Arhinmäki herätti henkiin tekijänoikeuslobbareiden sensuurilain

Itsekin elättelin viime eduskuntavaalien jälkeen toiveita, että Paavo Arhinmäki saattaisi kulttuuriministerinä tuoda edes hieman järkeä tekijänoikeuslakiin. Maanantaina pidetyn vuosittaisen tekijänoikeusfoorumin myötä nämä toiveet ovat karisseet. Arhinmäen retoriikka on kaunista, mutta teot rumia.

Arhinmäki kertoi maanantaiaamuisessa puheessaan ministeriön hänen pyynnöstään käynnistämästä tekijänoikeuslain muutosselvityksestä. Ajatuksia esittelivät ministeriön virkamiehet tarkemmin myöhemmin päivällä.

Puheissaan Arhinmäki on suhtautunut kielteisesti verkkosensuuriin, siis sivustoille pääsyn estämiseen tekijänoikeuksien rikkomisen perusteella. Hän ei kuitenkaan taannoin reagoinut mitenkään, siis esimerkiksi esittänyt lainmuutoksia, kun The Pirate Bay sensuroitiin nykyisen lain puitteissa. (Sensuuri ei toki käytännössä ole erityisen tehokas, mutta tämä on sivuseikka.)

Nyt Arhinmäen johdolla suunnitellaan, ei suinkaan sensuurin vähentämistä, vaan helpottamista. Kaavailtujen muutosten myötä tekijänoikeusjärjestöjen olisi helpompi vaatia ulkomaisia nettisivustoja pysyvästi sensuroiduiksi. Tällä hetkellä sensuuri on periaatteessa väliaikainen toimenpide, joka edellyttää kanteen nostamista myös sensuroitavaa verkkopalvelua vastaan, ja joka pitää hakea jokaisen teleyrityksen osalta erikseen. Ehdotettujen muutosten myötä toimenpiteestä tulisi pysyvä, ja sen voisi hakea kerralla kaikkia teleyrityksiä koskien.

Ehdotus on tältä osin käytännössä sama kuin pari vuotta sitten Musiikkituottajien Lauri Rechardtin johdolla suljettujen ovien takana viimeistä pilkkua myöten valmisteltu lakiehdotus, jonka Piraattipuolue tuolloin vuoti julkisuuteen.

Kyseisen ehdotuksen keskeisiä pointteja olivat juurikin, että sensuuria ei olisi sidottu kanteen nostamiseen verkkopalvelua vastaan, ja että sen voisi hakea kerralla kaikkia teleyrityksiä kohtaan. Juuri näitä samoja seikkoja korostivat ministeriön virkamiehet esitellessään kaavailtuja muutoksia nyt tekijänoikeusfoorumissa!

Lisäksi ministeriössä pohditaan jostain käsittämättömästä loukosta esiin putkahtanutta ehdotusta piratismiin liittyvän verkkoliikenteen hidastamisesta. Apuna käytettäisiin deep packet inspection -menetelmää, joka ei suinkaan ole ongelmaton yksityisyyden suojan suhteen. Ongelmavyyhti pikemminkin. Teleyritysten järjestön Ficomin edustaja suhtautuikin omassa puheenvuorossaan ideaan nihkeästi.

Ehkä tässä on jokin sellainen tausta-ajatus, että ehdotetaan niin älyttömiä keinoja, että ne tarkemmassa tarkastelussa osoittautuvat mahdottomiksi toteuttaa. Siten säilytettäisiin kasvot sekä tekijänoikeusjärjestöihin että nuoreen äänestäjäkuntaan päin. Toivossa on hyvä elää. Tekojen tasolla Arhinmäki kuitenkin toistaiseksi siis siunaa nettisensuurin.

Taannoin eduskunnan käsittelyssä oli niin kutsuttu varoituskirjelaki, joka raukesi vaalikauden päättymiseen. Laissa teleyritykset olisi valjastettu lähettelemään piratismista epäillyille varoituskirjeitä ilman mitään ”turhaa” oikeuskäsittelyä. Tekijänoikeusfoorumissa tehtiin nyt selväksi, että tätä lakia ei ole tulossa. Musiikkituottajien Lauri Rechardt kyllä ilmoitti edelleen toivovansa sellaista.

Nykyinen tekijänoikeusjärjestöjen kiristyskirjetoiminta Nalle Puh -läppärien takavarikointeineen saa kuitenkin Arhinmäen puolesta jatkua. Sitä ei esitetä mitenkään rajoitettavaksi.

Ministeriö aikoo kuitenkin selvittää, olisiko yksityishenkilöille koituvia seuraamuksia tekijänoikeusrikoksista tarvetta kohtuullistaa. Tämä on ehdotukseen kirjattu sen verran ympäripyöreästi, ettei mitään todellista muutosta kannata toivoa. Ehdotuksessa esitetty ajatus siitä, että rikosasioiden sovittelua voitaisiin soveltaa nuoriin tekijänoikeusrikollisiin, olisi käytännössä hyvin vähämerkityksinen. Jättikorvauksia se ei varsinaisesti estäisi. Nykyiselläänkin korvauksia voidaan sovitella, mutta sehän on täysin tekijänoikeusjärjestöistä ja viihdeteollisuudesta kiinni paljonko haluavat sovitella, ja niin olisi kyseisen muutoksen jälkeenkin.

Arhinmäki syytti puheessaan epäsuorasti Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloitteen laatijoita harhaanjohtamisesta: ”aloitteeseen on kirjattu sisään paljon sellaisia esityksiä, jotka eivät ole käynyt ilmi aloitteen lyhyessä esittelyssä”. Arhinmäki myös vältti ottamasta mitään kantaa aloitteen sisältöön. Kannan ottaminen olisi ”kansalaisaloitteen ideaa vastaan”, koska ideahan on juurikin ohittaa ministeriövalmistelu viemällä asia suoraan eduskuntaan.

Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite jätetään eduskunnalle 26.11., jolloin asiasta järjestetään myös monipuolinen seminaari. Aloitteen lähetekeskustelu varmaankin nähdään ennen joulua, ja sen valiokuntakäsittely sijoittunee helmi-maaliskuulle. Toivo kohdistuu nyt tähän aloitteeseen. Mikäli aloitteen käsittelyn aikana valiokunta ilmaisee esimerkiksi paheksuntansa joistakin kohtuuttomista rangaistuksista tai kyseenelaistaa verkkosensuurin mielekkyyden, saattaisi tällä olla merkittävä vaikutus ministeriön suunnitelmiin.

Tärkeää on, että sivistysvaliokuntaan päätyy tällä kertaa kuultavaksi oikeasti monipuolinen asiantuntijajoukko.

Se olisi uutta.

