ACTA on saanut paljon hyvää aikaan

Menneinä viikkoina on tapahtunut paljon. ACTAn saama huomio on nostanut tekijänoikeuskeskustelun päivänpolitiikkaan, ja tuntuu, että myös muut kuin piraatit ovat alkaneet ottaa asioista selvää.

Tuskin kukaan meistä osasi odottaa näin hyviä tuloksia, kun häthätää Suomessakin kyhäsimme ensimmäistä mielenosoitusta helmikuussa. Tämä, jos mikä, valaa uskoa siihen, että kansalainen voi vaikuttaa!

Torstaina, 8. maaliskuuta, eduskunnan kyselytunti antoi jo viitettä, että Kokoomus on Suomessa melko lailla yksin ACTAn takana – ja jo puolustuskannalla. Hallituskumppaneiden kysymykset ja Stubbin selittelyt ovat minulle erityisen mieluisaa luettavaa.

Jo aiemmin oppositiosta on kuulunut hyvin kriittisiä ääniä sekä ACTAa että koko nykyistä tekijänoikeusjärjestelmää kohtaan. Mutta nyt myös hallituksen sisäinen oppositio on herännyt, minkä saattoi haistaa jo tuosta kyselytunnista.

Kansalaisinfo perjantaina 9.3.

Jaakonsaari, Jungner, Palmulehto, Rechardt, Kaleva, Nojonen

 

Tuota kyselytuntia seuraavana päivänä eduskunnan Kansalaisinfossa kuulosti, että jopa Mikael Jungnerilla olisi piraattihattu päässä. Jo avauspuheenvuorossaan hän harhautui puheenaiheena olleesta ACTAsta, edeten Lex Nokian ja jopa Guggenheimin kautta kritisoimaan ensin suljettujen ovien politiikkaa, ja sitten koko nykyistä sisältöteollisuutta ja IPR-monopolien valtaa:

”Meillä on tää vanha hallintaan perustuva maailma, jossa sisältöjä jaetaan mekanismeilla, joissa on portinvartijoita, jotka on isoja, lähes monopoleja tai oligopoleja, ja se rahantekokone, ja se tavoitteellisuus ja jäykkyys on selkeesti haittaamassa tän sisältöteollisuuden ja luovuuden mahdollisuuksia.”

”Kiitos tekniikan, yksittäisellä ihmisellä on mahdollisuus tänään tehdä huikeita asioita; mutta kaikki tää potentiaali jää toteutumatta sen takia, että meillä on rakenteita, jotka pakottaa toimimaan tietyllä tavalla.”

Erityisen mieleenpainuva pointti Jungnerilta oli, että olemme rakentaneet Atlantin yli ”valtavan putken Yhdysvaltoihin”, ja että raha tuossa putkessa virtaa nimenomaan länteen päin, sikäläisen teollisuuden ehdoilla.

Euroopan pelikehittäjiä edustanut Jari-Pekka Kaleva oli ACTAn suhteen pessimistinen, ja koki sen pikemminkin uhkaavan kuin suojelevan alaansa. Hänen teollisuutensa on sopeutunut Internetiin mainiosti, ja on verkon avoimmuudesta ja vapaudesta riippuvainen. Portinvartija- ja sensuurijärjestelmät asettaisivat pienemmät pelifirmat oitis alisteiseen asemaan:

Ulkoministeriön kaupallinen neuvos Mary-Anne Nojonen jatkoi esimiehensä Stubbin selittelyjä: ”sopimus nyt on tällainen, kun ei ne muut mihinkään muuhunkaan suostuneet” (vapaasti suomennettu). Aivan kuin Suomen olisi ollut pakko allekirjoittaa edes jotain?

IFPIä edustanut lakimies ja Gramexin hallituksen jäsen, Lauri Rechardt, oli selkeästi ACTAn ja vahvempien tekijänoikeuksien kannalla. Mutta mies vain hieroi naamaansa, virnuili väkinäisesti, ja pyöritteli päätään vähän väliä, kun puheenvuoro toisensa jälkeen kyseenalaisti hänen hienon bisneksensä, joka on imeä rahaa tekijänoikeusdinosaurusten kuolinkamppailusta.

Rechardt aloitti oman avauspuheenvuoronsa suoraan TO-propagandabingolla: ”työpaikat… henki ja terveys… järjestäytynyt rikollisuus”.

Myöhemmin yleisön eturivistä löytynyt Poptorin Erkki Puumalainen kyseenalaisti Rechardtin näkemyksiä rajusti – hänen mukaansa muun muassa:

”Nää isot jätit, jotka omistaa nyt, jotka on ostaneet nää Fazerit ja kaikki […] Ne saavat itse asiassa paljon paremmat bisnekset siitä ettei ne tee mitään, elikkä vaan jatkaa sitä suoja-aikaa.”

”Se 60-luku, he eivät ole maksaneet siitä mitään, silloin kun on 25 vuodesta suoja-aika kasvanut 50 vuoteen, sillä välillä syntyi vain arvonnousu sille omistukselle, ja kun siitä syntyy sitten suvereeni määräysvalta, jossa voi vaikuttaa muihin liiketoimintoihin, niin tää on kansallinen kysymys, ja tää synnyttää vääjäämättä arvokeskustelutarpeen.”

Puumalaisen mukaan artistien varsinainen työnteko on muuttunut lähes arvottomaksi, ja tuon työn tulokset siirretään järjestelmällisesti ulkomaisen verotuksen piiriin, tuottamaan riskitöntä rahaa vuosikymmeniksi. Vaikea olla eri mieltä siitä, että tämä on todellinen ongelma.

 

Tampereen mielenosoitus lauantaina

Viime tingassa järjestyneellä laina-autolla me helsinkiläiset pääsimme ulkoiluttamaan ACTA-possukylttiämme myös Tampereelle. Sorsapuistoon kerääntynyt noin sadan ihmisen mielenosoitus oli Tampereen mittakaavassa huomiotaherättävän iso. Poliisiauton johtaman pikamarssin jälkeen päästiin asiaan Keskustorilla.

