Piraattien EU-linja?

Tämä kirjoitus liittyy meneillään olevaan puolueohjelman uudistamiseen.

Euroopan parlamentin vaalit pidetään loppukeväästä 2014. Piraattipuolueenkin on ennen vaalitaistoon lähtöä mietittävä, millaista EU:n ja kansallisvaltioiden suhdetta haluamme edistää. Kyse on demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle keskeisestä asiasta. Puoluekokouksessa 6.-7.7. käsiteltävään puolueohjelman uudistamisehdotukseen sisältyykin EU-linjauksia. Lähtökohtana on se, että puolueen jäsen- ja kannattajakyselyssä niistä jotka osasivat sanoa kantansa 45 % kannatti Suomen ja Euroopan unionin suhteen suunnilleen ennallaan pitämistä tai tiivistämistä, kun taas 55 % kannatti suhteen löyhentämistä (vähemmän asioita EU-tasolla, vähemmän sitovia päätöksiä).

Ohjelmaehdotusta voisi kuvailla liberaaliksi EU-kritiikiksi, joka on vaihtoehto sekä nationalistiselle ja nurkkakuntaiselle EU-vastaisuudelle että ylikansallisten teollisuusintressien ja byrokratian palvonnalle.

EU on yksi päätöksentekotaso muiden joukossa

Ohjelmaesityksessä hylätään lähtökohta, että kansallisvaltio olisi ainoa lähtökohtaisesti oikeutettu päätöksenteon taso. Lähtökohtaisesti päätösvalta on yksilöillä. Päätösvalta, joka ei ole yksilöillä, tulee olla sillä taholla, joka pystyy kyseessä olevassa asiassa parhaiten huolehtimaan yksilönvapauksien ja perusoikeuksien turvaamisesta. Euroopan unioni on kunnallis- ja aluehallinnon sekä kansallisvaltioiden ohella yksi tällainen taho, jolla voi olla päätösvaltaa eri asioissa.

Päätöksenteon on kaikilla tasoilla oltava kansanvaltaista. Ohjelman muutosesitykseen sisältyy myös parannuksia kansanvaltaisuuteen EU:n osalta (niistä ehkä lisää tulevissa blogikirjoituksissa).

EU vastapainona suurvalloille ja ylikansallisille yrityksille

EU:ta tarvitaan esimerkiksi vastapainoksi Yhdysvalloille, Kiinalle ja taloudelliselta mahdiltaan monia valtioita suuremmille suuryrityksille ja niiden yhteenliittymille.

Kemikaalilaki ja päästökauppa ovat esimerkkejä ylikansallisiin ympäristö- ja terveyskysymyksiin liittyvistä toimista, joita tuskin olisi saatu aikaan ilman unionia. Unioni pyrkii myös torjumaan väärinkäytöksiä markkinoilla, mistä kuuluisimpana esimerkkinä lienevät Microsoftille asetetut sakot. Lisäksi EU:ssa on pyritty huolehtimaan yksityisyyden suojasta Yhdysvaltain vaatimuksia vastaan, mistä esimerkkinä pankkitietojen luovutuksesta käyty kiista, ACTA-sopimuksen kaatuminen sekä kiista tietosuojadirektiivistä unionin ja Yhdysvaltain välillä. Esimerkiksi EU:n ja Yhdysvaltain väliset alkavat kauppaneuvottelut tulevat olemaan taisteluareena tässä suhteessa. Myös esimerkiksi roaming-maksujen kitkemisen ja verkkoneutraliteetin osalta ja eräiltä muiltakin osin EU on välillä edistänyt järkevää tietoyhteiskuntakehitystä.

Vaikka myönteisiä esimerkkejä löytyy, EU ei tietenkään ole ollut mitenkään täydellinen näissä asioissa. Siksi onkin tärkeää saada lisää piraatteja EU-parlamenttiin.

EU:n valtaoikeuksia tulkittava suppeasti

Yhdysvalloissa liittovaltion valtaoikeuksia lienee eniten laajennettu sillä perusteella, että asia liittyy ”osavaltioiden väliseen kauppaan” (nk. commerce clause). Käytännössä sama kehitys on meneillään EU:ssa, koska laajasti ottaen melkein mikä tahansa elämän osa-alue liittyy ainakin välillisesti kaupankäyntiin, joka on aina mahdollisesti rajat ylittävää. EU:n valtaoikeuksia pitäisikin tulkita suppeasti siten, että vain EU:n sisämarkkinoiden toiminnan kannalta välttämätön säätely tapahtuisi EU-tasolla.

Muillakin aloilla EU:n toimivaltuuksia on tulkittava supistavasti siten, että kaikken valtaoikeuksien, joita ei ole yksiselitteisesti määritelty EU:lle, tulee jäädä kansallisvaltioille tai paikallistasolle.

Vapaus kokeilla erilaisia käytäntöjä

Jäsenvaltioilla pitää olla mahdollisuus kokeilla erilaisia käytäntöjä siten, että parhaimmat käytännöt voisivat levitä vapaaehtoisesti maasta toiseen. EU:n tulee säätää vähimmäistasot yksilönvapauksien, perusoikeuksien, terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelemiseksi. Jäsenvaltioille pitää kuitenkin jättää merkittävää kansallista liikkumavaraa, joka mahdollistaa erilaisten käytäntöjen kokeilemisen.

Olisi suuruudenhullua kuvitella, että EU:n toimielimet kovinkaan usein kykenisivät keksimään niin hyviä ratkaisuja, että olisi syytä pakottaa kaikki jäsenmaat tiukkaan muottiin niiden toteuttamiseksi. Yritysmaailmastakin on tuttu ilmiö, että usein suurimmat yritykset ennen pitkää jämähtävät byrokraattisiksi ja uudistuskyvyttömiksi. Sama ilmiö koskee epäilemättä myös valtiokoneistoja. Uudistuminen on mahdollista vain ruohonjuuritasolta lähtevien muutosten kautta.

