Piraattikirjallisuuden luvut 1–3

Allekirjoittaneella ja Ahto Apajalahdella on kesästä lähtien ollut työn alla projekti kirjoittaa kirja, joka keräisi yksien kansien väliin kaikki merkittävimmät asiat, mitä tekijänoikeusjärjestelmän ongelmista tarvitsee tietää. Kirja tullaan julkaisemaan osana WSOY:n Barrikadi-sarjaa, ja olemme jo allekirjoittaneet sopimuksen aiheesta. Valmis teos tulee luonnollisestikin myös ilmaislevitykseen verkkoon.

Koska toivomme teoksesta mahdollisimman laadukasta, olemme päättäneet laittaa myös sen käsikirjoituslukuja verkkoon kommentoitavaksi. Mikäli huomaatte allaolevassa kolmessa luvussa jotakin puutteita tai ongelmia, kertokaa ihmeessä. Ne alkavat olla enimmäkseen valmiita, tosin kaikkia lähdeviitteitä ei vielä ole laitettu paikoilleen. Se korjataan luonnollisesti lopulliseen versioon mennessä. Myös kieliasua saatetaan vielä kohentaa.

Luku 1 – Piraattijahti vastaan kohtuus ja kansalaisoikeudet. Yhä kasvava määrä ihmisiä harrastaa netissä tiedostonjakamista – nuorinten sukupolvien edustajista käytännössä kaikki. Tätä kehitystä ei mitenkään voida estää, ellei tekijänoikeusteollisuudelle anneta poliisivaltuuksia. Tämänlaisia oikeuksia lobataankin ahkerasti läpi, eivätkä kansalaisoikeudet (erityisesti yksityisyyden suoja) ole enää kovin pitkään turvassa. Tekijänoikeuslakien uudistukset niin Suomessa kun maailmalla vievät kohti valvontayhteiskuntaa. Ainoa tapa tämän kehityksen pysäyttämiseen on tiedostonjakamisen laillistaminen.

Luku 2 – Tappaako ilmaislevitys myynnin. Piraattijahtia perustellaan sillä, että kulttuurituotanto loppuu muuten. Todellisuus ei kuitenkaan tue tätä väitettä. Tarkastellaan tilannetta kulttuurin eri aloilla, mm. kirjallisuudessa, tietokoneohjelmistoissa, elokuvissa ja musiikissa. Tiedostonjakamisen vaikutusta käsittelevät tutkimukset ja tapauskertomukset tahoista, jotka ovat menestyneet vapaan kopioinnin ansiosta. Laillisen ilmaiskilpailun vaikutus ja ilmaislevityksen väistämättömyys.

Luku 3 – Tekijänoikeusteollisuuden aivopesu. Suuri yleisö on aivopesty. Millään muulla teollisuudenalalla ei hyväksyttäisi kansalaisoikeuksien rajoittamista jonkin teollisuudenalan voittojen turvaamiseksi. Autovalmistajat jotka vaatisivat polkupyörien kieltämistä autojen menekin varmistamiseksi naurettaisiin pihalle eduskunnasta, mutta tekijänoikeusteollisuuden vastaaville vaatimuksille kumarretaan. ”Tiedostonjakaminen on varkautta” ja muut naurettavat propagandistiset virhepäätelmät. Yksisilmäinen tuijottaminen kulttuuriteollisuuden (kuviteltuihin) tappioihin sivuuttaa myös kokonaan kaikki tiedostonjakamisesta koituvat hyödyt.

Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto Hommatentissä 6.11.