Eduskunta on nimittäin juuri hyväksymäisillään erään tekijänoikeuslain muutospaketin. Sitä käsiteltäessä valiokunta kuuli pelkästään tekijänoikeusjärjestöjen ja viihdeteollisuuden lobbareita. Tämä siitä huolimatta, että niinkin hiljattain kuin viime keväänä julkisuudessa heräsi arvostelua valiokunnan yksipuolisia kuulemisia kohtaan.

Nyt eduskunnasta putkahtavassa paketissa on itse asiassa jotain hyvääkin. Niin sanottuihin orpoteoksiin liittyviä ongelmia vähennetään. Mediayhtiöt saavat myös mahdollisuuden helposti uudelleenjulkaista reilua kymmentä vuotta vanhempaa aineistoa vaikkapa verkkoarkistoissa. Näin historianopiskelijan näkökulmasta se on merkittävä muutos, joka parantaa arkistoaineistojen saatavuutta.

Ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Tähän lainmuutokseen liittyy myös musiikkiäänitteiden suojan (nk. lähioikeuksien) pidentäminen 50:stä 70:een vuoteen.

Mitä tietoyhteiskuntakaari tuo tullessaan?

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan tietoyhteiskuntakaari-nimistä lakihanketta (ks. lain valmistelijan puheenvuoro Finnish Internet Forumissa 25.4., YouTube). Tarkoituksena on koota yhteen keskeiset sähköistä viestintää ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjontaa koskevat säännökset. Piraattipuolue on seurannut hankkeen valmistelua. Annoimme 5.9.2012 kommenttimme silloisesta lakiluonnoksesta, ja 20.5.2013 uudemmasta luonnoksesta.

Lakihankkeesta on viime päivinä uutisoitu lennokkaasti. Uutisoinnissa esille nostettiin verkkoneutraliteetti eli periaate, että liikennettä välittävien teleyritysten on kohdeltava kaikkea verkkoliikennettä tasa-arvoisesti. Ne eivät siis esimerkiksi kilpailullisista syistä saisi hidastaa tiettyjä palveluja tai estää pääsyä joihinkin palveluihin. Klassinen esimerkki on se, että maailmalla monet teleyritykset vaikeuttavat Skype-palvelun kautta soitettavia nettipuheluja, koska katsovat niiden kilpailevan teleyrityksen omien puhelinpalvelujen kanssa.

Verkkoneutraliteettiin kiinnittivät huomiota muun muassa Effi, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus (Jyrki Kasvi) ja tietosuojavaltuutettu. Ongelma lakiluonnoksessa on se, että siinä annetaan teleyrityksille epämääräinen mahdollisuus ”tuotteistaa” palvelujaan, mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa, jää epäselväksi. Uusi viestintäministeri Pia Viitanen on antanut ymmärtää, että ei halua muuttaa nykytilannetta verkkoneutraliteetin suhteen.

Tietoyhteiskuntakaaressa lähinnä yhdistellään muutama laki yhdeksi laiksi. Sisällöllisesti niihin ei ole tulossa kovin kummoisia muutoksia. Lex Nokia -pykälät yksinkertaistetaan, mutta tämä ei käytännössä paranna yksityisyyden suojaa. Sikäli kuin verkkoneutraliteettiasiaan saadaan tyydyttävä ratkaisu, laki tuskin tuo dramaattisen vakavia heikennyksiä saati parannuksiakaan yksityisyyden suojaan ja sananvapauteen. Luonnoksessa on kuitenkin eräitä merkittäviä korjaustarpeita.

Piraattipuolue korosti lausunnossaan seuraavia asioita:

Sähköisen viestinnän tietosuoja

  • Piraattipuolue on tyytyväinen siihen, että välitystietojen (tunnistamistietojen) käsittelyä koskevat sekavat Lex Nokia -pykälät enimmäkseen poistetaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yksityisyyden suoja paranisi. Tilanne pysyy käytännössä ennallaan ja lainsäädännöllisesti palaa lähelle ennen Lex Nokia -pykälien säätämistä vallinnutta tilannetta.
  •  

  • Piraattipuolue vaatii, että välitystietoja saisi käsitellä vain kun se on välttämätöntä (haluamme lisätä välttämätöntä-sanan lakitekstiin). Tunnistamistietojen käsittelystä pitäisi aina ilmoittaa sille, kenen tietoja on käsitelty (mikäli käytännössä mahdollista).
  •  

  • Luonnoksessa annettaisiin liian yleisluontoinen mahdollisuus viestien sisällön tutkimiseen. Kohta on tarkoitettu siihen, että virus- yms. tietoturvatapauksissa myös viestin sisältö voidaan lukea (laki sallii tämän nykyisinkin). Piraattipuolueen mielestä tämä mahdollisuus pitäisi sitoa selkeästi tiettyjen rikosten estämiseen (kuten tietoliikenteen häirintä).
  •  
    Teleyrityksen ja tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajan velvollisuudet

  • Teleyritysten ja tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajien velvollisuuksia estää yhteyksiä ja poistaa aineistoja saatavilta käsitellään tällä hetkellä kolmessa eri laissa. Tietoyhteiskuntakaareen pitäisi sisällyttää selkeyssyistä kaikki olennaiset palveluntarjoajien velvoitteet.
  •  

  • Piraattipuolueen mielestä palveluntarjoajille ei pitäisi asettaa velvollisuuksia poistaa aineistoja ilman oikeuden päätöstä. Lisäksi tekijänoikeuslakiin sisältyvä menettely, jonka perusteella Pirate Bay on Suomessa sensuroitu, tulisi kumota.
  •  

  • Tietoyhteiskuntakaareen sisällytetään nykyinen laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta, mutta pykälät jäisivät sisällöllisesti ennalleen, ja lisäksi sananvapauslaki ja tekijänoikeuslain säännökset jäisivät ennalleen. Tietoyhteiskuntakaari ei siis vaikuttaisi nykyiseen Pirate Bay -sensuuriin, eikä muutenkaan parantaisi sananvapaustilannetta. Toisaalta tilanne ei myöskään tältä osin heikenny.
  •  
    Teletietojen tallennusvelvollisuus

  • Teletiedot pitäisi Piraattipuolueen mielestä tallentaa vain direktiivin edellyttämän vähimmäisajan eli kuusi kuukautta. Nyt ne säilytetään vuoden ajan.
  •  

  • Tietoyhteiskuntakaaren luonnoksessa on sekava kohta (147 §), jonka mukaan tietyissä tilanteissa saataisiin tallentaa myös tietoja siitä, millä verkkosivuilla tietystä IP-osoitteesta on käyty. Perusteluna on se, että tämä olisi käyttäjän yksilöimiseksi välttämätöntä tietyissä tilanteissa muun muassa ”IPv4-osoitteiden rajallisen määrän ja IPv6:een siirtymisen viivästymisen” takia. Piraattipuolueen mielestä tällaiset kuluttajista riippumattomat tekniset syyt eivät ole hyväksyttäviä perusteita yksityisyyden suojan kaventamiselle.
  •  
    Eräistä rangaistuksia ja pakkokeinoja koskevista säännöksistä

