Joukkovoimalla turvattomuudentunnetta vastaan

Torstain A-Talkissa keskusteltiin luottamuksesta poliisiin ja poliisin toimintakykyyn. Kansalaisten turvattomuudentunnetta nostaa niin oikeistolaiset katupartiot, heikosta taloustilanteesta johtuvat, yksilöitä rikosten tielle ajavat sosiaalistaloudelliset ongelmat, kuin ”vääränväristen” tekemät rikokset, olivat he sitten turvapaikanhakijoita tai pidempään suomessa oleskelleita maahanmuuttajia. Poliisikritiikin esilletuomiseksi lähetykseen oli pyydetty SKP:n Sippo Kähmi.

Väkivaltaa ei kaiketi koskaan maailmasta saada lopetettua, mutta liikkumisen turvaamiseksi meille täällä sivistyneessä yhteiskunnassa saattaisi löytyä epäkonventionaalinen mutta halpa, tehokas ja yhteisöllisesti kaikkia osapuolia palveleva ratkaisu.

Älyvalvonta ja mobiili oikeus

Yhdysvalloissa kansalaisoikeuksia valvovä järjestö ACLU tarjoaa mobiilisovellusta, joka toimittaa älypuhelimella kuvatun videon yhdellä klikkauksella ACLU:n palvelimelle, jottei sitä voisi kännykästä poistaa. Mobiili-oikeus -palvelu on tarkoitettu ehkäisemään laajalle levinnyttä poliisiväkivaltaa.

Kopioikaamme siis piraateille ominaiseen tyyliin hyvä idea ja päivittäkäämme sitä hiukan. Säilyttäkäämme poliisin ”väkivaltamonopoli”, mutta joukkoistakaamme valvonta.

Tarvitsemme poliittisesti riippumattoman ja hallintoon sitoutumattoman järjestön, joka tarjoaa vastaavaa palvelua – mutta ei pelkästään rajoittuen poliisiväkivaltaan, vaan kaikkiin niihin tekoihin, joissa esiintyy fyysistä väkivaltaa. Mobiilisovellus alkaa nauhoittamaan videota heti sovelluksen käynnistyttyä ja tallentaa kaiken suoraan järjestön palvelimelle, mukaanlukien GPS-koordinaatit. Järjestön 24h valmiudessa olevat työntekijät tarkastavat videot ja tarvittaessa pyrkivät ottamaan yhteyttä kuvaajaan tai toimittavat videon eteenpäin viranomaisille. Videoita ei voisi poistaa suoraan käyttäjän puhelimesta.

Vain sellaiset videot, jossa esiintyy tutkintakynnykselle yltävää väkivaltaa, päätyisivät eteenpäin, sijoittuvat tapahtumat sitten kotiin, kouluun tai kadulle. Poikkeussääntönä tilanteet, jolloin videolla on kyse yhteiskunnallisesti merkittävästä, muusta rikoksesta. Järjestön toki täytyisi toiminnassaan olla avoin ja nauttia korkeaa yhteiskunnallista luottamusta.

Videokuva on paras mahdollinen tekijän tunnistamiseksi. Valvontakameroiden jopa kymmenien metrien päästä otettu kuva jää kuitenkin toiseksi, jos sitä verrataan keskitasoisella kännykkäkameralla läheltä kuvattuun videoon. Valvontakameroita ei ole kaikkialla, ne eivät tallenna ääntä ja luovat pysyviä kustannuksia yhteiskunnalle.

Olettaen että yhteistyö virkamiesten kanssa sujuu, epäkonventionaali ratkaisu loisi viidessä vuodessa ympäristön, jossa älypuhelimen esiinkaivaminen lopettaisi väkivallan tehokkaammin kuin mikään ”kättä pidempi”, tilanteessa kuin tilanteessa. Ehkä tämä myös vastaisi ex-poliisiylijohtaja Paateron A-Talkissa esittämään toiveeseen, että poliisilla olisi ”silmiä ja korvia” kaikkialla. Ehdotus on toki parempi siten, että ihmisten inhimillisyyden (pikkumaisuuden, naapurikateuden) aiheuttamia turhia tutkintoja ei poliisin käsiteltäväksi tulisi.

Esittääkö Piraattipuolue siis valvonnan lisäämistä?

Emme, sillä kyse ei ole valvonnasta, eli ”muuttuvan tiedon seuraamisesta”. Ehdotuksessa on kyse todistusaineiston tallentamisesta rikoksentekohetkellä. Valvonnasta voidaan puhua enintään siinä määrin, mitä yksilö toteuttaa soittaessaan hätänumeroon kun havaitsee käynnissä olevan pahoinpitelyn.

Kansalaisten turvallisuus kuuluu puolueen agendalle, sillä yksilönvapaus on keskeisiä arvojamme ja väkivalta aina sen törkeä loukkaus. Lisäksi olemme ainoa puolue – siis riittävän anarkistinen – joka uskaltaa hakea ratkaisuja myös virkamieskoneiston ulkopuolelta. Joukkoistettujen, yhteiskunnalle halpojen ratkaisujen esittäminen nykyteknologialla tulee aina olemaan Piraattipuolueen agendassa keskeisellä paikalla.

Tapani Karvinen
Puheenjohtaja, Piraattipuolue

Nestemäistä valvontaa

On selvää, että vallanpitäjällä on halu ottaa valvonnan avuksi tuoreinta teknologiaa, tänään enemmän kuin viikko sitten. Alkuvuodesta puhuttiin poliisiautoihin tulevista kilpikameroista, jotka selaavat liikennevirran rekisterikilpiä automaattisesti ja ilmoittavat jos ajoneuvo on syytä pysäyttää, maksamattomien verojen, vakuutuksen tai etsintäkuulutuksen vuoksi. Järjestelmä helpottaa ja tehostaa poliisin työtä, lisäksi se näyttää suunnitellun yksityisyyttä kunnioittavaksi. Skannattuja rekisterinumeroita ei tallenneta automaattisesti järjestelmään, vaan rekisteritoimenpiteitä tehdään vasta poliisin aloitteesta.

Metadata kertoo paljon, rekisterinumero auttaa datan yhdistämisessä.

Entäs sitten Nesteen tuorein idea kehittää markkinointitutkimustaan kilpikameroin? Kaikki bensa-asemalla asioineet ajoneuvot kuvataan ja rekisteröidään tietokantaan, ja jos et tätä halua, joudut sen erikseen kieltämään Nesteen verkkosivulla. Vaikka jälkimmäinen rekisteri onkin harmittomampi, on silti selvää että käytäntö pakottaa kuluttajan tulevan merkityksi johonkin tietoverkon ulottuvissa olevaan rekisteriin.

Tämä on toki luonnollista markkinointitutkimuksen kannalta. Mitä enemmän dataa, sen helpompaa tehdä johtopäätöksiä. Tankkaustapahtumasta kerätyn metadatan avulla selviää auton omistajan tietojen lisäksi tankattu polttoaineen tyyppi ja määrä, sijainti ja kellonaika, mahdollisesti myös pankki ja käytetty maksukortin tyyppi. Vaikka markkinointitutkija onkin tekemässä vain viattomasti työtään, täytyy muistaa, että lähtökohtaisesti mikään verkon yli saatavilla oleva ole turvassa. Uhkana on niin hakkerit kuin sisäinenkin tietojen väärinkäyttö.

Nesteen uutta markkinointitutkimusmetodia voi verrata kauppakeskuksessa olevaan kasvontunnistusjärjestelmään, joka skannaa henkilöt jokaisesta kamerasta ja vertaa niitä Facebookin -tietokantaan. Liikkumisesi tallennetaan osastoittain, arvioidaan kauanko olet missäkin viipynyt ja mitä ostotapahtumia suorittanut, jotta tilasuunnittelua voidaan kehittää myyvämpään suuntaan ja inboxiisi syöttää juuri sinulle sopivaa suoramarkkinointia. Voit toki kieltäytyä, jos tiedät missä ja kuinka. Onneksi toistaiseksi useimmat maailmalla ostoskeskuksissa käytössä olevista kasvontunnistusjärjestelmistä tyytyvät vain arvioimaan henkilön iän, sukupuolen ja etnisyyden markkinointitarkoituksiin.

Neste olisi voinut valita markkinointitutkimuksen toteutustavan toisin – ja toivon todellakin että vielä asian korjaavat. Oikea tapa on tietenkin kysyä etukäteen suostumusta asiakkaalta haluaako osallistua kilpikameroin toteuttavaan markkinointitutkimukseen, vaikka sitten pientä porkkanaa vastaan. Näin rekisteriin päätyvät ainoastaan ne, jotka kokevat etteivät potentiaaliset riskit realisoidu heidän kohdallaan ja kaikkien muiden yksityisyys tulee kunnioitetuksi.

Kolmas vaihtoehto on jaloillaan äänestäminen.

Epäilen, ettei valtaväestö ole vielä tottunut ajatukseen heitä seuraavista koneista ja tietokannoista, joiden avulla heidän käyttäytymistään voidaan analysoida. Nyt kun maailman tapahtumat antavat lisää syitä vallanpitäjille ottaa käyttöön tuoreinta valvontateknologiaa, on kiire aloittaa julkinen keskustelu siitä, millainen valvonta ja kenen toimesta on sallittua, millainen ei.

Yksi selkeä rajanveto olisi, että jos järjestelmä kerää henkilöitä identifioivaa tai sitä vastaavaa tietoa, tiedon keräämisen ja tallentamisen tulee tapahtua vain asianomaisen luvalla tai viranomaisen määräyksestä.

Tapani Karvinen
Puheenjohtaja, Piraattipuolue

Piraattipuolueen vastaukset Sipilän kysymyspatteriin

Piraattipuolue on vastannut Sipilän hallitusneuvotteluiden pohjaksi tehtyihin kysymyksiin. Vaikka Piraattipuolue ei hallitusneuvotteluihin sattuneista syistä osallistu, katsoo puolue tarpeelliseksi avata näkemyksiään hallituksen muodostamisen ydinkysymyksistä.

1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 – 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

Suomi vuonna 2025 on sopeutunut tietoteknisten ratkaisujen monipuoliseen ja luovaan käyttöön. Se on avoin, nykyaikainen ja tasa-arvoinen menestyvä edelläkävijä. Yhteiskunnan rakenteet luodaan kestämään muuttuvaa maailmaa.