Vietinpä juuri antoisat pari tuntia HommaForumin hommatentissä. Ihan mielenkiintoisia kysymyksiä otettiin esille sekä muutama sellainenkin johon tuli palava tarve itse perehtyä lisää.
Tässäpä vielä Homman virallinen lehdistötiedote asiasta:

Piraattipuolueen Palmulehto:
Nykypäättäjien järki ei raksuta sähköisissä ympäristöissä

Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto pitää päättäjien vanhentuneita asenteita keskeisenä ongelmana sananvapaudelle Suomessa. Palmulehdon mukaan paperilla sananvapaus toteutuu vielä toistaiseksi suhteellisen hyvin, mutta suurin uhka kohdistuu verkkoympäristössä tapahtuvaan keskusteluun ja muuhun verkon sosiaaliseen toimintaan.

Palmulehto totesi HommaForumin tentissä perjantaina, että ongelman ytimestä löytyy vanhan kansan päättäjiä, jotka joko eivät ymmärrä Internetin tuomia etuja tai sitten pelkäävät sen mahdollisesti tuomia muutoksia.

– Sosiaalisen kanssakäymisen siirtyminen verkkoon on mahdollistanut useampien keskustelijoiden osallistumisen yhtäaikaisesti ja uuden keskustelun alkaminen tapahtuu ilman ennalta järjestelyä, jatkaa Palmulehto. Samalla tämä murentaa hyvien toiminnan organisoijien ja vakuuttavaan esiintymiseen kykenevien vaikutusvaltaa.

Palmulehto pitää muun muassa Matti Nikin Pelastakaa Pedofiilit -parodiasivustostaan saamaa tuomiota järjen vastaisena.

– Sananvapautta on kertoa mielipiteensä toisten toiminnasta, eikä tuomion peruste voi olla se, että lukija ei omaa samaa huumorintajua, Palmulehto tarkentaa. Todellista sananvapautta ei ole, jos ei valvonnan vuoksi uskalla kertoa mielipidettään.

Palmulehto ei koe islamia erityisen ongelmalliseksi sananvapauden suhteen, mutta ei toisaalta katso minkään uskonnon ansaitsevan erityiskohtelua lainsäädännöllisestä näkökulmasta. Politiikkaa ja uskontoa ei hänen mielestään pidä sekoittaa.

Ilmiantonappi kuollut idea jo syntyessään

Toinen piraatteja ja hommaforumilaisia yhtä lailla kiinnostava aihe on nettisensuuri. Palmulehto näkee nettisensuurihankkeissa saman ilmiön kuin sananvapauden heikentämisyrityksissä.
– Tämän päivän päättäjistä aivan liian monet eivät ymmärrä hölkäsen pöläystäkään mitä muuta Internet voi olla kuin verkkopankki ja sähköposti, Palmulehto kuvailee. Itse asiassa jos he edes ymmärtäisivät täysin mikä on sähköposti, he ymmärtäisivät samalla valvonnan mahdottomuuden.

Nettisivuille sijoitettavaa ”punaista ilmiantonappia” piraattien puheenjohtaja pitää flopiksi tuomittuna ideana. Toisaalta hän on sitä mieltä, että mahdollisimman helppo ilmianto poliisin omien sivujen kautta varmasti helpottaa oikeiden ilmiantojen tekoa ja samalla vähentää tahallisia häiriköintejä.

”Internetistä on  muodostunut kummallinen punainen vaate monille: paikka, joka on täynnä vihayhteisöjä.”

Palmulehdon mukaan viranomaisten tulisi toimia verkossa suurin piirtein samoin kuin muuallakin: tutkia asiaa rikosilmoituksen tai muun tiedon johdosta, olla helposti tavoitettavissa ja löydettävissä,  mutta ei ryhtyä satunnaisiin tahi jatkuviin tarkastuksiin tai valvontoihin. Nämä eivät kuulu yhteiskuntaan, jossa ihminen on syytön, kunnes toisin todistetaan.

