kokous, jossa puolueohjelmaa uudistettiin laajalti. Entisen puolueohjelman tilalle rakennettiin useampaan ohjelmaan jakautuva kokonaisuus. Kaiken pohjalla on periaateohjelma, jossa luonnehditaan piraattien ajatusmaailmaa yleisemmällä tasolla. Siinä määritellään puolueen politiikan lähtökohdat yksilönvapauksista, yhdenvertaisuudesta, avoimesta ja demokraattisesta yhteiskunnasta sekä maltillisesta taloudenhoidosta.

Periaateohjelman ympärille rakentuvat erityisohjelmat:

Yksilönvapausohjelma ottaa rohkeasti kantaa yksilönvapauksien lisäämiseksi holhousyhteiskuntaa vastaan. Yksilönvapausohjelma lienee ainakin Suomessa ensimmäinen laatuaan.

Tietoyhteiskuntaohjelma sisältää piraattien perinteiset kannat tekijänoikeuksiin, patentteihin, julkisiin ohjelmistohankkeisiin, avoimuuteen ja demokratian kehittämiseen. Mukana ovat nyt myös vaatimukset tieteen ja taiteen riippumattomuuden puolesta sekä konkreettisia toimia koulutuksen kehittämiseksi tietoyhteiskunnan tarpeisiin.

Talous-, kunta- ja perusturvaohjelmassa määritellään puolueen talouspolitiikan peruslinja sekä otetaan kantaa demokraattisemman ja kuntien itsemääräämisoikeutta paremmin kunnioittavan kuntauudistuksen puolesta. Tähän ohjelmaan sisältyy myös selkeämpi kanta perustulon puolesta.

Eurooppa-ohjelmassa määritellään Piraattipuolueen kanta jäsenvaltioiden ja EU:n suhteisiin, otetaan kantaa EU:n demokratian ja avoimuuden parantamiseksi sekä EU:n budjetti- ja talouskysymyksiin. Eurooppa-ohjelma tarjoaa hyvät lähtökohdat vuoden 2014 toukokuussa pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin.

Puolueen ohjelmista käytiin kokouksessa lähes 200 äänestystä, joten menee vielä jonkin aikaa, ennen kuin saamme puhtaaksikirjoitettua kaikki ohjelmat. Heinä-elokuun aikana lähetämme ohjelmia koskevia lehdistötiedotteita ja julkaisemme uusia kantoja perustelevia blogikirjotuksia.

 

Piraattipuolueen eurovaaliehdokkaat valittu

Jäsenäänestys Piraattipuolueen vuoden 2014 eurovaaliehdokkaista on päättynyt. Kuten monilla muillakin aloilla, pyrkii puolue näyttämään esimerkkiä käyttäessään moderneja työkaluja myös ehdokkaidensa valinnassa. Puolueen jäsenet äänestivät ehdokkaista verkon välityksellä siirtoäänivaalitavalla (STV). Jokainen saattoi äänestää enintään neljää ehdokasta. Äänestyksessä annettiin 304 ääntä.

Ehdokkaittemme joukosta löytyy paljon vakuuttavaa ymmärrystä tietoyhteiskunnasta sekä aitoa huolta perusoikeuksien toteutumisesta. Juuri paljastuneiden vakoiluskandaalien myötä on yhä tärkeämpää, että EU olisi aktiivinen yksityisyyden puolustaja. Olen ylpeä ehdokasjoukostamme! Lisää voit lukea lehdistötiedotteesta.

Ehdokkaita valittiin jäsenäänestyksessä 20, mikä on enimmäismäärä, jonka puolue voi eurovaaleissa Suomessa asettaa. Ehdokkaiden iät vaihtelevat 24:sta 64:een vuoteen. Ehdokkaita on Helsingistä, Espoosta, Tampereelta, Turusta, Jyväskylästä, Mikkelistä, Loviisasta ja Rovaniemeltä.

Onnea valituille ehdokkaille tuleviin eurovaaleihin!

