Tiekartta perustuloon

Kansalaisten perustoimeentulon kehittämiseksi on ehdotettu niin perustuloa, perustiliä kuin ansiosidonnaista työttömille. Ehdotuksista ainoastaan perustulo kykenee korjaamaan nykyisen sosiaaliturvaverkon synnyttämät työttömyys- sekä köyhyysloukut ja samalla vähentämään toimeentulon välikätenä olevien kuluja. Kun paperia ei tarvitse enää hakijan täyttää ja virkailijan tarkistaa, säästöä kertyy prosessin molemmista päistä.

Oikein järjestettynä useita hyötyjä

Perustulon tavoite on poistaa byrokratiaa toimeentulon tieltä. Julkisen sektorin työvoimaa on vähentyneen työmäärän myötä mahdollista ohjata muihin tarpeellisiin työtehtäviin, kuten etsivään sosiaalityöhön.

Yksilötasolla perustulo vähentää terveysongelmiakin aiheuttavaa epävarmuutta huomisesta sekä vapauttaa energiaa ja aikaa hyödyllisempään käyttöön. Kun perustoimeentulon päälle tehty työ hyödyttää tekijäänsä käytännössä joka tilanteessa, helpottuu paljon peräänkuulutettu joustavuus niin työmarkkinoiden kuin työntekijöiden osalta. Kuin näissä ei olisi jo riittävästi merkittäviä hyötyjä yksilön kannalta, on perustulo myös yksinkertainen tapa paikata yrittäjiltä käytännössä täysin puuttuva sosiaaliturva. Lisäksi näkisin myös asuntokaupan virkistyvän lainojen takaisinmaksuturvan lisääntyessä.

Teoriasta toteutukseen

Vaikka laskelmat eivät pysty ennustamaan vaikutusten mittasuhteita, perustulokokeilut ympäri maailman ovat kuitenkin osoittaneet sen kiistattomat hyödyt. Esimerkiksi se, että vähävaraiset suuntaavat kulutuksensa pääosin paikallisesti, virkistää varmasti yritystoimintaa ja veronkantoa, mutta emme tiedä, kuinka paljon. Suomen onkin turha tuhlata aikaa kokeiluihin, vaan päättää jonkin mallin pohjalta suunta ja lähdettävä toteuttamaan perustuloa käytännössä.

Ensimmäisenä askeleena perustulon piiriin kannattaa siirtää opiskelijat, työttömät sekä yrittäjät. Näistä ryhmistä jo kaksi kuuluvat valtiontuen piiriin, kun taas pk-yrittäjien tilanteeseen on pikimiten saatava jotain tolkkua. Tällaisen käyttöönoton myötä pääsemme tutkimaan vaikutuksia urakehitykselle, työllistymiselle ja julkiselle sektorille samalla, kun takaamme perustuslaillisen velvollisuutemme taata elämän perusedellytykset kansalaisille.

Selvää keskustelun keskellä on, että sosiaaliturvamme uudistuu. Kysymys on enää siitä milloin, millaiseksi ja millaisen kädenväännön päätteeksi. Tässä väännössä täytyy jokaisen muistaa, mitkä ovat perustulon tärkeimmät tavoitteet, eikä antaa tilaa niille ehdotuksille, jotka tavoitteiden täyttämisen sijaan tuputtavat paperia jo valmiiksi ahtaaseen byrokratiakoneistoomme.

Tapani Karvinen
pj, Piraattipuolue
Facebook, Twitter

Hyttysen kusi: tosielämän esimerkki

2003: Amerikkalainen terveydenhuoltofirma nimeltä Kaiser Permanente päätti ottaa käyttöön terveystietojärjestelmän nimeltä Epic. Firmalla on hieman yli Suomen väkiluvun verran asiakkaita, kymmeniä sairaaloja ja satoja klinikoita. Kaiken piti sujua helposti, sillä Epic oli jo tuolloin terveystietojärjestelmien markkinajohtaja Yhdysvalloissa. Kyse on samasta tuotteesta, jota Accenture nyt kauppaa HUSille ja koko Suomelle.

Hinnaksi arvioitiin $1,8 miljardia, ja aikaa piti kulua kolme vuotta. Kuten Suomi, myös KP tarvitsi järjestelmälle hieman räätälöintiä, mutta osaavien konsulttien avulla kaiken piti onnistua helposti.

2006: Projekti oli hieman viivästynyt. Käyttöönoton lopulliseksi hinnaksi arvioitiin kolme miljardia, ja valmista arveltiin olevan vuonna 2008.

2009: Projektin hinta oli noussut 4,2 miljardiin dollariin, mutta järjestelmä oli saatu käyttöön jo lähes koko organisaatiossa.

Hyttysen kusta! Hinta on sivuseikka, senkin Linux-piraatit! Varmasti tulee onnistumaan kaikki!”

Emmehän me protestoineet pelkästään projektin hintaa, vaan sitä, että jälleen ollaan ostamassa huonoilla ehdoilla huonoa, jo alunperin vanhanaikaista tuotetta, etukäteen kulisseissa räätälöidyllä muka-kilpailutuksella. Että jälleen kerran ollaan astumassa samoihin sudenkuoppiin kuin näissä hankinnoissa aina ennenkin.

