Piraattipuolueen vastaukset Sipilän kysymyspatteriin

Piraattipuolue on vastannut Sipilän hallitusneuvotteluiden pohjaksi tehtyihin kysymyksiin. Vaikka Piraattipuolue ei hallitusneuvotteluihin sattuneista syistä osallistu, katsoo puolue tarpeelliseksi avata näkemyksiään hallituksen muodostamisen ydinkysymyksistä.

1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025″ -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 – 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

Suomi vuonna 2025 on sopeutunut tietoteknisten ratkaisujen monipuoliseen ja luovaan käyttöön. Se on avoin, nykyaikainen ja tasa-arvoinen menestyvä edelläkävijä. Yhteiskunnan rakenteet luodaan kestämään muuttuvaa maailmaa.

Suomella on toimiva liikenneinfrastruktuuri, joka tukee turismia ja teollisuutta, sekä toimivat tietoverkot ja suojattu tietoliikenne tarjoamassa turvattuja mahdollisuuksia menestyä. Ulkomaisten sijoittajien ja yritysten luotto Suomen luomaan turvalliseen ja toimivaan tietoliikenteeseen on avain kansainvälisille markkinoille tekijäksi pääsemiseen.

Suomi takaa kansalle mahdollisimman vapaan mahdollisuuden tuottaa omaa, henkilökohtaista hyvinvointiaan, jonka seurauksena syntyy myös yhteisöllistä hyvinvointia ja vaurautta. Tätä tavoitetta tuetaan perustulon käyttöönotolla ja yrittämisen esteitä purkamalla.

Tuleviin haasteisiin esimerkiksi väestörakenteen muutoksen suhteen tuetaan ratkaisuja, jotka ensisijoituksen jälkeen antavat jo nopeasti sekä taloudellisia säästöjä että parantavat ihmisten hyvinvointia. Esimerkkinä tästä on ollut maailmanluokan tuloksia saavuttanut Kustaankartanon palvelukeskuksen vanhusten hoidon malli, joka vähensi vuode- ja lääkehoidon tarvetta. Mallissa tietoteknisten ratkaisujen mukaanotto oli oleellinen osa hoitomallin onnistumista.

Virtaviivaistettu byrokratia ja yksinkertaisemmat verotusmallit mahdollistavat paremmin tarpeellisen tuen vastaanottamisen parantaen ihmisten välistä tasa-arvoa sekä tarjoaa yhtäläisemmät mahdollisuudet yritysmaailmassa.

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?

Kyllä, valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämä tilannekuva vastaa hyvin reaalitilannetta. Sopeutustarve vastannee myös pääosin reaalitilannetta, jättäen tosin tulkinnanvaraa sopeuttamistarpeen määristä.

Julkista taloutta tulee ensisijaisesti lähestyä siten, että ensiksi mahdollistetaan verotulojen kasvaminen helpottamalla työllistymistä kohdassa 4. osoitetuin keinoin. Mikäli sopeuttamiselle jää edelleen tarvetta, tulee ensisijaiset leikkaukset kohdistaa siten, ettei niistä seuraa lisäkuluja jostain muualta. Valtionhallinto pystyy luomaan säästöjä mm. siirtymällä käyttämissään järjestelmissä avoimen lähdekoodin alustoihin, sekä muutenkin yhdentämällä käytössä olevia järjestelmiä. Virastojen päällekkäisyyksiä tulisi purkaa, ja jäljelle jäävää kohdentaa järkevämmin. Julkishallinnon toimijoille tulisi luoda kannustimet tuottaa tarvittavat palvelut mahdollisimman pienin kustannuksin. Nykyisellään määrätty budjetti tulee käyttää ennen tiettyä määräaikaa, taikka seuraavan vuoden budjetti on pienempi. Tämän seurauksena rahaa palaa loppuvuodesta järjettömiä määriä turhiin kohteisiin.

Velkaantuminen tulisi katkaista siten, että viimeistään kymmenen vuoden päästä Suomi on siirtynyt velanottamisesta velan lyhentämiseen. Jos mikään ei muutu, rahat riittävät vuoteen 2032 asti, minkä jälkeen olemme konkurssissa. Realistinen aika saada rakennemuutoksia toteutettua ja muutettua suuntaa. Tämä vaatii valtiovallalta määrätietoisia, muttei paniikinomaisia toimia.

3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?

Kokonaisveroasteen nousu tulee kysymykseen vain ja ainoastaan siinä tapauksessa, että ilman kyseistä toimenpidettä valtion rahat eivät riitä lakisääteisten velvollisuuksien hoitamiseen ja ylläpitoon. Optimaalitilanne olisi, jos kokonaisveroastetta saataisiin laskettua, ja tätä kautta parannettua osaltaan maksukykyä, mutta myös kasvatettua liiketoiminnan kannattavuutta.

Pääsääntöisesti verotusta tulisi yksinkertaistaa huomattavasti, nykyisellään verojärjestelmän täysi ymmärtäminen vaatii usein hyvin syvällistä tietoa.
Yksilön harjoittama pienimuotoinen verotuksen optimointi ei ole haitallista, koska usein kyseisellä utiliteetillä kuitenkin ostetaan tuotteita, joista verot maksetaan. Ilmeiset veronkiertokeinot, eli myös ns. verosuunnittelu tulisi tehdä vaikeammaksi tukkimalla ilmeisimpiä porsaanreikiä järjestelmässä – tämä saavutetaan helpommin yksinkertaistamalla koko järjestelmää sen sijaan, että monimutkaistetaan järjestelmää entisestään. On siis tarpeen vähentää erilaisia kohdennettuja verohelpotuksia ja vähennyksiä rankaalla kädellä. Vastapainona tulisi suoraa verotusta laskea kohtuullisesti, jolloin tarve lailliselle suunnittelulle vähenee ja veronkierrosta saatava hyöty verrattuna paljastumisen aiheuttamiin haittoihin tekisivät veronkierrosta kannattamatonta.

Siirtymällä vastikkeettomaan perustuloon valtion verotulot todennäköisesti kasvaisivat uudistuneen työtilanteen myötä. Perustulo toisi myös automaattisesti kokonaisveroprosenttiin kohtuullisen progression, vaikka perustulon päälle saatuja tuloja verotettaisiinkin tasaprosentilla.

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?

Suurimmat ongelmat voitaneen tiivistää nykyiseen lainsäädäntöön ja siltä pohjalta tehtyjen
etuusmallien vanhanaikaisuuteen. Yrittäminen, yrittämisen muodot sekä työelämä ovat muuttuneet viimeisen 15 vuoden aikana huimasti, ja nykyiset hallinnolliset mallit eivät enää vastaa nykytilannetta. Internet sekä kehittynyt tietotekniikka näyttelevät suurta roolia
edellämainituissa muutoksissa, ja yhä useammat perinteiset teollisuudenalat sekä
yritystoimintamallit ovat jäämässä hitaasti historiaan. Robotit ovat korvaamassa yhä
useammin ihmisen perinteisessä teollisuudessa ja palvelutuotannossa, ja tämä kehityssuunta tulee jatkumaan kiihtyvästi tulevaisuudessa. Myös perinteinen palkkaaminen on muuttumassa, kun yhä useammin yritykset haluavat maksaa joko työntekijän osaamisesta, taikka tietämyksestä tarpeen mukaan eikä niinkään maksaa työntekijän kuulumisesta kyseiseen yritykseen.

Näiltä lähtökohdilta voitaneen havaita, että tulevaisuudessa, ja jo nyt työntekeminen muuttuu yhä useammin määräaikaiseksi, ja jaksottaiseksi. Yksinkertaisin tapa valtion kannalta tukea kansalaisen työllistymistä ja toimeentuloa, on taata lainsäädännöllisesti mahdollisimman monimuotoiset tavat työn tekemiseen. Kun ymmärretään talouden koostuvan jokaisen ihmisen konkreettisista toimista, onnistutaan tuomaan talous yksilön lähelle, jolloin asiantuntijoiden hierarkiaan perustuva vallankäyttö vähenee, ja saadaan vapautettua huomattavasti enemmän mahdollisuuksia yksilölle työllistää itsensä.