  • Tietoyhteiskuntakaareen sisältyisi rangaistussäännökset tietosuojarikkomuksesta. Luonnoksessa todetaan tällä hetkellä, että ”rangaistusta ei tuomita, jos rikkomus on vähäinen”. Piraattipuolueen mielestä kyseinen kohta pitää poistaa, koska se heikentäisi tietosuojasäännösten noudattamista.
  •  
    Alle 15-vuotiaita ja vajaavaltaisia koskevien sijaintitietojen käsittely

  • Nykyisessäkin laissa oleva alle 15-vuotiaan huoltajan ja täysi-ikäisen vajaavaltaisen edunvalvojan oikeuksia koskeva sääntely on ongelmallista. Säännöstä voi tulkita niin, että esimerkiksi huoltaja voisi alle 15-vuotiaalta kännykän haltijalta lupaa kysymättä asettaa kännykkään sovelluksen, joka lähettäisi huoltajalle ajantasaisia sijaintitietoja. Tällaista oikeutta huoltajalla ei muiden lakien (perustuslaki, rikoslaki) perusteella ole, minkä pitäisi käydä selkeästi ilmi lainkohdasta tai sen perusteluista.
  •  
    Sananvapausongelmat televisio- ja radiotoimintaa koskevissa säännöksissä

  • Nykyisessä laissa on EU-säännösten ja kansainvälisten sopimusten takia pikkutarkkaa säätelyä esimerkiksi siitä, montako minuuttia mainoksia tv- tai radiokanava saa esittää tuntia kohti, ja kuinka suuren osan kanavan lähettämistä ohjelmista tulee olla eurooppalaista tuotantoa. Piraattipuolueen mielestä tällainen sääntely rikkoo sananvapautta, mutta asialle ei voi tietoyhteiskuntakaaren yhteydessä tehdä mitään, koska sääntely tulee kansainväliseltä tasolta.
  •  

  • Laki antaa myös huomattavan epämääräisen ja laajan mandaatin viestintävirastolle ja eräissä tapauksissa hallitukselle määrätä tv- tai radiokanavan toiminnan keskeytettäväksi. Piraattipuolue vaatii tähän rajoituksia ja parempaa oikeusturvaa.
  •  
    Lapsipornografian levittämisen estotoimet

  • Alun perin tietoyhteiskuntakaareen olisi sisällytetty myös nykyinen laki lapsipornografian levittämisen estotoimista, jonka perusteella poliisi ylläpitää teleyrityksille toimitettavaa estolistaa väitetyistä lapsipornosivustoista. Uusimmassa luonnoksessa näitä pykäliä ei jostain syystä enää ole, vaan laki jäisi voimaan erillisenä lakina.
  •  

  • Piraattipuolueen mielestä laki pitäisi tietoyhteiskuntakaaren säätämisen yhteydessä kumota. Tiettävästi suurin osa teleyrityksistä ei pidä sensuurilistaa oletuksena päällä, eikä listaa ole viime aikoina ilmeisesti päivitetty. Laki on toimimaton ja sananvapauden kannalta ongelmallinen monestakin syystä. Esimerkiksi lakia kritisoiva Lapsiporno.info-sivusto lisättiin perusteettomasti sensuurilistalle. Sivusto on edelleen periaatteessa sensuurissa, ja sen ylläpitäjä on joutunut maksamaan tuhansia euroja oikeudenkäyntikuluja.
  •  

    Keskustelutilaisuus netin vapaudesta

    Helsingissä pidettiin elokuun puolivälissä kirjastoalan kansainvälinen konferenssi, jonka yhteydessä järjestetiin Internetin vapautta koskeva keskustelutilaisuus. Aiheena olivat yksityisyys, sananvapaus ja tekijänoikeudet. Keskustelijoina olivat muiden muassa Ruotsin piraattipuolueen puheenjohtaja Anna Troberg (ks. video, alkaen 53:30) sekä Verkko ja vapaus -kirjan kirjoittanut Hanna Nikkanen (21:00). Yleisössä oli paljon kirjastoalan ihmisiä eri puolilta maailmaa.

    Olen aiemminkin todennut kirjastoalan ihmisten suhtautuvan avoimesti ja jopa piraattihenkisesti nettiä koskeviin yksityisyys-, sananvapaus- ja tekijänoikeuskysymyksiin, ja tämä keskustelutilaisuus vahvisti käsitystäni. Se, että tämäntyyppinen tilaisuus yliäänsä järjestettiin tällaisella vieraskaartilla, kertoo jo paljon.

    Esitin myös itse yleisökysymyksiä (kohdissa 17:00, 46:15, 1:06:40) ja ehdotin esimerkiksi, että sananvapaudesta ja yksityisyydestä kiinnostuneiden kirjastoalan ihmisten, toimittajien ja kirjailijoiden tulisi solmia yhteistyösuhteita teleyrityksiin, jotka ovat näissä keskusteluissa usein samalla puolella. Lainsäädännöllisen paineen kohdistaminen teleyrityksiin näyttää olevan koko ajan laajeneva trendi ja tämän hetken tärkein sananvapauskysymys länsimaissa.

    Tilaisuuden jälkeen keskustelin Anna Trobergin kanssa, joka sattuu olemaan taustaltaan englannin kielen ja kirjallisuuden opiskelija samoin kuten Harri Kivistökin. Keskustellessamme totesimme, että ennen kesäkuun 2014 eurovaaleja on tiivistettävä piraattipuolueiden kansainvälistä yhteistyötä. Eurovaaleissa on näytettävä, kuinka kansainvälinen ilmiö poliittinen piraattiliike todella on.

    Video keskustelutilaisuudesta:

    Miksi Piraattipuolue ei auta Pirate Bay -sensuurin kiertämisessä?

    Hiljattain uutisoitiin Suomessakin, että ”Britannian piraattipuolue on luonut välityspalvelimen, jonka kautta Pirate Bay -sivustoa voi käyttää estosta huolimatta”. Miksi Suomen piraattipuolue ei ole toiminut näin?

    Siksi, että Suomessa tällaiseen toimintaan liittyy käsittääksemme merkittävä oikeudellinen riski. Piraattilahti.org-tyyppisen palvelun (joka ei ole Piraattipuolueen ylläpitämä) pystyttäminen saatettaisiin korkeimman oikeuden ennakkopäätösten valossa tulkita yhtä pahaksi rikokseksi kuin itse Pirate Bayn ylläpitäjänä toimiminen. Koska jo pelkkä linkittäminen luvattomasti jaossa olevaan teokseen on käsittääksemme Suomessa laitonta, pelkästään Pirate Bayhin menevän uudelleenohjausosoitteen luominen voitaisiin katsoa avunannoksi tekijänoikeusrikokseen.