Ollaan tekemässä sellaista ostosta, jossa myyjä voittaa, jos tuote EI valmistu ajallaan, EI toimi, EIKÄ varsinkaan tule sopimaan alkuperäiseen budjettiin. Kuten tiedämme, tämmöinen tuote tuottaa Suomessa liikevoittoa vuosien, jopa vuosikymmenten ajan, kunhan toimittajana vain on tarpeeksi suuri, luotettava, ja ennenkaikkea, hyvin poliitikkoihin kytkeytynyt softatalo.
Jos alkuperäinen hinta-arvio on esimerkiksi 400 miljoonaa, HUS tuskin tulee selviämään hankinnasta alle miljardilla.

Rutosti lisäkuluja muodostuu jo siitä, että vanhoille, jo kertaalleen irtisanotuille järjestelmille joudutaan väkisinkin ostamaan erittäin kallista jatkoaikaa, tekohengitystä. Jyrki Kasvin kuvaama ”pakko onnistua” -tilanne ei ole suomalaisissa tietojärjestelmäprojekteissa mitään uutta, ja yleensä siitä on selvitty – tietenkin – kaatamalla lisää rahaa konsulteille.
Tietysti tämänkertaisessa suunnitelmassa on jotain hyvääkin. Alkuvaiheessa katastrofi koskee vain HUSin aluetta, joten kaikkien virheiden, viivästysten ja ongelmien jälkeen käyttöönotto muussa maassa lienee tavallista tuskattomampaa.

Amerikassa totesivat jälkeenpäin, että uusi tietojärjestelmä kannattaa ottaa käyttöön aina ensin yhdessä sairaalassa, ja levittää eteenpäin vasta kun puutteet on korjattu. Muutoin koulutuskustannukset ja oudon järjestelmän aiheuttama työnhukka muodostavat jopa 50% koko käyttöönoton kuluista.

Noilla opeilla myös Epicin käyttöönotot ovat viime aikoina sujuneet hieman paremmin. Mutta Accentureen en luottaisi – eihän onnistuminen ole heidän etunsa mukaista. VR:n lippujärjestelmästäkin alkoi tulla kunnolla rahaa vasta, kun junalippuja ei saanut mistään muutamaan päivään.

Me tietojärjestelmähankinnoista huolestuneet ihmiset haluamme kertakaikkiaan lopun tällaiselle kuppaukselle.

Kannattaisi siis kuunnella sellaisia ammattilaisia, joiden tulot eivät ole käänteisesti verrannollisia kompetenssiin. Eikä mitään puoluetoimistoissa, suuryrityksissä ja verorahastoissa korruptoituja äijiä.

Miten Accenture kuppaa

Accenture itse suositteli Epiciä toimiessaan konsulttina HUS:lle. Samaan aikaan yritys kuitenkin oli jo aloittanut valmistelut: se oli hankkinut yksinoikeudet edustaa Epiciä Suomessa, vaikka valehtelikin tehneensä näin vasta raportin valmistuttua.

Kyseinen Sirius-kartoitushanke on Sitran käsialaa, ja Sitran puolelta projektia konsultoi Accenturen ex-pomo Markku Silén. Accenturen johtaja taas on pitkän linjan keskustavaikuttaja, pääministeri Vanhasen avustajana tunnettu Mika Rossi.

Suomessa tästäkin källistä nousi vain pieni myrsky vesilasissa, ja se tuntuu jo jääneen unholaan?

Miten Epic yritetään myydä

Kuten yleensä laajaa tietojärjestelmää kaupitellessa, nytkin luvataan, että lopulta, viimein, tällä kertaa, järjestelmätoimittaja kuuntelisi käyttäjien toiveita.

Tämänpäiväisessä HUSin tiedotustilaisuudessa erikoislääkäri Tinja Lääveri (HUS tietohallinnosta, mukana Sirius-selvityksessä) olikin korostanut, miten tällä kertaa panostettaisiin käytettävyyteen ja kuunneltaisiin käyttäjien toiveita.

Juuri näin Epiciä on markkinoitu muuallakin maailmassa. Nimenomaan lääkäreiden kautta, ja lupauksilla, jotka liittyvät lähinnä käyttöliittymään. Juuri näin siitä on tullut Yhdysvalloissa erittäin suosittu.

Käyttöliittymä on toki ensiarvoisen tärkeä, mutta vain pieni osa laajasta järjestelmästä. Epicin tapauksessa konepellin alta löytyy erittäin outo, erittäin vanhanaikainen MUMPS-tietovarasto, jolla on aivan omanlaisensa ohjelmointikieli.

Tässä tapauksessa MUMPS-implementaation nimi on Intersystems Caché, ja sen päälle on vielä lisäksi rakennettu relaatiotietokanta, nimeltään Chronicles ERDBMS. Perse edellä kuuhun.