Etuusjärjestelmän korvaaminen vastikkeettomalla perustulolla huomioi sekä työntekijän että työnantajan aseman muuttuvassa maailmassa. Vastikkeeton perustulo

a) vaikuttaa suoraan työntekijän mahdollisuuteen solmia erilaisia työsuhteita, tekee kaiken tyyppisestä ja kestoisesta työn tekemisestä kannattavaa.

b) mahdollistaa yrittäjän kannalta paremmin työvoiman palkkaamisen silloin kun sitä tarvitaan.

c) hyvin toteutettuna mahdollistaa työvoimasta syntyvien kustannusten laskua, jolloin myös palkkaaminen on useammin kannattavaa

d) mahdollistaa myös kokonaisveroasteen laskemisen, joka lopunviimein lisää rahavirtaa
myös valtiolle päin.

Pyrkimyksestä kasvattaa työllisyyttä tulisi siirtyä tuottavan työllisyyden kasvattamiseen.
Tuottavan työllisyyden mittareina tulisi pitää myös muita, kuin pääomaan liittyvää tuottavuutta, kuten yhteiskunnalista tuottavuutta ja sosiaalista tuottavuutta. Tämä parantaisi yhteiskunnallisten yritysten asemaa ja toisi paremmin esiin niiden positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan pelkkää talousajattelua laajemmin. Kyseinen järjestely hyvin toteutettuna parantaa erilaisten yhteiskunnallisten palveluiden saatavuutta sekä hintaa, luo
työllistävän sekä toimivan instanssin julkisten palveluiden ja puhtaasti voittoa tavoittelevien yritysten välimaastoon.

Yhteiskunnallisen yrityksen tulisi olla myös lailla tunnistettu yrittämisen muoto. Yhteiskunnalliset yritykset pyrkivät voittojen sijaan maksimoimaan yhteiskunnalle tuottamiaan vaikutuksia. Saavuttaakseen tämän, ne käyttävät suurimman osan tuotosta sekä voitosta yrityksen asettaman ja hyväksytyn yhteiskunnallisen päämäärän edistämiseen.

Perinteisten liiketoimintamallien rinnalle tulisi laillisesti hyväksyä myös uudemmat tavat talouden harjoittamiseen. Vastikkeellinen joukkorahoitus tulisi olla suoraan hyväksyttävää, ja myös vastikkeeton joukkorahoitus ainakin tapauskohtaisesti. Muita uudempia talouden muotoja, joista on maailmalla kasvanut hyvin työllistäviä yrityksiä, ja jotka ovat toistaiseksi Suomessa ainakin osittain lain harmaalla alueella, ovat esimerkiksi jakamistalous ja
solidaarisuustalous. Tämä ei tarkoita perinteisten työntekomallien korvaamista täysin, vaan mahdollistaa erilaisia keinoja luoda tuottavaa työllisyyttä ja sitä myöten yhteiskunnallista vaurautta.

Liikkeiden aukioloaikoja tulisi vapauttaa yrityksen kannattavuuden parantamiseksi. Yrittäjien tulee itse saada määrittää aukioloaikansa kannattavuuden ja työvoiman saatavuuden perusteella. Yrittäjillä tulee olla oikeus vastata kuluttajien tarpeisiin kellonajasta riippumatta. Järjestelystä hyötyvät kaikki: yrittäjät uusien ansaintamahdollisuuksien myötä, kuluttajat palveluiden saatavuuden paranemisen vuoksi ja työntekijät lisääntyvien työtuntien myötä. Yksittäisen ravintolan aukioloaikaa voidaan rajoittaa silloin, jos siitä koituu meluhaittaa naapuruston asukkaille, mutta siitä päättäköön kunta tapauskohtaisesti, ei valtio kaikkien puolesta.

Elinkeinolupien (esim. taksit ja apteekit) tarveharkinnasta ja lukumäärärajoituksista on luovuttava ja alat avattava vapaalle kilpailulle. Elinkeinolupa tulee myöntää jokaiselle jolla on riittävä pätevyys alan yrityksen pyörittämiseen. Samalla taksien hintasäännöstelystä tulee luopua, mutta takseilta voidaan vaatia hintojen pitämistä selkeästi näkyvillä.

Liikenneyhtiöille ei tule myöntää alueellisia monopoleja. Uudenlaisten taksi- ja kimppakyytiliiketoimintamallien toiminta tulee sallia ja lainsäädännölliset esteet poistaa. Myös alkoholin myyntirajoitteita tulee vapauttaa, ja näin toimimalla parantaa suoraan suomalaisten pienpanimoiden mahdollisuuttaa kasvaa.

Alkoholin myyntimonopoli tulee purkaa. Jo sitä ennen viinien ja vahvojen oluiden myynti elintarvikekaupoissa tulee sallia. Myyntiaikarajoituksista tulee luopua, kaupat päättäkööt itse minä aikoina haluavat alkoholia myydä.

Työn sopiminen työntekijän ja työnantajan kesken myös työehtosopimusten ohi tulee mahdollistaa. Neuvotteluaseman tasa-arvoisena pitämisen varmistamiseksi tulee sosiaalietuuksia tarkastella uudestaan. Työntekijällä tulee olla mahdollisuus kieltäytyä huonosta sopimuksesta, sekä mahdollisuus oma-aloitteiseen irtisanoutumiseen ilman, että työntekijälle tulee toimeentuloa vakavasti kurittavia karenssiaikoja. Käytännössä tämä onnistuu vastikkeettoman perustulon kautta.

5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?

Sote-uudistus kannattaa toteuttaa kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena. Tärkeintä on toteutuspohjasta riippumatta saada perus- ja erikoissairaanhoito saman johdon ja kustannuspaikan alle.

Meillä ei ole varaa ideologisilla syillä rajata käytettävien ratkaisujen määrää. Yksityistäminen, ulkoistaminen kilpailutuksen tai palvelusetelien kautta ja kokonaan julkisesti tuotettu palvelu ovat kaikki varteenotettavia vaihtoehtoja. Tiedon ja kokemusten jakaminen sekä monimuotoisuuden salliminen ovat nykyaikaiseen yhteiskuntaan sopiva toimintatapa.

On estettävä tilanteet, joissa suurin osa kunnan budjettivallasta on tosiasiassa kuntayhtymien valtuustoilla, joita ei valita suoralla vaalilla. Myös kuntayhtymiä tulee voida muodostaa jatkossakin, mutta taloudelliselta painoarvoltaan suurille kuntayhtymille tulisi valita valtuusto suoralla kansanvaalilla kunnallisvaalien yhteydessä.

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?

Mikäli sotilaallinen liittoutuminen on tarpeellista, se tulee tehdä sellaisten sopimusten kautta, jotka eivät aseta Suomen puolustusvoimia vieraan valtiovallan sotilaskomentajan suoraan alaisuuteen. Rauhanomaista yhteistyötä, kuten kauppaa ja kulttuurivaihtoa, tulisi tukea ja kannustaa valtion taholta. Maailma on muuttumassa avoimemmaksi – sulkeutumalla suljemme myös lukemattoman määrän mahdollisuuksia ulos.

Suomen on pidettävä yllä rauhanneuvottelijan roolia ja vahvistettava ystävyyskäytäntöä valtioiden välillä, myös YK:n kautta.

Yleisestä asevelvollisuudesta tulee luopua ja maanpuolustusta on rakennettava vapaaehtoisen asepalveluksen varaan.