    Vaikka haluja Pirate Bay -eston kiertämisessä auttamiseen löytyykin puoluehallituksen piiristä, emme koe oikeaksi ottaa riskiä ihmisten kunnallisvaaleja varten lahjoittamilla rahoilla. Mikäli suomalaisille teleyrityksille määrätyt sensuurivaatimukset pysyvät korkeimmassa oikeudessakin, asiaa täytynee kuitenkin harkita uudelleen. Mahdollisia rahoitusjärjestelyjä täytyy miettiä.

    Laajamittaisen nettisensuurin leviämistä Suomeen ei pidä sietää.

    Suomen suurimmat piratismikorvaukset vahvistettu hovioikeudessa

    Turun hovioikeus löi perjantaina oman sinettinsä Helsingin käräjäoikeudessa alkaneelle oikeusmurhalle.

    Suomessa näyttää jo nyt vakiintuneen käytäntö, että Internet-palveluiden tarjoajat voidaan tuomita asiakkaidensa tekemisistä – mutta tämä toimii vasta tekijänoikeusrikoksissa, joissa on kyse isosta rahasta.

    Ja palvelun tarjoajan status voidaan hovioikeudessakin päättää hyvin epämääräisesti, ks. alempi kuva.

    Mistä tuo viimeinen lause on päätelty? Laista? Mitä kautta?

     

    Laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta 5.6.2002/458:

    15§ Vastuuvapaus tietojen tallennuspalveluissa

    Kun tietoyhteiskunnan palvelu käsittää palvelun vastaanottajan (sisällön tuottaja) toimittamien tietojen tallentamisen tämän pyynnöstä, palvelun tarjoaja ei ole vastuussa tallennettujen tietojen sisällöstä tai välittämisestä, jos hän toimii viipymättä tallentamansa tiedon saannin estämiseksi:

    1) saatuaan tietoonsa sitä koskevan tuomioistuimen määräyksen taikka, jos kysymyksessä on tekijänoikeuden tai lähioikeuden loukkaaminen, saatuaan 22 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen;

    2) saatuaan muuten tosiasiallisesti tietoonsa, että tallennettu tieto on ilmeisesti rikoslain (39/1889) 11 luvun 10 tai 10 a §:n taikka 17 luvun 18 tai 18 a §:n vastainen. (13.5.2011/512)
    (9.7.2004/655)

    Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos sisällön tuottaja toimii palvelun tarjoajan johdon tai valvonnan alaisena.
    DC++-hubin tapauksessa palveluntarjoaja ei ollut tallentanut mitään tietoa, eikä voi alun perinkään olla siitä vastuussa. Palvelun käyttäjät jakoivat palvelussa vain hetkellisesti listoja tiedostoista, joita heiltä, oman väitteensä mukaan, saattoi ladata.

    Lataaminen tapahtui suoraan käyttäjän omalta koneelta, toisen käyttäjän koneelle. Kuten jo ohjelmiston nimestä (DirectConnect++) voisi ovelampi päätellä.

    Laki ei ole sama kaikille

    Yhä vieläkään operaattorit tai palveluntarjoajat eivät ole vastuussa asiakkaidensa vihapuheista, uhkauksista, kunnianloukkauksista, kiusaamisesta, vakoilusta tai muusta vainoamisesta. Kyseisenlaiset viestit esimerkiksi keskustelufoorumin ylläpitäjä joutuu poistamaan vasta, jos asianomistaja tai viranomainen niin vaatii, ts. saattaa ne palveluntarjoajan tietoon.

    Ja jos kyse on esimerkiksi sähköpostitse tai puhelinverkon kautta tapahtuvasta pahanteosta, operaattoreilla ei ole mitään velvollisuutta – viestintäsalaisuuden puitteissa usein edes oikeutta – estää tällaista viestintää pelkän yhteydenoton perusteella, vaan siihen edellytetään oikeuden päätöstä.
    Nyt tuomittu ”piraattipariskunta” ei ollut kuitenkaan saanut mitään sensuurivaatimuksia. Ei tekijänoikeuksien haltijoilta, joilla oli koko ajan keinot ottaa heihin yhteyttä, ja laillisesti vaatia esimerkiksi tietynnimisten tiedostojen sensurointia. Eikä sen puoleen tuomioistuimelta.

    Oikeudenkäynnin tarkoituksena oli yksinkertaisesti sulkea satunnainen Internetistä löytynyt ”piraattipalvelu”, ja tehdä sen ylläpitäjistä varoittavia esimerkkejä.

    Ja miten helposti tämä onnistuikaan! Pari kotietsintää, ja palvelimet olivat takavarikossa, ja pari oikeudenkäyntiä, niin vaadituista parin miljoonan korvauksista yli 800 kiloeuroa määrättiin maksettavaksi.
    Käytännössä rangaistus tarkoittaa vain, että tuomitut ovat elinikäisesti maksukyvyttömiä. Muiden kuin tekijänoikeuskorvausten osalta todennäköisesti valtio joutuu suorittamaan maksut asianomistajille (esimerkiksi oikeudenkäynti- ym. kulut). Ja ne saattavatkin olla ainoat rahat, joita asianomistajat koskaan näkevät.

    Raha puhuu

    Vertailun vuoksi, suomalaiset teleoperaattorit sentään tuomittiin oikeudessa ”vain” estämään asiakkaidensa pääsy Pirate Bayhin. Operaattoreita ei suinkaan pakotettu luovuttamaan tietoja asiakkaistaan, tai laitteitaan takavarikkoon. Heitä ei ajettu alas kotietsintöjä varten. Estovaatimuksen toimitti ulosottomies, kun käräjäoikeus oli päätöksensä tehnyt.

    Pirate Bayn (täysin tehottoman) sensuroinnin tarkoituksena ei suinkaan ole suojata kyseisiä operaattoreita vastuulta asiakkaidensa tekemisistä, vaan suojata tekijänoikeusmafiaa, jotta nämä eivät joutuisi haastamaan paljon rahakkaampia yrityksiä oikeuteen. Tulottomat nuoret ovat paljon helpompia saaliita tällaiseen noitaoikeudenkäyntiin.
    Samalla hiljalleen hivutetaan Suomeenkin oikeuskäytäntöä, joka antaa yrityksille ja näiden etujärjestöille entistä vapaammat kädet, vallan sensuroida verkosta asioita, joita eivät sinne halua.

    Kun tällaiset tapaukset etenevät hovin kautta korkeimpaan oikeuteen, niistä tulee ihan oikeasti ennakkotapauksia – ellei niitä kumota.