Tällaiset vempeleet ovat suomalaisille IT-osaajille tuntemattomia, ja hyvästä syystä. Kaikenlaiset korjaus- ja muutostyöt tulisivat siis tavallistakinkalliimmaksi. MUMPSin käyttäjiä löytyy lähinnä Amerikasta, ja he suoraan sanoen vihaavat työtään. Nokian insinöörejä tällainen paskaduuni tuskin kiinnostaa.
Vaan ehkä työkkärissä voitaisiin passittaa pitkäaikaistyöttömiä demoscene-veteraaneja MUMPS-kurssille? Työhän on vähän kuin koodaisi symbolista konekieltä, jollekin käsittämättömän oudolle konearkkitehtuurille, ja vielä saisi rahaa siitä.

Näh. Epicin leviäminen Yhdysvaltain ulkopuolelle pitäisi pysäyttää, ennenkuin on myöhäistä. Jenkeille sopivat tuumat ja unssit, jalat ja paunat, asiakkaiden rotuerottelu, täysin yksityistetty terveydenhuolto ja avoin korruptio. Me emme tällaisia kaipaa.

Tiedote: Oulun tiedostonjakotapaus osoittaa tarpeen muuttaa lakia

Piraattipuolueen lehdistötiedote, julkaisuvapaa heti

Syyttäjä vaatii Ylen uutisten (31.8.) mukaan tuomiota kahdelle oululaiselle vertaisverkon ylläpitäjälle. Vertaisverkolla on ollut 2 800 käyttäjää.

Uutisen mukaan palvelua ei harjoitettu ansiotarkoituksessa. Syyte on siitä huolimatta nostettu tekijänoikeusrikoksesta, mikä normaalisti vaatisi ansiotarkoituksen. Syyte perustuu lain kohtaan, jonka mukaan tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkit täyttyvät myös mikäli teko ”on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa oikeuksien omistajille”.

Lukuisissa puolueettomissa selvityksissä ei olla päästy minkäänlaiseen yhteisymmärrykseen siitä, aiheuttaako luvaton tiedostonjakaminen merkittävää vahinkoa vai ei. Myös viihdeteollisuuden myyntilukemat ovat verkkokopioinnista huolimatta kasvaneet tasaisesti. Yksin tämän vuoksi on selvää, ettei syytettä olisi pitänyt nostaa lainkaan.

Tiedostonjakaminen on itse asiassa tuottanut valtaisan määrän hyötyä avatessaan kaikille Internetin käyttäjille mahdollisuuden nauttia käytännössä rajattomasta määrästä kulttuuria. Mahdollinen tuomio tapauksesta osoittaisi lain olevan selkeästi puutteellinen, koska se sallii hyväntekijöiden tuomitsemisen haitasta, jota ei voida edes todistaa.

Piraattipuolue vaatii kaiken ei-ansiotarkoituksessa harrastettavan tiedostonjakamisen laillistamista. Puolue pitää tätä tapausta osoituksena siitä, että laki mahdollistaa syytteet ja mahdollisesti jopa tuomiot, jotka eivät palvele kansan etua. Jossakin muussa yhteydessä 2 800 ihmisen hyvinvointia kasvattaneille henkilöille annettaisiin kulttuuripalkinto, Suomessa heille luetaan syytteet.

Lisätietoja antaa puolueen varapuheenjohtaja Ahto Apajalahti, etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi, 045 310 2342.

Piraattipuolue mukana perustamassa kansainvälistä piraattien yhteistyöjärjestöä

Viikonloppuna 16.–17.4. piraatit ympäri maailman tapasivat Brysselissä tarkoituksenaan perustaa piraattipuolueille kansainvälinen yhteistyöelin. Islannin Eyjafjallajökull -tulivuoresta huolimatta konferenssiin osallistui edustajia 26 piraattipuolueesta. Osa piraateista otti osaa perustamiskokoukseen etänä IRC:n ja videolähetyksen avulla. Lentojen peruuntumisesta johtuen muun muassa Suomen edustajat (Piraattipuolueen varapuheenjohtaja Harri Kivistö ja Piraattinuorten varapuheenjohtaja Joonas Mäkinen) hoitivat äänestämisen netitse. Brysseliin päässeet piraatit kävivät myös Euroopan parlamentin esittelyssä, jota johti Piratpartietin meppi Christian Engström. Kokousviikonlopun päätteeksi 22 eri maiden piraattipuoluetta, Suomi mukaanlukien, allekirjoitti uuden järjestön säännöt. Suomen allekirjoitus annettiin sähköisesti. Piraattipuolueita on tällä hetkellä yli 40 maassa.

Piraattiliike on kansainvälinen, ja kansainvälistä organisaatiota on suunniteltu jo vuosia. PPI, Pirate Parties International, on ollut epävirallisesti olemassa jo ainakin vuodesta 2007, jolloin kokoontunut tiimi on järjestänyt kansainvälisiä tapaamisia sekä yhteistyötä lopullisena tavoitteena perustaa virallinen kattojärjestö, jolla olisi eri maiden puolueiden tuki. Tämä saatiin aikaan viikonlopun kokouksessa.