Ensimmäisinä äänessä olivat Tatu Ahponen (Vanu) ja Olga Haapa-aho (Virnu):

Harri Kivistö (Piraattipuolue):

Kyuu Eturautti edusti Sananvapauden puolesta ry:tä:

Oula Lintula Muutos 2011-puolueesta:

Tällä hetkellä lähinnä Iron Sky-leffasta tunnetulla Jarmo Puskalalla oli hyvin sama näkökulma kuin Timo Vuorensolalla pari viikkoa aiemmin Helsingissä:

Puskala on muuten nyt valittu uuteen tekijänoikeuksien neuvottelukuntaan, jonka koostumus vaikuttaa paljon tasapuolisemmalta kuin entisen tekijänoikeustoimikunnan. Voin vain toivottaa menestystä.

Vielä lopputerveisiksi neljä puheenvuoroa yleisöltä:

Olette hienoja ihmisiä. Kiitoksia ja aplodit!

Tällä viikolla ACTA-asia on ollut Ylellä esillä ainakin kolmesti:

Tiistainen Ylen Aamu-TV:ssä Effin Ville Oksanen vs. ulkoministeriön Mary-Anne Nojonen:

http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1481363

Radiossa, ensinnäkin Palmulehto ja Rechardt:

http://areena.yle.fi/audio/1331731200013

Sitten, Internet-yhdistyksen, Effin ja Housemarquen edustajat keskustelevat hieman:

http://areena.yle.fi/audio/1331724175113

Blogauksen Kuvat ja videot: Hannu Mäkäräinen, Jönni Heinistö, minä

Kaikkea sisältöä saa käyttää vapaasti.

Kasvi ja Effi tekijänoikeusasioiden neuvottelukuntaan

Vuoden 2011 lopussa toimikautensa päättäneen tekijänoikeustoimikunnan tilalle on nimitetty uusi tekijänoikeusasioiden neuvottelukunta. Tekijänoikeustoimikunnan kokoonpano oli erittäin vahvasti painottunut musiikkialan ja mediayhtiöiden suuntaan. Uuden neuvottelukunnan kokoonpano on monipuolisempi.

Uuteen neuvottelukuntaan nimitettiin ”hyviksistä” Effin Ville Oksanen ja entinen vihreiden kansanedustaja, nykyinen TIEKE:n tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki kasvi. Tämä on kulttuuriministeri Paavo Arhinmäeltä tervetullut kädenojennus terveemmän tekijänoikeuskeskustelun luomiseksi.

Arhinmäki veti kotiinpäin sikäli, että paikan sai kolme taustaltaan vasemmistoliittolaista: Star Wreck ja Iron Sky -projekteista tuttu käsikirjoittaja Jarmo Puskala, Suomen näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien toiminnanjohtaja Minna Sirnö sekä tutkijatohtori Juho Lindman. Sirnö on vasemmistoliiton entinen kansanedustaja. Puskala ja Lindman ovat olleet vasemmistoliiton ehdokkaina vaaleissa.

Edellämainittujen nimityksille on toki asiallisiakin perusteluja. Lisäksi Puskala kuuluu piraattien kannalta ”hyviksiin” ja Lindmanin väitöskirja käsitteli avointa lähdekoodia. Hän on lisäksi toiminut Effin rahastonhoitajana. Lupaavaa.

Kaikkein hilpein uutinen on kuitenkin se, että suulaimmat piraattien vastustajat, TTVK:n Antti Kotilainen ja kirjailija Jarkko Tontti, eivät saaneet jatkokautta. Tätäkin voinee pitää Arhinmäeltä jonkinlaisena kannanottona. TTVK:lla ei ole enää lainkaan edustusta!

Neuvottelukunnan kokoonpano on muutenkin monipuolisempi kuin edeltäjänsä. Elokuva-ala, kirjastot, yliopistot sekä teatteri- ja mediatyöntekijät ovat saaneet omat edustajansa. ”Pahikset” ovat toki edelleenkin vahvasti edustettuna: Kopioston Pekka Rislakki, Teoston Katri Sipilä, Lyhdyn Lauri Kaira, musiikkiteollisuuden Lauri Rechardt.

Neuvottelukunta tuskin esittää lain tiukentamista tällaisella kokoonpanolla, mutta tuskin myöskään merkittäviä lievennyksiä. Neuvottelukunnan esitykset ministeriölle eivät varmaankaan tule olemaan yksimielisiä. Todennäköisesti niissä on useampia vaihtoehtoja, ja Arhinmäelle itselleen jää vapaampi harkintavalta. Jos neuvottelukunnalta jotain voisi toivoa, se olisi esitys jonkinlaisesta katosta tekijänoikeusrikoksista tuomittaviin korvauksiin. Pidän tätä kuitenkin epätodennäköisenä. Liikoja ei kannata odottaa.

Piraattipuolueen näkökulmasta myönteiseksi näen, että tiedon saaminen neuvottelukunnan toiminnasta on varmasti aiempaa parempaa. Vaikutusmahdollisuudetkin ovat paremmat, kun keskusteluyhteys syntyy ainakin Kasvin, Puskalan ja Oksasen kautta.

Miten olisi karkotus Yhdysvaltoihin?

Englantilainen opiskelija Richard O’Dwyer on pahoissa ongelmissa. Hän ylläpiti sivustoa, jolla linkitti muilta sivustoilta katsottavissa oleviin TV-ohjelmiin. Kaikki, mitä hän teki, oli hänen kotimaassaan laillista – mutta se ei häntä auttanut.

Yhdysvaltain tulliviranomaiset takavarikoivat O’Dwyerin sivuston, tvshack.netin, domain-osoitteen jo kesäkuussa 2010. Tämä onnistui, sillä .net -osoitteita hallinnoidaan Yhdysvalloista käsin. O’Dwyer reagoi tähän vain rekisteröimällä uuden domainin, johon jenkkiviranomaisilla ei ollut hallintaa. Kaikki hyvin? No ei.