Vapaa keskustelu luo vapaan yhteiskunnan

Yhä tiukemman nettisensuurin sijasta Piraattipuolueen puheenjohtaja kaipaa sitä, että esimerkiksi EU määrittelisi, että netin täytyy olla rajoittamaton palveluiltaan ja sisällöltään (tietenkin lapsiporno ja muu selvästi laiton materiaali pois lukien). EU voisi ryhtyä tarjoamaan anonymisointipalveluja vapaaseen käyttöön. Tällöin jopa Kiinan kaltaisen supersensuroidun maan kansalaiset voisivat vihdoin keskustella vapaasti ilman, että valtio voisi valvoa keskustelun sisältöä tai sitä mitä palveluja käytetään.

– Vapaa keskustelu on äärimmäisen hyvä lähtökohta vapaan yhteiskunnan luomiseen, kiteyttää Palmulehto.

Piraattipuolueen tavoitteeksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Palmulehto ilmoittaa 2-3 kansanedustajaa. Hän suhtautuu avoimesti vaaliliittoihin muiden uusien tulokkaiden, kuten Muutos 2011:n kanssa. Pienpuolueiden yhteisenä ongelmana hän pitää esillepääsyn vaikeutta riittävän vaalirahoituksen puuttuessa. Kun puoluetuki on varattu vain eduskuntapuolueille, uusien puolueiden rahoitus on yleensä vain oman lompakon ja satunnaisten lahjoitusten varassa.
__________

HommaForum (hommaforum.org) on Suomen aktiivisin poliittinen keskustelufoorumi, jolla on yli 3400 rekisteröitynyttä käyttäjää ja yli 60 000 kuukausittaista lukijaa.

Hollannin antipiratismiorganisaatio BREIN väärensi mahdollisesti todisteet

Lähinnä Suomen Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry TTVK:ta vastaava hollantilainen antipiratismiorganisaatio BREIN sortui mahdollisesti törkeään rikokseen esittäessään Pirate Baytä vastaan nostamaansa oikeudenkäyntiin ilmeisesti väärennettyjä todisteita. BREIN voitti oikeudessa The Pirate Bayn ylläpitäjiä kohtaan nostetussa syytteessä aiemmin alemman oikeusistuimen päätöksellä, koska syytetyille ei annettu mahdollisuutta edustukseen.

Kun havaittiin, etteivät syytetyt omista verkkopalvelua vaan Reservella-niminen yhtiö, BREIN hankki korkeammalle oikeusistuimelle todisteeksi selvityksen, jossa todetaan Fredrik Neijn olevan Reservella yhtiön toimitusjohtaja, jotta hatarat syytteet voitaisiin laajentaa koskemaan myös Pirate Bayn omistajaa.

Peter Sunde, yksi syytetyistä, selvitti ettei Fredrik voi millään olla Reservellan toimitusjohtaja. Lisäksi raportin asettaa kyseenalaisesti, seuraavat seikat: Reservellan kotimaassa ei pidetä moisista tiedoista rekisteriä, raportista puuttuvat kaikki normaalin käytännön mukaiset merkinnät, eikä raportin väitetty tekijä Experian ole toistaiseksi edes löytänyt tekemäänsä tutkimusta. Raportin tiedot näyttävät perustuvan täysin verkko-osoitteen nimipalvelintietoihin, joilla ei ole mitään tekemistä yrityksen tietojen kanssa.

– Olen juuri nostamassa rikossyytettä Tim Kuikia sekä BREINin toimintaa vastaan Hollannissa. Mielestäni he ovat toimineet rikollisesti. Heidän rikoksensa ovat paljon vakavampia kuin mitä avustaminen mahdollisiin tekijänoikeusrikkomuksiin voisi ikinä olla, kertoo jo syrjään jättäytynyt entinen The Pirate Bayn ylläpitäjä Peter Sunde.