7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?

EU:n tulisi olla ensisijaisesti kaupankäyntiä, yhteistyötä sekä liikkumista helpottava liitto. Pääsääntöisesti jokaisen linjauksen tulisi tukea jotakin edellämainituista instansseista. EU:n ei tule muodostua rasitteeksi saati hidasteeksi itsenäisten kansallisvaltioiden kehittymisessä, vaan tarjota siihen paremmat mahdollisuudet. EU:lla ei tulisi myöskään olla mahdollisuutta tehdä kansallisvaltioiden puolesta sopimuksia ilman kyseisen kansan hyväksyntää.

EU:n nykyisten neljän vapaan liikkuvuuden (ihmiset, tavarat, palvelut, pääomat) lisäksi tarvitaan myös ideoiden, ajatusten ja informaation vapaata liikkuvuutta. Tavoite edellyttää eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan muodostumisen tukemista esimerkiksi avoimuutta lisäämällä ja parempia kansalaisyhteiskunnan tarpeisiin suunniteltuja verkkopalveluita kehittämällä. Lisäksi on taattava, etteivät tekijänoikeudet ja muu lainsäädäntö estä tai haittaa ideoiden ja ajatusten vaihtoa sekä informaatioon pääsyä. Myös edellä kuvatut muutokset EU:n instituutioihin edistäisivät eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan muodostumista. On luotava myös paremmat organisatoriset edellytykset euroopanlaajuisten kansalaisjärjestöjen muodostamiselle ja toiminnalle.

Liitteen 1 kirjaus eurokriisin hoidosta on pätevä ja täten hyväksymme sen liittämisen hallitusohjelmaan.

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?

Lapsilisien ei tulisi vähentää sosiaalitoimen toimeentulotukea. Haasteita kohdanneiden perheiden hoidon ja avun suhteen niin kutsutun Imatran mallin mahdollista laajentamista muihin kuntiin tulee tavoitella. Perustulo kuuluu myös osaksi perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, taatessaan väistämättä jonkintasoista taloudellista turvaa.

Kuntien tai muiden tahojen onnistuneiden kokeilujen käytäntöjen levittämiseen tulee luoda hyvät mahdollisuudet. Erilaisten kustannusten ja toisaalta ihmisten hyvinvoinnin eri mittareiden tulee olla nähtävissä, jotta eri tahoilla on mahdollisuus tutkia, ovatko heidän kustannuksensa suhteessa ihmisten hyvinvointiin vahvasti eri luokkaa muiden vastaavien tahojen kanssa. Sikäli kun huomataan tarve hyvinvoinnin lisäämiseen tai kustannusten laskuun, on kuntien pidettävä avoimesti tietoa yllä siitä, millä tavoin eri prosesseja on kunnan sisällä hoidettu. Hyvien käytäntöjen levittämiseen tulee kannustaa ja toisaalta epäonnistuneista käytännöistä on myös tarpeen olla tietoa saatavilla välttyäksemme virheiden toistolta.

Omaishoitajien tuen määrä ja siihen sisältyvä byrokratia tulee tarkistaa. On perheiden hyvinvoinnin suhteen tärkeää, että omaisilla on realistiset mahdollisuudet tehdä päätös perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin suhteen, mikä nykyisillä tuilla ja byrokraattisilla hankaluuksilla on useissa tapauksissa mahdotonta. Omaishoitajuuden mahdollistaminen estää myös kunnallisten hoivapalveluiden ruuhkautumisen kasvua tulevaisuudessa.

9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien
oppimisympäristöjen syntymistä?

Yleisperiaatteet opetuksessa

Opetussuunnitelmia ja opetusmenetelmiä tulee jatkuvasti arvioida ja ajanmukaistaa. Tämä ei tarkoita ainoastaan teknologisia muutoksia ja verkkomateriaalien hyödyntämistä, vaan myös nykyistä enemmän oman ajattelun ja tiedonhaun painottamista, jolloin asioiden ulkoaopettelu vähenee. Samalla painopiste siirtyy kokeisiin pänttäämisestä syvällisempään ymmärtämiseen. Kaiken julkisella rahoituksella tuotetun oppimateriaalin tulee olla vapaasti käytettävissä ja jatkokehitettävissä ilman tekijänoikeudellisia rajoituksia. Opettajavetoisen opetuksen tukena ja oppikirjan tilalla voi usein olla valmis verkkomateriaali, jonka avulla oppilas voi itse opiskella ja kokeilla taitojaan.

Jos oppilaat eivät viihdy koulussa, vika on koulussa eikä oppilaissa. Opetusta häiritsevä oppilas on poistettava, koska opetuksen häiritseminen loukkaa toisten oikeutta saada opetusta. Tämä on mahdollista nykyisen lainsäädännön puitteissa, eikä kurinpitokeinoja tarvitse kiristää.

Oppisisällöt eivät saa vääristellä tieteellistä tutkimustietoa. Uskonnollisia kouluja, joissa opetetaan tieteen kanssa ristiriitaista tietoa, ei tule hyväksyä oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaaviksi kouluiksi.

Opiskelun oppimateriaaleineen tulee olla maksutonta kaikilla oppiasteilla. Tästä syystä opetuksen tukena tulee suosia ensisijaisesti avointa sisältöä.

Muutokset oppisisältöihin

Kouluissa opetellaan taitoja, joiksi perinteisesti on mielletty esimerkiksi kielitaito ja taitoaineet. Ajattelu pitäisi nähdä taitona, jota on syytä opettaa ja kehittää. Lapsille filosofisluonteisten kysymysten pohdinta on luonnollista ja tätä luovaa ajattelua tulisi koulussa ruokkia.

Filosofia eli ajattelutaito on otettava kouluihin oppiaineeksi alaluokilta lähtien. Ihminen, joka osaa tunnistaa virheitä ja vääristymiä omassaan ja muiden ajattelussa, ei ole yhtä helposti erilaisten huijareiden ja helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin tarjoavien epärehellisten ideologioiden vietävissä. Ajattelutaidot auttavat erottamaan asiallisen tiedon epäasiallisesta ja nämä taidot ovat nyky-yhteiskunnassa yhä vain tärkeämpiä.

Elämme informaatioyhteiskunnassa, jossa tarve ymmärtää viestinnän syitä ja vaikutuksia on jopa elintärkeää. Viestit ohjaavat yksilöitä tahattomasti, mutta viestinnällä myös pyritään ohjaamaan ihmisten valintoja ja mielipiteitä. Terveet kanssakäymis- ja neuvottelutaidot, sekä ihmismielen tuntemus kasvattaa yksilöissä yhteistyökykyä ja itsevarmuutta. Täten media- ja mainoslukutaitoa, psykologiaa sekä sosiaalista kanssakäymistä koskevalla opetuksella ja kasvatuksella tulee olla riittävästi painoarvoa jo peruskoulun alaluokilta lähtien.

Valinnanmahdollisuuksia on korostettava kielten opetuksessa. Ruotsin kielen pakollisuutta ei ole mielekästä ylläpitää. Toisen kotimaisen kielen opiskelun tulee olla kaikilla oppiasteilla vapaaehtoista. Jatkossakin peruskoulussa opiskeltaisiin äidinkielen lisäksi vähintään kahta muuta kieltä. Jos äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, opiskelee oppilas mahdollisuuksien mukaan myös äidinkieltään. Tällainen oppilas olisi vapautettu toisen vieraan kielen opiskelusta.

Uskonto ja elämänkatsomustieto poistetaan kouluaineiden joukosta. Historiasta muodostetaan uusi aine ”historia ja kulttuurit”, jossa painotetaan historian lisäksi erilaisten nykykulttuurien tuntemusta. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon tuntimäärä ja oppisisältö jaetaan filosofian sekä historian ja kulttuurin kesken.