Yhteistyö turvallisuusasioissa

Yhdysvaltoihin on muodostunut valtava sotilas- ja turvallisuuskoneisto. Sen väärinkäytökset viime vuosikymmenien aikana ovat olleet lukuisia. Uusimpana esimerkkinä on tuore sosiaalisen median palveluihin liittyvä vakoiluskandaali. Vaikka Yhdysvallat ei siinä suhteessa ole ainoa pahantekijä, on selvää, että hyvin voimakkaat turvallisuuskoneistot ovat uhka yksilönvapauksille.

Tämän vuoksi EU:lle ei pidä luoda omaa, kansallisvaltioiden omista joukoista riippumatonta sotilaallista eikä poliisivoimaa, eikä rikosoikeudellista syyttäjä- ja tuomioistuinlaitosta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ehdotettua Euroopan syyttäjänvirastoa ei tulisi perustaa. Lisäksi EU:n sotilaallisten joukkojen tulisi perustua yksinomaan siihen, että jäsenvaltiot luovuttavat vapaaehtoisesti joukkojaan EU-käyttöön, ei ylikansallisiin joukkoihin.

Voidaanko EU-yhteistyötä syventää?

EU:n integraatiota ei pidä syventää ainakaan ennen kuin on kehittynyt todellinen eurooppalainen kansalaisyhteiskunta, jossa eri kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat organisoituneet EU:n laajuisesti yhtä hyvin kuin kansainvälisen liike-elämän edunvalvontaorganisaatiot. Eri EU-maita yhdistävän julkisen keskustelun on laajennuttava ja kehityttävä. Tämä edellyttää lisää avoimuutta sekä muutoksia EU:n instituutioihin. Puolueohjelman muutosesityksessä on tästä ehdotuksia (joista ehkä myös lisää tulevissa blogikirjoituksissa).

Piraattina eurovaaleihin

Ihmiset oppivat kopioimalla muilta. Kaikki se tieto mitä meillä on tänään ja kaikki menestys perustuvat tähän yksinkertaiseen tosiasiaan – me kopioimme.

Tuhansia vuosia olemme parantaneet mahdollisuuksiamme kerätä ja levittää informaatiota. Informaation hallinnasta on aina taisteltu: vanhoista antiikin kirjastoista ja nykyajan internetistä. Kirjastoja on poltettu ja kirjarovioita pidetty. Natsihallinto piti moraalisesti oikeutettuna tuhota ”epäsaksalainen henki” polttamalla kirjoja jotka sisälsivät muita näkemyksiä.

Meidän aikanamme tekijänoikeushallinto puhuu digitaalisen hengen torjumisesta. He haluavat torjua vapaan pääsyn informaatioon ja tietoon, vaikka tämä ainoastaan parantaa yhteiskuntaamme. Tämän päivän kirjaroviot tapahtuvat digitaalisesti niin, että estetään pääsy sellaisiin internetin palveluihin, joita informaatiota kontrolloivat tahot pitävät moraalittomina, tai suljetaan niitä.

Yhteiskunta kuitenkin muuttuu jatkuvasti. Tänään saatamme liittää termin ”digitaalinen” elokuviin ja musiikkiin, mutta yhteiskunnastamme on tulossa yhä digitaalisempi! Voi tulostaa auton osia, polkupyöriä tai vaatteita tavaratulostimilla (3D-printterit). Tutkimukset kuinka tulostaa lihaa tai muita ruokia ovat niin edistyneitä, että ihmisten ruokkiminen tällä tavalla on pian todellisuutta.

Ne yhtiöt, joihin tavaratulostimet (ja muu uusi teknologia) iskevät, katsovat miten olemme aiemmin ratkaisseet asian. Ne haluavat myös asetettavan lakeja estämään uutta teknologiaa ajamasta niitä perikatoon. Ne toimivat aivan kuten elokuva- ja musiikkiyhtiöt ovat toimineet, eli yrittävät kriminalisoida tulevaisuuden.

Tällä hetkellä nämä yhtiöt sanovat, että niiden täytyy pysäyttää piratismi suojellakseen kuluttajia vaarallisilta asioilta kuten räjähtäviltä paristoilta tai laittomilta lääkkeiltä – tai yhtä hyvin viruksilta elokuvissa joita olet ladannut. Tulevaisuudessa virusten sanotaan olevan ruoassa, jota lataat laittomasti syöttääksesi perheesi sen sijaan että maksaisit ruokalisenssiä suuryhtiölle. Ei ole kyse kuluttajien turvallisuudesta vaan on kyse kontrollista sekä vallasta. On kyse rahasta.

Kehoni solut ovat kopioita vanhempieni soluista. Rokotteet jotka he ovat saaneet saattaisivat myös suojella minua. Tämän ollessa jo todellisuutta suomme yhtiöille oikeuden pitää järjettömiä geenipatentteja. On esimerkiksi olemassa hohtavia kaloja, jotka eivät saa lisääntyä, koska se loukkaisi patenttia. Jos annamme tällaista tapahtua yhteiskunnassamme, annammeko myös näille yhtiöille samoja oikeuksia omiin kehoihimme?