Raportin todenmukaisuus täytyy tutkia perinpohjaisesti, sillä kyseessä ei ole vain Hollannin sisäinen asia, kun syytteitäkin nostetaan mielivaltaisesti eri EU-maiden kansalaisia kohtaan. Piratismin vastaisten lakien kiristyessä kansalaisten oikeusturva on Suomessakin merkittävästi heikentynyt.
– Onko kukaan varmasti turvassa antipiraattijärjestöiltä näiden käyttäytyessä yhä enemmän järjestäytyneen rikollisuuden tavoin, kysyy Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto.
– Suomessa on jo aiemmin hyväksytty todisteiksi kuvankaappauksia ja muuta huomattavan epävarmaa materiaalia, mutta järjestöjen tahallinen itse tekemä väärennös kuulostaa jo uskomattomalta. Jos näin on tapahtunut, tekijöiden vastuuseen asettaminen ei ole riittävää, vaan tulee varmistaa ettei uusiin rötöksiin tule mahdollisuutta, Palmulehto ärähtää.

Reservella selvitys
Peter Sunden selvitys raportin oikeellisuudesta

IT-oikeuden yhdistyksen kokousraportti

Olinpas edustamassa Piraattipuoluetta tänään IT-oikeuden yhdistyksen jäsentilaisuudessa laillisen verkkojakelun edistämisestä. Olin onnistunut unohtamaan tilaisuuden tyystin, koska siitä sovittiin ammoin toukokuun lopulla, ja muutenkin olin tänään vähän toipilasmoodissa. No, järjestäjä sai minut puhelimitse kiinni tuntia ennen omaa ohjelmanumeroani, ja koska nyt en kauhean huonona kuitenkaan ollut, kiiruhdin taksilla paikalle. Tilaisuutta isännöivän opetusministeriön Jukka Liedes toivottikin myöhässä saapuessani minut tervetulleeksi ja onnitteli puolueen rekisteröinnistä; kiitos, kiitos.

Olosuhteisiin nähden esiinnyin mielestäni melko hyvin; pääsin esiintymismoodin ongelmitta ja asiat soljuivat sujuvasti suusta ulos vaikka ehkä vähän turhankin kovalla vauhdilla. Tuli nimittäin pälistyä sen verran että ulosannin koherenssi valitettavasti kärsi, mutta sai sieltä silti kuulemma pointteja irti. Vastaisuudessa lakimiehille pitäisi kuulemma puhua enemmän legitiimiysargumentteja ja antaa koherentimpaa viitekehystä. Palaute omaksuttu.

Roolini nimellisesti oli paneelikeskustelun alustus otsikolla ”Sensuuria?”; otsikossa ei juurikaan pysytty, mikä kuulemma oli odotettavaa, mutta sen ollessa tämä otin esiin mm. oman sananvapauskeissini DeCSS-toteutuksen levittämisestä, Suomen nykyisen sensuurijärjestelmän toimivuuden sekä TBP:n sensuuripyrkimykset eri puolilla maailmaa. Paljolti, vähemmän yllättäen, puhuttiin kuitenkin myös Piraattipuolueen agendasta yleisesti.

Piraattinäkökulmalta kauheasti uutta tilaisuus ei tarjonnut; lähinnä Kotilainen TTVK:sta toisteli rikkimennyttä levyään perunoiden varastamisesta torilta vaikka kuinka avuliaasti yritin neuvoa että siitä menee vain uskottavuus. Älyllinen rehellisyys ei kuitenkaan tänäänkään ollut levyteollisuuden edustajien vahvimpia puolia. En jäänyt kauheasti puhumaan niukoista ja poissulkemattomista hyödykkeistä ja niiden eroista, toivottavasti en yliarvioinut yleisöä näiltä osin.

Yleisökysymyksiä tuli esim. siitä eikö Spotify vanhenna agendaamme silmänräpäyksessä (no ei, koska se ei ratkaise nykyisten kieltojen valvonnan kansalaisoikeuskysymyksiä) ja mitä väärää siinä on että moisesta palvelusta maksetaan (ei tietenkään mitään, mutta tulipahan suoremmin sanottua ettei meistä toki ole mitään pahaa bisneksen tekemisessä kunhan sitä ei tehdä oikeusvaltion kustannuksella). Spesifisesti Spotifyn omistussuhteista ja rahanjakopolitiikasta heitin pienet kritiikit sekaan tosin myös. Nettiverostakin kysyttiin, ja totesin samansuuntaista kuin aiemminkin, että olisihan se nykyistä parempi tilanne jos jako olisi sitten laillista, mutta en usko moista informaationtuotannon sosialisointia tarpeelliseksi tai tehokkaaksi, ja jakokysymyksetkin käyvät äkkiä epätriviaaleiksi.