Oppilaille tulee tarjota mahdollisuus suorittaa myös peruskoulun oppimäärä nopeutetussa tahdissa. Koulun ulkopuolella tapahtuvan oppimisen tunnistamista ja hyödyntämistä koulun tarjoaman opetuksen tukena tulee jatkossakin kehittää määrätietoisesti.

Yliopisto-opiskelun tulisi suurelta osin olla tieteen tekemisen harjoittelua, siis todellista uusien ongelmien ratkaisua valmiiden ratkaisumenetelmien opiskelun rinnalla. Yliopiston hallinnon tulee olla alisteinen tiedeyhteisölle eikä päinvastoin. Viroilla ym. perusrahoituksella taataan tieteen vapaus ja riippumattomuus; pätkäprojektit ja rahoituksen ympärille keskittyvä puuhastelu tuottavat rahoittajia mielistelevää näennäistutkimusta. Yliopiston tulee tarjota ajatonta sivistystä eikä muoti-ilmiöitä, jotka vanhenevat ennen kuin
opiskelijat pääsevät edes töihin. Tiedon on oltava avointa ja maksutonta.

Etuusjärjestelmän päivittämisen seurauksena myös korkeakouluopiskelijoille on mahdollista tarjota käytännössä osa-aikaista työtä oman alansa yrityksessä, jolloin työkokemuksen kerryttäminen voidaan aloittaa luontevasti jo opiskelujen aikana, ja toisaalta opiskelija pystyy jo muodostamaan verkostoja omalla alallaan, joka on kullanarvoista opiskeluiden jälkeen.

10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?

Byrokratian ja normien purkamiseen on esitetty useissa kohdissa konkreettisia ehdotuksia, joka siten ilmentää puolueen vakavaa sitoutumista niihin. Digitalisaation edistämisessä tulee ensisijaisesti tunnistaa, mitkä ovat sen esteet, ja toisaalta missä sen hyöty tulee parhaiten esiin.

Julkisen puolen digitalisoitavissa olevat palvelut tulisi digitalisoida niin pian kuin mahdollista. Tämä tulisi toteuttaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla, joiden kehityksen ohjausta ei ulkoisteta. Projektien tulee olla modulaarisia ja niihin tulee voida osallistua kenen tahansa asiasta kiinnostuneen. Projekteihin hyväksytystä ohjelmakoodista maksetaan palkkio tekijöille. Palkkioiden suuruus tulee olla suhteessa työn laatuun ja määrään. Sisällön tuottajalla tulee olla oikeus kieltää sisällön käyttäminen projektissa, mikäli hän ei ole tarjottuun palkkioon tyytyväinen. Palkkion hyväksymisen jälkeen sisältö tulee osaksi projektia ja sisältö tulee julkaista avoimella lisenssillä.


11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?

Ensisijaisesti kestävän kehityksen edistäminen tapahtuu edistämällä kansan tietoisuutta asiasta. Jo nykyään useiden kyselytutkimusten mukaan kansalainen valitsee mieluummin ekologisen tuotteen, mikäli se on hinnaltaan sekä saatavuudeltaan hankittavissa. Kohdassa 4. ja 12. esitetyn toimenpiteet ja ratkaisut vaikuttavat toteutuessaan positiivisesti kestävän kehityksen edistämiseen, parantamalla vaihtoehtoisten tuotteiden ja palveluiden saatavuutta tasaisesti ympäri maan. Suomalaisen ruuan tuotantoa tulisi parantaa poistamalla maataloustuet, ja muuttamalla ruuantuottajien verotusta siten, että verot maksetaan vasta saadusta myyntivoitosta. Muita ruuantuotannontukia tulisi kohdistaa tasaisemmin myös suurimpien toimijoiden ulkopuolelle. Pienviljelijöitä ja tuottajia tulisi kannustaa osallisiksi erinäköisiin osuuskuntiin, jolloin tuotteiden myynti takaisi paremman tuoton, ja toisaalta myös paremman toimitusketjun. Maataloustuotteiden suoramyyntiä tulisi helpottaa keventämällä elintarvikelainsäädäntöä.

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?

Pääsääntöisesti kyllä, mutta valtion tukien ei tule olla energiateollisuutta ohjaava mekanismi eikä kansalaisilta verotetuilla rahoilla tule tukea yksittäisiä energiantuottajia. Verotusta tulisi siirtää siten, että siirrytään verottamaan eri energiamuotoja ympäristöpäästöjen ja muiden ulkoishaittojen perusteella, jolloin kannustimet tuottaa puhtaampaa energiaa tulevat ilman valtion antamia tukia. Verotuksella tulisi myös kannustaa uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun tekniikkan käyttöönottoon, kuten esimerkiksi sähköautojen ja aurinkopaneelien lisäämiseen. Tuettaessa uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa, tulee tukemisen keskittyä uutta teknologiaa kehittävään tutkimukseen, ei yksittäiseen tuottajaan.

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

Ulkomaalaisten opiskelijoiden viisumin jatkoajan anomista tulisi yksinkertaistaa ja nopeuttaa. Myös työluvan saamista tulisi yksinkertaistaa, mikäli työnantaja on tiedossa lupaa haettaessa. Humanitaaristen maahanmuuton kiintiöitä tulee sopeuttaa käsillä oleviin resursseihin, jotta jokaiselle turvapaikan saaneelle pystytään tarjoamaan mahdollisimman kattava apu turvaamaan sopeutumista ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Valtion tulisi huomioida myös erilaiset vapaaehtoisjärjestöt suunniteltaessa kotouttamisohjelmaa.


14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään
hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

Kyllä.

15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

Piraattipuolue on lähtökohtaisesti valmis toimimaan kenen kanssa tahansa, kunhan tämän tahon kanssa toimiminen ei itsessään ole ristiriidassa Piraattipuolueen periaatteiden ja arvojen kanssa.

Evoluutiota Arkadianmäelle

Tapani Karvinen

Puolueen puheenjohtaja, Tapani Karvinen.

Suomen Piraattipuolue on perustettu seitsemän vuotta sitten Tampereella. Vuonna 2011 osallistuimme vaaleihin ensimmäistä kertaa yhdessätoista vaalipiirissä. Vaalikamppailu ei ollut mutkaton, sillä organisaatiotyö oli vasta aluillaan, kokemus olematon ja taloudelliset resurssit sitäkin vähäisemmät. Näistä seikoista huolimatta nousimme noissa vaaleissa eduskunnan ulkopuolisista ensimmäiseksi reippaalla kaulalla, keräten yli viisitoista tuhatta ääntä.

Kunnallisvaalit 2012 tulivat liian nopeasti, eikä piiritoiminta ollut ehtinyt kehittyä. Tuolloin piraattia pystyi äänestämään vain 27:ssä Suomen yli kolmestasadasta kunnasta. Presidentinvaalit vuorostaan jätimme välistä, koska halusimme keskittyä eurovaalivalmisteluihin – olihan piraateilla jo edustajia valmiiksi Euroopan parlamentissa. Matalasta äänestysaktiivisuudesta huolimatta, tuloksemme kasvoi suhteellisen hyvin.

Entä vuonna 2015?

Perinteisesti äänestysaktiivisuus on korkeimmillaan presidentin- ja eduskuntavaaleissa. Kiitosta toki kuuluu koulujärjestelmällemme, joka osallistaa aktiivisesti nuoria demokraattiseen prosessiin, sekä medialle, joka kykenee välittämään jonkinlaisen kuvan prosessista. Piraattipuolueen tämänhetkinen tilanne vaatii kuitenkin syvempää analyysiä.