Perustetun PPI:n tehtävänä on edistää jäsenpuolueiden pääasiallisia tavoitteita, levittää piraattiaatetta ja vahvistaa siteitä eri maiden puolueiden välillä. Toimenkuvaan kuuluu muun muassa kommunikaatioyhteyksien ylläpitäminen ja parantaminen, perustettavien uusien piraattipuolueiden tukeminen sekä kansainvälisten kampanjoiden ja tapahtumien koordinointi. PPI:n tarkoitus ei ole millään muotoa vaikuttaa itsenäisten piraattipuolueiden politiikkaan tai toimintatapoihin.

Erilaisista toimintatapoihin liittyvistä erimielisyyksistä huolimatta lopulliset säädökset saivat laajan tuen. Olennaista hyväksytyissä säädöksissä on, että niiden pohjalta PPI tulee toimimaan demokraattisesti ja avoimesti. Sen toiminta ei rajoitu ainoastaan jäsenpuolueisiin, vaan tarkoitus on tarvittaessa tarjota tukea kaikille piraattipuolueille. Vaikka PPI:iin voi varsinaiseksi jäseneksi periaatteessa liittyä useampi piraattipuolue samasta maasta, jokaisella valtiolla on antaa äänestyksissä ainoastaan yksi ääni.

Kansainvälisen järjestön hallitukseen oli ehdolla niin tohtoreita, yrittäjiä kuin opiskelijoitakin. Puheenjohtajiksi valittiin luxemburgilainen Jerry Weyer (lakitieteen opiskelija) sekä Gregory Engels Saksasta (yrittäjä). Muut hallituksen jäsenet tulevat Ruotsista, Tsekistä, Saksasta sekä Serbiasta: Nicolas Sahlquist, Joachim Mönch (tekniikan tohtori), Bogomil Shopov (ICT-asiantuntija), Jakub Michálek (lakitieteen opiskelija) ja Aleksander Blagojevic (urheiluvalmentaja).

Piraattikirjallisuuden luvut 1-7

Allekirjoittaneella ja Ahto Apajalahdella on viime kesästä lähtien ollut työn alla kirja, joka keräisi yksien kansien väliin kaikki merkittävimmät asiat, mitä tekijänoikeusjärjestelmän ongelmista tarvitsee tietää. Kirja tullaan julkaisemaan osana WSOY:n Barrikadi-sarjaa, ja olemme jo allekirjoittaneet sopimuksen aiheesta. Valmis teos tulee luonnollisestikin myös ilmaislevitykseen verkkoon.

Laitoimme joulukuussa alustavat versiot luvuista 1-3 verkkoon ihmisten nähtäviksi. Nyt näkyvillä olisivat loputkin luvut, neljästä seitsemään. Olemme myös päivittäneet ja korjailleet jo aiemmin nähtyjä lukuja.

Palaute on enemmän kuin tervetullutta. Saa myös ehdottaa teokselle nimeä.

Luku 1 – Piraattijahti vastaan kohtuus ja kansalaisoikeudet. Yhä kasvava määrä ihmisiä harrastaa netissä tiedostonjakamista – nuorinten sukupolvien edustajista käytännössä kaikki. Tätä kehitystä ei mitenkään voida estää, ellei tekijänoikeusteollisuudelle anneta poliisivaltuuksia. Tämänlaisia oikeuksia lobataankin ahkerasti läpi, eivätkä kansalaisoikeudet (erityisesti yksityisyyden suoja) ole enää kovin pitkään turvassa. Tekijänoikeuslakien uudistukset niin Suomessa kun maailmalla vievät kohti valvontayhteiskuntaa. Ainoa tapa tämän kehityksen pysäyttämiseen on tiedostonjakamisen laillistaminen.

Luku 2 – Vaikuttaako ilmaislevitys myyntiin. Piraattijahtia perustellaan sillä, että kulttuurituotanto loppuu muuten. Todellisuus ei kuitenkaan tue tätä väitettä. Tarkastellaan tilannetta kulttuurin eri aloilla, mm. kirjallisuudessa, tietokoneohjelmistoissa, elokuvissa ja musiikissa. Tiedostonjakamisen vaikutusta käsittelevät tutkimukset ja tapauskertomukset tahoista, jotka ovat menestyneet vapaan kopioinnin ansiosta. Laillisen ilmaiskilpailun vaikutus ja ilmaislevityksen väistämättömyys.

Luku 3 – Aivopestyt ihmiset. Suuri yleisö on aivopesty. Millään muulla teollisuudenalalla ei hyväksyttäisi kansalaisoikeuksien rajoittamista jonkin teollisuudenalan voittojen turvaamiseksi. Autovalmistajat jotka vaatisivat polkupyörien kieltämistä autojen menekin varmistamiseksi naurettaisiin pihalle eduskunnasta, mutta tekijänoikeusteollisuuden vastaaville vaatimuksille kumarretaan. ”Tiedostonjakaminen on varkautta” ja muut naurettavat propagandistiset virhepäätelmät. Yksisilmäinen tuijottaminen kulttuuriteollisuuden (kuviteltuihin) tappioihin sivuuttaa myös kokonaan kaikki tiedostonjakamisesta koituvat hyödyt.