Summa summarum, tulihan siinä propagandaa levitettyä, ja luulen että nettotulos oli positiivinen vaikka nyt mitään suuria mielenmuutoksia tuskin heti aikaansainkaan. Kiitoksia IT-oikeuden yhdistykselle mahdollisuudesta tuoda näkökulmiamme esiin näissäkin piireissä, ja yhteistyökuulumisiin toivottavasti vastaisuudessakin.

Piraattipuolueen raha-asiat julkisiksi

Yksi Piraattipuolueen puolueohjelmassa tärkeä kohta on yhteiskunnallisen päätöksenteon avoimuuden lisääminen. Tämä tarkoittaa, että poliittisten puolueiden tulisi toimia vaikkapa raha-asioidensa osalta mahdollisimman avoimesti, ilman ”Kehittyvien maakuntien Suomi” -kohuja. Piraattipuolue haluaa näyttää esimerkkiä talousasioiden avoimuudessa, ja olemmekin nyt julkaisseet tarkat tiedot kaikesta puolueen rahaliikenteestä. Piraattipuolueen sivuilta löytyvät nyt rahankeräystilin kirjanpito ja tiedot lahjoitusten ja menojen määrästä. Rahankeräystili toimi ensin puolueen ainoana tilinä, sittemmin se on pyhitetty rahankeräysluvan mukaiseen käyttöön. Puolueelle avattiin toinen tili, jonka rahaliikenteestä alamme myöhemmin myös julkaista tietoja.

Piraattipuolueen rahatilanne ei ole tällä hetkellä järin hyvä. Elämme kädestä suuhun ja erääntyviä laskuja on kirjoitushetkellä enemmän kuin varoja. Sitä, mihin rahat hupenevat, on helppo tarkastella sivuiltamme. Erityisesti toivomme, että mahdollisimman moni ryhtyisi kuukausilahjoittajaksi, eli tekisi pankkitililleen kuukausittaisen automaattisen maksun Piraattipuolueen tilille. Kuukausilahjoitusten määrän kasvaminen toisi puolueen taloustilanteeseen paljon kaivattua vakautta. Kuukausittainen lahjoitus voisi olla esimerkiksi 5 euroa. Puolueelle avataan myös lähiaikoina verkkokauppa, josta kannatustuotteita ostamalla voi tukea puolueen toimintaa. Piraattipuolueen hallitus on toistaiseksi päättänyt olla keräämättä jäsenmaksuja, koska haluamme pitää liittymiskynnyksen matalalla. Pienen lahjoituksen antamista Piraattipuolueelle, edes kerran vuodessa, voidaankin hyvällä syyllä kutsua ”vapaaehtoiseksi jäsenmaksuksi”.

Tarkoituksemme oli tehdä myös internetissä julkaistava lahjoittajalista vähintään 300 euroa vuodessa lahjoittaneista ja pienemmän lahjoituksensa julkiseksi halunneista. Henkilötietolain säädökset rajoittavat kuitenkin erittäin tarkasti tietojen luovutusta EU/ETA-alueen ulkopuolelle, mitä tietojen julkaiseminen yleisellä verkkosivulla käytännössä on. Varmuuden vuoksi emme laita julkista listaa verkkoon, mutta kuka tahansa voi tilata sen 10 euron maksua vastaan rahastonhoitaja Pasi Vähämartilta ( etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen ).