Äänestystulos on tarkistettu ja puolueen ehdokkaiksi on valittu seuraavat henkilöt:

Kivistö Harri, Tampere
Isomaa Mika Tampere
Plommer Raoul, Helsinki
Böök Mikael, Loviisa
Morri Maria, Tampere
Paalijärvi Janne, Espoo
Hautakangas Ville,Helsinki
Letonsaari Mika, Mikkeli
Lampila Arto, Jyväskylä
Pennanen Petrus, Helsinki
Virtaperko Tuukka, Helsinki
Zarrouk Mira, Helsinki
Keronen Jiri, Turku
Karvinen Tapani, Turku
Hukkinen Janne P, Helsinki
Purojärvi Jonna, Jyväskylä
Apajalahti Ahto, Helsinki
Sunde Peter
Ryynänen Ari, Rovaniemi
Immonen Satu, Helsinki

Äänestyksestä ja sen käytännön järjestelyistä vastasi puoluehallituksen nimittämä vaalilautakunta, jonka jäseniä olivat Lasse Kärkkäinen (pj), Tiina Malinen (vpj), Pasi Palmulehto (sihteeri) ja Oskar Elmgren (varajäsen).

Äänestystulosten raakadata
Äänestystulosten laskentadata
Äänestystulos
Ehdokkaiden esittelyt

Suositeltavia kansalaisaloitteita

Suomessa on nyt voimassa laki, jonka myötä 18 vuotta täyttäneet kansalaiset voivat tehdä eduskunnan käsittelyyn meneviä laki- ja toimenpidealoitteita. Aloitteen taakse tarvitaan 50 000 allekirjoitusta puolessa vuodessa. Tällä hetkellä on avoinna useita kansalaisaloitteita, jotka vastaavat Piraattipuolueen tavoitteita (puolue ei ole laatinut näitä aloitteita, vaan ne ovat laajemman kansalaisaktiivisuuden tulosta):

Järkeä tekijänoikeuslakiin

Toimenpidealoite perustulosta

Puolueohjelma: ”Sosiaaliturvan tulee pääosin perustua kaikkien kansalaisten vastikkeettomaan perustuloon, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason ja kannustaa hankkimaan ylimääräisiä tuloja.”

Kansalaisaloitteen nimirajan laskeminen

Piraattipuolue vaati aikanaan lausunnossaan, että kansalaisaloitteen taakse tarvittava nimimäärä olisi 20 000 ja keräysaikaa vuosi. Nyt määrä on 50 000 ja keräysaikaa puoli vuotta. Kansalaisaloitteessa esitetään rajan laskemista 10 000:een, mutta keräysaika pysyisi puolena vuotena.

Lisäys 13.3.: Ks. myös blogaus Kansalaisaloitetta pitää vielä kehittää.

Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla (päivitys 13.3.: linkki vaihdettu toiseen, suositumpaan aloitteeseen)

Puolueohjelma: ”Toisen kotimaisen kielen opiskelun tulee olla kaikilla oppiasteilla vapaaehtoista.”

Kannabiksen käytön ja hallussapidon rangaistavuudesta luopuminen

Puolueohjelma: ”Yksilönvapauksiin kuuluu itsemääräämisoikeus silloinkin, kun se on haitaksi henkilön omalle terveydelle.”

Vallan uusjako – sitovat kansanäänestykset käyttöön

Aloitteessa esitetään, että aloitteen tekijä voisi valita, viekö asian eduskunnalle vai sitovaan kansanäänestykseen.

Puolueohjelma: ”Kansalaisilla tulee olla paremmat mahdollisuudet vaatia lisää tietoa käsiteltävistä asioista ja päätöksistä, sekä vaikuttaa itse päätöksentekoon, esimerkiksi kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten muodoissa.”

Lausunto: ”Olisi syytä harkita myös varsinaisen suoran kansanäänestysaloitteen käyttöönottoa.”

Henkilökohtaisen vapauden ja koskemattomuuden puolesta

Aloitteen mukaan ”valtiolla ei ole oikeutta puuttua yksilön henkilökohtaiseen vapauteen, kun kyseessä on yksilön oma elämä, vaan ainoastaan henkilöiden väliseen toimintaan silloin, kun yhden toiminta uhkaa toisia”.

Puolueohjelma: ”Lain on taattava ihmisille mahdollisimman kattavat yksilönvapaudet, jotka mahdollistavat sellaisen toiminnan, joka ei loukkaa muiden vapauksia. Yksilönvapauksia tulee rajoittaa ainoastaan sen ollessa välttämätöntä toisten vapauksien ja oikeuksien suojaamiseksi. Teon kieltämisen perusteeksi ei riitä se, ettei joku pidä siitä. Yksilönvapauksiin kuuluu itsemääräämisoikeus silloinkin, kun se on haitaksi henkilön omalle terveydelle.”