Suomella on toimiva liikenneinfrastruktuuri, joka tukee turismia ja teollisuutta, sekä toimivat tietoverkot ja suojattu tietoliikenne tarjoamassa turvattuja mahdollisuuksia menestyä. Ulkomaisten sijoittajien ja yritysten luotto Suomen luomaan turvalliseen ja toimivaan tietoliikenteeseen on avain kansainvälisille markkinoille tekijäksi pääsemiseen.

Suomi takaa kansalle mahdollisimman vapaan mahdollisuuden tuottaa omaa, henkilökohtaista hyvinvointiaan, jonka seurauksena syntyy myös yhteisöllistä hyvinvointia ja vaurautta. Tätä tavoitetta tuetaan perustulon käyttöönotolla ja yrittämisen esteitä purkamalla.

Tuleviin haasteisiin esimerkiksi väestörakenteen muutoksen suhteen tuetaan ratkaisuja, jotka ensisijoituksen jälkeen antavat jo nopeasti sekä taloudellisia säästöjä että parantavat ihmisten hyvinvointia. Esimerkkinä tästä on ollut maailmanluokan tuloksia saavuttanut Kustaankartanon palvelukeskuksen vanhusten hoidon malli, joka vähensi vuode- ja lääkehoidon tarvetta. Mallissa tietoteknisten ratkaisujen mukaanotto oli oleellinen osa hoitomallin onnistumista.

Virtaviivaistettu byrokratia ja yksinkertaisemmat verotusmallit mahdollistavat paremmin tarpeellisen tuen vastaanottamisen parantaen ihmisten välistä tasa-arvoa sekä tarjoaa yhtäläisemmät mahdollisuudet yritysmaailmassa.

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?

Kyllä, valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämä tilannekuva vastaa hyvin reaalitilannetta. Sopeutustarve vastannee myös pääosin reaalitilannetta, jättäen tosin tulkinnanvaraa sopeuttamistarpeen määristä.

Julkista taloutta tulee ensisijaisesti lähestyä siten, että ensiksi mahdollistetaan verotulojen kasvaminen helpottamalla työllistymistä kohdassa 4. osoitetuin keinoin. Mikäli sopeuttamiselle jää edelleen tarvetta, tulee ensisijaiset leikkaukset kohdistaa siten, ettei niistä seuraa lisäkuluja jostain muualta. Valtionhallinto pystyy luomaan säästöjä mm. siirtymällä käyttämissään järjestelmissä avoimen lähdekoodin alustoihin, sekä muutenkin yhdentämällä käytössä olevia järjestelmiä. Virastojen päällekkäisyyksiä tulisi purkaa, ja jäljelle jäävää kohdentaa järkevämmin. Julkishallinnon toimijoille tulisi luoda kannustimet tuottaa tarvittavat palvelut mahdollisimman pienin kustannuksin. Nykyisellään määrätty budjetti tulee käyttää ennen tiettyä määräaikaa, taikka seuraavan vuoden budjetti on pienempi. Tämän seurauksena rahaa palaa loppuvuodesta järjettömiä määriä turhiin kohteisiin.

Velkaantuminen tulisi katkaista siten, että viimeistään kymmenen vuoden päästä Suomi on siirtynyt velanottamisesta velan lyhentämiseen. Jos mikään ei muutu, rahat riittävät vuoteen 2032 asti, minkä jälkeen olemme konkurssissa. Realistinen aika saada rakennemuutoksia toteutettua ja muutettua suuntaa. Tämä vaatii valtiovallalta määrätietoisia, muttei paniikinomaisia toimia.

3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?

Kokonaisveroasteen nousu tulee kysymykseen vain ja ainoastaan siinä tapauksessa, että ilman kyseistä toimenpidettä valtion rahat eivät riitä lakisääteisten velvollisuuksien hoitamiseen ja ylläpitoon. Optimaalitilanne olisi, jos kokonaisveroastetta saataisiin laskettua, ja tätä kautta parannettua osaltaan maksukykyä, mutta myös kasvatettua liiketoiminnan kannattavuutta.

Pääsääntöisesti verotusta tulisi yksinkertaistaa huomattavasti, nykyisellään verojärjestelmän täysi ymmärtäminen vaatii usein hyvin syvällistä tietoa.
Yksilön harjoittama pienimuotoinen verotuksen optimointi ei ole haitallista, koska usein kyseisellä utiliteetillä kuitenkin ostetaan tuotteita, joista verot maksetaan. Ilmeiset veronkiertokeinot, eli myös ns. verosuunnittelu tulisi tehdä vaikeammaksi tukkimalla ilmeisimpiä porsaanreikiä järjestelmässä – tämä saavutetaan helpommin yksinkertaistamalla koko järjestelmää sen sijaan, että monimutkaistetaan järjestelmää entisestään. On siis tarpeen vähentää erilaisia kohdennettuja verohelpotuksia ja vähennyksiä rankaalla kädellä. Vastapainona tulisi suoraa verotusta laskea kohtuullisesti, jolloin tarve lailliselle suunnittelulle vähenee ja veronkierrosta saatava hyöty verrattuna paljastumisen aiheuttamiin haittoihin tekisivät veronkierrosta kannattamatonta.

Siirtymällä vastikkeettomaan perustuloon valtion verotulot todennäköisesti kasvaisivat uudistuneen työtilanteen myötä. Perustulo toisi myös automaattisesti kokonaisveroprosenttiin kohtuullisen progression, vaikka perustulon päälle saatuja tuloja verotettaisiinkin tasaprosentilla.

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?

Suurimmat ongelmat voitaneen tiivistää nykyiseen lainsäädäntöön ja siltä pohjalta tehtyjen
etuusmallien vanhanaikaisuuteen. Yrittäminen, yrittämisen muodot sekä työelämä ovat muuttuneet viimeisen 15 vuoden aikana huimasti, ja nykyiset hallinnolliset mallit eivät enää vastaa nykytilannetta. Internet sekä kehittynyt tietotekniikka näyttelevät suurta roolia
edellämainituissa muutoksissa, ja yhä useammat perinteiset teollisuudenalat sekä
yritystoimintamallit ovat jäämässä hitaasti historiaan. Robotit ovat korvaamassa yhä
useammin ihmisen perinteisessä teollisuudessa ja palvelutuotannossa, ja tämä kehityssuunta tulee jatkumaan kiihtyvästi tulevaisuudessa. Myös perinteinen palkkaaminen on muuttumassa, kun yhä useammin yritykset haluavat maksaa joko työntekijän osaamisesta, taikka tietämyksestä tarpeen mukaan eikä niinkään maksaa työntekijän kuulumisesta kyseiseen yritykseen.

Näiltä lähtökohdilta voitaneen havaita, että tulevaisuudessa, ja jo nyt työntekeminen muuttuu yhä useammin määräaikaiseksi, ja jaksottaiseksi. Yksinkertaisin tapa valtion kannalta tukea kansalaisen työllistymistä ja toimeentuloa, on taata lainsäädännöllisesti mahdollisimman monimuotoiset tavat työn tekemiseen. Kun ymmärretään talouden koostuvan jokaisen ihmisen konkreettisista toimista, onnistutaan tuomaan talous yksilön lähelle, jolloin asiantuntijoiden hierarkiaan perustuva vallankäyttö vähenee, ja saadaan vapautettua huomattavasti enemmän mahdollisuuksia yksilölle työllistää itsensä.

Etuusjärjestelmän korvaaminen vastikkeettomalla perustulolla huomioi sekä työntekijän että työnantajan aseman muuttuvassa maailmassa. Vastikkeeton perustulo

a) vaikuttaa suoraan työntekijän mahdollisuuteen solmia erilaisia työsuhteita, tekee kaiken tyyppisestä ja kestoisesta työn tekemisestä kannattavaa.

b) mahdollistaa yrittäjän kannalta paremmin työvoiman palkkaamisen silloin kun sitä tarvitaan.

c) hyvin toteutettuna mahdollistaa työvoimasta syntyvien kustannusten laskua, jolloin myös palkkaaminen on useammin kannattavaa

d) mahdollistaa myös kokonaisveroasteen laskemisen, joka lopunviimein lisää rahavirtaa
myös valtiolle päin.

Pyrkimyksestä kasvattaa työllisyyttä tulisi siirtyä tuottavan työllisyyden kasvattamiseen.
Tuottavan työllisyyden mittareina tulisi pitää myös muita, kuin pääomaan liittyvää tuottavuutta, kuten yhteiskunnalista tuottavuutta ja sosiaalista tuottavuutta. Tämä parantaisi yhteiskunnallisten yritysten asemaa ja toisi paremmin esiin niiden positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan pelkkää talousajattelua laajemmin. Kyseinen järjestely hyvin toteutettuna parantaa erilaisten yhteiskunnallisten palveluiden saatavuutta sekä hintaa, luo
työllistävän sekä toimivan instanssin julkisten palveluiden ja puhtaasti voittoa tavoittelevien yritysten välimaastoon.

Yhteiskunnallisen yrityksen tulisi olla myös lailla tunnistettu yrittämisen muoto. Yhteiskunnalliset yritykset pyrkivät voittojen sijaan maksimoimaan yhteiskunnalle tuottamiaan vaikutuksia. Saavuttaakseen tämän, ne käyttävät suurimman osan tuotosta sekä voitosta yrityksen asettaman ja hyväksytyn yhteiskunnallisen päämäärän edistämiseen.

Perinteisten liiketoimintamallien rinnalle tulisi laillisesti hyväksyä myös uudemmat tavat talouden harjoittamiseen. Vastikkeellinen joukkorahoitus tulisi olla suoraan hyväksyttävää, ja myös vastikkeeton joukkorahoitus ainakin tapauskohtaisesti. Muita uudempia talouden muotoja, joista on maailmalla kasvanut hyvin työllistäviä yrityksiä, ja jotka ovat toistaiseksi Suomessa ainakin osittain lain harmaalla alueella, ovat esimerkiksi jakamistalous ja
solidaarisuustalous. Tämä ei tarkoita perinteisten työntekomallien korvaamista täysin, vaan mahdollistaa erilaisia keinoja luoda tuottavaa työllisyyttä ja sitä myöten yhteiskunnallista vaurautta.