Vain kuukausia myöhemmin poliisit, mukanaan kaksi tuntematonta amerikkalaista miestä, tulivat vierailulle O’Dwyerin kotiin. Tämä oli jo varsin erikoinen huomionosoitus. Ihan ystävällismielisen keskustelun jälkeen hän päätti vapaaehtoisesti ajaa sivustonsa alas, välttääkseen mahdolliset ongelmat.

Joka tapauksessa häneltä takavarikoitiin tietokoneita. Mutta kun ei ollut tehnyt mitään väärää, niin miksi pelätä?

Pelon aihe materialisoitui keväällä 2011. Britannian poliisi oli kyllä päättänyt lopettaa jutun tutkinnan, mutta Yhdysvallat vaati O’Dwyeriä luovutettavaksi!

Ja tässä kuussa brittioikeus päätti, että O’Dwyer voidaan lähettää Yhdysvaltoihin tuomittavaksi rikoksistaan.

Vielä kerran: O’Dwyer ei tehnyt mitään mitään laitonta kotimaassaan. Myöskään hänen sivustonsa ei sijainnut amerikkalaisella palvelimella. ”Rikos” Yhdysvaltalaisia oikeudenhaltijoita vastaan tapahtui siis kokonaan maassa, jossa rikosta ei voinut tapahtua. Ja nyt tuon maan oikeus on määrännyt hänet luovutettavaksi Yhdysvaltoihin.

Yhdysvalloissa tuomio ”rikoksesta” voi olla vuosien vankeus. Plus tietenkin tähtietieteelliset korvaukset – joita O’Dwyer tuskin pystyy ikinä maksamaan.

Melko sanattomaksi vetää. Perusteluina oikeuden päätöksessä mainittiin, että rikos olisi vaikuttanut Yhdysvaltoihin; osa TV-ohjelmista oli amerikkalaisia, kuten oli osa niiden katsojistakin. Joten O’Dwyer oli edistänyt tai helpottanut rikosta Yhdysvalloissa. Linkittämällä toisten tarjoamia ohjelmia Isossa-Britanniassa.

Wired: US wins extradition of Richard O’Dwyer

ArsTechnica: US Wins Extradition of College Kid From England

ACTA oikeuteen, protestit jatkuvat

Muun muassa nettipiratismia koskeva kansainvälinen ACTA-sopimus menee EU-tuomioistuimen käsittelyyn. Tuomioistuin tarkistaa, vastaako sopimus EU:n perusoikeussäännöksiä. Päätös tehtiin sen jälkeen kun Saksa ja eräät pienemmät EU-maat olivat ilmoittaneet lykkäävänsä sopimuksen allekirjoittamista omalta osaltaan toistaiseksi. Käsittely tuomioistuimessa kestänee ainakin vuoden. Ks. EuroparlTV:n video aiheesta, sisältää Ruotsin piraattipuolueen europarlamentaarikko Christian Engströmin kommentit.

Seuraava kansainvälinen ACTA-mielenosoituspäivä on lauantaina 10.3. Suomessa mielenosoitus pidetään tällä kertaa Tampereella. Kokoontuminen klo 14 Sorsapuistossa, josta marssitaan Keskustorille. Keskustorilla puheita. Tuo mukaan omat kylttisi, ideasi ja tarmosi! Järjestäjinä ovat Pirkanmaan piraatit, Tampereen vasemmistonuoret ja Tampereen vihreät nuoret. Ilmoittautua voi Facebookissa. Banderolleja ja kylttejä suunnitellaan Hämeen Vasemmistonuorten toimistolla (Näsilinnankatu 22 A, toinen kerros, summerissa lukee ”Vasemmistonuoret”) 9.3. klo 18.00.

Helsingissä pidettiin 25.2. jo toinen ACTA-mielenosoitus, johon osallistui reilu parisataa ihmistä. Lisäksi Lahdessa pidettiin samana päivänä mielenosoitus, jossa oli osanottajia reilu parikymmentä.

Iron Sky- ja Star Wreck -elokuvaprojekteista tuttu ohjaaja Timo Vuorensola piti puheen Helsingin mielenosoituksessa, kuten myös Helsingin piraattien puheenjohtaja Raoul Plommer sekä Vasemmistonuorten ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden edustajat. Helsingin mielenosoituksista löytyy runsaasti videoita YouTubesta.

Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) lähetti mielenosoitukselle kirjalliset terveiset:

Kansalaiset ovat esittäneet ACTA-sopimusta kohtaan voimakasta kritiikkiä.  On hienoa, että meillä Suomessa ja laajemminkin Euroopassa on aktiivinen kansalaisyhteiskunta, joka saa  aikaan muutosta. Euroopan komissio päätti keskiviikkona pyytää Euroopan unionin tuomioistuimen lausuntoa Acta-sopimuksesta ja sen yhteensopivuudesta perusoikeuksien kanssa.

Otin tiedon ilolla vastaan. EU-tuomioistuimen päätöksen saaminen asiassa on todella tervetullut uutinen, koska se selventää tietoa Acta-sopimuksesta ja sen vaikutuksesta. Avoimuuden lisääminen Acta-sopimuksen ympärillä on erittäin tärkeää, sillä sopimusneuvotteluissa korostui pitkään avoimuuden puute.  Kansalaisten Acta-sopimusta kohtaan esittämä kritiikki ja huoli on otettava vakavasti ja asiasta on voitava käydä avointa keskustelua. Me Vihreät tulemme seuraamaan asiaa tarkkaan.