Viimeisen neljän vuoden aikana vaalikentälle on tullut 300 000 uutta äänestäjää. Piraattipuolueen ehdokkaat ovat vaalien nuorinta kastia, minkä voidaan olettaa korreloivan jollain tapaa tuoreen äänestäjäsukupolven yleisen arvomaailman tai vaalikoneosumien kanssa. Lisäksi, vaikka hesarin vaalikone kritiikkinsä on ansainnut, Piraattipuolue hallitsee täysin poliittisen kompassin arvoliberaalia yläreunaa, vasemmiston, demareiden ja vihreiden tapellessa vasemman laidan äänestäjistä, persujen ja IPUn oikeasta. Toisessa, arvokonservatiivissa ääripäässä on luonnollista poistumaa pelkäävät kristillisdemokraatit.

Kun katson edellistä kaavaa, mielestäni on selvää että olemme matkalla lyhyen historiamme menestyksekkäimpiin vaaleihin. Asiaa edesauttaa se, että meillä on taloudellisia resursseja käytettävissä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ehdokaskaartimme on kehittynyt monella tapaa, puolueohjelmamme on laajentunut merkittävästi, sekä piiritoiminta on ehtinyt kehittymään ajan saatossa. Jos nuorekas ja rento, mutta asiantunteva ja tulevaisuuteen rationaalisesti katsova imagomme tuo viidenneksenkin noista äänistä, se tarkoittaa, että aloitamme eduskuntakautemme useammalla kuin yhdellä kansanedustajalla.

Se todellinen haaste

Yleisin kritiikki tulee ihmisiltä, jotka muodostavat mielipiteensä pelkästään puolueen nimestä. Toki, joku yleinen, mitäänkertomaton ”kokoomus” on parempi, sillä se ei aiheuta voimakkaita ensireaktioita ilman nimeen liitettyä mainetta. Nimen muuttamisessa kuitenkin on suurempi ongelma. Menettäisimme brändistä kansainvälisyytemme, sekä potentiaalisesti osan jo olemassaolevista äänestäjistämme. Nähdäkseni nimen uudistaminen on mahdollista vain kansainvälisesti, mikä toki saattaa tulla eteen ylikansallisten organisaatioidemme kehittyessä.

Jotta päätöksenteon tapa ja tarkoitus etenisi teknologian kehittymisen myötä, tulee kannustaa sitä väestönosaa ottamaan lisää vastuuta päätöksenteosta, joka muuttuneeseen elinympäristöön on sopeutunut. Yhteiskunnan pelisäännöt kaipaavat kehitystä, jotta ne vastaisivat teknologian mahdollisuuksia ja ihmisen tarpeita tämän yhteiskunnallisen myllerryksen keskellä. Oikeansuuntaista kehitystä voi tuoda vain ne, jotka aikamme ilmiöiden syy/seuraussuhteita ymmärtävät.

Yhteiskunta muuttuu askel kerrallaan, mutta vain ja ainoastaan yksilöiden toiminnan myötä. Viimeistään 19.4.2015 sinun kannattaa ottaa askel vaaliuurnalle ja raapustaa lappuun parhaan piraatin numero.

Tapani Karvinen
Puheenjohtaja, Piraattipuolue
Ehdolla Uudellamaalla, nro. 130.

Vapauden määritelmä

Tapani KarvinenOxfordin sanakirja määrittelee vapauden oikeudeksi ”toimia, puhua ja ajatella.” Immanuel Kantin mukaan ”vapaus on vapautta pakottamisesta ja valtiolla ei ole oikeutta rajoittaa kenenkään vapautta muuten kuin estääkseen tätä  loukkaamasta toisten vapautta.” Piraattipuolueen periaateohjelman mukaan ”jokaisella tulee olla vapaus toimia haluamallaan tavalla, kunhan ei rajoita muiden vapauksia.”

Vapaus on henkilökohtaista omistusoikeutta kehoon ja mieleen. Toteutunutta  vapautta voidaan arvottaa toteutuneiden oikeuksien kautta. Oikeuksia on määritelty mm. ihmis- ja kansalaisoikeuksina.  Esimerkiksi sananvapaus ”tarkoittaa oikeutta ilmaista ja vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä kenenkään sitä ennakolta estämättä.”, eli julkisesti, ilman menneistä diktatuureista tuttua ennakkosensuuria tai viranomaiskontrollia.

Elämme suhteellisen vapaassa maassa, missä vain muutamista sellaisista teoista rangaistaan, jotka kuuluvat henkilökohtaisten oikeuksien piiriin. Jotta lainsäädäntö säilyisi alaisiaan kunnioittavana jatkossakin, tulee jokaisen hyväksytyn lakipykälän kunnioittaa yksilönvapautta. Näin vapaus voi olla päätöksentekoa ohjaava linjaus, jos kaikki laista päättävät tahot sen tuntevat ja sitä kunnioittaa. Kyse on sen rajan löytämisestä ja lakiin kirjoittamisesta, jossa kaikki yksilön oikeudet voivat  toteutua.

Yksilö on korkein

Yksilöt ovat toimijoita. Yksilöillä on oikeus yrittää ja muodostaa yhteisöjä  erinäisten intressien palvelemiseksi. Yksilöillä on myös oikeus yhdistyä  valtioksi, joka pitää huolta kansalaistensa vapauksista sekä rakentaa  toimintaympäristöä kohti turvallista jatkuvuutta. Tämän tehtävän hoitamiseksi, yhteisellä mandaatilla, valtiolle on annettu tietyissä poikkeustilanteissa oikeuksia rikkoa yksilönvapauksia. Lähtökohta on, että yksilön tulee ensin loukata muiden oikeuksia, ennen kuin hänen vapauttaan voidaan rajoittaa.

Yrityksillä  tulee olla oikeus osallistua reiluun kilpailuun, minkä vastaisina  erilaisia monopoleja voidaan aina pitää. Toiminnallaan he eivät saa vahingoittaa yksilön oikeuksia, kuten kehon  loukkaamattomuutta, mistä huolehtimiseksi pakkauksissa on lain vaatimat  tuoteselosteet. Valtiolla on useita oikeuksia, joilla hoitaa  velvollisuutensa yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi ja  toimimiseksi kansainvälisellä yhteisöjen kentällä. Lisäksi voisimme  puhua ympäristön ja eläinten oikeuksista, mutta koska ne ovat ihmisten toiminnalle alisteisia, riittänee että toteamme niillä olevan oikeuksia, joista me pidämme tavalla tai toisella yhdessä, vastuukäsityksemme mukaisesti huolta.

Puolueohjelmamme  vaatimusten yhteneväinen linja löytyy periaateohjelman ensimmäisestä virkkeestä. Yksilönvapaus ja yhdenvertaisuus ovat ne raamit, joiden sisällä esittämiemme, yhteiskuntaa eteenpäinvievien ratkaisujen tulee olla. Kun puolue pohtii lainsäädännöllisiä ratkaisuja mihin tahansa käsillä olevaan tilanteeseen, näillä rajoilla saadaan hiomista vaille valmis ratkaisu eteenpäin vietäväksi, vaikka sitä pohtimassa olisi sekä vasemmalle että oikealle profiloituvia tahoja. Yhteisymmärrys tavoitteista syntyy lähes automaattisesti.

Vasta kun valtion lainsäädäntö ja siihen perustuva vallankäyttö tiedostaa ja kunnioittaa molempia vaatimuksia, kuljemme viimein kohti vapaata ja  tasa-arvoista yhteiskuntaa.

Tapani Karvinen
pj, Piraattipuolue

Kasvu on universaalia

Drive & Focus ovat tuloksenteon avainsanat

Kasvu on uudistumista, jota ohjaa se minkä edelliset sukupolvet ovat kyenneet yhdessä vakiinnuttamaan. Yhdistyskulttuurissa aiempien toimijoiden energiallaan luoma rakenne houkuttelee uusia toimijoita ja uutta energiaa, jonka avulla organismi jatkaa kultivoitumista kohti tavoiteltua täydellisyyttä. Tämä on universaali piirre maailmankaikkeu-dessamme.