Liikkeiden aukioloaikoja tulisi vapauttaa yrityksen kannattavuuden parantamiseksi. Yrittäjien tulee itse saada määrittää aukioloaikansa kannattavuuden ja työvoiman saatavuuden perusteella. Yrittäjillä tulee olla oikeus vastata kuluttajien tarpeisiin kellonajasta riippumatta. Järjestelystä hyötyvät kaikki: yrittäjät uusien ansaintamahdollisuuksien myötä, kuluttajat palveluiden saatavuuden paranemisen vuoksi ja työntekijät lisääntyvien työtuntien myötä. Yksittäisen ravintolan aukioloaikaa voidaan rajoittaa silloin, jos siitä koituu meluhaittaa naapuruston asukkaille, mutta siitä päättäköön kunta tapauskohtaisesti, ei valtio kaikkien puolesta.

Elinkeinolupien (esim. taksit ja apteekit) tarveharkinnasta ja lukumäärärajoituksista on luovuttava ja alat avattava vapaalle kilpailulle. Elinkeinolupa tulee myöntää jokaiselle jolla on riittävä pätevyys alan yrityksen pyörittämiseen. Samalla taksien hintasäännöstelystä tulee luopua, mutta takseilta voidaan vaatia hintojen pitämistä selkeästi näkyvillä.

Liikenneyhtiöille ei tule myöntää alueellisia monopoleja. Uudenlaisten taksi- ja kimppakyytiliiketoimintamallien toiminta tulee sallia ja lainsäädännölliset esteet poistaa. Myös alkoholin myyntirajoitteita tulee vapauttaa, ja näin toimimalla parantaa suoraan suomalaisten pienpanimoiden mahdollisuuttaa kasvaa.

Alkoholin myyntimonopoli tulee purkaa. Jo sitä ennen viinien ja vahvojen oluiden myynti elintarvikekaupoissa tulee sallia. Myyntiaikarajoituksista tulee luopua, kaupat päättäkööt itse minä aikoina haluavat alkoholia myydä.

Työn sopiminen työntekijän ja työnantajan kesken myös työehtosopimusten ohi tulee mahdollistaa. Neuvotteluaseman tasa-arvoisena pitämisen varmistamiseksi tulee sosiaalietuuksia tarkastella uudestaan. Työntekijällä tulee olla mahdollisuus kieltäytyä huonosta sopimuksesta, sekä mahdollisuus oma-aloitteiseen irtisanoutumiseen ilman, että työntekijälle tulee toimeentuloa vakavasti kurittavia karenssiaikoja. Käytännössä tämä onnistuu vastikkeettoman perustulon kautta.

5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?

Sote-uudistus kannattaa toteuttaa kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena. Tärkeintä on toteutuspohjasta riippumatta saada perus- ja erikoissairaanhoito saman johdon ja kustannuspaikan alle.

Meillä ei ole varaa ideologisilla syillä rajata käytettävien ratkaisujen määrää. Yksityistäminen, ulkoistaminen kilpailutuksen tai palvelusetelien kautta ja kokonaan julkisesti tuotettu palvelu ovat kaikki varteenotettavia vaihtoehtoja. Tiedon ja kokemusten jakaminen sekä monimuotoisuuden salliminen ovat nykyaikaiseen yhteiskuntaan sopiva toimintatapa.

On estettävä tilanteet, joissa suurin osa kunnan budjettivallasta on tosiasiassa kuntayhtymien valtuustoilla, joita ei valita suoralla vaalilla. Myös kuntayhtymiä tulee voida muodostaa jatkossakin, mutta taloudelliselta painoarvoltaan suurille kuntayhtymille tulisi valita valtuusto suoralla kansanvaalilla kunnallisvaalien yhteydessä.

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?

Mikäli sotilaallinen liittoutuminen on tarpeellista, se tulee tehdä sellaisten sopimusten kautta, jotka eivät aseta Suomen puolustusvoimia vieraan valtiovallan sotilaskomentajan suoraan alaisuuteen. Rauhanomaista yhteistyötä, kuten kauppaa ja kulttuurivaihtoa, tulisi tukea ja kannustaa valtion taholta. Maailma on muuttumassa avoimemmaksi – sulkeutumalla suljemme myös lukemattoman määrän mahdollisuuksia ulos.

Suomen on pidettävä yllä rauhanneuvottelijan roolia ja vahvistettava ystävyyskäytäntöä valtioiden välillä, myös YK:n kautta.

Yleisestä asevelvollisuudesta tulee luopua ja maanpuolustusta on rakennettava vapaaehtoisen asepalveluksen varaan.

7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?

EU:n tulisi olla ensisijaisesti kaupankäyntiä, yhteistyötä sekä liikkumista helpottava liitto. Pääsääntöisesti jokaisen linjauksen tulisi tukea jotakin edellämainituista instansseista. EU:n ei tule muodostua rasitteeksi saati hidasteeksi itsenäisten kansallisvaltioiden kehittymisessä, vaan tarjota siihen paremmat mahdollisuudet. EU:lla ei tulisi myöskään olla mahdollisuutta tehdä kansallisvaltioiden puolesta sopimuksia ilman kyseisen kansan hyväksyntää.

EU:n nykyisten neljän vapaan liikkuvuuden (ihmiset, tavarat, palvelut, pääomat) lisäksi tarvitaan myös ideoiden, ajatusten ja informaation vapaata liikkuvuutta. Tavoite edellyttää eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan muodostumisen tukemista esimerkiksi avoimuutta lisäämällä ja parempia kansalaisyhteiskunnan tarpeisiin suunniteltuja verkkopalveluita kehittämällä. Lisäksi on taattava, etteivät tekijänoikeudet ja muu lainsäädäntö estä tai haittaa ideoiden ja ajatusten vaihtoa sekä informaatioon pääsyä. Myös edellä kuvatut muutokset EU:n instituutioihin edistäisivät eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan muodostumista. On luotava myös paremmat organisatoriset edellytykset euroopanlaajuisten kansalaisjärjestöjen muodostamiselle ja toiminnalle.

Liitteen 1 kirjaus eurokriisin hoidosta on pätevä ja täten hyväksymme sen liittämisen hallitusohjelmaan.

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?

Lapsilisien ei tulisi vähentää sosiaalitoimen toimeentulotukea. Haasteita kohdanneiden perheiden hoidon ja avun suhteen niin kutsutun Imatran mallin mahdollista laajentamista muihin kuntiin tulee tavoitella. Perustulo kuuluu myös osaksi perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, taatessaan väistämättä jonkintasoista taloudellista turvaa.

Kuntien tai muiden tahojen onnistuneiden kokeilujen käytäntöjen levittämiseen tulee luoda hyvät mahdollisuudet. Erilaisten kustannusten ja toisaalta ihmisten hyvinvoinnin eri mittareiden tulee olla nähtävissä, jotta eri tahoilla on mahdollisuus tutkia, ovatko heidän kustannuksensa suhteessa ihmisten hyvinvointiin vahvasti eri luokkaa muiden vastaavien tahojen kanssa. Sikäli kun huomataan tarve hyvinvoinnin lisäämiseen tai kustannusten laskuun, on kuntien pidettävä avoimesti tietoa yllä siitä, millä tavoin eri prosesseja on kunnan sisällä hoidettu. Hyvien käytäntöjen levittämiseen tulee kannustaa ja toisaalta epäonnistuneista käytännöistä on myös tarpeen olla tietoa saatavilla välttyäksemme virheiden toistolta.

Omaishoitajien tuen määrä ja siihen sisältyvä byrokratia tulee tarkistaa. On perheiden hyvinvoinnin suhteen tärkeää, että omaisilla on realistiset mahdollisuudet tehdä päätös perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin suhteen, mikä nykyisillä tuilla ja byrokraattisilla hankaluuksilla on useissa tapauksissa mahdotonta. Omaishoitajuuden mahdollistaminen estää myös kunnallisten hoivapalveluiden ruuhkautumisen kasvua tulevaisuudessa.

9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien
oppimisympäristöjen syntymistä?

Yleisperiaatteet opetuksessa

Opetussuunnitelmia ja opetusmenetelmiä tulee jatkuvasti arvioida ja ajanmukaistaa. Tämä ei tarkoita ainoastaan teknologisia muutoksia ja verkkomateriaalien hyödyntämistä, vaan myös nykyistä enemmän oman ajattelun ja tiedonhaun painottamista, jolloin asioiden ulkoaopettelu vähenee. Samalla painopiste siirtyy kokeisiin pänttäämisestä syvällisempään ymmärtämiseen. Kaiken julkisella rahoituksella tuotetun oppimateriaalin tulee olla vapaasti käytettävissä ja jatkokehitettävissä ilman tekijänoikeudellisia rajoituksia. Opettajavetoisen opetuksen tukena ja oppikirjan tilalla voi usein olla valmis verkkomateriaali, jonka avulla oppilas voi itse opiskella ja kokeilla taitojaan.

Jos oppilaat eivät viihdy koulussa, vika on koulussa eikä oppilaissa. Opetusta häiritsevä oppilas on poistettava, koska opetuksen häiritseminen loukkaa toisten oikeutta saada opetusta. Tämä on mahdollista nykyisen lainsäädännön puitteissa, eikä kurinpitokeinoja tarvitse kiristää.

Oppisisällöt eivät saa vääristellä tieteellistä tutkimustietoa. Uskonnollisia kouluja, joissa opetetaan tieteen kanssa ristiriitaista tietoa, ei tule hyväksyä oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaaviksi kouluiksi.

Opiskelun oppimateriaaleineen tulee olla maksutonta kaikilla oppiasteilla. Tästä syystä opetuksen tukena tulee suosia ensisijaisesti avointa sisältöä.

Muutokset oppisisältöihin

Kouluissa opetellaan taitoja, joiksi perinteisesti on mielletty esimerkiksi kielitaito ja taitoaineet. Ajattelu pitäisi nähdä taitona, jota on syytä opettaa ja kehittää. Lapsille filosofisluonteisten kysymysten pohdinta on luonnollista ja tätä luovaa ajattelua tulisi koulussa ruokkia.