Helsingin piraattien puheenjohtaja Raoul Plommer varoitti mielenosoituksessa pitämässään puheessa tuudittautumasta siihen, että ACTA olisi kaatumassa:

Nyt euroopanlaajuinen, ennennäkemätön liikehdintä Internetin vapauden puolesta on jo vaikuttanut päättäjiin, ja komissio on laittanut ACTA:n jäihin odottamaan Euroopan tuomioistuimen arviota. Älkää antako sen kuitenkaan hämätä: tämä on pelkkää viivytystaktiikkaa! Komissio pelkää, että jos ACTA nyt tulisi parlamentin äänestykseen, se torjuttaisiin. Se torjuttaisiin samalla tavalla kuin monet muut epädemokraattisesti junaillut kabinettisopimukset.

Voi olla, että tuomioistuin vaatii sopimukseen tehtäväksi joitakin kosmeettisia korjauksia, joiden jälkeen sopimusta yritetään taas ajaa läpi ilman, että olennainen sisältö olisi muuttunut. Nyt saatiin lähinnä hengähdystauko, ja sekin pitää käyttää hyödyksi aktiiviseen vastustukseen.

Lisätietoja:
Effin Ville Oksasen tuorein blogikirjoitus ACTA-sopimuksesta
Edrin kirjoitus ACTA:n odotettavissa olevista käsittelyvaiheista

Effin ACTA-sivusto

ACTA-mielenosoitus sujui mainiosti

ACTA-sopimusta vastustava mielenosoitus lauantaina 11.2. Helsingin keskustassa onnistui hyvin. Mielenosoitukseen osallistui pari-kolmesataa ihmistä ja samaan aikaan mielenosoituksia järjestettiin parilla sadalla paikkakunnalla ympäri Eurooppaa. Suomen ACTA-mielenosoitusta voi pitää osoituksena verkkoyhteisöjen voimasta. Varsinainen organisoijajoukko oli pieni porukka piraattien / Effin aktiiveja ja aikataulu oli hyvin tiukka. Silti sana saatiin leviämään kohtuullisesti ja osanottajamäärä oli suomalaisittain hyvä.

Mielenosoitus huomioitiin myös julkisuudessa:
Helsingin Sanomat
MTV3.fi
Tietokone
Tv-uutiset (Yle Areena, ks. 7 min 50 s kohdalla)


Kuva: Lotta Söderholm. Lisenssi: CC-by-nc-sa.
Laajemminkiin Yhdysvaltain SOPA/PIPA-lakiesitystä vastaan organisoitu toiminta ja Euroopan laajuinen ACTA-protestointi ovat osoittaneet verkon tehokkuuden ruohonjuuritason kansalaisaktivismin järjestämisessä. Tieto liikkuu nopeasti, pienellä vaivalla ja lähes ilmaiseksi. Mielenosoitusten tärkein tehtävä on kuitenkin toimia yleisinä huomion herättäjinä ja luoda uusia yhteyksiä asioista kiinostuneiden ihmisten välille. Todelliseen muutokseen pelkät mielenosoitukset eivät riitä, ellei kansanliike saa tuekseen voimakkaita, erityisesti taloudellisia intressejä. ACTA:n tapauksessa näin on käymässä, sillä ainakin teleyritykset ovat kritisoineet ACTA:a ja myös suuret verkkopalvelut heräsivät SOPA/PIPA-lain yhteydessä.

Nyt jo Saksakin on lykännyt sopimuksen allekirjoittamista. ACTA:a vastustava kansanliike ei aio antaa asian liukua pois julkisuudesta niin, että kulisseissa ACTA:n täytäntöönpanoa voitaisiin alkaa viedä eteenpäin kaikessa hiljaisuudessa. Tämän vuoksi uusi kansainvälinen mielenosoituspäivä on tulossa. Näillä näkymin Suomessakin mielenosoitetaan seuraavan kerran jo 25.2.

ACTA on vaarallinen kauppasopimus

Kauppasopimukseksi naamioitu ACTA on todellisuudessa yksi merkittävimmistä sananvapautta rajoittavista sopimuksista koskaan. Osoitan teille nyt yksityiskohtaisesti, miksi olen ACTAsta näin huolestunut, joten pidelkää kiinni, selostus ei ole ihan lyhyt.