Lex Nokia -mielenosoituksen juonto

Tulin ylipuhuttua Lex Nokia -miekkaria edeltävänä iltana sen juontajaksi. Meni se kai kohtuullisesti, vaikka aina vähän sitä tavallista kohellustakin ilmenee. Kiitoksia järjestäjille (joihin kai nyt voin itsenikin laskea), mielenosoittajille ja myös meitä vastaanottaneille poliitikoille, kannoistaan huolimatta — on aina hyvä että väärää mieltäkin olevat viitsivät kuitenkin osallistua diskurssiin, jopa buuauksen uhalla.

Jälkipolvia varten seuraavassa on valmisteltu alustuspuheeni; käytännössä toki käytin tekstiä osin suuntaa-antavana tuijottamatta aivan koko aikaa orjallisesti paperiin, mutta pääasiat menivät suunnilleen kuten kirjoitettu:

Arvoisa yleisö, puhujavieraat, kansanedustajat, tervetuloa taas kerran tänne eduskuntatalon edustalle yrittämään käydä jonkinlaista produktiivista diskurssia ajankohtaisista tapahtumassa olevista mokista ynnä vääryyksistä.

Juontajaksenne tähän tapahtumaan erehdyin lupautumaan minä, Mikko Rauhala, pitkän linjan tietoyhteiskunta-aktivisti sekä poliisin vanha tuttu. Jos sallitte hetken muistelon, tulee mieleeni pitämäni pieni puheenvuoro myös jokusen vuoden takaisessa Lex Karpela -mielenosoituksessa. Olen sittemmin saanut kyseisen lain seurauksena hovioikeudessa tuomion DVD-videolevyjen katseluun tarvittavan tiedon levittämisestä internetissä. Ihmisoikeustuomioistuimessa jatkettaneen, mutta sekin nyt on valitettavan altis poliittiselle pelille. Pikainen kiitos nyt joka tapauksessa eduskunnalle näin tilaisuuden tullen tästäkin. Sekin laki meni perustuslaintallomisvaliokunnasta nätisti läpi. Sananvapautta tosiaan.

Nyt ajankohtaisessa Lex Nokiassa on taas toki kyse pintapuolin eri asiasta, mutta perimmäinen ongelma molemmissa tapauksessa on nähdäkseni sama: kansanedustajat toimivat maailmassa, jonka toimintamekanismeja he eivät joukkona enää kykene ollenkaan ymmärtämään. On liian helppoa seurata sekä porkkanaa että keppiä tarjoavia suuryrityksiä näiden kertoessa naama pokerilla, että tapahtuu kauheita jos emme saa vielä näitä ja näitä erioikeuksia häiritä kansalaisten elämää. Asiaa ei auta se, etteivät nämä lobbaritkaan välttämättä tiedä, mitä ihmeen iloa heille pyytämistään erioikeuksista lopulta käytännössä edes voi olla, muuta kuin että enempi parempi.

Yhteistä on myös se, että vastustus tämänkaltaisille laeille tulee perinteiset puoluerajat ylittäen pääosin nuorempien polvien taholta, vaikka toki visiota joiltain vanhempienkin polvien edustajilta löytyy — meistä jo väliinputoajakastiin siirtyvistä puhumattakaan. Liikaa ei meidän nousevien polvienkaan toki kannata kuvitella itsestämme; emme välttämättä ole ikäluokkina huimasti edeltäjiämme älykkäämpiä, mutta ainakin olemme kasvaneet paremmin sisään nykyiseen tietoyhteiskuntaamme; maailma ei ole vielä ehtinyt kokonaan muuttua altamme, toisin kuin valtaapitävän polven, jonka intuitiot tietoyhteiskunnan lainalaisuuksista sopisivat eduskuntatalon sijaan paremmin kansallismuseoon, missä niistä ei olisi nykyisenlaista haittaa.