Olemme vapaita yksilöitä joilla on vapaa tahto, ja jotka pyrkivät yhteiseen, puolueen periaateohjelman osoittamaan tavoitteeseen. Vapaus on kolikko, jonka kääntöpuolelta löytyy vastuu.

Siinä missä teknologiat ovat antaneet meille huimasti vapautta viestiä, sen mukana on tullut myös kasvanut vastuu viestintämme vaikutuksista. Toisaalta koen, että viestintämme ei ole kehittynyt yhtä nopeasti kuin teknologia sitä olisi kaivannut. Uuden suuren maailman syövereissä on helppo projisoida ennakkoluulonsa siihen mitä ei vielä tunne.

Piraattipuolue on nimi, joka tuntuu olevan vaikea avata suurelle yleisölle. Päiväkäskyjä en asemastani ala jakelemaan, mutta kehotan jokaista jäsentä harjoittelemaan peilin edessä hissipuheen siitä, mikä piraattipuolue on ja mitä me ajamme, sillä todellinen valtamme lepää niissä pienissä asioissa, jotka teemme tänään saavuttaaksemme sen paremman huomisen.

Uudet tuulet puhaltavat

Tuore puoluehallitus kokoontuu tällä viikolla järjestäytyäkseen koneistoksi, joka kykenee kehittämään ja vakiinnuttamaan puoluetoimintaa, mutta myös tuomaan piraattiagendan pysyväksi osaksi julkista keskustelua. Työtä todellakin riittää ennen vaaleja, mutta juuri nyt asiat etenevät tärkeys- ja  kiireysjärjestyksen määräämässä, maltillisessa kaaoksessa eteenpäin.

Luottamusta ei kukaan ansaitse hetkessä. Se ansaitaan ainoastaan yhdessä vietetyn ajan ja tehdyn työn kautta. Piraattipuolue on tee-se-itse -puolue, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua periaateohjelmamme arvojen tuomiseksi osaksi yhteiskuntaa. Koska ohjelman yksilönvapaus- ja tasa-arvo -asiat koskevat jokaista suomalaista, menestyksekkäästi vaalikenttää hallitaksemme meidän täytyy myös kyetä ylittämään ennakkoluulot molempiin suuntiin.

Kuten Rick Falkvinge sanoi, meidän tehtävämme ei ole mitään vähempää kuin muuttaa maailmaa. Se onnistuu vain jos nouseva, maailmasta vastuun kohta kantava sukupolvi yhdistyy saman tavoitteen taakse. Kun tavoite kerta on maalattu, maaliin pääseminen tarvitsee vain empaattista määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Tapani Karvinen
Puheenjohtaja @ Piraattipuolue


TED: Rick Falkvinge, the politics of protest

Puoluekokous 17.8. – tiukkoja hallitusäänestyksiä luvassa

Piraattipuolueen kaikille jäsenille avoin puoluekokous pidetään sunnuntaina 17.8.2014 klo 11.00 osoitteesssa Allianssi-sali, Allianssi-talo, Asemapäällikönkatu 1, Helsinki.

Kokouksessa valitaan puolueelle uusi puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja puoluehallitus. Ilmoittautumisia on tullut sen verran, että ainakin puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista käydään äänestys. Kokouksessa käsitellään myös puolueohjelman muutoksia koskevia aloitteita, joita on tehty tähän mennessä parikymmentä. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee osallistumaan kokoukseen ja vaikuttamaan puolueen tulevaisuuteen! Nyt valittava puoluehallitus johtaa puolueen läpi kevään 2015 eduskuntavaalien. Puoluehallituksen jäsenistä äänestetään arviolta noin klo 12.

Puheenjohtajan paikkaa tavoittelevat nykyinen puheenjohtaja Harri Kivistö sekä Varsinais-Suomen piraattien puheenjohtaja Tapani Karvinen. Kivistö on toiminut puolueessa sen perustamisesta lähtien. Tapani Karvisella on useamman vuoden kokemus puolueaktiivina Varsinais-Suomen piirin hallituksessa. Molemmat ovat olleet ehdokkaina sekä eduskunta-, kunnallis- että eurovaaleissa. Molemmat ovat 33-vuotiaita.

Varapuheenjohtajia valitaan enintään kolme. Paikoista kilpailee ainakin kuusi henkilöä: Varsinais-Suomen piirisihteeri Jiri Keronen, puoluesihteeri Arto Lampila, puoluehallituksen jäsen ja tiedottaja Janne Paalijärvi, varapuheenjohtaja Pasi Palmulehto, hallituksen jäsen ja Helsingin piraattien puheenjohtaja Raoul Plommer sekä Keski-Suomen piraattien varapuheenjohtaja Jonna Purojärvi. Puheenjohtajakisan häviäjä voi myös asettua ehdolle varapuheenjohtajaksi.

Nykyisistä varapuheenjohtajista Ahto Apajalahti ei aio enää jatkaa puoluehallituksessa. Hän aikoo hakea Piraattinuorten hallitukseen. Piraattinuorten kokous pidetään puoluekokouksen yhteydessä. Varapuheenjohtaja Lasse Kärkkäinen pyrkii tällä kertaa hallituksen tavalliseksi jäseneksi.

Puoluehallituksen tavalliseksi jäseneksi hakee 11 henkilöä, minkä lisäksi varapuheenjohtajakisassa valitsematta jääneet voivat myös olla ehdolla. Puoluekokous päättää minkä kokoinen hallitus valitaan. On varsin mahdollista, että myös hallituksen varsinaisista jäsenistä käydään äänestys.

Kokoukseen voi myös etäosallistua verkon kautta. Etäosallistujaksi haluava voi ilmoittautua vastaamalla kokouskutsuun tai keskiviikkona lähetettyyn muistutusviestiin, mielellään viimeistään vuorokautta ennen kokousta. Mikäli olet jäsen, mutta et ole saanut näitä sähköpostiviestejä, osoitteesi jäsenrekisterissä on todennäköisesti vanhentunut. Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteella info@piraattipuolue.fi. Etäosallistuminen onnistuu tekstiyhteydellä selaimen kautta. Myös kuva- ja ääniyhteyttä voi käyttää. Myös etäosallistujat voivat äänestää kokouksessa.

Yhteenveto hallitusehdokkaista

Puheenjohtajiston ja muun hallituksen ehdokkuudet ja ehdokkaiden keskustelut sekä kokousaloitteet voit tarkistaa foorumilta

Vapaaehtoinen kokousilmoittautuminen

Piraattien saavutukset europarlamentissa

Mitä piraatit tekisivät EU-parlamentissa? Teot puhuvat puolestaan. Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Pirate Times -verkkosivustolla. (Kuva: CC-zero)

”Olemme  hyvin ylpeitä monista saavutuksissamme Brysselissä, vaikka meillä onkin  ollut parlamentissa vain kaksi edustajaa 750:stä eli 0,27 prosenttia  äänivallasta.” – Christian Engström, Ruotsin piraattipuolueen  europarlamentaarikko

Vuoden  2009 eurovaaleissa Ruotsin piraattipuolue sai 7,1 prosenttia äänistä.  Christian Engströmistä tuli ensimmäinen piraatti europarlamentissa, ja  hän sai seurakseen Lissabonin sopimuksen voimaantultua Amelia  Andersdotterin vuonna 2011. Piraattiparlamentaarikot ovat saaneet paljon  aikaan.