  1. ACTA estäisi EUta ja sen jäsenvaltioita sekä muita allekirjoittaneita maita muuttamasta tekijänoikeus- ja patenttilakejaan lievemmiksi. ACTA jättäisi liikkumavaraa vain tekijänoikeuksien laajentamisen puolesta eikä antaisi korjata immateriaalioikeuksíen omistajien brutaaliksi ja liioitelluksi todettuja vaatimuksia ja rangaistuksia. Muutokset tekijänoikeus- ja patenttilakeihin eivät olisi enää yksittäisten kansojen omissa käsissä vaan ne säädeltäisiin ylemmältä taholta, käytännössä Hollywoodista käsin. Sopimus siis kaventaisi kansallista itsemääräämisoikeutta ja siirtäisi valtaa mediayhtiöiden käyttöön.
  2. Jos ACTA hyväksytään, viihdeteollisuuden on mahdollista myös uhkailla internet-operaattoreita rikosoikeudellisilla seuraamuksilla ”avunantorikkomusten”  varjolla (art.23.4) kun taas ”yhteistyö” molempien osapuolten välillä tarkoittaisi käytännössä teosoikeudenhaltijoiden operaattoreille sanelemia toimenpiteitä. (art.27.3). Näin on jo nähty tapahtuvan Suomessa ja onkin erittäin kyseenalaista onko Elisan saama uhkasakko lain sallimissa puitteissa langetettu. ACTA mainitsee lisäksi ”ripeät toimenpiteet jatkuvien loukkausten suitsimiseksi” (art.27.1)., joka minusta kuulostaa hutkimiselta ennen tutkimista.
  3. Neuvottelut pidettiin mahdollisimman pitkään salassa jopa niin, että ne ohittivat jo olemassa olevat kansainväliset immateriaalioikeudelliset päätöksentekoelimet (WIPO, WTO). Sopimusta luonnosteltiin ilman merkittävää panosta kansallisten parlamenttien, poliitikkojen tai kansalaisten taholta. Vaikka ACTAa neuvoteltiin alunperin enimmäkseen rikkaiden valtioiden kesken, sillä on maailmanlaajuisia seurauksia. Ensinnäkin se luo uusia sääntöjä Internettiin, joka on perusluonteeltaan maailmanlaajuinen, ja toiseksi sen standardeja tullaan soveltamaan muihinkin kuin sopimuksen osapuoliin Yhdysvaltojen vuosittaisen Erikoisprosessi 301:n kautta.
  4. Sopimus luo uuden maailmanlaajuisen instituution, ”ACTA komitean”, joka asetetaan hoitamaan ACTAn toimeenpanoa ja tulkintaa. Komitea koostuu vaaleitta valituista henkilöistä, joilla ei ole oikeudellista velvoitetta olla avoimia menettelyissään. ACTA edustaakin vanhentunutta ylhäältä alaspäin tarjottua mielivaltaista yhteiskuntamallia joka ei ole linjassa nykyaikaisten, avoimuuden puolesta puhuvien hallitusten kanssa, ei sisällöllisesti, eikä demokraattisen lainsäädäntöprosessin kannalta.
  5. Sopimuksen 27. Artikla esittää pakotteita immateriaalioikeuksien haltijoiden etujen turvaamiseksi, muttei kuitenkaan velvoita maata noudattamaan ihmisoikeuksia (yksityisyys, sananvapaus) näin tehdessään. Tämä pykälä oikeuttaa ja kannustaa käyttäjien valvontaan ja jopa rankaisuun normaalien oikeuskäytäntöjen ulkopuolisella harmaalla alueella, jossa rikkurille voidaan lähettää isonumeroinen rahallinen uhkakorvausvaatimus ilman pitäviä todisteita. Tämän jälkeen syytetyn pitäisikin todistaa syyttömyytensä oikeuden edessä jos ei halua uhkailuihin alistua.
  6. Kyseessä on systeemi, jossa toimeenpanijoilla eli tekijänoikeuksien edunvalvojilla on päivänselvä eturistiriita päättäessään jonkin toiminnan laillisuudesta: musiikkilevyjä jakanut ihminen muuttuu turhan helposti vastentahtoiseksi, maksavaksi asiakkaaksi. Olettaen toki että rehellinen työ ja siten satojen tuhansien eurojen korvausvaatimusten (joita Teosto haluaa nimittää hyvityksiksi) maksaminen on realistinen vaihtoehto.
  7. ACTA edellyttää myös internetoperaattoreita paljastamaan asiakkaidensa henkilöllisyydet   immateriaalioikeuksien haltijoille syytöstä vastaan. Nykyään näihin tietoihin pääsee lain mukaan käsiksi vain poliisi ja silloinkin vain oikeuden päätöksellä. Maailmalla on jo ollut paljon tapauksia  joissa syytteen on saanut syytön ihminen  tai jossa muuten vain on ylitetty kohtuuden rajat jo kauan aikaa sitten.

ACTAa on lähdetty vastustamaan jo useissa Euroopan maissa, merkittävimmin Puolassa, Tsekeissä ja Slovakiassa. Maailmanlaajuinen, ACTAn vastainen päivä on 11.2. jolloin myös Helsingissä järjestetään mielenosoitus. Kehoitankin kaikkia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavia ihmisiä saapumaan paikalle.

ACTA ratifioidaan tämän hetkisten tietojen mukaan EU-parlamentissa kesäkuussa ja Suomessa syksyllä. Ota yhteyttä Suomen europarlamentin ja eduskunnan kansanedustajiin ja kerro mitä olet ACTAsta mieltä. Vain osoittamalla tietoisuutta laista ja sen epäkohdista, saamme pitää oikeutemme nykyaikaiseen, vapaaseen ja luottamukselliseen tiedonvälitykseen.

Piraattipuolue ottaa kantaa tekijänoikeustoimikunnan mietintöön

Tekijänoikeustoimikunta julkaisi tammikuun lopussa merkittävän mietinnön, jossa ehdotettiin muun muassa pysyvää ”piraattisivustojen” sensurointijärjestelmää. Ks. opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote sekä Piraattipuolueen lehdistötiedote. Mietinnöstä on tehty lausuntopyyntö. Piraattipuolue antaa asiasta lausunnon. Puoluehallitus on hyväksynyt suuntaviivat lausuntoa varten.

Tekijänoikeustoimikunnan mietinnössä on neljä osiota:

1. Tv-, radio- ja lehtiarkistoissa olevien teosten julkaisemista netissä helpotetaan. Oletukseksi tulee, että tällainen arkistomateriaalin uudelleenjulkaisu netissä Elävä arkisto -tyyppisissä palveluissa on sallittua, ja tekijän pitää erikseen halutessaan kieltää se. Tämä parantaisi merkittävästi vanhojen teosten saatavuutta.

2. Toimikunta ehdottaa myös säännöksiä teleoperaattoriin kohdistettavasta estomääräyksestä. Tuomioistuin voisi määrätä teleoperaattorin (verkkoyhteyden tarjoajan) estämään asiakkailtaan pääsyn tekijänoikeutta loukkaavalle verkkosivulle, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon aineistoa yleisön saataviin saattavan henkilön, välittäjän tai tekijän oikeudet.

(Tämänhetkinen Elisalle pakotettu Pirate Bay -sensuuri on väliaikainen toimenpide ja sidoksissa oikeudenkäyntiin Pirate Bayn ylläpitoa vastaan. Muutoksen myötä systeemistä tulisi pysyvä.)