En aio tässä listata Lex Nokian lukuisia ongelmia, sitä varten on julkilausuma ja arvoisat puhujavieraamme, mutta vetoan vielä yleisesti vallanpitäjiin — en mitenkään erityisesti juuri teihin tänne sentään uskaltautuneisiin, mutta toivottavasti terveiseni kantavat myös eteenpäin; kun kerran ette itse ymmärrä säätämienne lakien kauaskantoisia seurauksia, kuunnelkaa edes joskus meitä tietoyhteiskunnan lapsia, sillä emme me näistä sekoiluista lämpimiksemme valita. Jokainen Lex Karpela, sensuurilaki ja Lex Nokia on yksi naula lisää kansalaisoikeuksien arkkuun — naula, joka meidän nousevien polvien on aikamme tullen suurella vaivalla kiskottava taas irti. Ja vaikka nauloja alkaa olla aivan liikaa, jokainen uusi ongelma, oli se sitten todellinen tai vain vaikutusvaltaisten intressien keksimä, näyttäisi teidän mielestänne vaativan vain lisää vasaraa.

En usko, että kukaan ministeri tai kansanedustaja todella haluaa Orwellin Vuonna 1984:ssä visioimaa maailmaa lapsilleen, mutta yksin toimienne perusteella moderni ihminen voisi helposti päätellä päinvastaista. Näillä linjoilla jatkaessanne tulette vielä tunnetuksi sukupolvena, joka tietoyhteiskunnan murrosajan paniikissa möi innolla perusoikeuksiamme varastontyhjennyshintaan jokaiselle vaikutusvaltaiselle vastaantulijalle, joka vain kehtasi pyytää. Ja jos lopulta ehditte aiheuttaa tälle teillä meiltä lainassa olevalle yhteiskunnallemme liikaa vahinkoa meidän enää ajoissa korjata, tuskin se teidänkään eläkepäiviänne parantaa.

Kiitos.

Raporttia piraattipuolueiden kansainvälisestä konferenssista

27. – 29. Kesäkuuta järjesti Ruotsin Piratpartiet piraattipuolueiden kolmannen kansainvälisen konferenssin. Konferenssin tavoitteena oli laatia dokumentti joka kuvaisi yhteisiä tavoitteitamme sekä edistää piraattipuolueiden välisiä suhteita

Perjantaina kokoonnuimme vapaamuotoisesti sosialisoimaan paikalliseen pubiin, kataliiniin. Paikalle oli saapunut edustajia Alankomaista, Itävallasta, Saksasta, Suomesta, Tanskasta sekä tietysti isäntämaasta Ruotsista. Eri maiden edustajien kanssa keskusteleminen oli mainio tapa saada käsitys eri maiden piraattipuolueiden toiminnasta, eri maiden poliittisesta tilanteesta ja siitä, miten eri maiden kulttuurit vaikuttavat piraattipuolueiden toimintaan ja prioriteetteihin.

Lauantaina vuorossa oli työtä heti aamusta; aluksi edustajat pitivät esityksen oman maansa poliittisesta tilanteesta ja edustamiensa piraattipuolueiden toiminnasta. Tämän jälkeen seurasi pitkä keskustelu yhteisen linjavedon, ”alustan”, luonteesta ja siitä, mitä siihen tulisi sisällyttää. Lounaan jälkeen työstimme kannanottojamme eri aihealueisiin iltaan asti. Myöhemmin illalla illastimme Ruotsin piraattipuolueen nuorisojärjestön, ”Ung Pirat”:in kanssa. Keskustelu Ruotsin piraattipuolueen aktiivien kanssa oli varsin antoisaa.

Sunnuntaina jatkoimme edeltävän päivän työtä lounaaseen saakka, ja tämän jälkeen alkoi julistustilaisuuden valmistelut. Noin kolmen aikaan iltapäivällä julistustilaisuus pidettiin, ja konferenssi oli viralliselta osuudeltaan ohi.

Konferenssi oli mainio tapa jakaa ideoita edustajien kesken ja uskon, että konferenssin anti tulee näkymään myös Suomen piraattipuolueen toiminnassa.