    Teleoperaattoreiden voisi väittää myös tienaavan rahaa piratismilla, jos joku ostaa niiltä palvelua käyttääkseen sitä (muun muassa) laittomaan tiedostojen jakamiseen.

    Turussa tuomitut piraatit eivät olleet rahaa tehneet, heidän palvelunsa oli puhtaasti sosiaalinen keskusteluverkko, jossa käyttäjät lisäksi pystyivät (joidenkin sääntöjen puitteissa) jakamaan tiedostoja keskenään. Kyseiset tiedostot eivät kulkeneet DC++-palvelimen kautta – kyseessä on teknisesti keskustelufoorumi, chatti.

    Mitäs yrititte estää lapsipornon!

    Tuomiosta tulee vaikutelma, että oikeus katsoi raskauttavaksi asianhaaraksi, että esimerkiksi lapsi- ja eläinpornon tai rasistisen materiaalin jakamisesta oli jaettu bännejä käyttäjille.

    Tähän oli todennäköisesti käytetty jotain valmista estolistaa, joita DC++:lle on Internetistä saatavilla – jos esimerkiksi jakoon laittamiesi tiedostojen nimet sisältävät tiettyjä sanoja, sinut suljetaan pois palvelusta.

    Ehkä ylläpitäjät kuvittelivat, että pitämällä kieltolistoja, he estäisivät palveluaan muodostumasta ikävien ihmisten kokoontumispaikaksi. Kuten oikeuden päätöksestä voi lukea, tekijänoikeuksien alaisia aineistoja olisi aivan mahdotonta torjua helppojen hakusanojen avulla. Sekin olisi kuitenkin ollut mahdollista, jos esimerkiksi Teosto olisi tarkalleen kertonut, minkä nimisiä tiedostoja ei saa jakaa.

    Jos ylläpitäjät olisivat sallineet (myös helposti torjuttavan) laittoman aineiston jakamisen, olisiko tuomio ollut pienempi?

    Jos olisi voitu katsoa, että ylläpitäjät eivät pitäneet minkäänlaista jöötä palvelussaan, olisiko asianomistajia alkanut kiinnostaa myös varsinaiset rikosten tekijät, eli ne parituhatta tiedostojen jakajaa, joille olisi koitunut paljon pienemmät korvaukset maksettavaksi kullekin?

    Yhteen sanaan tiivistettynä: Kuvottavaa.

    Punapiraatit?

    Vasemmistonuoret on hyväksynyt tekijänoikeus- ja tietoyhteiskuntateesit. Ne ovat yleisestiottaen piraattihenkisiä, mutta pari hämmennystä aiheuttavaa kohtaa niistä löytyy.

    Vasemmistonuorten kanta teosten epäkaupallisen käytön suhteen jää teeseissä epäselväksi. Toisaalta niissä todetaan, että ”tiedostojen lataamisesta yksityiseen käyttöön ei tule rangaista”. Lisäksi todetaan, että ”tekijänoikeusrikkomuksista säädetyt rangaistukset tulee kohtuullistaa”.

    Ensinnäkin, tiedostojen lataaminen (eli kopion hankkiminen itselle) ei ole rangaistavaa tälläkään hetkellä. Se on tosin laitonta, mutta seuraamuksena voi olla vain siviilioikeudellinen korvausmaksu. Käytännössä pelkästä lataamisesta ei kuitenkaan ketään ahdistella, vaan mukana on aina myös jakamista, eli teoksen, tai nykyään torrent-palveluissa käytännössä teoksen osien, levittämistä muille. Jakamista harjoittavat käytännössä kaikki lataajat.

    Toiseksi, jos järjestö vaatii rangaistusten kohtuullistamista, se ei kai silloin vaadi rangaistavuuden poistamista, eli laillistamista? Kaikki kohtuuttomat rangaistukset ovat tulleet nimenomaan tiedostonjakamisesta tai sen mahdollistamisesta (palvelun ylläpitämisestä). Eli mitä Vasemmistonuoret haluaa laillistaa ja minkä osalta vain kohtuullistaa rangaistuksia?  Kolmanneksi, teeseissä ei mainita epäkaupallista muokkaamista, eli remixiä, mashupia, parodiakäyttöä tai muita jälkiperäisiä teoksia.

    En osaa teesien lukemisen perusteella sanoa, kannattaako Vasemmistonuoret teosten epäkaupallisen käytön, eli esimerkiksi tavanomaisen vertaisverkkojen käytön, täyttä laillistamista vai ei. Hieman selkeämpää kannanottoa olisi voinut tältä osin toivoa.

    Teeseissä esitetään myös tekijänoikeuden suoja-ajan rajaamista tekijän elinikään. Se merkitsisi monien teosten suoja-ajan vähintäänkin puolittumista, ja on tervetullut kanta. Pitäisin kuitenkin järkevämpänä laskea suoja-aika teoksen julkaisuvuodesta lähtien. Vasemmistonuorten tekemällä linjauksella nimittäin 27-vuotiaana kuolleen rokkarin 25-vuotiaana tekemällä kappaleella olisi vain kahden vuoden suoja-aika. Piraattien hyväksymä enimmäissuoja, eli 10 vuotta teoksen julkaisusta, jatkuisi tekijän ennenaikaisen kuoleman jälkeenkin.

    Hieman kyllä ihmetyttää, miksei Vasemmistonuoret uskaltanut ottaa samaa kantaa kuin Vihreät nuoret ja opiskelijat, joka päätyi aiemmin kannattamaan 20 vuoden suoja-aikaa. Vasemmistonuorten prioriteetit ovat kuitenkin selkeästi paremmin kohdallaan kuin Vihreän liiton, joka taannoisessa tekijänoikeuslinjauksessaan asettui selkeästi vastustamaan teosten epäkaupallisen käytö laillistamista.

    Kiitettävää on, että Vasemmistonuoret otti selkeän kannan tekijänoikeusperusteista nettisensuuria vastaan. Mikäli teleyrityksille määrätyt The Pirate Bay -sensuuripäätökset pysyvät korkeammissa oikeusasteissa, tämä tarkoittaisi sitä, että järjestön tulisi ajaa nykylain muuttamista. Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki on jo luvannut olla säätämättä uusia sensuurilakeja tällä vaalikaudella. Olisi kuitenkin paljon vaikeampaa saada häntä lieventämään nykyistä lakia.

    Kokonaisuutena Vasemmistonuorten tietoyhteiskuntateesit ovat tervetullut lisä poliittiseen keskusteluun. Teesit yksityisyydestä, avoimesta tiedosta ja lähdekoodista, sekä kriittisyys lääke-, bio- ja ohjelmistopatentteja kohtaan ovat mukavan piraattihenkisiä.