3. Mietinnössä arvioidaan myös ns. verkkotallennuspalveluiden oikeudellista luonnetta eli sitä, onko mahdollista pitää tv-ohjelmien tallennuspalveluissa tapahtuvaa tallentamista yksityisenä kopiointina vai edellyttävätkö palvelut tekijänoikeuden haltijoiden lupaa. Asian selventämiselle on olemassa neljä vaihtoehtoa 1) yksityisen kopioinnin rajoitussäännöksen täsmentäminen ja kopioinnin korvaaminen hyvitysmaksun tuotolla, 2) suora lisensiointi, 3) kollektiivinen lisensiointi, tai 4) sopimuslisenssisäännös.

4. Mietintöön on liitetty selvitys, joka käsittelee kaupallisen linkittämisen tekijänoikeudellisia ongelmia, erityisesti tilanteessa, jossa ansiotarkoituksessa rakennetaan uusia palveluita automaattisen linkittämisen avulla (uutisaggregointi).

Piraattipuolueen tulevan lausunnon suuntaviivat:

1. Kannatetaan ehdotusta tv-, radio- ja lehtiarkistojen käytön helpottamisesta.

2. Vastustetaan ehdotusta teleyrityksille tulevasta ”estomääräyksestä” eli pysyvästä ”piraattisivustojen” sensuroinnista.

3. Vaaditaan, että verkkotallennuspalveluiden käyttö pitäisi nähdä yksityisenä kopiointina, johon ei tarvitse erillistä lupaa tekijöiltä. Kannatetaan siis mietinnössä esitettyä vaihtoehtoa 1), koska se on ainoa, joka ei vaikeuttaisi uusien palveluiden kehitystä.

4. Puolustetaan näkemystä, että linkittäminen on aina vain aineistoon viittaamista, ei sisällön tuottamista. Aggregointi- yms. palveluiden kehitystä ei pidä vaikeuttaa.

5. Painotetaan tekijänoikeustoimikunnan yksipuolista kokoonpanoa. Vaaditaan, että vastaaviin toimielimiin on jatkossa otettava mukaan tietoyhteiskuntaosaajia, kansalaisjärjestöjä sekä palveluiden tarjoajien edustajia.

Lehdistötiedote: Suomi allekirjoitti ACTA:n – valmisteleva europarlamentaarikko erosi protestina

Suomi ja 21 muuta EU-maata allekirjoittivat eilen 26.1. paljon kritisoidun Anti-Counterfeiting Trade Agreement eli ACTA-sopimuksen. Sopimus on kerännyt paljon vastustusta muun muassa sen kyseenalaisten ihmisoikeuksiin kajoavien ongelmien, sekä salassa valmistelun vuoksi. Sopimus vaarantaa oleellisesti verkon toimintaa, viestinnän yksityisyyttä ja ilmaisun vapautta, sekä on räikeässä ristiriidassa avoimen valmistelun periaatteiden kanssa.

– ACTA-sopimus on selvässä ristiriidassa perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien kanssa, eikä yhtäkään todellista tai kuviteltua taloudellista etua voida alkaa asettamaan ihmisoikeuksia tärkeämmäksi, jyrisee Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto.

Vaikka EU-parlamentti on suhtautunut pitkään negatiivisesti sopimuksen valmisteluun, EU-maiden hallitukset sopivat ACTA:n hyväksymisestä yllättäen, etu- tai jälkikäteen mainostamatta, maatalousministerien kokouksessa joulukuussa. Myös aikaisemmin ”arkoja” tekijänoikeussopimuksia on piiloteltu samaan tapaan helpomman läpimenon toivossa.

Ranskalainen europarlamentaarikko Kader Arif, jonka tehtävänä oli arvioida sopimusta parlamentille, on lyönyt hanskat tiskiin ja eronnut tehtävästään, syyttäen jäsenvaltioita käytännössä salaliitosta parlamentin yli kävelemiseksi. Häntä oli painostettu ”ennennäkemättömällä tavalla”, jotta sopimus saataisiin parlamentin äänestykseen nopeasti ja huomaamatta. Tietojen tultua ilmi Puolassa kymmenet tuhannet kokoontuivat mielenosoitukseen sopimusta vastaan.

ACTA tuodaan uudelleen EU-parlamentin käsittelyyn kesällä, Suomessa hallituksen esitystä odotetaan syksylle.

– Toivottavasti eduskunnalla on tarpeeksi selkärankaa jättää tällainen demokratiaa syvästi halveksuva sopimus ratifioimatta, toivoo Piraattipuolueen tiedottaja Janne Paalijärvi.

Lisätietoja antavat:

Pasi Palmulehto
Puheenjohtaja, Piraattipuolue
045 310 2340

Janne Paalijärvi
Tiedottaja, Piraattipuolue
040 527 5470

Lähteitä:
http://www.techdirt.com/articles/20120126/11014317553/european-parliament-official-charge-acta-quits-denounces-masquerade-behind-acta.shtml
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/effi-acta-est%C3%A4%C3%A4-parannukset
http://www.tietokone.fi/uutiset/suomi_allekirjoitti_salamyhkaisen_acta_sopimuksen
http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=239610&nodeid=15148&contentlan=1&culture=fi-FI
http://www.bbc.co.uk/news/technology-16686265

Tekijänoikeustoimikunta oli korruptioelin

Tekijänoikeustoimikunta sitten ehdotti piraattisensuuria lakiin. Ehdotuksissa mm. piraattisivustoja pitäisi pystyä sensuroimaan oikeuslaitoksen ohi, ja Internet-yhteydet pitäisi voida automaattisesti katkaista pelkän piratismiepäilyn perusteella. Ja Elisa Viihde ja muut laajakaista-TV-palvelut muuttuisivat paljon kalliimmiksi.

Tuskin pöly on laskeutunut Elisan ja Saunalahden jo ensimmäisenä päivänä kierretyn ”piraattieston” ympäriltä. Tuskin on juuri toisen EU-maan osalta ehditty tällainen sensuuri tuomita Euroopan unionin tuomioistuimessa, ja tuskin on Yhdysvalloissa ehditty vastaavat lait hyllyttää.