Filosofia eli ajattelutaito on otettava kouluihin oppiaineeksi alaluokilta lähtien. Ihminen, joka osaa tunnistaa virheitä ja vääristymiä omassaan ja muiden ajattelussa, ei ole yhtä helposti erilaisten huijareiden ja helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin tarjoavien epärehellisten ideologioiden vietävissä. Ajattelutaidot auttavat erottamaan asiallisen tiedon epäasiallisesta ja nämä taidot ovat nyky-yhteiskunnassa yhä vain tärkeämpiä.

Elämme informaatioyhteiskunnassa, jossa tarve ymmärtää viestinnän syitä ja vaikutuksia on jopa elintärkeää. Viestit ohjaavat yksilöitä tahattomasti, mutta viestinnällä myös pyritään ohjaamaan ihmisten valintoja ja mielipiteitä. Terveet kanssakäymis- ja neuvottelutaidot, sekä ihmismielen tuntemus kasvattaa yksilöissä yhteistyökykyä ja itsevarmuutta. Täten media- ja mainoslukutaitoa, psykologiaa sekä sosiaalista kanssakäymistä koskevalla opetuksella ja kasvatuksella tulee olla riittävästi painoarvoa jo peruskoulun alaluokilta lähtien.

Valinnanmahdollisuuksia on korostettava kielten opetuksessa. Ruotsin kielen pakollisuutta ei ole mielekästä ylläpitää. Toisen kotimaisen kielen opiskelun tulee olla kaikilla oppiasteilla vapaaehtoista. Jatkossakin peruskoulussa opiskeltaisiin äidinkielen lisäksi vähintään kahta muuta kieltä. Jos äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, opiskelee oppilas mahdollisuuksien mukaan myös äidinkieltään. Tällainen oppilas olisi vapautettu toisen vieraan kielen opiskelusta.

Uskonto ja elämänkatsomustieto poistetaan kouluaineiden joukosta. Historiasta muodostetaan uusi aine ”historia ja kulttuurit”, jossa painotetaan historian lisäksi erilaisten nykykulttuurien tuntemusta. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon tuntimäärä ja oppisisältö jaetaan filosofian sekä historian ja kulttuurin kesken.

Oppilaille tulee tarjota mahdollisuus suorittaa myös peruskoulun oppimäärä nopeutetussa tahdissa. Koulun ulkopuolella tapahtuvan oppimisen tunnistamista ja hyödyntämistä koulun tarjoaman opetuksen tukena tulee jatkossakin kehittää määrätietoisesti.

Yliopisto-opiskelun tulisi suurelta osin olla tieteen tekemisen harjoittelua, siis todellista uusien ongelmien ratkaisua valmiiden ratkaisumenetelmien opiskelun rinnalla. Yliopiston hallinnon tulee olla alisteinen tiedeyhteisölle eikä päinvastoin. Viroilla ym. perusrahoituksella taataan tieteen vapaus ja riippumattomuus; pätkäprojektit ja rahoituksen ympärille keskittyvä puuhastelu tuottavat rahoittajia mielistelevää näennäistutkimusta. Yliopiston tulee tarjota ajatonta sivistystä eikä muoti-ilmiöitä, jotka vanhenevat ennen kuin
opiskelijat pääsevät edes töihin. Tiedon on oltava avointa ja maksutonta.

Etuusjärjestelmän päivittämisen seurauksena myös korkeakouluopiskelijoille on mahdollista tarjota käytännössä osa-aikaista työtä oman alansa yrityksessä, jolloin työkokemuksen kerryttäminen voidaan aloittaa luontevasti jo opiskelujen aikana, ja toisaalta opiskelija pystyy jo muodostamaan verkostoja omalla alallaan, joka on kullanarvoista opiskeluiden jälkeen.

10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?

Byrokratian ja normien purkamiseen on esitetty useissa kohdissa konkreettisia ehdotuksia, joka siten ilmentää puolueen vakavaa sitoutumista niihin. Digitalisaation edistämisessä tulee ensisijaisesti tunnistaa, mitkä ovat sen esteet, ja toisaalta missä sen hyöty tulee parhaiten esiin.

Julkisen puolen digitalisoitavissa olevat palvelut tulisi digitalisoida niin pian kuin mahdollista. Tämä tulisi toteuttaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla, joiden kehityksen ohjausta ei ulkoisteta. Projektien tulee olla modulaarisia ja niihin tulee voida osallistua kenen tahansa asiasta kiinnostuneen. Projekteihin hyväksytystä ohjelmakoodista maksetaan palkkio tekijöille. Palkkioiden suuruus tulee olla suhteessa työn laatuun ja määrään. Sisällön tuottajalla tulee olla oikeus kieltää sisällön käyttäminen projektissa, mikäli hän ei ole tarjottuun palkkioon tyytyväinen. Palkkion hyväksymisen jälkeen sisältö tulee osaksi projektia ja sisältö tulee julkaista avoimella lisenssillä.


11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?

Ensisijaisesti kestävän kehityksen edistäminen tapahtuu edistämällä kansan tietoisuutta asiasta. Jo nykyään useiden kyselytutkimusten mukaan kansalainen valitsee mieluummin ekologisen tuotteen, mikäli se on hinnaltaan sekä saatavuudeltaan hankittavissa. Kohdassa 4. ja 12. esitetyn toimenpiteet ja ratkaisut vaikuttavat toteutuessaan positiivisesti kestävän kehityksen edistämiseen, parantamalla vaihtoehtoisten tuotteiden ja palveluiden saatavuutta tasaisesti ympäri maan. Suomalaisen ruuan tuotantoa tulisi parantaa poistamalla maataloustuet, ja muuttamalla ruuantuottajien verotusta siten, että verot maksetaan vasta saadusta myyntivoitosta. Muita ruuantuotannontukia tulisi kohdistaa tasaisemmin myös suurimpien toimijoiden ulkopuolelle. Pienviljelijöitä ja tuottajia tulisi kannustaa osallisiksi erinäköisiin osuuskuntiin, jolloin tuotteiden myynti takaisi paremman tuoton, ja toisaalta myös paremman toimitusketjun. Maataloustuotteiden suoramyyntiä tulisi helpottaa keventämällä elintarvikelainsäädäntöä.

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?

Pääsääntöisesti kyllä, mutta valtion tukien ei tule olla energiateollisuutta ohjaava mekanismi eikä kansalaisilta verotetuilla rahoilla tule tukea yksittäisiä energiantuottajia. Verotusta tulisi siirtää siten, että siirrytään verottamaan eri energiamuotoja ympäristöpäästöjen ja muiden ulkoishaittojen perusteella, jolloin kannustimet tuottaa puhtaampaa energiaa tulevat ilman valtion antamia tukia. Verotuksella tulisi myös kannustaa uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun tekniikkan käyttöönottoon, kuten esimerkiksi sähköautojen ja aurinkopaneelien lisäämiseen. Tuettaessa uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa, tulee tukemisen keskittyä uutta teknologiaa kehittävään tutkimukseen, ei yksittäiseen tuottajaan.

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

Ulkomaalaisten opiskelijoiden viisumin jatkoajan anomista tulisi yksinkertaistaa ja nopeuttaa. Myös työluvan saamista tulisi yksinkertaistaa, mikäli työnantaja on tiedossa lupaa haettaessa. Humanitaaristen maahanmuuton kiintiöitä tulee sopeuttaa käsillä oleviin resursseihin, jotta jokaiselle turvapaikan saaneelle pystytään tarjoamaan mahdollisimman kattava apu turvaamaan sopeutumista ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Valtion tulisi huomioida myös erilaiset vapaaehtoisjärjestöt suunniteltaessa kotouttamisohjelmaa.


14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään
hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

Kyllä.

15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

Piraattipuolue on lähtökohtaisesti valmis toimimaan kenen kanssa tahansa, kunhan tämän tahon kanssa toimiminen ei itsessään ole ristiriidassa Piraattipuolueen periaatteiden ja arvojen kanssa.

Tiekartta perustuloon

Kansalaisten perustoimeentulon kehittämiseksi on ehdotettu niin perustuloa, perustiliä kuin ansiosidonnaista työttömille. Ehdotuksista ainoastaan perustulo kykenee korjaamaan nykyisen sosiaaliturvaverkon synnyttämät työttömyys- sekä köyhyysloukut ja samalla vähentämään toimeentulon välikätenä olevien kuluja. Kun paperia ei tarvitse enää hakijan täyttää ja virkailijan tarkistaa, säästöä kertyy prosessin molemmista päistä.

Oikein järjestettynä useita hyötyjä

Perustulon tavoite on poistaa byrokratiaa toimeentulon tieltä. Julkisen sektorin työvoimaa on vähentyneen työmäärän myötä mahdollista ohjata muihin tarpeellisiin työtehtäviin, kuten etsivään sosiaalityöhön.

Yksilötasolla perustulo vähentää terveysongelmiakin aiheuttavaa epävarmuutta huomisesta sekä vapauttaa energiaa ja aikaa hyödyllisempään käyttöön. Kun perustoimeentulon päälle tehty työ hyödyttää tekijäänsä käytännössä joka tilanteessa, helpottuu paljon peräänkuulutettu joustavuus niin työmarkkinoiden kuin työntekijöiden osalta. Kuin näissä ei olisi jo riittävästi merkittäviä hyötyjä yksilön kannalta, on perustulo myös yksinkertainen tapa paikata yrittäjiltä käytännössä täysin puuttuva sosiaaliturva. Lisäksi näkisin myös asuntokaupan virkistyvän lainojen takaisinmaksuturvan lisääntyessä.

Teoriasta toteutukseen

Vaikka laskelmat eivät pysty ennustamaan vaikutusten mittasuhteita, perustulokokeilut ympäri maailman ovat kuitenkin osoittaneet sen kiistattomat hyödyt. Esimerkiksi se, että vähävaraiset suuntaavat kulutuksensa pääosin paikallisesti, virkistää varmasti yritystoimintaa ja veronkantoa, mutta emme tiedä, kuinka paljon. Suomen onkin turha tuhlata aikaa kokeiluihin, vaan päättää jonkin mallin pohjalta suunta ja lähdettävä toteuttamaan perustuloa käytännössä.

Ensimmäisenä askeleena perustulon piiriin kannattaa siirtää opiskelijat, työttömät sekä yrittäjät. Näistä ryhmistä jo kaksi kuuluvat valtiontuen piiriin, kun taas pk-yrittäjien tilanteeseen on pikimiten saatava jotain tolkkua. Tällaisen käyttöönoton myötä pääsemme tutkimaan vaikutuksia urakehitykselle, työllistymiselle ja julkiselle sektorille samalla, kun takaamme perustuslaillisen velvollisuutemme taata elämän perusedellytykset kansalaisille.