    Lehdistötiedote: Piraattipuolue tuomitsee uudet Pirate Bay -estot

    Piraattipuolueen lehdistötiedote
    11.06.2012 klo 13.35
    Vapaa julkaistavaksi heti

    Piraattipuolue tuomitsee uudet Pirate Bay -estot

    Helsingin käräjäoikeus päätti tänään maanantaina määrätä The Pirate Bay -tiedostonjakopalvelun estettäväksi DNA:n ja TeliaSoneran internetliittymistä. Estolausuma annettiin lehtitietojen mukaan ympäripyöreästi; tarkemmat estokeinot määritellään myöhemmin. Piraattipuolue tuomitsee uudet rajoitukset yksiselitteisesti ja toivoo myös aikaisempien Elisan estotuomioiden kumoamista ylemmissä oikeusasteissa.

    ”Lähinnä totalitarististen hallintojen keinovalikoimaan kuuluva sensuuri ei sovi Suomen kaltaiseen länsimaalaisia arvoja korostavaan sivistysvaltioon. Päivän tuomio on uusi häpeätahra kansalaisoikeuksien kilvessä.”, toteaa Piraattipuolueen tiedottaja Janne Paalijärvi.

    Saatu tuomio ei käytännössä tule estämään tiedostonjakelua DNA:n tai TeliaSoneran liittymistä. Sen sijaan toiminta menee enemmän maan alle, ja erilaisten salaustekniikoiden käyttö tulee lisääntymään tulevaisuudessa räjähdysmäisesti. Valitettavasti nämä tekniikat tulevat samalla myös laajemmin ammattirikollisten käyttöön.

    Lisätiedot:

    Harri Kivistö
    Puheenjohtaja, Piraattipuolue
    Puh. 045 310 2344

    Janne Paalijärvi
    Tiedottaja, Piraattipuolue
    Puh. 040 527 5470

    Huomio tekijä: etujärjestösi kannattaa sensuuria

    Tekijänoikeustoimikunta julkaisi tammikuussa mietinnön, jossa ehdotettiin uudenlaista sensuurilakia. Laki mahdollistaisi “piraattisivustojen” pysyvän sensuroinnin. Piraattipuolue vuoti salaisesti valmistellun esityksen keväällä 2011 julkisuuteen. Mietintö on ollut lausuntokierroksella, ja Piraattipuoluekin antoi siitä lausunnon (yhteenveto mietinnön sisällöstä ja Piraattipuolueen kannoista löytyy aiemmasta blogauksesta).

    Haluan nostaa lausunnoista esille kaksi havaintoa:

    1. Lähes kaikki tekijänoikeusjärjestöt ja kulttuurialan etujärjestöt kannattavat teleyrityksille asetettavaa velvollisuutta sensuroida ”piraattisivustot” oikeuden päätöksellä.
    2. Juuri kukaan muu ei kannata nettisensuuria, ainakaan varauksettomasti.

    Muutamat lukijat pahastuivat aiemmassa blogauksessa tekemästäni jaosta ”pahiksiin” ja ”hyviksiin” tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan jäsenistön osalta. Ehkäpä havainnot tämän lausuntokierroksen tuloksista hieman avaavat sitä, mistä tällainen käsitys vastakkainasettelusta saattaa tulla. Ainoina valopilkkuina tekijäpuolelta sentään taiteilijajärjestö MUU ry ja Journalistiliitto suhtautuivat ehdotukseen varauksellisesti.

    Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki toisti jälleen tekijänoikeuspäivänä 23.4. aiemminkin ilmaisemansa mielipiteen, ettei kannata tämäntyyppistä sensuuria. Arhinmäeltä vaatii paljon sisua olla edistämättä sensuuriesitystä kun koko kulttuuriala sitä suureen ääneen vaatii.

    ”Piraattisivustojen” sensuroimista kannattavat (22):

    Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry (TTVK)
    Helsingin käräjäoikeus
    Sanasto ry
    Suomen Muusikkojen Liitto ry

    • ”…kovin suurta painoa [ei] pidä laittaa sille, että sivustolla saattaa olla myös jotakin laillista aineistoa…”

    Suomen tietokirjailijat ry

    • ”…pitää ehdottoman tärkeänä, että sitä [piratismia] pyritään torjumaan tehokkain keinoin…”

    Musiikkituottajat IFPI Finland ry

    • ”Muutos on tärkeä…” ”Ehdotus on tasapainoinen…”

    Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes)
    Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
    Elvis ry

    • ”…ehdotus… on välttämätön…”

    Suomen kirjailijaliitto ry

    • ”Suomalainen kirjallisuus ja kirjailijat eivät selviä hengissä, mikäli kirjallisten teosten laajamittainen laiton lataaminen yleistyy. Keinot, joilla puututaan teosten laittomaan käyttöön, ovat erittäin kannatettavia.”

    Suomen Anti-piratismiyhdistys ry
    Gramex ry
    Finlands svenska författareförening rf
    Suomen kaupan liitto ry
    Suomen Näytelmäkirjailijat ry
    Suomen Konservatorioliitto ry

    • ”Sananvapautta ei saa väärinkäyttää suojaamaan laittoman aineiston levitystä.”

    Taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö Forum Artis ry

    • ”Ei materiaalisen omaisuudenkaan suojaa höllennetä sen takia, että sen varastaminen uuden teknologian avulla on helpompaa ja valvonta työlästä.”

    Suomen Teatterit ry
    Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry

    • ”Ehdotettu lainmuutos vahvistaa tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa ja ehkäisee rikoksia.”

    Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO ry
    MTV Media Oy

    • ”…ehdotus… on mielestämme välttämätön.”

    Suomen näyttelijäliitto ry.

    TTVK:n jäsenyyden kautta sensuuria kannattavat myös seuraavat tahot, jotka eivät antaneet omaa lausuntoaan:

    Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry
    Suomen elokuvatoimistojen liitto SEL ry
    Suomen elokuvatuottajien keskusliitto SEK ry
    Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
    Av-tuottajien tekijänoikeusyhdistys Tuotos ry
    Suomen Musiikkikustantajat ry
    Suomen Kustannusyhdistys ry
    Yleisradio Oy
    Sanoma Media Finland Oy.

    Esitykseen varauksellisesti suhtautuvat (12):

    Kirkkohallitus
    Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

    Liikenne- ja viestintäministeriö
    Kuluttajavirasto
    Teknologiateollisuus ry
    Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL ry
    Viestintävirasto
    Taiteilijajärjestö MUU ry
    Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
    Suomen Journalistiliitto ry
    Akava ry
    Työ- ja elinkeinoministeriö
    Keskuskauppakamari.