Suurimman osan elämästäni olen työskennellyt informaatio-aiheen parissa: aina varhaisesta lapsuudestani asti, kun kopioin ohjelmia ystäviltäni oppiakseni ohjelmoimaan, tähän päivään saakka, kun käytän näitä taitoja aktivistina, joka luo tärkeitä internetpalveluita. Yksi niistä oli The Pirate Bay, maailman suurin informaation jakelupalvelu, palvelu, joka pelottaa Hollywoodia niin paljon, että Valkoinen Talo meni Ruotsiin ja sanoi lopettavansa kaupankäynnin maan kanssa mikäli se ei tekisi loppua The Pirate Baystä. Lakeja ei ollut rikottu, mutta Ruotsi silti yritti pysäyttää palvelun. Laittoman ratsian jälkeen, jonka toteutti poliisi, joka oli tutkinnan aikaan myös töissä kahdessa Hollywood-yrityksessä, seurasi yksi suurimmista oikeudenkäynneistä Ruotsissa. Tuomari oli puheenjohtajana tekijänoikeusjärjestössä, joka lobbasi joidenkin Hollywood-yhtiöiden tukemana voimakkaampaa informaation kontrollia. Minut tuomittiin vankeuteen sekä sakkoihin, jotka olivat Ruotsin oikeushistorian suurimpia. Rikoksena oli avunanto avunantoon informaation välityksessä, jota mahdollisesti tapahtui luvattomasti jossain päin maailmaa.

Me jotka olemme Pohjoisesta pidämme järjestelmiämme eettisinä ja reiluina. Tämä oikeusjuttu sai kansan kyseenalaistamaan tuon näkemyksen. Se teki selväksi, että valta kuuluu niille joilla on rahaa. Minä en halua sellaista yhteiskuntaa!

Teen mitä voin auttaakseni niiden ongelmien ratkaisemisessa, joita meillä on tänään, kuten myös niiden, joita meillä on tulevaisuudessa. Siksi olen päättänyt osallistua Europarlamenttivaaleihin 2014. Vaikka en olekaan poliitikko, tai kenties juuri siitä syystä, uskon että kokemukseni sekä tietoni voisivat auttaa luomaan kipeästi kaipaamiamme ratkaisuja. Yhteiskunnallinen valta tulee jakaa demokraattisesti. Kansan tulee päättää mitkä säännöt ja lait ovat olemassa, ei korruptoituneiden yhtiöiden. Meidän on uhrattava joitain asioita joita emme enää tarvitse tehdäksemme tietä uudelle parannetulle versiolle.

Ne jotka tuntevat minut henkilökohtaisesti tietävät, että taistelen monien asioiden puolesta. Olen kasvissyöjä ja haluan siten parempaa eläintensuojelua ja ruoan sääntelyä. Olen huolestunut vallan keskittymisestä EU:hun, kuten myös henkilötietojen keskittymisestä suurille yhtiöille. Haluan toimivan sosiaalisen turvaverkon ja erittäin hyvän koulutuksen kaikille riippumatta sukupuolesta tai taustasta. Uskon, että huomisen luokkaeriarvoisuus perustuu siihen, miten ihmiset pääsevät käsiksi informaatioon ja tietoon. Taistelen aina lujaa enkä koskaan anna periksi auktoriteeteille niiden itsensä vuoksi. Kuten The Pirate Bay ei koskaan luovuttanut, en luovuta minäkään.

Kutsun yleensä itseäni sosialistiksi, vihreäksi ja piraatiksi. Monipuolisen taustani vuoksi – olen (muun muassa) hakkeri, aktivisti, taiteilija ja DJ – en sovi perinteiseen poliittiseen puolueeseen. Siksi olen päättänyt tuoda ehdokkuuteni puolueeseen, joka keskittyy harvoihin asioihin ja siksi sopii siihen mitä haluan saavuttaa: Piraattipuolueeseen. Uskon että meillä on valtava mahdollisuus vaikuttaa EU:hun ja haluan olla osa sitä.

Tällä hetkellä piraateilla on kaksi europarlamentaarikkoa, jotka molemmat ovat Ruotsista. Nämä kaksi ovat ainoat, jotka todella keskittyvät siihen, minkä näen olevan yhteiskuntamme tulevaisuuden perusta. Nämä aiheet ovat tärkeitä maailmanlaajuisesti, ei vain Ruotsissa. Ja kotimaani Suomi on jopa vieläkin riippuvaisempi digitaalisen alan tulevaisuudesta. Siksi Suomen on mielestäni aika saada piraatti Euroopan unioniin!

Peter Sunde

Puolueohjelman laajentaminen

Lähtökohta

Maaliskuussa pidetyn palautekyselyn ja puoluehallituksen sekä piiriyhdistysten edustajien suunnittelutapaamisen pohjalta hallitus on päättänyt, että puolueen kevätkokouksen käsiteltäväksi laaditaan esitys puolueen ohjelman laajentamiseksi.

Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneista kannatti ainakin jonkinasteista ohjelman laajentamista ja kaikki suunnittelutapaamiseen osallistuneet kannattivat tai hyväksyivät ajatuksen, että puolueohjelmaa tulee laajentaa jonkin verran. Vain hyvin harva kannatti puolueen muuttamista ’yleispuolueeksi’, joten laajentamisen jälkeenkin puolueen fokus on selkeästi tietoyhteiskunnassa ja kansalaisoikeuksissa.

Ohjelman muutosesitysten on tarkoitus olla valmiina toukokuun puoliväliin mennessä.

Talouspolitiikkaa

On osoittautunut, että puolueen täytyy voida esittää kattavia näkemyksiä talouteen liittyen. Esimerkiksi toukokuussa 2014 pidettävissä europarlamenttivaaleissa ollaan hyvin heikoilla eväillä, mikäli lähdemme ilman minkäänlaista kantaa eurokriisiin. Lisäksi perustulokanta vaatii tarkempaa mallia sekä, mikä ehkä olennaisempaa, johdonmukaisen näkemyksen siitä, miten mahdollista ideaalista perustuloa kohti pitäisi edetä.