Selvää keskustelun keskellä on, että sosiaaliturvamme uudistuu. Kysymys on enää siitä milloin, millaiseksi ja millaisen kädenväännön päätteeksi. Tässä väännössä täytyy jokaisen muistaa, mitkä ovat perustulon tärkeimmät tavoitteet, eikä antaa tilaa niille ehdotuksille, jotka tavoitteiden täyttämisen sijaan tuputtavat paperia jo valmiiksi ahtaaseen byrokratiakoneistoomme.

Tapani Karvinen
pj, Piraattipuolue
Facebook, Twitter

Yksityisyys enää vain sana – Katsaus yksityisyydensuojan tilaan

Vuosi 2015 on lähtenyt käyntiin huolestuttavilla uutisilla. Pitkään tarkkaavaisten tiedossa ollut Samsung- älytelevisioiden kuuntelutoiminto ylitti Suomessakin uutiskynnyksen.[1] Tietokoneita valmistava Lenovo antaa kolmannen osapuolen nuuskia käyttäjiensä salattujen yhteyksiä esiasentamallaan haittaohjelmalla.[2] Tiedustelupalvelut NSA (Yhdysvallat) sekä GCHQ (Britannia) tunkeutuivat yhteistyössä suurimman sim-korttien valmistajan verkkoon ja saivat käsiinsä puheluiden, tekstiviestien ja mobiilidatan salausavaimet.[3]

Hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää

Jokaisen tapauksen yhteydessä on julkisuuteen päässyt rauhoittavia lausuntoja antavia herrasmiehiä. [4] Tavallisen kansalaisen ei kuuleman mukaan ole tarpeen huolestua. Onkin tärkeää muistaa, että tiiviisti verkostoituneessa maailmassa parhaiten tietoa kerätään juurikin erilaisia verkostoja seuraamalla.[5] Vaikka yksittäisessä ihmisessä ei olisikaan mitään mielenkiintoista, hänen liitoksensa muihin ihmisiin paljastavat myös koko hänen verkostostaan paikoittain hyvinkin yksityiskohtaisia tietoja. [6]

Itsestään ei ole pakko välittää, mutta nykyisillä valvontamekanismeilla ei yksityisyyskään ole enää yksityisasia. Olemme jo kauan sitten ylittäneet sen pisteen, jossa omat toimemme yksityisyytemme eteen suojelevat myös läheistemme yksityisyyttä.[5,6] Lähes päivittäin julkitulevat tiedot mitä mielikuvituksellisimmista vakoilu- ja tarkkailumekanismeista paljastavat laajan verkon ympärillämme, emmekä nykyteknologiasta riippuvaisina edes halua käsittää sen kokonaisvaltaisuutta, saati mahdollisia seurauksia.

Valtioiden harjoittaman tarkkailun suhteen moni tukeutuu puhtaaseen omatuntoonsa ja on valmis tarkkailtavaksi vain sillä teoreettisella verukkeella, että yksi pahantekijä saataisiin kiinni. Markkinoiden tarkkailutoimista vielä harvempi on huolestunut, ajatellessaan kaiken kerätyn datan vain kehittävän palveluita itselle paremmiksi. Se, että omilla tiedoilla käydään kauppaa ja tienataan huomattavia määriä rahaa, ei ihmistä häiritse.[6] Se, että taitavat markkinamiehet oppivat kauppaamaan kohdennetusti sellaisiakin asioita, joita ihminen ei tarvitse, ei häiritse. Sitä, että menetämme tämän kaiken myötä huomaamattamme jatkuvasti enemmän valinnanvapautta, ei ymmärretä.

Kyttä kehottaa kyttäämään

Poliisi kehottaa mediassa toistuvasti meitä tarkkailemaan omia lapsiamme [7] ja naapureitamme [8] huumesodan nimissä. Tämä on jo useilta tahoilta todettu totaalisen epäonnistuneeksi politiikaksi – Muun muassa YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan on asettunut huumesotaa vastaan.[9] Yhä edelleen juuri epäonnistuneen huumesodan tähden verkkovalvontaa hyväksytetään kansalla, ja kun se ei riitä, heitetään mukaan sopivassa suhteessa vieläkin pelottavampia sanoja, kuten terrorismi [10] ja lapsiporno.[11]

Hyväksyntää valvontatoimille pedataan kauhulla, pelolla ja epäluulolla, joka iskostuu syvälle ihmispsyykeen. Niin kauan, kun emme todista syyttömyyttämme, olemme syyllisiä, ja tämän kokemuksen poistamiseksi hyväksymme yhä mittavampia valvontamekanismeja itseämme vahtimaan. Jos ei ole mitään salattavaa, ei ole mitään pelättävää, väitetään, ja tästä johdettuna niin omaa kuin muidenkin yksityisyyttä puolustavia pidetään vähintään epäilyttävinä.

Ei riitä, että saamme eteemme uutisia siitä, kuinka poliisi on käyttänyt järjestelmiään viattomien ihmisten lavastamiseen [12], tutkii laittomasti rekistereitä tyydyttääkseen uteliaisuudennälkäänsä [13], ja toteuttaa laittomia kotietsintöjä.[14] Kansa haluaa uskoa tapausten olevan yksittäisiä ja uniikkeja, ja etteivät ne koskaan tule toistumaan. Poliisijärjestöjen liitto kuitenkin samanaikaisesti toivoo rekisterinkäytön laillisuuden valvonnan höllentämistä, sillä ”poliisit kokevat rekisterien käyttöön liittyvän valvonnan kohtuuttomaksi”. [13]

Poliisin mitä ilmeisimmin tulisi saada toimia erilaisen moraalikoodiston alaisena kansaan nähden, kuten käy ilmi poliisijärjestöjen liiton toteamuksesta: ”Luotettavaa poliisitoimintaa ei kestävästi rakenneta siten, että sitä ohjaa virheistä ja rikkomuksista kiinnijäämisen riski.” [13] Ylimalkainen toteamus ei rakenna sitä luottavaista suhdetta poliisilaitoksen ja kansalaisten välillä, mikä on yhteiskunnallisen rauhan ehdoton edellytys.

Yhteenveto

Kansalaisten yksityisyydensuojaa ei käytännössä katsoen ole enää olemassa millään tasolla. Teknologiayritysten tuottamat laitteistot ja palvelut keräävät kansalaisten tietoja tienaten niillä, ulkomaiset tiedustelupalvelut pääsevät käsiksi niin kansalaisten kuin yritystenkin tietoihin, ja turvaksemme luotu poliisijärjestelmä sen sijaan, että huolehtisi yksityisyydestämme, haluaa samoihin tietoihin käsiksi lain turvin.

Tarvitsemme vahvaa kansalaisaktivismia palauttaaksemme yleisinhimillisen oikeuden omaan yksityisyyteemme. Poliittisesti järjestäytyneistä yhdistyksistä ainoastaan Piraattipuolue on vastannut tähän mittavaan ja monimutkaiseen moderniin haasteeseen ja taistelee yksityisyyden puolesta sen jokaisella tasolla.

Jonna Purojärvi
Piraattipuoluen tiedottaja
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi

Käytetyt lähteet

1. YLE: ”Orwell on jo meillä kotona – Älytelevisioiden mikrofoneista syntyi kohu
http://yle.fi/uutiset/orwell_on_jo_meilla_kotona__alytelevisioiden_mikrofoneista_syntyi_kohu/7791410

2. Tekniikka&Talous: Lenovo petti käyttäjien luottamuksen: Istuttanut tietokoneisiin mainoksia – Voi myös nuuskia salattuja tietoja http://www.tekniikkatalous.fi/ict/lenovo%20petti%20kayttajien%20luottamuksen%20istuttanut%20tiekoneisiin%20mainoksia%20nayttavan%20haittaohjelman%20%20voi%20myos%20nuuskia%20salattuja%20tietoja/a1049544

3. YLE: Asinatuntija sim-korttimurrosta: Operaattoreiden harkittava sim-korttien vaihtamista http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_sim-korttimurrosta_operaattoreiden_harkittava_sim-korttien_vaihtamista/7818325

4. YLE: Teleoperaattori sim-korttien hakkeroinnista: Yksityisasiakkailla ei syytä huoleen http://yle.fi/uutiset/teleoperaattori_sim-korttien_hakkeroinnista_yksityisasiakkailla_ei_syyta_huoleen/7818200

5. NPR: With 3 ’Hops,’ NSA Gets Millions Of Phone Records http://www.npr.org/templates/story/story.php?storyId=207195207

6. Salim Virani: Get your loved ones off Facebook http://saintsal.com/facebook/

7. YLE: Outoa huumetta liikkeellä – Poliisi: Nuorten rohtuneita huulia kannattaa tarkkailla http://yle.fi/uutiset/outoa_huumetta_liikkeella__poliisi_nuorten_rohtuneita_huulia_kannattaa_tarkkailla/7775320

8. Helsingin uutiset: Kannabis-yksiö nieli sähköä ”pienen hiukkaskiihdyttimen verran” – Poliisi: sossu maksoi http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/stub-543

9. YLE: Huumeiden vastainen sota on hävitty – Nyt etsitään vaihtoehtoja http://yle.fi/uutiset/huumeiden_vastainen_sota_on_havitty__nyt_etsitaan_vaihtoehtoja/7668251

10. NYT: Salatussa Tor-verkossa on suunniteltu joukkosurmia ennenkin http://nyt.fi/a1305829974523

11. YLE: Pimeästä tor-verkosta löytyy huume- ja lapsipornokauppaa Suomessakin http://yle.fi/uutiset/pimeasta_tor-verkosta_loytyy_huume-_ja_lapsipornokauppaa_suomessakin/6874176

12. HS: Epäillyssä lavastushankkeessa oli löperöt luvat http://www.hs.fi/kotimaa/a1409368127994

13. HS: ”Tavoite yksittäisten poliisien syyllistäminen” – poliisit tuskastuivat rekisteriurkintojensa tutkimiseen http://www.hs.fi/kotimaa/a1420686975987

14. Korkein oikeus moittii Helsingin poliisia laittomista kotietsinnöistä http://www.hs.fi/kotimaa/a1409105372625

Urkintakynnys puolittuu, oletko valmis

Tapani Karvinen

Vuoden 2015 alusta lähtien poliisilla on oikeus ja kyky saada teletunnistetietosi jos sinua epäillään rikoksesta, jonka ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.