Luku 4 – Fanitus kielletty. Kuinka paljon kulttuuria jäisi tuottamatta, jos tekijänoikeutta oikeasti noudatettaisiin? Verkon myötä aiemmin passiiviset kuluttajat ovat muuttumassa aktiivisiksi tuottajiksi, jotka rikastuttavat olemassaolevan kulttuurin kenttää uudenlaisilla teoksilla. Valitettavasti tämänlainen itseilmaisu on nykylain mukaan kiellettyä.

Luku 5 – Monopoli, suuryritysten turva. Olemme tähän asti puhuneet vain epäkaupallisesta kopioinnista, mutta nyt laajennamme tarkasteluun tekijänoikeuteen yleisesti. Mikä on monopoli, ja mikä tekee tekijänoikeudesta sellaisen. Miten musiikin lähioikeuksien pidennystä lobattiin läpi muusikoiden eläkepäivien nimissä, vaikka muusikkokohtainen hyöty laskettiin penneissä. Miten nykyisenkaltainen laaja tekijänoikeus vaikeuttaa teosten uudelleenjulkaisua ja uusien luomista, keskittäen hyödyt isojen pelaajien käsiin. Miten monopolilla rajoitetaan uusien, innovatiivisten pelaajien tuloa kentälle ja jarrutetaan kehitystä.

Luku 6 – Kohti parempaa maailmaa. Olemme puhuneet runsaasti ongelmista, mutta minkälaisia olisivat ratkaisut? Miten pitkä suoja-aika olisi oikeasti hyväksi tekijöille? Onko tekijänoikeuden lyhentämiselle vaihtoehtoja? Mitä taloustieteilijät ovat sanoneet aiheesta? Mitä tapahtuu sitten kun uudistukset on toteutettu?

Luku 7 – Omistajuuskäsitys uudessa tarkastelussa. Onneksi oikeus voittaa aina lopulta. Katsaus tekijänoikeuskäsitykseen nyt ja aiemmin. Miten monenlaiset kehityssuunnat ovat kaikki yhdessä johtamassa nykyisen tekijänoikeusajattelun heikkenemiseen, eivätkä monet to-kriitikot edes ole varsinaisia tiedostonjakajia tai muita ”rikollisia”. Aiheena myös kansainvälinen piraattiliike.

(Ai niin, ja tämähän on sitten kolmas kirjani, viime vuonna julkaistun Kehittyvän ihmiskunnan ja 2007 julkaistun Roolipelikirjan jälkeen. Kolme kirjaa neljässä vuodessa, piraatithan olivat kaikki loisia jotka eivät itse tarjoa kulttuurielämälle mitään, näinhän se meni? :))

Tiedote: Piraattipuolue eri mieltä markkinaoikeuden kanssa

Journalistiliiton tekemä valitus Sanoma Newsin avustajien sopimusehdoista on hylätty markkinaoikeudessa. Journalistiliitto harkitsee valittamista korkeimpaan oikeuteen. Piraattipuolue on jo aiemmin ottanut kantaa avustajien uusiin sopimuksiin ja ollut myös mukana näitä vastustavassa mielenosoituksessa keväällä 2009. Freelancer-työnä saatetaan tehdä teoksia monenlaiseen eri käyttöön, mutta uudet sopimusehdot kieltävät tekijää käyttämästä töitään käytännössä lähes missään muualla. Sopimusehdot siirtävät myös kaikki oikeudet Sanoma Newsille, vaikka konserni päätyisikin olemaan ostamatta työtä.

Suomen freelance-journalistit ry:n tekemän yhteenvedon mukaan alkuperäinen tekijä vastaisi ”mahdollisista oikeuksista ym.” koskevista vahingonkorvauksista, oikeudenkäyntikuluista ja muista kustannuksista. Samaan aikaan hän ei kykenisi vaikuttamaan siihen, missä päin maailmaa ja miten hänen teostaan käytetään ja miten sitä mahdollisesti muutetaan. Tekijän laittaminen vastuuseen asiasta, johon hän ei ole voinut vaikuttaa kyseenalaistaa koko oikeusjärjestelmän perusperiaatteet. Lisäksi Sanoma News tuntuu koettavan sopimusteitse lakkauttaa tekijän lakisääteistä oikeutta estää teoksensa loukkaava käyttö.

– Kaikkein törkeintä on kuitenkin ehto siitä, että tekijä itse menettäisi käytännössä kaikki oikeutensa oman teoksensa myöhempään hyödyntämiseen. Miten voidaan sanoa, että tekijänoikeusjärjestelmä pyrkii puolustamaan tekijän oikeuksia, mikäli se sallii mahdollisuuden riistää tekijältä kaikki mahdollisuudet hyötyä teoksestaan, kysyy Piraattipuolueen hallituksen tiedottaja Kaj Sotala.

Piraattipuolue kannattaa tekijänoikeussuojan lieventämistä, mutta ei voi hyväksyä sopimusehtoja, joiden vuoksi tekijän palkansaanti on täysi kysymysmerkki, jotka vievät kaikki oikeudet myös tekijältä itseltään ja jotka poistavat tekijän oikeusturvan lähes kokonaan. Puolue näkee Sanoma Newsin toiminnan juuri sellaisena systemaattisena tekijänoikeuksien väärinkäyttönä, jonka nykylainsäädäntö on tehnyt luvattoman helpoksi.