Arvoliberalismia halutaan vahvistaa

Puolueohjelmassa on jo selkeä periaatelinjaus yksilönvapauksien puolesta, mutta sen lisäksi halutaan konkreettisia linjauksia jotka erottavat piraatit muista puolueista, jotka haluavat näyttää arvoliberaaleilta, mutta välttävät ottamasta suoraan kantaa keskeisiin kysymyksiin. Harkittaviksi on ehdotettu muun muassa päihdepolitiikassa huumeiden dekriminointia ja kannabiksen laillistamista sekä tupakka- ja alkoholilainsäädännön tiukennusten vastustamista, yleistä ja yhtäläistä vapaaehtoista asevelvollisuutta, rahankeräyksen sallimista kansalaisille ja yleishyödyllisille yhdistyksille, sekä seikkaperäistä eutanasialainsäädäntöä.

EU:n ja jäsenvaltioiden suhde

EU-vaalien vuoksi on otettava kantaa myös kansallisvaltioiden ja EU:n suhteeseen. On tärkeää esittää näkemyksiä siitä, minkä päätöksenteon tulee tapahtua paikallisella tai kansallisella, minkä eurooppalaisella tasolla. Euroopan demokratiakehitystä varjostavat vaikutusvaltaiset lobbauskoneistot sekä järjestelmän raskas byrokraattisuus; näille tulisi tarjota vaihtoehtoina rakenteellista avoimuutta ja suoraa kansalaisvaikuttamista.

Koulutus ja tiede

Palautekyselyssä korostui, että koulutus- ja tiedepolitiikasta halutaan puolueelta näkemyksiä. Puolueen aktiivit ovat yleensä perehtyneet näihin aiheisiin varsin hyvin, joten luontaisesti puolueella olisi paljon annettavaa koulutuspolitiikan kehittämiseksi sekä tieteellisen tutkimuksen edistämiseksi muutenkin kuin vain immateriaalioikeuksien rajoituksia löyhentämällä. Aiemmin puolueohjelmaan jo hyväksytyistä ehdotuksista, toisen kotimaisen kielen pakollisuuden poistamisesta ja uskonnonopetuksesta luopumisesta, on esitettävä tarkempi malli, jossa muutokset suhteutetaan koko opetussuunnitelmaan.

Tekijänoikeudet ja demokratia

Puolueohjelman keskiön suhteen on odotettavissa tarkennuksia ja lisäyksiä. Erityisesti demokratian kehittäminen ja tekijänoikeudet kaipaavat päivittämistä liittyen tuoreisiin poliittisiin muutoksiin. Esimerkiksi kansalaisaloitejärjestelmän toteutuminen on tärkeä ottaa huomioon puolueen tavoitteita uudistettaessa. Järkeä tekijänoikeuteen -kansalaisaloitteessa on ilmaistu joitain piraattipuolueen ajatuksia sivuavia tavoitteita, joita tulee harkita oikeansuuntaisina ratkaisuina edetessä kohti selvästi joustavampia ja rajallisempia tekijänoikeuksia. Varsinkin on syytä miettiä tekijänoikeussopimuksia koskevaa kohtuullisyyspykälää.

Uudistuksen suuntaviivat
Nykyinen puolueohjelma

Kansalaisaloitetta pitää vielä kehittää

Tämä kirjoitus julkaistiin 1.3. Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.

Kansalaiset ovat hyödyntäneet ahkerasti mahdollisuutta kansalaisaloitteiden laatimiseen eduskunnalle. Aloitteilla on kuitenkin tuskainen taival saavuttaa vaadittava 50 000 kannattajan raja puolessa vuodessa. Onnistuminen vaikuttaa mahdolliselta vain muutaman aloitteen kohdalla.

Aloitteiden laatijoita saattaa uhata turhautuminen. He ovat kovalla työllä saaneet kerättyä vaikkapa 30 000 allekirjoitusta, mutta kun vaadittu raja uupuu, aloite mitätöityy kokonaan. Näin on juuri käymässä Energiajuomat K16 -aloitteelle.

Suomessa edellytettävä kannattajien määrä on korkea suhteessa äänioikeutettujen määrään. Puolassa, jossa järjestelmä on toiminut hyvin, kannattajia tarvitaan 0,3 prosenttia äänioikeutetuista kolmessa kuukaudessa. Suomessa tarvitaan 1,2 prosenttia kuudessa kuukaudessa. Määrän voisi, aikaraja huomioonottaen, pudottaa Suomessa puoleen.

Kansalaisaloitelakia valmisteltaessa Piraattipuolue esitti käyttöön otettavaksi myös ”kansalaiskysymystä”. Siinä tietty määrä henkilöitä voisi esittää kirjallisen kysymyksen, johon ministerin pitäisi vastata parissa viikossa kuten kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen. Kansalaiskysymys vastaisi Yhdysvalloissa käytössä olevaa järjestelmää, jossa Valkoinen talo vastaa kansalaisten verkossa keräämiin adresseihin.

Kansalaisaloitetta voisi myös porrastaa. Vaikka aloite ei olisikaan saavuttanut täyttä kannattajamäärää, se etenisi kuitenkin jollakin tavalla. Jos kannattajia olisi esimerkiksi kolmasosa vaaditusta, ministerin tulisi vaikkapa vastata aloitteeseen kirjallisesti.

Sikäli kuin kansalaisaloitteita etenee eduskuntaan, on ainakin joihinkin niistä reagoitava tavalla tai toisella. Jos aloitteille ei tehdä mitään ja kannattajia on kovin vaikea saada kerättyä, järjestelmän uskottavuus romahtaa.

Lähteitä:
Puolan aloitekäytännöstä ks. Perustuslain tarkistamiskomitean mietintö 2010, s. 219.
”Kansalaiskysymyksestä” ks. Piraattipuolueen lausunto 8.3.2010.
Yhdysvaltain järjestelmästä.