Viestintävirasto on antanut ensi vuoden alussa voimaanastuvaksi uuden määräyksen matkapuhelimesi tai nettitablettisi tunnistetietojen tallentamisesta. Määräyksessä kerrotaan myös ehdot, joilla tallennetut tiedot voidaan luovuttaa esitutkintaa suorittavalle poliisille. Viestintäviraston määräyksen mukaan velvollinen tietopyynnön oikeellisuudesta on operaattori. Operaattorit joutuisivat myös ylläpitämään rekisteriä, jossa tietopyynnöt säilytetään kaksi vuotta.

Moniongelmainen määräys siis käskee luottumuksellisten tietojen säilyttämisen rekisterissä, joka ei ole viranomaisten hallussa. Kun miettii, miten hyvin viranomaiset osaavat pitää rekistereiden väärinkäytön kurissa, voi vain toivoa yksityisen sektorin tekevän sen paremmin. Totuus kuitenkin jää pimentoon, koska jokaista hakua ei yksilöidä ja liitetä tietopyyntöihin. Oikeutta yksityisyyteemme valvoo eduskunnan oikeusasiamies.

Vuosi sitten hyväksytyn rikoslain päivityksen mukaan mukaan tunnistetiedot saa, jos on epäiltynä rikoksesta josta ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Aiemmin teletunnistetiedot sai tutkinnan avuksi pyytää, kun rikoksen ankarin rangaistus oli vähintään neljä vuotta vankeutta. Yhdessä nyt vuoden alusta voimaan astuvien määräysten kanssa voimme siis hyvin sanoa yhteiskuntamme urkintakynnyksen puolittuneen, jos rikoksentekovälineenä on käytetty telepäätelaitetta.

Teletunnistetietojen (joihin sisältyy myös laitteen sijaintitiedot) saaminen helpommin tuo varmasti lisää epäillyn henkilökohtaisia yhteyksiä tutkinnan piiriin. Sen lisäksi, että se nopeuttaa joidenkin tapausten selvittämistä, se myös moninkertaistaa työn tutkittavien verkostojen paisuessa. Tutkintaa voidaan toki tehostaa edelleen metadataa hyödyntämällä, mutta nähdäkseni kukaan ei halua Suomeen Stasin valvontametodeja. Tämä siis sen tosiasian lisäksi, että poliisiorganisaatiomme kuormittuisi tutkintapyynnöillä asioista, joihin syyllistyvät useat sadat tuhannet suomalaiset (etenkin nuoret aikuiset), ja joita koskevien lakien muuttamisen puolesta taistelee useampi kansanliike.

Tekninen valvonta ei ole täydellistä ja pääsääntöisesti aina yhtä kierrettävissä kuin kopiosuojauksetkin. Uudet valvonnan keinot synnyttävät ketjureaktion, jossa he, jotka valvontaa haluavat syystä tai toisesta kiertää, kehittävät uusia menetelmiä sekä levittävät aktiivisesti tietoa muiden käytettäväksi. Sitä mukaa, kun tiedusteluorganisaatioiden keinojen käyttö poliisin toiminnassa yleistyy, leviävät myös rikollisten keinot suuren yleisön käyttöön.

Tämä prosessi maksaa yhteiskunnalle molemmilla laidoilla, eikä toteutuneena tuloksena ole muuta kuin ilmapiirin kiristyminen.

Tapani Karvinen
pj, Piraattipuolue

ThePirateBay -serverit jälleen takavarikkoon

Seuraavaa voittoa waretuksenvastaisessa sodassa haettiin iskemällä ThePirateBay -palveluun maanantaiaamuna. Suurta katkosta se ei kuitenkaan aiheuta viihdehedonistin syötteeseen, sillä vaikka TPB ei heti nousisi, kaavanmukainen Hollywood -viihde on edelleen internetissä ilmaiseksi saatavilla, melkeinpä torrent -tekniikkaa helpommin useista verkon streaming -palveluista.

Maailma menettää TPB:n myötä tiedostonjaon pioneerityön tehneen ja myös ensimmäinen 3D-tulostusmallien jakamiseen ryhtyneen torrent -palvelun. Parempi esimerkki tiedostonjaon tärkeydestä on kuitenkin palvelusta löytynyt Nikola Teslan patenttikokoelma. Vaikka en itse sitä kykene hyödyntämään, pieni promille väestöstä pystyy. Jotta teoksen sisältämästä informaatiosta voisi manifestoitua ihmiskunnalle hyötyä, mahdollisimman monella tulee olla siihen esteetön, ilmainen pääsy.

On totta, että TPB oli peli- ja seksisivumainostuotoilla ylläpidetty, rankkaa uudistamista kaipaava latauspalvelu. Muut torrent -palvelut on rahoitettu pitkälti samalla tavalla, mihin suuri osasyy on se, että lain harmaalla alueella toimivissa palveluissa mainostamisessa on suuremmat riskit. Kehitystyökin tuppaa pitkässä juoksussa pysähtymään, jos resursseja ei ole.

Vääntö tiedon- ja tiedostonjaon vapaudeksi jatkuu, eikä taannoinen TPB -takavarikko vielä tarkoita palvelun pysyvää katoamista. Kuten tapana, ihmisyys keksii keinot ylittää kaikki eteentulevat haasteet.

Tapani Karvinen
pj, Piraattipuolue

Piraattien saavutukset europarlamentissa

Mitä piraatit tekisivät EU-parlamentissa? Teot puhuvat puolestaan. Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Pirate Times -verkkosivustolla. (Kuva: CC-zero)

”Olemme  hyvin ylpeitä monista saavutuksissamme Brysselissä, vaikka meillä onkin  ollut parlamentissa vain kaksi edustajaa 750:stä eli 0,27 prosenttia  äänivallasta.” – Christian Engström, Ruotsin piraattipuolueen  europarlamentaarikko

Vuoden  2009 eurovaaleissa Ruotsin piraattipuolue sai 7,1 prosenttia äänistä.  Christian Engströmistä tuli ensimmäinen piraatti europarlamentissa, ja  hän sai seurakseen Lissabonin sopimuksen voimaantultua Amelia  Andersdotterin vuonna 2011. Piraattiparlamentaarikot ovat saaneet paljon  aikaan.

Piraattiparlamentaarikkojen neljä suurinta saavutusta:

ACTA:n pysäyttäminen

Työskentelemällä ahkerasti EU-parlamentissa, ja ulkopuolisten mielenosoitusten tukemina (erityisesti Puolassa), parlamentti kaatoi ACTA-sopimuksen vuonna 2012. ACTA oli kauppasopimus, joka olisi leikannut Internetin vapautta, sallinut tulliviranomaisten kaivella kiintolevyjä / puhelimia / muistitikkuja, ja antanut tekijänoikeusteollisuudelle lisää valtaa heidän taistelussaan tiedostojen jakajia vastaan.

”Kolmesta poikki” -lakien pysäyttäminen

EU:n  telemarkkinapaketti johti osaltaan siihen, että EU-parlamentti edellytti, että jos jonkun Internet-yhteys katkaistaisiin tiedostojen jakamisen vuoksi, se voi tapahtua vasta oikeudenkäynnin jälkeen. Tämä muutos oli yksi asioista, joita Christian Engström auttoi runnomaan läpi paketin valmistelun loppusuoralla. Tämä muutos teki Ranskan  ”Hadopi”-laista, ”kolmesta poikki” -sääntöineen, täysin hampaattoman. Hadopi-virasto  on lähettänyt miljoonia varoituskirjeitä, mutta onnistunut katkaisemaan vain yhden tiedostojen jakajan verkkoyhteyden kahdeksi viikoksi, ja nyt Ranskassa puhutaan koko järjestelmän lakkauttamisesta.

Vihreiden parlamenttiryhmä kopioi piraattien tekijänoikeuskantoja

Piraattien europarlamentaarikot päättivät liittyä Euroopan parlamentissa Vihreät / Euroopan vapaan allianssi -ryhmään. Marraskuussa 2011 ryhmä päätti omaksua Ruotsin piraattimeppien tavoitteet tiedostojen jakamisen suhteen.

Verkkoneutraliteetin turvaaminen

Piraattiedustajat ovat ahkerasti työskennelleet verkkoneutraliteetin puolustamiseksi, ja vastustaneet ajatusta ”erityisten palveluiden” etuajo-oikeudesta Internetissä.  Äänestyksessä torstaina 3. huhtikuuta joukko keskustavasemmistolaisia ja liberaaleja europarlemntaarikkoja kannatti muutoksia, joiden avulla estettiin palveluntarjoajia manipuloimasta verkkoliikennettä tai estämästä pääsyä tietyille verkkosivustoille.