– Sanoma Newsin sopimuksien boikotoiminen on käytännössä mahdotonta yhtiön hallitsevan markkina-aseman vuoksi. Suostuttaisiinko muilla aloilla sitoutumaan työhön mahdollisesti palkatta, tiedustelee Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto.

Lisätietoja antavat:

Pasi Palmulehto
Puheenjohtaja, Piraattipuolue
045 310 2340

Kaj Sotala
Tiedottaja, Piraattipuolue
040 824 9335

Lähteet:
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Markkinaoikeus+hylkäsi+valitukset+Sanoma+Newsin+avustajasopimuksista/1135252275255
http://blog.piraattipuolue.fi/2009/05/piraattipuolue-pitaa-sanoma-newsin-toimintaa-huolestuttavana/
http://blog.piraattipuolue.fi/2009/12/tekijanoikeudet-tyo-ja-virkasuhteissa/

Piraattikirjallisuuden luvut 1–3

Allekirjoittaneella ja Ahto Apajalahdella on kesästä lähtien ollut työn alla projekti kirjoittaa kirja, joka keräisi yksien kansien väliin kaikki merkittävimmät asiat, mitä tekijänoikeusjärjestelmän ongelmista tarvitsee tietää. Kirja tullaan julkaisemaan osana WSOY:n Barrikadi-sarjaa, ja olemme jo allekirjoittaneet sopimuksen aiheesta. Valmis teos tulee luonnollisestikin myös ilmaislevitykseen verkkoon.

Koska toivomme teoksesta mahdollisimman laadukasta, olemme päättäneet laittaa myös sen käsikirjoituslukuja verkkoon kommentoitavaksi. Mikäli huomaatte allaolevassa kolmessa luvussa jotakin puutteita tai ongelmia, kertokaa ihmeessä. Ne alkavat olla enimmäkseen valmiita, tosin kaikkia lähdeviitteitä ei vielä ole laitettu paikoilleen. Se korjataan luonnollisesti lopulliseen versioon mennessä. Myös kieliasua saatetaan vielä kohentaa.

Luku 1 – Piraattijahti vastaan kohtuus ja kansalaisoikeudet. Yhä kasvava määrä ihmisiä harrastaa netissä tiedostonjakamista – nuorinten sukupolvien edustajista käytännössä kaikki. Tätä kehitystä ei mitenkään voida estää, ellei tekijänoikeusteollisuudelle anneta poliisivaltuuksia. Tämänlaisia oikeuksia lobataankin ahkerasti läpi, eivätkä kansalaisoikeudet (erityisesti yksityisyyden suoja) ole enää kovin pitkään turvassa. Tekijänoikeuslakien uudistukset niin Suomessa kun maailmalla vievät kohti valvontayhteiskuntaa. Ainoa tapa tämän kehityksen pysäyttämiseen on tiedostonjakamisen laillistaminen.

Luku 2 – Tappaako ilmaislevitys myynnin. Piraattijahtia perustellaan sillä, että kulttuurituotanto loppuu muuten. Todellisuus ei kuitenkaan tue tätä väitettä. Tarkastellaan tilannetta kulttuurin eri aloilla, mm. kirjallisuudessa, tietokoneohjelmistoissa, elokuvissa ja musiikissa. Tiedostonjakamisen vaikutusta käsittelevät tutkimukset ja tapauskertomukset tahoista, jotka ovat menestyneet vapaan kopioinnin ansiosta. Laillisen ilmaiskilpailun vaikutus ja ilmaislevityksen väistämättömyys.

Luku 3 – Tekijänoikeusteollisuuden aivopesu. Suuri yleisö on aivopesty. Millään muulla teollisuudenalalla ei hyväksyttäisi kansalaisoikeuksien rajoittamista jonkin teollisuudenalan voittojen turvaamiseksi. Autovalmistajat jotka vaatisivat polkupyörien kieltämistä autojen menekin varmistamiseksi naurettaisiin pihalle eduskunnasta, mutta tekijänoikeusteollisuuden vastaaville vaatimuksille kumarretaan. ”Tiedostonjakaminen on varkautta” ja muut naurettavat propagandistiset virhepäätelmät. Yksisilmäinen tuijottaminen kulttuuriteollisuuden (kuviteltuihin) tappioihin sivuuttaa myös kokonaan kaikki tiedostonjakamisesta koituvat hyödyt.