Kohti eurovaaleja

Vuonna 2012 piraatit kunnostautuivat ympäri Eurooppaa taistelemalla eturintamassa ACTA-sopimusta vastaan. Piraattien yhtenäiset ponnistukset eri maissa olivat merkittävässä osassa siinä, että riittävästi poliittista painetta syntyi sopimuksen pysäyttämiseksi. Myös Suomessa järjestettiin runsaasti ACTA:an liittyvää toimintaa. Vuoden aikana seurasimme ja kommentoimme myös tietoyhteiskuntakaari-lakihankkeen valmistelua ja esitimme näkemyksemme vihapuhetyöryhmän raportista. Kunnallisvaalit olivat toinen merkittävä tapahtuma, jossa puolueen aktiivit tekivät kiitettävästi työtä eri puolilla maata. Emme kuitenkaan saaneet valtuustopaikkoja, ja tämän vuoksi puolueessa on ollut paljon keskustelua tulevaisuuden suunnasta.

Kartoittaaksemme puolueen jäsenten, kannattajien ja tukijoiden näkemyksiä puolueen toivotusta suunnasta, olemme avanneet palautekyselyn. Kysely on jatkoa vuoden 2010 palautekyselylle, johon saatiin peräti 1 000 vastausta. Tällä kertaa kysytään erityisesti suurista linjoista: miten puolueen kannattaa jatkaa tästä eteenpäin? Kyselyn tuloksista saamme tärkeää tietoa, jota hallitus käyttää jatkotoimenpiteistä päättäessään. Toivon mahdollisimman monen vastaavan!

Kyselyn tulokset ovat tärkeässä asemassa kun pohditaan, millä  eväillä kesäkuun 2014 eurovaaleihin ja huhtikuun 2015 eduskuntavaaleihin  kannattaa lähteä. Tätä on hyvä pohtia myös vastatessa: kannattaako Piraattipuolueen jatkaa kuten tähän asti, vai tehdä radikaalisti jotakin uutta?

Kyselyyn voit vastata täällä: http://piraattipuolue.fi/kysely2013

Eurovaaleihin asetetaan enintään 20 ehdokasta valtakunnallisesti. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun jokaisessa Suomen kunnassa on mahdollista äänestää piraattia.

Kevät 2013 etenee alustavan aikataulun mukaan seuraavasti:

  • Palautekysely on avoinna 26.2.–15.3
  • Puoluehallituksen, piiriyhdistysten ja Piraattinuorten hallituksen edustajat kokoontuvat suunnittelutapaamiseen Helsingissä 16.–17.3. pohtimaan kyselyn tuloksia ja eurovaaleihin valmistautumista.
  • Maaliskuun loppupuolella: puoluehallitus päättää palautekyselyn ja suunnittelutapaamisessa käytyjen keskustelujen pohjalta joko että puolueohjelmamuutoksia ei aleta valmistella, tai päättää valmistelutyön aloittamisesta, sen vastuuhenkilöistä ja aikataulusta.
  • Maalis-huhtikuussa: ilmoittautuminen eurovaaliehdokkaita koskevaan jäsenäänestykseen. Jos ilmoittautumisia tulee korkeintaan 20, jäsenäänestystä ei järjestetä vaan päätösvalta siirtyy puoluekokoukselle. Jos ilmoittautumisia tulee yli 20, jäsenäänestys pidetään sähköisesti huhti-toukokuussa.
  • Toukokuun loppupuolella: mahdollinen esitys puolueohjelman muutoksista valmis.
  • Kesäkuun loppupuolella: puoluekokous, jossa päätetään mahdollisista puolueohjelman muutoksista ja asetetaan eurovaaliehdokkaat, mikäli jäsenäänestystä ei pidetty.

Kesäkuun puoluekokouksen jälkeen on siis vajaa vuosi aikaa rakentaa eurovaaliehdokkaille valtakunnallinen kampanja. Siinä riittää tekemistä!

 

Piraatit pääsemässä lobbaamaan kansainvälisesti

Piraattipuolueiden kansainvälinen yhteistyöjärjestö Pirate Parties International (PPI) on pääsemässä YK:n alaisen Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) tarkkailijajäseneksi. PPI:n jäsenyyttä esitetään hyväksyttäväksi järjestön kokouksessa lokakuussa. PPI:n jäsenenä on 25 eri maiden piraattipuoluetta.

Mikäli PPI hyväksytään tarkkailijajäseneksi, se pääsee osallistumaan WIPO:n kokouksiin. Jäsenyys helpottaisi tiedonsaantia immateriaalioikeuksia (kuten tekijänoikeus ja patentit) koskevista kansainvälisistä neuvotteluista ja tarjoaisi erinomaisen vaikutuskanavan ja mahdollisuuden tuoda esille piraattien näkökulmia vaikutusvaltaiselle yleisölle.

WIPO:n tarkkailijajäsenenä on noin 250 järjestöä, joista useimmat edustavat tekijöitä ja viihdeteollisuutta. Mukana on kuitenkin myös esimerkiksi suomalaisen Effin emojärjestö Electronic Frontier Foundation (EFF). Äänioikeus järjestössä on vain sen 185:llä jäsenvaltiolla.

Asiasta uutisoi englanniksi TorrentFreak.

 

Kaatoiko aktivismi ACTA:n?

Nettipiratismin ja väärentämisen vastaisen ACTA-sopimuksen kaatuminen Euroopan parlamentissa on maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen ja merkittävä asia.

Brittiläinen europarlamentaarikko David Martin, joka valmisteli ACTA:sta raportin ja suositteli sopmuksen kaatamista, totesi kaatumisen olleen EU-komissiolle ”kaikkien aikojen suurin lainsäädännöllinen tappio parlamentissa”.