Neljän suuren saavutuksen lisäksi Engström ja Andersdotter ovat puuttuneet moneen muuhunkin asiaan:
  • Puolustaneet ihmisten oikeutta päättää heitä koskevien henkilötietojen käytöstä (tämä työ saatetaan päätökseen seuraavan vaalikauden aikana tietosuojauudistuksen yhteydessä).
  • Edistäneet näkövammaisten oikeutta päästä käsiksi kirjallisuuteen. Aiemmin voimassa on ollut tekijänoikeuksien poikkeus, joka salli kirjallisten töiden muuttamisen saavutettavampaan muotoon (kuten kohokirjoitukseksi), mutta näitä ei  saanut jakaa kansallisten rajojen yli. Nyt ”Euroopan parlamentti on ilmaissut vahvan tukensa sitovalle kansainväliselle sopimukselle WIPO:n puitteissa”.
  • Parantaneet niin kutsuttujen orpoteosten saatavuutta. Syyskuussa 2012 EU-parlamentti hyväksyi direktiivin, joka lisäisi sellaisten töiden digitalisointia, joiden oikeudenhaltijat eivät ole tiedosa (valitettavasti edelleen ehdolla, että tekijänoikeuskorvauksia judutaan maksamaan, jos oikeudenhaltija myöhemmin löytyy).
  • Työskennelleet kasettimaksuja vastaan ja saaneet näkökulmalleen tukea monilta muiltakin europarlamentaarikoilta.
  • Aikaansaaneet tavaramerkkisäännöksiin poikkeuksen, jonka mukaan tavaramerkin omistaja ei voi missään tilanteessa kieltää käyttämästä merkkiään taideteoksissa, yhteiskunnallisessa mielipiteenilmaisussa, tuotevertailuissa tai -arvosteluissa.
  • Edistäneet sitä, että SWIFT-sopimus jäädytettiin toistaiseksi. SWIFT:n tarkoitus oli sallia Yhdysvalloille täysi pääsy kaikkiin europpalaisiin tilisiirtoihin, mutta he keräsivät enemmän tietoa kuin alunperin sovittiin.
  • Edistäneet sitä, että parlamentti tuomitsi Visan, MasterCardin ja Paypalin väärinkäytökset, kun nämä aiemmin estivät joidenkin asiakkaidensa maksuliikenteen: parlamentti ”katsoo,  että on yleisen edun mukaista määritellä objektiiviset säännöt,  joissa  kuvataan olosuhteet ja menettelyt, joiden mukaisesti   korttimaksujärjestelmät voivat yksipuolisesti kieltäytyä   korttimaksumahdollisuuden myöntämisestä”.
  • Edistänyt hintakattoa matkapuhelinten roaming-maksuille Euroopassa. Valitettavasti maksut ovat yhä erittäin korkeat, jopa 20-kertaiset verrattuna valtion sisäiseen mobiililiikenteeseen.
  • Työskennellyt tietosuoja-asetuksen parissa, jotta EU:n alueelle saataisiin yhtenäiset säännökset henkilötietojen suojasta. Big data -yritysten lobbaus on ollut ”erittäin tiivistä”, sillä ne yrittävät tehdä tietosuojasääntelystä mahdollisimman hampaatonta.
  • Työskennellyt tupakkadirektiivin löyhentämiseksi, sillä direktiivi uhkasi rajoittaa nuuskan, sähkösavukkeiden ja vaporisaattorien saatavuutta.
  • Työskennellyt kansallisten teleyritysten monopolistisia käytäntöjä vastaan, ja vaatinut nopeita tietoliikenneinvestointeja.
  • Pyrkinyt parantamaan kansalaisten pääsyä tutkimustuloksiin, sekä selkeyttänyt ja lisännyt avoimuutta tutkimustyöhön liittyvien patenttien osalta.
  • Edistänyt ”digitaaliset vapaudet” huomioonottavaa ulkopoliittista strategiaa, jonka EU on nyt ottanut käyttöön ulkopolitiikassaan.
  • Ollut lisämässä tekijänoikussännösten valmistelun avoimuutta ja demokraattisuutta. Lausuntokierrokset on avattu lobbareiden lisäksi kansalaisille. Tämän myötä julkiseen lausuntokierrokseen saatiin yli 11 000 vastausta.
  • Lisännyt EU-parlamentin toiminnan avoimuutta ja avannut europarlamentaarikon työtä suurelle yleisölle Exile6e-verkkovideosarjan kautta.
Tämä listaus saavutuksista (ja joistakin keskeneräisistä hankkeista) ei ole täydellinen, mutta se kertoo osaltaan siitä, mitä piraattien europarlemntaarikot ovat tehneet EU-parlamentissa päättymässä olevalla kaudella.

 

Päälähteet:

 

 

Alkava viisivuotiskausi ratkaisee vapauksiemme kohtalon

Tämä poliittisen piraattiliikkeen perustaja Rick Falkvingen kolumni julkaistiin alun perin vertaisverkkoasioihin keskittyvällä TorrentFreak-sivustolla:

Euroopan parlamentin vaalit ovat ovella. Äänestyksen alkuun on noin kuukausi aikaa, ja varsinaiset äänestyspäivät ovat 22.-25.5. Verkon vapautta puolustaneet aktivistit ja huolestuneet kansalaiset ovat saavuttaneet viiden viime vuoden aikana monia voittoja, mutta näyttää siltä, että ratkaisevat taistelut käydään seuraavan viiden vuoden aikana. Äänelläsi on väliä.

Euroopan parlamentin jäsenistä äänestettiin viimeksi kesäkuussa 2009. Vaalikausi on nyt lopuillaan, ja vaalit pidetään kuuden viikon kuluttua. Verkon vapautta puolustava liike on saanut ennennäkemätöntä menestystä ja pystynyt pitämään pimeyden voimat kahleissa kuluvana vaalikautena. Seuraavalla kaudella on pelkän pahan vastustamisen sijasta mahdollista kääntää muutoksen suunta ja saada aikaan parannuksia.

Kuten tiedätte, olen ensimmäisen, Ruotsin, piraattipuolueen perustaja. Ruotsin piraattipuolue menestyi vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa ja on sen kautta saanut paljon aikaan osana laajempaa vapausliikettä. Pysäytimme kolmesta poikki -lakien rantautumisen Eurooppaan. Monilta on tainnut jo unohtua, että oli olemassa aivan todellinen vaara siitä, että viihdeteollisuus olisi saanut oikeuden katkaista ihmisten nettiyhteyksiä pelkän sormella osoittelun perusteella. Myös ACTA-sopimuksen pysäyttämisessä oli tärkeää se, että meillä oli omat edustajamme parlamentissa. Verkkoneutraliteettia puolustava kantamme sai tärkeässä ensimmäisessä käsittelyssä juuri taakseen Euroopan parlamentin enemmistön. Onnistuimme myös saamaan merkittävää tukea radikaalille tekijänoikeusehdotukselle, joka muun muassa laillistaisi epäkaupallisen kopioinnin ja kieltäisi DRM-kopiosuojaukset. Tämä vain taustatiedoksi.

Viiden viime vuoden aikana vapausliikkeemme ja melkeinpä kokonainen sukupolvi on onnistunut pitämään pimeyden voimat aisoissa. Seuraavan viiden vuoden aikana meillä on mahdollisuus ottaa aloite omiin käsiimme ja oikeasti parantaa asioita sen sijaan että vain koetamme estää niiden menemisen huonompaan suuntaan. On mahdotonta korostaa liikaa tämän tilaisuuden tärkeyttä. Tilaisuuden hyödyntäminen riippuu kuitenkin siitä, että Euroopan parlamentissa on edustajia, jotka pystyvät olemaan yritysten lobbareita äänekkäämpiä.

Euroopan parlamentin jäsenen on itse asiassa aika helppo olla yrityslobbareita äänekkäämpi. Lobbareilla on valta silloin, ja vain silloin, kun parlamentin jäsenillä ei ole itsellään selkeää näkemystä käsiteltävästä asiasta. Kun parlamentissa on jäseniä, jotka pystyvät kuittaamaan lobbareiden paskapuheet paskapuheina, lobbareiden vaikutusvalta romahtaa nopeasti. Siksi europarlamentaarikoiksi on saatava ihmisiä, yksilöitä, jotka ymmärtävät näitä kysymyksiä ja osaavat pitää meteliä.

Seuraavan viiden vuoden aikana käsittelyyn tulee asioita, joiden kautta pääsemme liputtamaan vapauden puolesta. Euroopan parlamentissa on jo käsittelyssä verkkoneutraliteetin varmistava laki, jossa tehdään selväksi, että kaikki asiakkaat ovat tasa-arvoisia, eivätkä teleyritykset voi suosia yksittäisiä asiakkaita toisten kustannuksella. Tämä on ratkaisevan tärkeää. Kyse on siitä, haluammeko markkinoiden olevan oikeasti vapaita kaikille. Voitimme jo lain ensimmäisen käsittelyn, mutta lakia pallotellaan vielä edes takaisin eri EU-toimielinten välillä, joten asia ratkaistaan tulevalla vaalikaudella.

Verkkoneutraliteetista päätetään lopullisesti seuraavan viiden vuoden aikana.

Vieläkin tärkeämpää on se, että Euroopan Unionin koko tekijänoikeuslainsäädännön perusteet määritellään uusiksi tulevalla vaalikaudella. Aivan kirjaimellisesti kaikki mahdollisuudet ovat avoinna, ja monet yritysten edunvalvojat pyrkivät lyttäämään valinnan- ja sananvapauden. Olemme kuitenkin jo oppineet olemaan heitä äänekkäämpiä ja menestyksekkäämpiä. On todellakin mahdollista saada pitkäaikaisesti varmistettua sananvapauden, viestintäsalaisuuden ja perusoikeuksien toteutuminen verkossa, ja täysin selvästi osoittaa että nämä oikeudet ovat vahvempia kuin voimakkaan, mutta nykyaikana pohjimmiltaan tarpeettoman viihdeteollisuuden kopiointimonopolit.

Tiedostonjakaminen voidaan laillistaa ja kopiosuojaukset kieltää seuraavan viiden vuoden aikana.

Verkon tulevaisuudesta päätetään kuuden viikon kuluttua. Euroopan tapahtumat vaikuttavat muuhun maailmaan. Jos kulttuurin ja tiedon jakaminen laillistetaan Euroopassa, sitä ei voida missään muuallakaan täysin kieltää. Nykypäivän naurettavan tekijänoikeusjärjestelmän kumoamiseen riittää yhdenkin maan päätös. Kunhan tiedostonjakaminen laillistetaan, ja tosiaankin painotan sen olevan aivan mahdollista, vaatimukset kovemmista keinoista tekijänoikeuksien rikkojia vastaan valuvat tyhjiin.

En halua käyttää TorrentFreakin [kolumnin alkuperäinen julkaisupaikka] palstoja vain yritykseen saada lisää ääniä piraattipuolueille. Se olisi tämän arvokkaan palstatilan väärinkäyttöä, eikä siihen ole tarvettakaan kun kaikki muutenkin tietävät, että olen piraattiliikkeen perustaja, ja osaavat suhtautua teksteihini sitä kautta. Lähdin perustamaan piraattiliikettä siksi, että silloin oli, ja edelleenkin on, huutava pula poliitikoista, jotka antavat näille asioille riittävästi painoarvoa. Toisin sanoen, on huutava pula vaaleilla luottamustehtäviin valituista vapausaktivisteista, jotka ymmärtävät verkon tärkeyden.

Pyydänkin kaikkia Euroopassa asuvia äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa. Äänestä ehdokasta, joka ottaa nämä asiat tosissaan.