Piraattiparlamentaarikkojen neljä suurinta saavutusta:

ACTA:n pysäyttäminen

Työskentelemällä ahkerasti EU-parlamentissa, ja ulkopuolisten mielenosoitusten tukemina (erityisesti Puolassa), parlamentti kaatoi ACTA-sopimuksen vuonna 2012. ACTA oli kauppasopimus, joka olisi leikannut Internetin vapautta, sallinut tulliviranomaisten kaivella kiintolevyjä / puhelimia / muistitikkuja, ja antanut tekijänoikeusteollisuudelle lisää valtaa heidän taistelussaan tiedostojen jakajia vastaan.

”Kolmesta poikki” -lakien pysäyttäminen

EU:n  telemarkkinapaketti johti osaltaan siihen, että EU-parlamentti edellytti, että jos jonkun Internet-yhteys katkaistaisiin tiedostojen jakamisen vuoksi, se voi tapahtua vasta oikeudenkäynnin jälkeen. Tämä muutos oli yksi asioista, joita Christian Engström auttoi runnomaan läpi paketin valmistelun loppusuoralla. Tämä muutos teki Ranskan  ”Hadopi”-laista, ”kolmesta poikki” -sääntöineen, täysin hampaattoman. Hadopi-virasto  on lähettänyt miljoonia varoituskirjeitä, mutta onnistunut katkaisemaan vain yhden tiedostojen jakajan verkkoyhteyden kahdeksi viikoksi, ja nyt Ranskassa puhutaan koko järjestelmän lakkauttamisesta.

Vihreiden parlamenttiryhmä kopioi piraattien tekijänoikeuskantoja

Piraattien europarlamentaarikot päättivät liittyä Euroopan parlamentissa Vihreät / Euroopan vapaan allianssi -ryhmään. Marraskuussa 2011 ryhmä päätti omaksua Ruotsin piraattimeppien tavoitteet tiedostojen jakamisen suhteen.

Verkkoneutraliteetin turvaaminen

Piraattiedustajat ovat ahkerasti työskennelleet verkkoneutraliteetin puolustamiseksi, ja vastustaneet ajatusta ”erityisten palveluiden” etuajo-oikeudesta Internetissä.  Äänestyksessä torstaina 3. huhtikuuta joukko keskustavasemmistolaisia ja liberaaleja europarlemntaarikkoja kannatti muutoksia, joiden avulla estettiin palveluntarjoajia manipuloimasta verkkoliikennettä tai estämästä pääsyä tietyille verkkosivustoille.

Neljän suuren saavutuksen lisäksi Engström ja Andersdotter ovat puuttuneet moneen muuhunkin asiaan:
  • Puolustaneet ihmisten oikeutta päättää heitä koskevien henkilötietojen käytöstä (tämä työ saatetaan päätökseen seuraavan vaalikauden aikana tietosuojauudistuksen yhteydessä).
  • Edistäneet näkövammaisten oikeutta päästä käsiksi kirjallisuuteen. Aiemmin voimassa on ollut tekijänoikeuksien poikkeus, joka salli kirjallisten töiden muuttamisen saavutettavampaan muotoon (kuten kohokirjoitukseksi), mutta näitä ei  saanut jakaa kansallisten rajojen yli. Nyt ”Euroopan parlamentti on ilmaissut vahvan tukensa sitovalle kansainväliselle sopimukselle WIPO:n puitteissa”.
  • Parantaneet niin kutsuttujen orpoteosten saatavuutta. Syyskuussa 2012 EU-parlamentti hyväksyi direktiivin, joka lisäisi sellaisten töiden digitalisointia, joiden oikeudenhaltijat eivät ole tiedosa (valitettavasti edelleen ehdolla, että tekijänoikeuskorvauksia judutaan maksamaan, jos oikeudenhaltija myöhemmin löytyy).
  • Työskennelleet kasettimaksuja vastaan ja saaneet näkökulmalleen tukea monilta muiltakin europarlamentaarikoilta.
  • Aikaansaaneet tavaramerkkisäännöksiin poikkeuksen, jonka mukaan tavaramerkin omistaja ei voi missään tilanteessa kieltää käyttämästä merkkiään taideteoksissa, yhteiskunnallisessa mielipiteenilmaisussa, tuotevertailuissa tai -arvosteluissa.
  • Edistäneet sitä, että SWIFT-sopimus jäädytettiin toistaiseksi. SWIFT:n tarkoitus oli sallia Yhdysvalloille täysi pääsy kaikkiin europpalaisiin tilisiirtoihin, mutta he keräsivät enemmän tietoa kuin alunperin sovittiin.
  • Edistäneet sitä, että parlamentti tuomitsi Visan, MasterCardin ja Paypalin väärinkäytökset, kun nämä aiemmin estivät joidenkin asiakkaidensa maksuliikenteen: parlamentti ”katsoo,  että on yleisen edun mukaista määritellä objektiiviset säännöt,  joissa  kuvataan olosuhteet ja menettelyt, joiden mukaisesti   korttimaksujärjestelmät voivat yksipuolisesti kieltäytyä   korttimaksumahdollisuuden myöntämisestä”.
  • Edistänyt hintakattoa matkapuhelinten roaming-maksuille Euroopassa. Valitettavasti maksut ovat yhä erittäin korkeat, jopa 20-kertaiset verrattuna valtion sisäiseen mobiililiikenteeseen.
  • Työskennellyt tietosuoja-asetuksen parissa, jotta EU:n alueelle saataisiin yhtenäiset säännökset henkilötietojen suojasta. Big data -yritysten lobbaus on ollut ”erittäin tiivistä”, sillä ne yrittävät tehdä tietosuojasääntelystä mahdollisimman hampaatonta.
  • Työskennellyt tupakkadirektiivin löyhentämiseksi, sillä direktiivi uhkasi rajoittaa nuuskan, sähkösavukkeiden ja vaporisaattorien saatavuutta.
  • Työskennellyt kansallisten teleyritysten monopolistisia käytäntöjä vastaan, ja vaatinut nopeita tietoliikenneinvestointeja.
  • Pyrkinyt parantamaan kansalaisten pääsyä tutkimustuloksiin, sekä selkeyttänyt ja lisännyt avoimuutta tutkimustyöhön liittyvien patenttien osalta.
  • Edistänyt ”digitaaliset vapaudet” huomioonottavaa ulkopoliittista strategiaa, jonka EU on nyt ottanut käyttöön ulkopolitiikassaan.
  • Ollut lisämässä tekijänoikussännösten valmistelun avoimuutta ja demokraattisuutta. Lausuntokierrokset on avattu lobbareiden lisäksi kansalaisille. Tämän myötä julkiseen lausuntokierrokseen saatiin yli 11 000 vastausta.
  • Lisännyt EU-parlamentin toiminnan avoimuutta ja avannut europarlamentaarikon työtä suurelle yleisölle Exile6e-verkkovideosarjan kautta.
Tämä listaus saavutuksista (ja joistakin keskeneräisistä hankkeista) ei ole täydellinen, mutta se kertoo osaltaan siitä, mitä piraattien europarlemntaarikot ovat tehneet EU-parlamentissa päättymässä olevalla kaudella.

 

Päälähteet:

 

 

Lisää piraatteja europarlamenttiin!

Vaalikuume nousee. Varsinaiseen äänestyspäivään on aikaa vajaa seitsemän viikkoa. Kaikkien puolueiden on lyötävä ehdokaslistat umpeen ensi viikon tiistaihin mennessä. Sen jälkeen voidaan viimeistään sanoa vaalien virallisesti alkaneen.

Piraattipuolueen ehdokasjoukko
on vahva ja monipuolinen. Meillä on tietenkin ehdokkaana The Pirate Bayn keskeisiin kasvoihin kuuluva Peter Sunde, jonka ehdokkuus on herättänyt kansainvälistäkin huomiota. Meillä on Mikael Böök, joka oli varhain mukana kehittämässä Internet-palveluja Suomessa. Hän oli jo alkuvuodesta 1994 asiakkailleen Internet-yhteyksiä tarjonneen Kirjakaapeli-kirjaston keskeisiä taustahahmoja, ja palkittiin työstään tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla.