ACTA olisi estänyt EU:ta ja sen jäsenvaltioita sekä muita allekirjoittaneita maita muuttamasta tekijänoikeus- ja patenttilakejaan lievemmiksi. ACTA olisi jättänyt liikkumavaraa vain tekijänoikeuksien  kiristämisen puolesta.

Aiemmin vastaavat kiristykset ovat menneet läpi. Miksi ACTA kaatui? Alla oma näkemykseni syistä (jotka eivät kuitenkaan ole välttämättä tärkeysjärjestyksessä).


Kuva: Lotta Söderholm. Lisenssi: CC-by-nc-sa.

1. Kansalaisaktivismi

Monet kansalaisjärjestöt ovat yrittäneet toimia ACTA:a vastaan jo vuosia, koko sopimuksen valmistelun ajan. Kuluvan vuoden tammikuussa aktivismin määrä nousi kuitenkin aivan uuteen ulottuvuuteen. Ensin Yhdysvalloissa SOPA/PIPA-lakiestyksiä vastaan kehittyi protestiliike, jonka kärjessä olivat muun muassa Wikipedia ja Google, joista ensinmainittu pimensi sivustonsa vuorokaudeksi.

Yhdysvalloissa lakiehdotukset jäädytettiin ja tämän jälkeen huomio kiinnittyi ACTA:an. ACTA:a vastaan järjestettiin maalis-kesäkuussa kolme kansainvälistä mielenosoituspäivää, jotka keräsivät mielenosoittajia sadoille paikkakunnille ja jokaiseen EU-maahan.

ACTA:a vastaan toimivat eri maiden piraattipuolueet, tietoyhteiskunta-alan kansalaisjärjestöt kuten European Digital Rights (EDRI), ranskalainen La Quadrature du Net, jo vuonna 1992 perustettu Internet Society, Free Software Foundation sekä Electronic Frontier Foundation (EFF) ja sen Suomen-haara Effi.

Myös muutamat muut vaikutusvaltaiset kansalaisjärjestöt kritisoivat ACTA:a nimenomaan vapaan tiedonvälityksen ja yksityisyyden rajoitusten suhteen. Näihin kuuluivat Amnesty, kirjastoalan kansainvälinen liitto IFLA, Toimittajat ilman rajoja ja kansainvälinen kuluttajajärjestö Consumers International.

Terveys- ja kehitysyhteistyöalan järjestöt kritisoivat erityisesti sitä, että ACTA olisi vaikeuttanut laillisten, geneeristen lääkkeiden vientiä kehittyvästä maasta toiseen. Tästä huomauttivat esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja ja Oxfam.

Euroopan parlamentille luovutettiin myös 2,8 miljoonan ihmisen allekirjoittama ACTA:a vastustava adressi. Lisäksi akateemiset asiantuntijat sekä Euroopasta että Yhdysvalloista luovuttivat omat vetoomuksensa.

Ks. luettelo ACTA:n vastustajista ja linkkejä kannanottoihin.

2. EU:n valtapolitiikka

Yksi syy ACTA:n kaatumiseen löytyy EU:n sisäisistä valtasuhteista ja toimintatavoista.

Euroopan parlamentti ei valitse poliittista enemmistöhallitusta, jonka ohjelmaan enemmistö sen jäsenistä joutuisi sitoutumaan. Tämän vuoksi EU:ta usein haukutaan ”epädemokraattiseksi”. Toisaalta juuri tämä mahdollistaa sen, että parlamentti voi reagoida kansalaisliikkeiden esille nostamiin asioihin vapaammin kuin jäsenmaiden parlamentit. Komissiolla ei ole EU-parlamenttiin nähden samanlaista valtaa kuin jäsenmaiden hallituksilla niiden omia parlamentteja kohtaan.

ACTA:n suhteen komissio suorastaan kerjäsi verta nenästään. Komissio härnäsi parlamenttia ACTA:n valmisteluvaiheessa pyrkimällä pimittämään tietoa sen valmistelusta. Tämä huipentui parlamentin ACTA-raportoijan eroon protestina salailua vastaan. Tämä oli yksi syy siihen, että parlamentin enemmistö kääntyi helpommin ACTA:a vastaan.

Kuluvalla vaalikaudella parlamentin toiminnassa ovat olleet mukana myös Ruotsin piraattipuolueen europarlamentaarikot Christian Engström ja Amelia Andersdotter. ACTA:n kaatuminen osoittaa myös sen, kuinka tärkeää piraattien on saada mahdollisimman paljon edustajia EU-parlamenttiin. Sillä on todellakin merkitystä.

3. Rahakkaita vastustajia

ACTA-sopimuksella on ollut myös rahakkaita vastustajia bisnesmaailmasta. Euroopan teleyritysten liitot ovat kritisoineet ACTA:a voimakkaasti ja myös esimerkiksi ranskalaisten verkkopalveluyritysten järjestö on vastustanut sitä. Järjestön taustalla ovat muiden muassa Google, Facebook, Skype ja Yahoo.

4. Kiina, Brasilia, Intia, Meksiko

ACTA-sopimusprosessi osoittaa nopeasti teollistuvien maiden painoarvon huomattavan kasvun (lue lisää aiemmasta blogauksestani). Kun immateriaalioikeuksien kiristykset eivät onnistuneet WTO:n kautta, Yhdysvallat alkoi ajaa ACTA:a. Kehittyviä maita ei päästetty mukaan neuvotteluihin. Sopimus oli tarkoitus solmia samanmielisten länsimaiden kesken, minkä jälkeen olisi ollut helpompaa pakottaa kehittyvät maat mukaan.