    Esitystä vastustavat (10):

    Ammattikorkeakoulu Metropolia
    Elisa Oyj
    Finnet-liitto ry
    Aalto-yliopiston Faktat ja tietoyhteiskuntaviestintä -kurssin opiskelijat
    TeliaSonera Finland Oyj
    Kuluttajaliitto ry
    Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
    Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry
    Electronic Frontier Finland ry (Effi)
    Piraattipuolue r.p.

    Termien selitys:
    ”Sensuuria kannattaviksi” olen laskenut ne tahot, jotka selkeästi ilmoittavat kannattavansa esitystä, ja ”sensuuria vastustaviksi” ne, jotka selkeästi ilmoittavat vastustavansa. ”Varauksellisesti suhtautuviksi” olen laskenut ne, jotka eivät suoraan ilmoita vastustavansa sensuuriesitystä, mutta esittävät sitä kohtaan huomattavaa kritiikkiä.

    Hyviä uutisia: ACTA tuhotaan jo tänä kesänä!

    EU-parlamentti päätti maanantaina, että ACTA on tulossa äänestykseen ”normaalissa järjestyksessä” kesäkuussa. Tämä oli rohkea veto, ja röyhkeä! Sekä, todennäköisesti, ACTAn vastustajien kannalta edullisin mahdollinen.

    Komission lisäksi myös ne mepit, jotka ACTAa kannattivat, olisivat mieluusti nähneet äänestyksen viivästyvän vuodella-parilla. Mutta INTA-komitea, joka sopimuksen käsittelystä päätti, oli pääasiassa vastustajien puolella.

    Euroopan komissio ei tiettävästi ole vieläkään lähettänyt ACTAa tuomioistuimen arvioitavaksi, kuten sanoi tekevänsä. Ei ole lopulta edes varmaa, olisiko se tehnytkään niin – sopimuksesta äänestämistä kun voi viivyttää monella tavalla. Ehkä he toivoivat ujuttavansa sen äänestykseen jo syksyllä tai ensi talvena, odottamattomasti. Tämäkin olisi EU:n päätöksenteossa normaalia taktikointia.

    Nyt ACTAlta on viety viivytyksen tuoma toivo läpimenosta. Eikä sen herättämä vastustus, satojen tuhansien ihmisten kansanliike, ehdi laantua lainkaan näinä parina kuukautena ennen äänestystä.

    Nyt valppaana!

    Olemme siis saavuttaneet vieläkin paremman osavoiton kuin viivästys olisi ollut. Ja ACTAn vastustajat EU-parlamentissa ovat pitäneet puoliamme, hekin paremmin kuin olisi saattanut arvata.

    ME, aktivistit, pysäytimme ACTAn. Kiitos tästä jokaiselle, joka uhrasi aikaansa!

    Nyt EU-parlamentin INTA-komitea esti ACTAa perääntymästä turvaan. Kiitos, että teitte työnne!

    Ja seuraavaksi parlamentti antaa sille kuoliniskun, kunhan jatkamme kannustamista.
    Mikään tässä ei tarkoita, että voisimme huokaista helpotuksesta. Nämä asiat ovat liian tärkeitä, ja vastapuolella on kaikesta huolimatta kosolti voimaa takanaan – hallitusten, puolueiden ja yritysten kautta.

    ACTAn suhteen voimme lakata painostamasta päättäjiä vasta sinä päivänä, kun sopimus on kuollut ja kuopattu koko valtioliittomme osalta. Ja mieluummin lisäksi julistettu laittomaksi.

    Siihen asti meidän on kuumoteltava meppejä asiasta, osoitettava mieltä, kerättävä julkisuutta ja aktivoitava muita.

     

    Mitä ACTAn jälkeen?

    ACTAn kohtalosta riippumatta, sen jalanjäljissä on yhä tulossa lisää uusia säädöksiä, sekä unionin että valtioiden tasolla, ja jotkut niistä tulevat olemaan ACTAa pahempia. Tekijänoikeuksien laajennuksia, yritysvallan lisäämistä, ties mitä vihapuhesensuuria. Aina uusia uhkia Internetin vapaudelle ja neutraaliudelle.

    Torjuntavoitot ovat toki hieno juttu. Vuonna 2012 pelkästään kansalaisaktivismi on onnistunut pysäyttämään SOPAn, PIPAn ja ACTAn ”varman” etenemisen. Mutta pelkkä torjunta ei riitä, ei niin kauan, kuin vihollinen voi aina vain paketoida samat säädökset uudelleen, ja yrittää niitä läpi jollain uudella nimellä tai tekosyyllä.

    Meidän on opittava hyökkäämään takaisin, ja käyttämään samoja aseita kuin vihollisemme. Säätämään lakeja ja laatimaan sopimuksia, ja jatkuvasti lobbaamaan päättäjiä, sekä vapaan tiedonkulun että kansalaisoikeuksien turvaamiseksi.

    Meidän on opittava vuorostamme haastamaan tekijänoikeusmonopolit, vaikka oikeuteen, ja lyötävä murskaksi sekä ne, että kaikki niiden ostamat lait ja ”oikeudet”. Vaikka sitten yksitellen ja hiljaa hivuttaen, kuten nuo monopolit ovat tehneet jo kymmenien vuosien ajan.

    Tähän on loistavat mahdollisuudet nyt, kun myös sisältöteollisuutta suuremmiksi nousseet teknologia- ja Internet-yritykset ovat lopulta heräämässä turvaamaan omia oikeuksiaan.

     

    Työtä siis riittää. Mutta tapetaan me eurooppalaiset se ACTA nyt ihan ensin.

    Tulevia mielenosoituksia suunnitellessa, muistuttakaa meppejänne ACTAsta! Ja kansanedustajianne, ja ministereitänne. Meidän on pidettävä heidät ajan tasalla siitä, mitkä asiat kansalaisia huolestuttavat.

    ACTA on saanut paljon hyvää aikaan

    Menneinä viikkoina on tapahtunut paljon. ACTAn saama huomio on nostanut tekijänoikeuskeskustelun päivänpolitiikkaan, ja tuntuu, että myös muut kuin piraatit ovat alkaneet ottaa asioista selvää.

    Tuskin kukaan meistä osasi odottaa näin hyviä tuloksia, kun häthätää Suomessakin kyhäsimme ensimmäistä mielenosoitusta helmikuussa. Tämä, jos mikä, valaa uskoa siihen, että kansalainen voi vaikuttaa!

    Torstaina, 8. maaliskuuta, eduskunnan kyselytunti antoi jo viitettä, että Kokoomus on Suomessa melko lailla yksin ACTAn takana – ja jo puolustuskannalla. Hallituskumppaneiden kysymykset ja Stubbin selittelyt ovat minulle erityisen mieluisaa luettavaa.