Suomessa edes tuota Elisan saamaa tuomiota ei ole vielä käsitelty kuin käräjäoikeudessa. Sotisi kaikkea järkeä vastaan edes alkaa kirjoittaa asiasta lakialoitetta tässä tilanteessa.

Ja EU-parlamentti ei ole vieläkään hyväksynyt ACTAa, eikä ehkä hyväksykään. Sen suhteen olemme viimeisiä vapauden linnakkeita maailmassa, yritysvaltaa vastaan. Miksi ihmeessä täällä edes ehdotellaan tuollaisia?

Mikä v*n tekijänoikeustoimikunta

Pari vuotta tätä 240-sivuista mietintöä vääntäneen tekijänoikeustoimikunnan jäseninä toimi, muutaman poliitikon ja yritysten edustajien lisäksi, mm. Lauri Kaira, Gramexin apulaisjohtaja; Riikka Tähtivuori, EK:n ”asiantuntija”; Jarkko Tontti, Suomen kirjailijoiden liitosta; ja lakiasiainjohtaja Martti Kivistö Teostosta.

Teosto ja Gramex ovat TTVK:n takana vaikuttavia, läpikorruptoituja ja korruptoivia tahoja. Sekä artistien että kuluttajien alistajia. Yhdistyksiä, joiden tehtävänä pitäisi olla puolueettomasti valvoa tekijöiden etuja, mutta jotka ovat ottaneet tehtäväkseen säätää lakeja suuryritysten hyväksi.

Kirjailija Jarkko Tontti taas on se tyyppi, joka Facebookissa jatkuvasti syyttelee vihreitäkin ”kaappipiraateiksi”, koska kaikki näistä eivät kannata sananvapauden rajoittamista, kuluttajien vakoilua, ja äärimmäisiä rangaistuksia.

Kivaa porukkaa siis?

TV-katsoja – varo!

Yle ja MTV saivat läpi ehdotuksensa siitä, että saisivat arkistoida kulttuurihistoriallisesti arvokasta materiaalia, mikä tarkoittaisi heille rahallista hyötyä siitä. No, onhan ainakin Yle valtionyhtiö…

Sen sijaan TV-Kaistan tyyppiset palvelut herättivät kysymyksiä:

”Operaattoreiden tarjoamat verkkotallennuspalvelut aiheuttavat haittaa televisioyhtiöille esimerkiksi rapauttamalla kaupallisen televisiotoiminnan toimintaedellytyksiä sekä estävät tekijöitä ja tuottajia saamasta korvausta sisältöjen käytöstä.”

”Kun asiakkaille ei valmisteta jokaiselle omaa yksityistä kopiota vaan digitaalisen kopioon muodostetaan yhteys muille ohjelman tilanneille asiakkaille, on mahdollista, että palvelussa syntyvää yksityistä kopiota käytetään myös muuhun kuin ko. asiakkaan omaan yksityiseen käyttöön.”

No niinhän varmasti tehdään! Mitä järkeä palvelun olisi säilyttää asiakkaidensa lukumäärän verran samanlaisia kopioita jostain TV-ohjelmasta, kun yksi levyllä oleva kopio riittää kaikkien asiakkaiden palvelemiseen? Eikö tietotekniikkaa saa käyttää fiksusti?

Rahan nyhtäjille myös nettidigiboxin käyttäjät ovatkin ”yleisöä”. Yleisöä, jolta ei saada kerättyä Teosto-maksuja digiboksistaan! Piraatteja! Ja nettidigiboksi on piraattipalvelu!

Mm. mietinnössä listatut TVkaista, Maxivision, Netikka TV, Elisa Viihde, MPY Laajakaista TV, Lumotv 24 h, PPO Laajakaista TV, BooxTV, ReTV sekä Soneran Koti-TV ovat kohta pulassa. Erilaisten vaihtoehtojen mukaan ne joutuisivat joko sensuroimaan osan TV-ohjelmista asiakkailtaan, tekemään sopimuksia rohmujärjestöjen kuten Teoston kanssa, tai TV-yhtiöiden kanssa; ja/tai ne joutuisivat seuraamaan asiakkaidensa käyttäytymistä ja ohjelmien katsomista, ja tilittämään lisenssimaksut joka ainoasta katselusta.

Eikä auttaisi, vaikka palvelimet sijaitsisivat ulkomailla; silloinhan ne tietysti sensuroitaisiin!

Älkäämme koskaan antako näiden tulla laiksi

Tekijänoikeustoimikunnan työ on jo päättynyt. Tämä muistio oli sen viimeinen kosto: ajetaan Internet-sensuuria, ja hyökätään orastavia pilvipalveluita vastaan, kun tekijänoikeusjärjestöille annetaan valtaa siihen, mihin kuluttaja saa TV-ohjelmansa tallentaa.

Piraattipuolue, ja moni mediakin, varoitti tämän toimikunnan työstä etukäteen jo aikaa sitten. Eipä se silloin kovin monia kiinnostanut. Kiinnostaako nytkään? Onko kivempi vain nuokkua?

Mitä ihmettä pitäisi tehdä, jotta tuo mietintö hylättäisiin suorilta, ja jotta päättäjämme eivät enää koskaan palkkaisi tuollaista lobbariporukkaa punomaan yhtään lakiehdotusta mistään, millään alalla?

Ehdotetut lainmuutokset on tehty palkattujen suuren bisneksen edunvalvojien toimesta, meidän maksamaamme ylimääräistä palkkiota vastaan; ja ne sotivat EU:ta myöten vahvistettuja kansalaisoikeuksia, ja suomalaista Internet-yrittäjyyttä vastaan. Niissä ei ole hevon v*akaan järkeä minkään muun, kuin TO-mafian ja TV-yhtiöiden vakiintuneiden bisnesten kannalta.

Oikeasti – VMP, mutta Todellakin Kiinnostaa tämmöinen touhuilu. On ihan rehellisesti silkkaa korruptiota, jos harvojen edunvalvojat kirjoittelevat valmiita, ja yksiselitteisesti itseään hyödyttäviä lakiesityksiä, laiskalle ja ymmärtämättömälle hallitukselle. Tässä kuviossa ei ole mitään tervettä tai puhdasta.