Kiina, Brasilia ja Intia ovat virallisesti protestoineet ACTA-neuvotteluja vastaan WTO:n elimissä. Myös Meksiko on ottanut kielteisen kannan. Tällä on ollut suuri merkitys. Euroopan maiden on melko helppo luopua ACTA:sta, kun sopimusta vastustavat Kiinan, Brasilian ja Intian kaltaiset koko ajan merkittävämmiksi muuttuvat kauppakumppanit. Yhdysvaltain painoarvo on pienentynyt.

Mitä seuraavaksi?

ACTA:n valmistelujen kanssa samaan aikaan on neuvoteltu Yhdysvaltain aloitteesta  Tyynenmeren rantavaltioiden kanssa Trans-Pacific Partnership (TPP) -nimellä kulkevaa sopimusta, joka immateriaalioikeuksien osalta olisi ACTA:a vastaava. Tämä projekti ei koske EU-maita.

Myös EU:ssa tapahtuu. Komissio julkaisi tammikuussa ”tiekartan” tekijänoikeusdirektiivin uudistamiseksi. Tiekarttaan sisältyy ACTA:sta tuttuja uhkakuvia, kuten teleyritysten ja verkkopalveluyritysten vastuuvapauden romuttamista sekä hengenvaarallisten tuoteväärennösten ja yksityishenkilöiden harjoittaman nettipiratismin yhteen niputtamista.

Tiekartassa kaavaillaan kuitenkin ”kaupallisen tekijänoikeusrikkomuksen” määrittelemistä niin, ettei yksityishenkilöihin kohdistettaisi liian rankkoja toimia. Tarkoituksena lienee käydä yksittäisten henkilöiden sijaan sosiaalisen median palvelujen ja teleyritysten kimppuun.

Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, että osapuolet ovat aiempaa tasavertaisempia. Toisaalta tähän sisältyy uhka koko Internetin tuhoamisesta, mikäli kaikki sosiaalisen median palvelut alistetaan viihdeteollisuuden mielivallan alle.

Lehdistötiedote: Piraattipuolue tuomitsee uudet Pirate Bay -estot

Piraattipuolueen lehdistötiedote
11.06.2012 klo 13.35
Vapaa julkaistavaksi heti

Piraattipuolue tuomitsee uudet Pirate Bay -estot

Helsingin käräjäoikeus päätti tänään maanantaina määrätä The Pirate Bay -tiedostonjakopalvelun estettäväksi DNA:n ja TeliaSoneran internetliittymistä. Estolausuma annettiin lehtitietojen mukaan ympäripyöreästi; tarkemmat estokeinot määritellään myöhemmin. Piraattipuolue tuomitsee uudet rajoitukset yksiselitteisesti ja toivoo myös aikaisempien Elisan estotuomioiden kumoamista ylemmissä oikeusasteissa.

”Lähinnä totalitarististen hallintojen keinovalikoimaan kuuluva sensuuri ei sovi Suomen kaltaiseen länsimaalaisia arvoja korostavaan sivistysvaltioon. Päivän tuomio on uusi häpeätahra kansalaisoikeuksien kilvessä.”, toteaa Piraattipuolueen tiedottaja Janne Paalijärvi.

Saatu tuomio ei käytännössä tule estämään tiedostonjakelua DNA:n tai TeliaSoneran liittymistä. Sen sijaan toiminta menee enemmän maan alle, ja erilaisten salaustekniikoiden käyttö tulee lisääntymään tulevaisuudessa räjähdysmäisesti. Valitettavasti nämä tekniikat tulevat samalla myös laajemmin ammattirikollisten käyttöön.

Lisätiedot:

Harri Kivistö
Puheenjohtaja, Piraattipuolue
Puh. 045 310 2344

Janne Paalijärvi
Tiedottaja, Piraattipuolue
Puh. 040 527 5470

Huomio tekijä: etujärjestösi kannattaa sensuuria

Tekijänoikeustoimikunta julkaisi tammikuussa mietinnön, jossa ehdotettiin uudenlaista sensuurilakia. Laki mahdollistaisi “piraattisivustojen” pysyvän sensuroinnin. Piraattipuolue vuoti salaisesti valmistellun esityksen keväällä 2011 julkisuuteen. Mietintö on ollut lausuntokierroksella, ja Piraattipuoluekin antoi siitä lausunnon (yhteenveto mietinnön sisällöstä ja Piraattipuolueen kannoista löytyy aiemmasta blogauksesta).

Haluan nostaa lausunnoista esille kaksi havaintoa:

  1. Lähes kaikki tekijänoikeusjärjestöt ja kulttuurialan etujärjestöt kannattavat teleyrityksille asetettavaa velvollisuutta sensuroida ”piraattisivustot” oikeuden päätöksellä.
  2. Juuri kukaan muu ei kannata nettisensuuria, ainakaan varauksettomasti.

Muutamat lukijat pahastuivat aiemmassa blogauksessa tekemästäni jaosta ”pahiksiin” ja ”hyviksiin” tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan jäsenistön osalta. Ehkäpä havainnot tämän lausuntokierroksen tuloksista hieman avaavat sitä, mistä tällainen käsitys vastakkainasettelusta saattaa tulla. Ainoina valopilkkuina tekijäpuolelta sentään taiteilijajärjestö MUU ry ja Journalistiliitto suhtautuivat ehdotukseen varauksellisesti.

Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki toisti jälleen tekijänoikeuspäivänä 23.4. aiemminkin ilmaisemansa mielipiteen, ettei kannata tämäntyyppistä sensuuria. Arhinmäeltä vaatii paljon sisua olla edistämättä sensuuriesitystä kun koko kulttuuriala sitä suureen ääneen vaatii.