    Jo aiemmin oppositiosta on kuulunut hyvin kriittisiä ääniä sekä ACTAa että koko nykyistä tekijänoikeusjärjestelmää kohtaan. Mutta nyt myös hallituksen sisäinen oppositio on herännyt, minkä saattoi haistaa jo tuosta kyselytunnista.

    Kansalaisinfo perjantaina 9.3.

    Jaakonsaari, Jungner, Palmulehto, Rechardt, Kaleva, Nojonen

     

    Tuota kyselytuntia seuraavana päivänä eduskunnan Kansalaisinfossa kuulosti, että jopa Mikael Jungnerilla olisi piraattihattu päässä. Jo avauspuheenvuorossaan hän harhautui puheenaiheena olleesta ACTAsta, edeten Lex Nokian ja jopa Guggenheimin kautta kritisoimaan ensin suljettujen ovien politiikkaa, ja sitten koko nykyistä sisältöteollisuutta ja IPR-monopolien valtaa:

    ”Meillä on tää vanha hallintaan perustuva maailma, jossa sisältöjä jaetaan mekanismeilla, joissa on portinvartijoita, jotka on isoja, lähes monopoleja tai oligopoleja, ja se rahantekokone, ja se tavoitteellisuus ja jäykkyys on selkeesti haittaamassa tän sisältöteollisuuden ja luovuuden mahdollisuuksia.”

    ”Kiitos tekniikan, yksittäisellä ihmisellä on mahdollisuus tänään tehdä huikeita asioita; mutta kaikki tää potentiaali jää toteutumatta sen takia, että meillä on rakenteita, jotka pakottaa toimimaan tietyllä tavalla.”

    Erityisen mieleenpainuva pointti Jungnerilta oli, että olemme rakentaneet Atlantin yli ”valtavan putken Yhdysvaltoihin”, ja että raha tuossa putkessa virtaa nimenomaan länteen päin, sikäläisen teollisuuden ehdoilla.

    Euroopan pelikehittäjiä edustanut Jari-Pekka Kaleva oli ACTAn suhteen pessimistinen, ja koki sen pikemminkin uhkaavan kuin suojelevan alaansa. Hänen teollisuutensa on sopeutunut Internetiin mainiosti, ja on verkon avoimmuudesta ja vapaudesta riippuvainen. Portinvartija- ja sensuurijärjestelmät asettaisivat pienemmät pelifirmat oitis alisteiseen asemaan:

    Ulkoministeriön kaupallinen neuvos Mary-Anne Nojonen jatkoi esimiehensä Stubbin selittelyjä: ”sopimus nyt on tällainen, kun ei ne muut mihinkään muuhunkaan suostuneet” (vapaasti suomennettu). Aivan kuin Suomen olisi ollut pakko allekirjoittaa edes jotain?

    IFPIä edustanut lakimies ja Gramexin hallituksen jäsen, Lauri Rechardt, oli selkeästi ACTAn ja vahvempien tekijänoikeuksien kannalla. Mutta mies vain hieroi naamaansa, virnuili väkinäisesti, ja pyöritteli päätään vähän väliä, kun puheenvuoro toisensa jälkeen kyseenalaisti hänen hienon bisneksensä, joka on imeä rahaa tekijänoikeusdinosaurusten kuolinkamppailusta.

    Rechardt aloitti oman avauspuheenvuoronsa suoraan TO-propagandabingolla: ”työpaikat… henki ja terveys… järjestäytynyt rikollisuus”.

    Myöhemmin yleisön eturivistä löytynyt Poptorin Erkki Puumalainen kyseenalaisti Rechardtin näkemyksiä rajusti – hänen mukaansa muun muassa:

    ”Nää isot jätit, jotka omistaa nyt, jotka on ostaneet nää Fazerit ja kaikki [...] Ne saavat itse asiassa paljon paremmat bisnekset siitä ettei ne tee mitään, elikkä vaan jatkaa sitä suoja-aikaa.”

    ”Se 60-luku, he eivät ole maksaneet siitä mitään, silloin kun on 25 vuodesta suoja-aika kasvanut 50 vuoteen, sillä välillä syntyi vain arvonnousu sille omistukselle, ja kun siitä syntyy sitten suvereeni määräysvalta, jossa voi vaikuttaa muihin liiketoimintoihin, niin tää on kansallinen kysymys, ja tää synnyttää vääjäämättä arvokeskustelutarpeen.”

    Puumalaisen mukaan artistien varsinainen työnteko on muuttunut lähes arvottomaksi, ja tuon työn tulokset siirretään järjestelmällisesti ulkomaisen verotuksen piiriin, tuottamaan riskitöntä rahaa vuosikymmeniksi. Vaikea olla eri mieltä siitä, että tämä on todellinen ongelma.

     

    Tampereen mielenosoitus lauantaina

    Viime tingassa järjestyneellä laina-autolla me helsinkiläiset pääsimme ulkoiluttamaan ACTA-possukylttiämme myös Tampereelle. Sorsapuistoon kerääntynyt noin sadan ihmisen mielenosoitus oli Tampereen mittakaavassa huomiotaherättävän iso. Poliisiauton johtaman pikamarssin jälkeen päästiin asiaan Keskustorilla.

    Ensimmäisinä äänessä olivat Tatu Ahponen (Vanu) ja Olga Haapa-aho (Virnu):

    Harri Kivistö (Piraattipuolue):

    Kyuu Eturautti edusti Sananvapauden puolesta ry:tä:

    Oula Lintula Muutos 2011-puolueesta:

    Tällä hetkellä lähinnä Iron Sky-leffasta tunnetulla Jarmo Puskalalla oli hyvin sama näkökulma kuin Timo Vuorensolalla pari viikkoa aiemmin Helsingissä:

    Puskala on muuten nyt valittu uuteen tekijänoikeuksien neuvottelukuntaan, jonka koostumus vaikuttaa paljon tasapuolisemmalta kuin entisen tekijänoikeustoimikunnan. Voin vain toivottaa menestystä.

    Vielä lopputerveisiksi neljä puheenvuoroa yleisöltä:

    Olette hienoja ihmisiä. Kiitoksia ja aplodit!

    Tällä viikolla ACTA-asia on ollut Ylellä esillä ainakin kolmesti:

    Tiistainen Ylen Aamu-TV:ssä Effin Ville Oksanen vs. ulkoministeriön Mary-Anne Nojonen:

    http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1481363

    Radiossa, ensinnäkin Palmulehto ja Rechardt:

    http://areena.yle.fi/audio/1331731200013

    Sitten, Internet-yhdistyksen, Effin ja Housemarquen edustajat keskustelevat hieman:

    http://areena.yle.fi/audio/1331724175113

    Blogauksen Kuvat ja videot: Hannu Mäkäräinen, Jönni Heinistö, minä

    Kaikkea sisältöä saa käyttää vapaasti.