Barrikadi-ilta Kulttuurikeskus Korjaamolla

Kulttuurikeskus Korjaamolla järjestetään syksyn toinen Barrikadi-klubi-ilta keskiviikkona 4. marraskuuta kello 19.00. Illan teemana on piratismi. Keskustelijoina ovat mm. muusikko-juristi Harri Saksala, Vihreiden kaupunginvaltuu­tettu, elokuvaohjaaja Kaisa Rastimo ja Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto. Barrikadi-klubi kuuluu pamflettikustantamo Barrikadin järjestämään yhteiskunnallisten keskusteluiltojen sarjaan, joita järjestetään kerran kuussa yhteistyössä WSOY:n ja Kulttuurikeskus Korjaamon kanssa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Piratismi murtaa tekijäoikeuksia ympäri maailmaa. Ketä se puolustaa, ketä se haittaa? Ovatko vastakkain kuluttajat ja taiteilijat vai kopioijat ja suuryhtiöt? Piratismi haastaa poliittisiin, moraalisiin ja sananvapauteen liittyviin pohdintoihin. Tekijänoikeudet koskettavat tavalla tai toisella lähes jokaisen elämää. On aika miettiä, pitäisikö pääkallolippu vetää alas, puolitankoon vai peräti ylös liehumaan. Tervetuloa mukaan osallistumaan keskusteluun Kulttuurikeskus Korjaamolla osoitteessa Töölönkatu 51 b.

Piraattipuolue tuomitsee jättikorvausten vaatimisen

Piraattipuolue tyrmää TTVK:n ylimitoitetut korvausvaatimukset Direct Connect (DC) -verkossa palvelinta ylläpitänyttä henkilöä vastaan nostetussa oikeusjutussa (esim. HS 14.10. [1]). Korvausvaatimukset nousevat 3,6 miljoonaan euroon. Syynä on epäily siitä, että palvelimen kautta olisi kopioitu tekijänoikeuden suojaamaa materiaaliaa luvatta. Todellisuudessa kopioidusta materiaalista ei voi olla mitään varmuutta – ei edes palvelimen ylläpitäjällä itsellään. Itse tiedostot eivät liiku palvelimen kautta, vaan sen avulla ihmisten, jotka haluavat jakaa keskenään tiedostoja laillisesti tai laittomasti, on helpompi löytää toisensa.

Hurjien korvausvaatimusten takana ei todellisuudessa ole korvausten saaminen, vaan epäillystä halutaan tehdä varoittava esimerkki pilaamalla hänen elämänsä. Tämä siitä huolimatta, ettei tutkijoiden keskuudessa vallitse yksimielisyyttä tiedostonjakamisen haitallisista vaikutuksista kulttuurin myyntiin. Valtaosa tutkimuksista osoittaa, että tiedostonjakaminen joko hyödyttää myyntiä, ei vaikuta siihen mitenkään, tai pahimmillaankin aiheuttaa paljon pienemmän myynninpudotuksen kuin mitä musiikkiteollisuus on sen syyksi väittänyt. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kerättyjen tilastojen mukaan ihmisten musiikkitallenteiden kuuntelemiseen käyttämän ajan määrä ylipäätään laski aikavälillä 1996–2005 muiden viihdemuotojen käytön lisääntyessä [2, 3]. Kansainvälisen elokuvateollisuuden voitot taas ovat vuosi vuodelta kasvaneet [4].

Korvauksia vaativa Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry (TTVK) perustaa ilmeisesti vaatimuksensa pelkkään siirretyn tiedon määrään. TTVK ei siis ole pystynyt yksilöimään mitään laitonta tiedostonjakamista. Miten TTVK voi vain tämän tiedon perusteella väittää asianomistajien kärsineen miljoonatappiot, mikäli kansainvälinen tutkijayhteisö ei paljon perusteellisempien selvitystenkään jälkeen siihen kykene?

Tapausta tutkivien viranomaisten tulee jättää TTVK:n harhaiset vaatimukset omaan arvoonsa. Tässä tapauksessa syyte pitäisi voida nostaa vain omasta tiedostojen jakamisesta, ei siitä, miten muut ihmiset ovat mahdollisesti käyttäneet palvelua. Tällöinkin korvausvaatimuksia esittävien olisi ensin osoitettava aiheutunut vahinko ja yksilöitävä tekijänoikeusloukkaukset.

– Onko liikaa pyydetty, että TTVK lopettaisi tavallisten ihmisten vainoamisen? Kohtuuttomuuksiin menevä piraattijahti tulehduttaa keskustelun ja sementoi osapuolet poteroihinsa. Keskustelun turhasta kärjistämisestä koituu vain haittaa luovien alojen kehitykselle ja luovan työn tekijöille, joita TTVK väittää edustavansa, toteaa Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto.

Lähdeviitteet:

[1] Helsingin Sanomat 14.10.2009: Piratismiepäily toi espoolaismiehelle miljoonien korvausvaatimukset. http://www.hs.fi/artikkeli/1135250013340
[2] US Census Bureau: Statistical Abstract of the United States, 2002. http://www.census.gov/prod/2003pubs/02statab/infocom.pdf
[3] US Census Bureau: Statistical Abstract of the United States, 2009. http://www.census.gov/compendia/statab/tables/09s1089.pdf
[4] Motion Picture Association of America: 2008 MPAA Theatrical Statistics. http://www.mpaa.org/2008%20MPAA%20Theatrical%20Market%20Statistics.pdf

Kulunut vuosi puheenjohtajan silmin

Ensimmäistä kertaa hieman pidempään aikaan on tullut rauhallinen hetki, joten haluan ottaa ilon irti siitä ja jakaa hetken kaikkien lukijoiden kanssa.