”Piraattisivustojen” sensuroimista kannattavat (22):

Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry (TTVK)
Helsingin käräjäoikeus
Sanasto ry
Suomen Muusikkojen Liitto ry

  • ”…kovin suurta painoa [ei] pidä laittaa sille, että sivustolla saattaa olla myös jotakin laillista aineistoa…”

Suomen tietokirjailijat ry

  • ”…pitää ehdottoman tärkeänä, että sitä [piratismia] pyritään torjumaan tehokkain keinoin…”

Musiikkituottajat IFPI Finland ry

  • ”Muutos on tärkeä…” ”Ehdotus on tasapainoinen…”

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes)
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
Elvis ry

  • ”…ehdotus… on välttämätön…”

Suomen kirjailijaliitto ry

  • ”Suomalainen kirjallisuus ja kirjailijat eivät selviä hengissä, mikäli kirjallisten teosten laajamittainen laiton lataaminen yleistyy. Keinot, joilla puututaan teosten laittomaan käyttöön, ovat erittäin kannatettavia.”

Suomen Anti-piratismiyhdistys ry
Gramex ry
Finlands svenska författareförening rf
Suomen kaupan liitto ry
Suomen Näytelmäkirjailijat ry
Suomen Konservatorioliitto ry

  • ”Sananvapautta ei saa väärinkäyttää suojaamaan laittoman aineiston levitystä.”

Taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö Forum Artis ry

  • ”Ei materiaalisen omaisuudenkaan suojaa höllennetä sen takia, että sen varastaminen uuden teknologian avulla on helpompaa ja valvonta työlästä.”

Suomen Teatterit ry
Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry

  • ”Ehdotettu lainmuutos vahvistaa tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa ja ehkäisee rikoksia.”

Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO ry
MTV Media Oy

  • ”…ehdotus… on mielestämme välttämätön.”

Suomen näyttelijäliitto ry.

TTVK:n jäsenyyden kautta sensuuria kannattavat myös seuraavat tahot, jotka eivät antaneet omaa lausuntoaan:

Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry
Suomen elokuvatoimistojen liitto SEL ry
Suomen elokuvatuottajien keskusliitto SEK ry
Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
Av-tuottajien tekijänoikeusyhdistys Tuotos ry
Suomen Musiikkikustantajat ry
Suomen Kustannusyhdistys ry
Yleisradio Oy
Sanoma Media Finland Oy.

Esitykseen varauksellisesti suhtautuvat (12):

Kirkkohallitus
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Liikenne- ja viestintäministeriö
Kuluttajavirasto
Teknologiateollisuus ry
Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL ry
Viestintävirasto
Taiteilijajärjestö MUU ry
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Suomen Journalistiliitto ry
Akava ry
Työ- ja elinkeinoministeriö
Keskuskauppakamari.

Esitystä vastustavat (10):

Ammattikorkeakoulu Metropolia
Elisa Oyj
Finnet-liitto ry
Aalto-yliopiston Faktat ja tietoyhteiskuntaviestintä -kurssin opiskelijat
TeliaSonera Finland Oyj
Kuluttajaliitto ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry
Electronic Frontier Finland ry (Effi)
Piraattipuolue r.p.

Termien selitys:
”Sensuuria kannattaviksi” olen laskenut ne tahot, jotka selkeästi ilmoittavat kannattavansa esitystä, ja ”sensuuria vastustaviksi” ne, jotka selkeästi ilmoittavat vastustavansa. ”Varauksellisesti suhtautuviksi” olen laskenut ne, jotka eivät suoraan ilmoita vastustavansa sensuuriesitystä, mutta esittävät sitä kohtaan huomattavaa kritiikkiä.

Harri Kivistöstä Piraattipuolueen puheenjohtaja

Piraattipuolueen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu tamperelainen Harri Kivistö. Kivistö on 31-vuotias humanististen tieteiden kandidaatti, englantilaisen filologian opiskelija ja kahden lapsen isä, joka on ollut mukana puolueen toiminnassa sen perustamisesta lähtien. Edellinen puheenjohtaja, hollolalainen 31-vuotias järjestelmäasiantuntija Pasi Palmulehto valittiin varapuheenjohtajaksi.

Muiksi varapuheenjohtajiksi valittiin aiemminkin varapuheenjohtajana toiminut helsinkiläinen 24-vuotias historianopiskelija Ahto Apajalahti sekä Uudenmaan piiriyhdistyyksen varapuheenjohtaja, 28-vuotias teknologiajohtaja Lasse Kärkkäinen. Lisäksi puoluehallitukseen valittiin kuusi varsinaista ja kuusi varajäsentä.

Piraattipuolueen uusi hallitus:

Puheenjohtaja

Harri Kivistö, 31, Tampere, humanististen tieteiden kandidaatti

Varapuheenjohtajat

Ahto Apajalahti, 24, Helsinki, historianopiskelija
Lasse Kärkkäinen, 28, Espoo, teknologiajohtaja
Pasi Palmulehto, 31, Hollola, järjestelmäasiantuntija

Varsinaiset jäsenet

Ville Hautakangas, 34, Helsinki, tietotekniikkasuunnittelija
Mika Isomaa, 29, Tampere, yrittäjä
Arto Lampila, 24, Jyväskylä, kulttuurituottaja
Janne Paalijärvi, 30, Espoo, testaussuunnittelija
Raoul Plommer, 33, Helsinki, liiketaloustieteen kandidaatti
Pasi Vähämartti, 30, Helsinki, elektroniikkainsinööri

Varajäsenet

Satu Immonen, 42, Helsinki, filosofian ylioppilas
Tiina Malinen, 28, Tampere, yhteiskuntatieteiden kandidaatti
Tero Miettinen, 24, Vantaa, IT-alan yrittäjä
Pekka Mustonen, 30, Joensuu, luonnontieteiden kandidaatti
Joonas Mäkinen, 23, Helsinki, matematiikan opiskelija
Lassi Nokelainen, 24, Espoo, ylioppilas