Ehdokkaan puoluetaustalla ei ole niin väliä. Kaikki samalla asialla olevat ihmiset toimivat joka tapauksessa yhteistyössä Euroopan parlamentissa, puolueesta riippumatta. Tarvitsemmekin parlamenttiin juuri yksilöitä, jotka ymmärtävät verkkoneutraliteetin, perusoikeuksien ja tekijänoikeusjärjestelmän uudistamisen päälle. Jos luet tätä, kuulut hyvin todennäköisesti siihen joukkoon, joka ymmärtää näiden asioiden olennaisen ja arkipäiväisen merkityksen yhteisessä tulevaisuudessamme.

Toukokuussa valta on käsissämme. Pyydän vain, että olet mukana päättämässä.

Käännös: Piraattipuolue. Tekstin ja suomennoksen lisenssi: CC-by-nc
Kuva: Carl Johan Rehbinder / Wikimedia Commons (CC-by-sa)

Mitä tietoyhteiskuntakaari tuo tullessaan?

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan tietoyhteiskuntakaari-nimistä lakihanketta (ks. lain valmistelijan puheenvuoro Finnish Internet Forumissa 25.4., YouTube). Tarkoituksena on koota yhteen keskeiset sähköistä viestintää ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjontaa koskevat säännökset. Piraattipuolue on seurannut hankkeen valmistelua. Annoimme 5.9.2012 kommenttimme silloisesta lakiluonnoksesta, ja 20.5.2013 uudemmasta luonnoksesta.

Lakihankkeesta on viime päivinä uutisoitu lennokkaasti. Uutisoinnissa esille nostettiin verkkoneutraliteetti eli periaate, että liikennettä välittävien teleyritysten on kohdeltava kaikkea verkkoliikennettä tasa-arvoisesti. Ne eivät siis esimerkiksi kilpailullisista syistä saisi hidastaa tiettyjä palveluja tai estää pääsyä joihinkin palveluihin. Klassinen esimerkki on se, että maailmalla monet teleyritykset vaikeuttavat Skype-palvelun kautta soitettavia nettipuheluja, koska katsovat niiden kilpailevan teleyrityksen omien puhelinpalvelujen kanssa.

Verkkoneutraliteettiin kiinnittivät huomiota muun muassa Effi, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus (Jyrki Kasvi) ja tietosuojavaltuutettu. Ongelma lakiluonnoksessa on se, että siinä annetaan teleyrityksille epämääräinen mahdollisuus ”tuotteistaa” palvelujaan, mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa, jää epäselväksi. Uusi viestintäministeri Pia Viitanen on antanut ymmärtää, että ei halua muuttaa nykytilannetta verkkoneutraliteetin suhteen.

Tietoyhteiskuntakaaressa lähinnä yhdistellään muutama laki yhdeksi laiksi. Sisällöllisesti niihin ei ole tulossa kovin kummoisia muutoksia. Lex Nokia -pykälät yksinkertaistetaan, mutta tämä ei käytännössä paranna yksityisyyden suojaa. Sikäli kuin verkkoneutraliteettiasiaan saadaan tyydyttävä ratkaisu, laki tuskin tuo dramaattisen vakavia heikennyksiä saati parannuksiakaan yksityisyyden suojaan ja sananvapauteen. Luonnoksessa on kuitenkin eräitä merkittäviä korjaustarpeita.

Piraattipuolue korosti lausunnossaan seuraavia asioita:

Sähköisen viestinnän tietosuoja

  • Piraattipuolue on tyytyväinen siihen, että välitystietojen (tunnistamistietojen) käsittelyä koskevat sekavat Lex Nokia -pykälät enimmäkseen poistetaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yksityisyyden suoja paranisi. Tilanne pysyy käytännössä ennallaan ja lainsäädännöllisesti palaa lähelle ennen Lex Nokia -pykälien säätämistä vallinnutta tilannetta.
  •  

  • Piraattipuolue vaatii, että välitystietoja saisi käsitellä vain kun se on välttämätöntä (haluamme lisätä välttämätöntä-sanan lakitekstiin). Tunnistamistietojen käsittelystä pitäisi aina ilmoittaa sille, kenen tietoja on käsitelty (mikäli käytännössä mahdollista).
  •  

  • Luonnoksessa annettaisiin liian yleisluontoinen mahdollisuus viestien sisällön tutkimiseen. Kohta on tarkoitettu siihen, että virus- yms. tietoturvatapauksissa myös viestin sisältö voidaan lukea (laki sallii tämän nykyisinkin). Piraattipuolueen mielestä tämä mahdollisuus pitäisi sitoa selkeästi tiettyjen rikosten estämiseen (kuten tietoliikenteen häirintä).
  •  
    Teleyrityksen ja tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajan velvollisuudet

  • Teleyritysten ja tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajien velvollisuuksia estää yhteyksiä ja poistaa aineistoja saatavilta käsitellään tällä hetkellä kolmessa eri laissa. Tietoyhteiskuntakaareen pitäisi sisällyttää selkeyssyistä kaikki olennaiset palveluntarjoajien velvoitteet.
  •  

  • Piraattipuolueen mielestä palveluntarjoajille ei pitäisi asettaa velvollisuuksia poistaa aineistoja ilman oikeuden päätöstä. Lisäksi tekijänoikeuslakiin sisältyvä menettely, jonka perusteella Pirate Bay on Suomessa sensuroitu, tulisi kumota.
  •  

  • Tietoyhteiskuntakaareen sisällytetään nykyinen laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta, mutta pykälät jäisivät sisällöllisesti ennalleen, ja lisäksi sananvapauslaki ja tekijänoikeuslain säännökset jäisivät ennalleen. Tietoyhteiskuntakaari ei siis vaikuttaisi nykyiseen Pirate Bay -sensuuriin, eikä muutenkaan parantaisi sananvapaustilannetta. Toisaalta tilanne ei myöskään tältä osin heikenny.
  •  
    Teletietojen tallennusvelvollisuus

  • Teletiedot pitäisi Piraattipuolueen mielestä tallentaa vain direktiivin edellyttämän vähimmäisajan eli kuusi kuukautta. Nyt ne säilytetään vuoden ajan.
  •  

  • Tietoyhteiskuntakaaren luonnoksessa on sekava kohta (147 §), jonka mukaan tietyissä tilanteissa saataisiin tallentaa myös tietoja siitä, millä verkkosivuilla tietystä IP-osoitteesta on käyty. Perusteluna on se, että tämä olisi käyttäjän yksilöimiseksi välttämätöntä tietyissä tilanteissa muun muassa ”IPv4-osoitteiden rajallisen määrän ja IPv6:een siirtymisen viivästymisen” takia. Piraattipuolueen mielestä tällaiset kuluttajista riippumattomat tekniset syyt eivät ole hyväksyttäviä perusteita yksityisyyden suojan kaventamiselle.
  •  
    Eräistä rangaistuksia ja pakkokeinoja koskevista säännöksistä

  • Tietoyhteiskuntakaareen sisältyisi rangaistussäännökset tietosuojarikkomuksesta. Luonnoksessa todetaan tällä hetkellä, että ”rangaistusta ei tuomita, jos rikkomus on vähäinen”. Piraattipuolueen mielestä kyseinen kohta pitää poistaa, koska se heikentäisi tietosuojasäännösten noudattamista.
  •  
    Alle 15-vuotiaita ja vajaavaltaisia koskevien sijaintitietojen käsittely

  • Nykyisessäkin laissa oleva alle 15-vuotiaan huoltajan ja täysi-ikäisen vajaavaltaisen edunvalvojan oikeuksia koskeva sääntely on ongelmallista. Säännöstä voi tulkita niin, että esimerkiksi huoltaja voisi alle 15-vuotiaalta kännykän haltijalta lupaa kysymättä asettaa kännykkään sovelluksen, joka lähettäisi huoltajalle ajantasaisia sijaintitietoja. Tällaista oikeutta huoltajalla ei muiden lakien (perustuslaki, rikoslaki) perusteella ole, minkä pitäisi käydä selkeästi ilmi lainkohdasta tai sen perusteluista.
  •  
    Sananvapausongelmat televisio- ja radiotoimintaa koskevissa säännöksissä

  • Nykyisessä laissa on EU-säännösten ja kansainvälisten sopimusten takia pikkutarkkaa säätelyä esimerkiksi siitä, montako minuuttia mainoksia tv- tai radiokanava saa esittää tuntia kohti, ja kuinka suuren osan kanavan lähettämistä ohjelmista tulee olla eurooppalaista tuotantoa. Piraattipuolueen mielestä tällainen sääntely rikkoo sananvapautta, mutta asialle ei voi tietoyhteiskuntakaaren yhteydessä tehdä mitään, koska sääntely tulee kansainväliseltä tasolta.
  •  

  • Laki antaa myös huomattavan epämääräisen ja laajan mandaatin viestintävirastolle ja eräissä tapauksissa hallitukselle määrätä tv- tai radiokanavan toiminnan keskeytettäväksi. Piraattipuolue vaatii tähän rajoituksia ja parempaa oikeusturvaa.
  •  
    Lapsipornografian levittämisen estotoimet

  • Alun perin tietoyhteiskuntakaareen olisi sisällytetty myös nykyinen laki lapsipornografian levittämisen estotoimista, jonka perusteella poliisi ylläpitää teleyrityksille toimitettavaa estolistaa väitetyistä lapsipornosivustoista. Uusimmassa luonnoksessa näitä pykäliä ei jostain syystä enää ole, vaan laki jäisi voimaan erillisenä lakina.
  •  

  • Piraattipuolueen mielestä laki pitäisi tietoyhteiskuntakaaren säätämisen yhteydessä kumota. Tiettävästi suurin osa teleyrityksistä ei pidä sensuurilistaa oletuksena päällä, eikä listaa ole viime aikoina ilmeisesti päivitetty. Laki on toimimaton ja sananvapauden kannalta ongelmallinen monestakin syystä. Esimerkiksi lakia kritisoiva Lapsiporno.info-sivusto lisättiin perusteettomasti sensuurilistalle. Sivusto on edelleen periaatteessa sensuurissa, ja sen ylläpitäjä on joutunut maksamaan tuhansia euroja oikeudenkäyntikuluja.
  •