Mennyt vuosi on ollut aika huimaa myllytystä, varsinkin puolueen puheenjohtajalle, joka ei ole erityisemmin tottunut olemaan jatkuvasti mediassa esillä ja vieläpä median tavoittelemana. Vuoden alkuneljännes oli tietyllä tapaa hengähtämistaukoa monille puolueen aktiiveille, se oli äärimmäisen tervetullutta ennen nousevaa myrskyä. Sanon myrskyä, mutta tarkoitan hyvässä mielessä, nimittäen jo useampia viikkoja ennen kannattajakorttien palautusta oikeusministeriöön, alkoi toimittajien tuoma rumba. Sain vähintään kerran päivässä soiton, jossa kysyttiin kannattajakorttitilannetta ja koska arvioidaan kortit palautettavan. Soittoja tuli televisiosta, radiosta sekä lehdiltä. Kun korttien palautuksen aika koitti, paikalla oli seuraamassa mm. Nelosen kuvaajat ja tapahtuman jälkeen puhelin ei levätä saanut. Sovin tapaamisia haastatteluiden merkeissä sekä Lahden paikallislehteen, muutaman lehden kanssa puhelinhaastattelut, radioon osallistumisen, taisipa joku kuvausporukka tuolloin tulla kotonakin käymään.

Tilanne ei kauaa ehtinyt haastattelujen jälkeen rauhoittua, sillä samaan aikaan painoi suurehko urakka tehdä oikeusministeriöön raportointia yhdistyslain muutosajatuksista koskien sähköisen päätöksenteon sallimista yhdistyksissä. Raportista tulikin hyvää luettavaa ja koen meidän onnistuneen sen tekemisessä hyvin. Oli myös hyvin ilahduttavaa huomata, että piraattien näkemystä arvostetaan niin paljon, että mielipiteitä tullaan kysymään jopa hieman epäsuoremmin puolueohjelmaan kuuluvissa asioissa kun kyseessä on tietoyhteiskunnan rakentaminen.

Reilu pari viikkoa ehtikin yhdistyslakiasioiden jälkeen olla aikaa keskittyä tulevaisuuden ideointiin ja puolueen toiminnan kehittämiseen, kun vihdoin saimme kovin odotetun tiedon puoluerekisteriin pääsystä. Vaikka tästä onkin aikaa vasta aika tarkalleen kuukausi, on tässä ajassa ehditty saada aika huimasti aikaiseksi.

Jo tapahtuneista mainittakoon mm. seuraavat:

  • Osallistuminen YLE radion Heikkinen radio-ohjelmaan, paikalla myös TTVK:n Antti Kotilainen (Palmulehto) (enemmän omassa blogissani)
  • Elvis ry:n edustajien kanssa tapaaminen (Palmulehto, Kivistö, Piraattinuorten vpj Joonas Mäkinen)
  • Opetusministeriön keskustelutilaisuus luovien sisältöjen luvattomasta verkkojakelusta (Palmulehto, Apajalahti, Mäkinen, Uudenmaan vaalipiirivastaava Janne Paalijärvi)
  • Vierailu lukion yhteiskuntaopin tunnille, aiheena nuorten poliittinen vaikuttaminen (Kaj Sotala ja Joonas Mäkinen)
  • Kuntamarkkinoilla Suvi Lindénin ja muiden virkamiesten esitelmät tietoyhteiskuntapolitiikasta (Apajalahti, Mäkinen, Paalijärvi, Piraattinuorten hallituslaiset Lotta Söderholm ja Ari Vaarnas)
  • IT-oikeuden yhdistyksen tilaisuus laillisen verkkojakelun edistämisestä (Helsingin vaalipiirivastaava Mikko Rauhala)
  • Matti Nikin oikeudenkäynti (Paalijärvi)
  • Freedom not fear -toimintapäivänä flyerien jakelua ja Effin järjestämä keskustelutilaisuus (paikalliset aktiivit)
  • Mikael Böökin asettaminen ehdokkaaksi Loviisan ylimääräisissä kunnallisvaaleissa 25.10.2009.

Lähitulevaisuuteen sovittuja tilaisuuksia:

Olen aina kannustanut ottamaan minuun yhteyttä jos jokin mietityttää. Olen edelleen vakaasti sen takana, mutta suosittelen kuitenkin käyttämään sähköpostia jos asia ei ole kiireinen. Minut saa puhelimitse useimmiten kyllä kiinni, mutta kiireisinä päivinä puhelimessa vietetty aika lähentelee helposti kuutta tuntia ja se syö helposti työtehon kaikesta muusta. Huolimatta kaikesta kiireestä, kulunut vuosi on ollut äärimmäisen antoisa ja olen iloinen siitä, että aktiiviset piraatit jaksavat puuhailla jatkuvasti. Toivotan nykyisten suurenmoisten ihmisten joukkoon monia uusia aktiiveja lisää tervetulleiksi, jokainen pystyy halutessaan olemaan suureksi hyödyksi!

Nostetaan joukolla esiin tietoyhteiskunnan kehityksen heikkoudet ja näytetään mallia vanhoihin malleihin juurtuneille yhteiskunnan jarruille.