Suomi ei ole yritys, eivätkä sen miljoonat Internetin käyttäjät ole mitään työntekijöitä. Me olemme äänestäjiä. Me olemme niitä työnantajia, jotka valitsevat päättäjiä valvomaan oikeuksiaan ja etujaan! Me emme ole tyhmiä.

Piraattinuorten sivusto on tänään tammikuun 18. päivänä väliaikaisesti suljettu

Piraattinuorten sivusto on tänään tammikuun 18. päivänä väliaikaisesti suljettu. Niin ovat suljettuna myös Reddit, englanninkielinen Wikipedia ja monta muuta sivustoa. Internet on globaali, ja osoitamme yhdessä mieltä kahta Yhdysvalloissa tekeillä olevaa lakihanketta vastaan:

Kuten tavallista, laitonta tiedostonjakoa vähentämään tarkoitetut lait ampuvat täysin kohteestaan ohi. Sen sijaan, että tehtäisiin jotain hyödyllistä, valtio laitetaan heikentämään kansalaisten oikeusturvaa joidenkin teollisuuden alojen intressien suojelemiseksi. Näiden kahden lain tullessa voimaan oikeudenhaltijan (tai väitetyn oikeudenhaltijan) kantelusta voidaan asettaa useita sanktioita tekijänoikeulla suojatun materiaalin laittomasta levityksestä: sivustoja voidaan poistaa hakukoneiden listauksista, maksupalvelut kuten PayPal ja Visa voidaan määrätä lopettamaan rahaliikenne palveluihin ja syytettyjen internetosoitteet voidaan poistaa kokonaan käytöstö.

Syyttömyysolettama kärsii jälleen: tällaisissa tapauksissa jääepäillyn vastuulle todistaa syyttömyytensä. Tämä uhka koskee sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä, jotka joutuvat SOPAn ja PIPAn myötä turhiin ja kalliisiin oikeustaisteluihin. Keskustelupalstojen ylläpitäjien pitäisi valvoa tarkemmin, mitä käyttäjät kirjoittavat ja helpompi ratkaisu pienelle palvelulle onkin sulkea koko sivusto tai ottaa kaiken varalta äärimmäisen tiukka, sananvapautta rajoittava kanta. Lainsäädäntö mahdollistaisi tahallisen kiusan- ja vahingonteon ilman oikeusprosessia. Epävarmuus siitä, kuinka suuressa vastuussa esimerkiksi user generated content -palvelun ylläpitäjä on, pienentääinvestointeja uusiin yrityksiin ja sisältöpalveluihin.

Meidät tavalliset netinkäyttäjät ja tiedostonjakajat myös rinnastetaan väärentäjiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. SOPAa tukemassa on itsestäänselvien MPAA:n (Motion Picture Association of America) ja RIAA:n (Record Industry Association of America) lisäksi sellaisetkin yritykset kuten Dolce & Gabbana, Chanel, Adidas, Tiffany & Co. sekä Pfizer. Jälkimmäiset ovat huolissaan lähinnä siitä, että internetin kautta on mahdollista tilata ulkomailta väärennettyjä tuotteita, esimerkiksi vaatteita, lääkkeitä ja kosmetiikkaa. Siinä, missä tällä on yhtenevyyksiä kuluttajansuojan kanssa, on erittäin harhaanjohtavaa ajaa sekä kaupallisen, fyysisen piratismin että epäkaupallisen tiedostonjaon vähentämistä samoilla perusteilla. Nyt äänite- ja elokuvateollisuus pääsee paisuttelemaan pitkän tukijalistansa avulla tiedostonjaon vaarallisuutta.

Miten tämä vaikuttaa Suomeen?

Suuri osa internetin infrastruktuurista ja palveluista on lähtöisin Yhdysvalloista ja näin sikäläisen lainsäädännön alaista.

  • Suomalaistenkin käyttämät .com- ja .org-päätteiset internetosoitteet voitaisiin SOPAn tullessa voimaan poistaa käytöstä ilman, että suomalainen asianomainen saisi tästä välttämättä edes tietää etukäteen.
  • Suomalaiset sivustot, joita ylläpidetään jenkkipalvelimilla voitaisiin poistaa käytöstä vaatimalla palveluntarjoajaa lopettamaan epäillyn avustaminen.
  • Yhdysvaltalaiset hakukoneet kuten Google, Yahoo ja Bing voitaisiin määrätä poistamaan näkyvistä tekijänoikeusrikkomuksesta epäillyt sivustot.

On lisäksi vain ajan kysymys, milloin kaikkien lobbareiden lobbari, amerikkalainen viihdeteollisuus, ajaa samaa paskaa lainsäädäntöä myös Euroopan unioniin ja sitä kautta Suomeen. Kun täällä asti lakeja päästään säätäämään, on siinä vaiheessa turha marista: ”Koska EU.” Oikea syyllinen löytyy Atlantin toiselta puolelta.

Governments that try to control the Internet are SOPAthetic

Lisätietoja antavat:

Joonas Mäkinen, varapuheenjohtaja
040 700 5190
joonas.makinen@piraattinuoret.fi

Lari Yltiö, puheenjohtaja
050 340 2144
lari.yltio@piraattinuoret.fi

Piraattinuoret on Piraattipuolueen nuorisojärjestö, joka on perustettu vuonna 2009. Olemme Suomen vapaamielisin ja arvoliberaalein poliittinen nuorisojärjestö, jonka tavoitteisiin kuuluu ihmisten kokonaisvaltaisen vapauden turvaaminen. Mielestämme jokainen tapa elää on aivan yhtä hyvä, kunhan toisten vastaavaa vapautta ei rajoiteta. Vastustamme jyrkästi valvontayhteiskuntaa ja sananvapauden rajoittamista.