Aloite eduskunnalle eutanasialainsäädännön valmisteluun ryhtymisestä (lisätty 13.3.)

Puolueohjelma: ”Yksilönvapauksiin kuuluu itsemääräämisoikeus silloinkin, kun se on haitaksi henkilön omalle terveydelle.”

Kesäajasta luopuminen (lisätty 14.3.)

Puolueohjelma: ”Piraattipuolue haluaa poistaa kesäaikajärjestelmän käytöstä EU-tasolla, jossa nykyinen Suomen käyttämä järjestelmä on määritetty.”

Keskustelutilaisuus netin vapaudesta

Helsingissä pidettiin elokuun puolivälissä kirjastoalan kansainvälinen konferenssi, jonka yhteydessä järjestetiin Internetin vapautta koskeva keskustelutilaisuus. Aiheena olivat yksityisyys, sananvapaus ja tekijänoikeudet. Keskustelijoina olivat muiden muassa Ruotsin piraattipuolueen puheenjohtaja Anna Troberg (ks. video, alkaen 53:30) sekä Verkko ja vapaus -kirjan kirjoittanut Hanna Nikkanen (21:00). Yleisössä oli paljon kirjastoalan ihmisiä eri puolilta maailmaa.

Olen aiemminkin todennut kirjastoalan ihmisten suhtautuvan avoimesti ja jopa piraattihenkisesti nettiä koskeviin yksityisyys-, sananvapaus- ja tekijänoikeuskysymyksiin, ja tämä keskustelutilaisuus vahvisti käsitystäni. Se, että tämäntyyppinen tilaisuus yliäänsä järjestettiin tällaisella vieraskaartilla, kertoo jo paljon.

Esitin myös itse yleisökysymyksiä (kohdissa 17:00, 46:15, 1:06:40) ja ehdotin esimerkiksi, että sananvapaudesta ja yksityisyydestä kiinnostuneiden kirjastoalan ihmisten, toimittajien ja kirjailijoiden tulisi solmia yhteistyösuhteita teleyrityksiin, jotka ovat näissä keskusteluissa usein samalla puolella. Lainsäädännöllisen paineen kohdistaminen teleyrityksiin näyttää olevan koko ajan laajeneva trendi ja tämän hetken tärkein sananvapauskysymys länsimaissa.

Tilaisuuden jälkeen keskustelin Anna Trobergin kanssa, joka sattuu olemaan taustaltaan englannin kielen ja kirjallisuuden opiskelija samoin kuten Harri Kivistökin. Keskustellessamme totesimme, että ennen kesäkuun 2014 eurovaaleja on tiivistettävä piraattipuolueiden kansainvälistä yhteistyötä. Eurovaaleissa on näytettävä, kuinka kansainvälinen ilmiö poliittinen piraattiliike todella on.

Video keskustelutilaisuudesta:

Piraatit pääsemässä lobbaamaan kansainvälisesti

Piraattipuolueiden kansainvälinen yhteistyöjärjestö Pirate Parties International (PPI) on pääsemässä YK:n alaisen Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) tarkkailijajäseneksi. PPI:n jäsenyyttä esitetään hyväksyttäväksi järjestön kokouksessa lokakuussa. PPI:n jäsenenä on 25 eri maiden piraattipuoluetta.

Mikäli PPI hyväksytään tarkkailijajäseneksi, se pääsee osallistumaan WIPO:n kokouksiin. Jäsenyys helpottaisi tiedonsaantia immateriaalioikeuksia (kuten tekijänoikeus ja patentit) koskevista kansainvälisistä neuvotteluista ja tarjoaisi erinomaisen vaikutuskanavan ja mahdollisuuden tuoda esille piraattien näkökulmia vaikutusvaltaiselle yleisölle.

WIPO:n tarkkailijajäsenenä on noin 250 järjestöä, joista useimmat edustavat tekijöitä ja viihdeteollisuutta. Mukana on kuitenkin myös esimerkiksi suomalaisen Effin emojärjestö Electronic Frontier Foundation (EFF). Äänioikeus järjestössä on vain sen 185:llä jäsenvaltiolla.

Asiasta uutisoi englanniksi TorrentFreak.