Meillä on teoreettisen fysiikan tohtori ja Leiki-ohjelmistoyrityksen toimitusjohtaja Petrus Pennanen. Meillä on viisi alle 30-vuotiasta eri taustoista tulevaa erinomaista ehdokasta, sellaisia kuin oman piiriyhdistykseni Pirkanmaan kantaviin voimiin kuuluva Maria Morri. Ehdokasjoukkomme tietoyhteiskuntaosaaminen pohjautuu neljälle eri vuosikymmenelle. Ehdokkaita on Helsingistä, Espoosta, Loviisasta, Tampereelta, Turusta, Jyväskylästä, Mikkelistä, Joensuusta ja Rovaniemeltä.

Parin seuraavan viikon aikana aukeaa suuri määrä vaalikoneita, ensimmäisenä MTV:n vaalikone huomenna. Vaalikoneet ovatkin hyvä tapa tutustua piraattiehdokkaiden näkemyksiin. Moni ehdokkaistammme on lisäksi aktiivinen blogikirjoittelija. Kaikkien puolueiden eurovaaliehdokkaiden kirjoituksia voi seurata esimerkiksi Uuden Suomen Puheenvuoro-sivustolta. Yleisradio tekee tänä vuonna myös videohaastattelun jokaisesta ehdokkaasta, ja ne tulevat verkkoon katsottaviksi ennen ennakkoäänestyksen alkua.

Kansainvälisellä piraattiliikkeellä on ollut kuluvalla vaalikaudella kaksi europarlamentaarikkoa, ruotsalaiset Amelia Andersdotter ja Christian Engström. Kuten piraattiliikkeen perustaja Rick Falkvinge juuri kirjoitti, tällä on ollut suuri merkitys. Kuluvalla vaalikaudella kaatui ACTA-sopimus, joka olisi edelleen tiukentanut tekijänoikeuksien valvontaa. Kansainvälisen kauppasopimuksen kaatuminen ruohonjuuritason kansalaisyhteiskunnasta lähteneen painostuksen perusteella oli todellakin historiallinen voitto. Vaikuttamistyötä on helpottanut suuresti se, että Euroopan parlamentissa on ollut piraatteja joiden puoleen kääntyä. Toki myös muista puolueista on löytynyt yhteistyökumppaneita.

Monet ehdokkaistamme olivat viime kuussa katsastelemassa vaalivoittoa ajatellen paikkoja Brysselissä. Parikymmenhenkinen delegaatiomme oli siellä perustamassa Euroopan piraattien kattojärjestöä. Eurovaaleissa piraatteja on ehdolla tietenkin eri puolilla Eurooppaa. Euroopan piraateilla on voimakas yhteinen periaateohjelma ja eurovaaliohjelma, jotka myös Piraattipuolue allekirjoittaa. Euroopan piraatit päättivät nimittää Peter Sunden Amelia Andersdotterin ohella ehdokkaikseen EU-komission puheenjohtajaksi.

Meidän oma Eurooppa-ohjelmamme korostaa avoimen demokratian sekä toimivan eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan roolia EU-päätöksenteossa. Haluamme muistuttaa, että tehokasta ja hyvinkin hyödyllistä yhteistyötä voi tehdä, ja jättää silti tilaa jäsenmaille erilaisten käytäntöjen kokeilemiseen. Euroopan yhdentymisen ei pidä tarkoittaa harmaata yksipuolisuutta. Erilaisuudessa on voimaa.

Haluamme, että tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääomien lisäksi myös informaatio liikkuu vapaasti. EU:ssa ei käytännössä ole vielä toimivia digitaalimarkkinoita. Ne pitää toteuttaa tavalla, joka turvaa tietosuojan ja kuluttajansuojan korkean tason. Yhteisissä päätöksissä keskeiselle sijalle tulee asettaa kansalaisoikeudet; Eurooppalaisen oikeusvaltion periaatteista ei tule tinkiä. Jos mihinkään, juuri yhtäläisten oikeuksien ja yksilönvapauksien turvaamiseen tulisi jokaisen EU:n jäsenvaltion sitoutua.

Periaateohjelmassamme todetaankin, että politiikan lähtökohtana tulee olla yksilönvapaus. Jokaisella on oltava vapaus toimia haluamallaan tavalla kunhan ei rajoita muiden vapauksia. Piraattipuolue vastustaa holhousyhteiskuntaa, jossa valtio puuttuu yksityiskohtaisesti jokaiseen elämän osa-alueeseen.

Moni miettii, kuinka voisi olla mukana. Jokaisen tukea tarvitaan. Voit auttaa paikallista ehdokastasi esimerkiksi rahallisesti tukemalla tai ottamalla osaa kampanjaan konkreettisesti. Voit levittää netissä vaaliviestintää ja osaltasi edesauttaa viestin kulkemiseksi ehdokkailta äänestäjille. Näissä vaaleissa ensimmäistä kertaa jokaisella suomalaisella on mahdollisuus äänestää piraattia!

Piraatitko friikkejä?

Jussi Ahlroth kirjoitti Helsingin Sanomien verkkosivujen kolumnissaan piraateista sanoen, että olemme oikeassa, mutta silti friikkejä. Tässä hieman kirjoituksen herättämiä ajatuksia.

”Salaliittoteorioista on vähän mennyt maku. Ei jaksa enää naureskella spekulaatioille kaikkialle piilotetuista seurantajärjestelmistä”, toteaa Ahlroth viitaten jatkuvasti paljastuviin uusiin vakoiluskandaaleihin.

Maailmanlaajuiset seurantajärjestelmät eivät ole pitkään aikaan olleet mitään spekulaatioita vaan selkeitä tosiasioita. Euroopan unionin raportti totesi jo vuonna 2001, että Yhdysvaltain NSA:lla oli Echelon-niminen maailmanlaajuinen teleliikenteen valvontajärjestelmä. Raportti on ollut koko ajan kenen tahansa luettavissa verkossa. Kesällä paljastunut Prism on käytännössä vain seuraavan sukupolven versio Echelonista. Harmi, että Ahlrothin yleissivistyksessä on ollut tässä kohtaa aukko.

Vuonna 2008 Piraattipuolue onnistui nostattamaan hieman julkista keskustelua Ruotsin armeijan tiedustelun FRA:n harjoittamasta vakoilusta. FRA oli harjoittanut vakoilua aiemmin laittomasti, mutta hommasta haluttiin tehdä laillista, ja asiasta säädettiin laki. FRA saa vakoilla kaikkea ulkomailta tulevaa Ruotsin kautta kulkevaa viestintää, siis käytännössä kaikkien suomalaisten verkkoviestintää, ilman mitään rikosepäilyjä tai tuomioistuimen päätöksiä.

FRA:lla oli tuolloin yksi maailman tehokkaimmista supertietokoneista – parhaimmillaan maailman viidenneksi tehokkain. Miksihän Ruotsin kokoisen maan tiedustelu oli sellaisen hankkinut? Päivänselvästikin siihen, että sillä saisi käsiteltyä paljon tietoja, joilla voisi käydä kauppaa jonkun muun kanssa. Kenenkähän muun? Epäilemättä Yhdysvaltojen. Tämä oli kaikille asiaa seuraaville aivan selvää jo vuonna 2008. Kuinka ollakaan, nyt on Euroopan parlamentin selvittelyissä paljastunut, että FRA on tehnyt tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltain NSA:n ja brittien GCHQ:n kanssa.

Piraatit peräänkuuluttivat jo vuonna 2008, että Suomen pitäisi ohittaa Ruotsi ja rakentaa telekaapelit suoraan Saksaan. Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen vaati pari kuukautta sitten samaa. Friikkiä?

Ihan kiva, että suurempi yleisö on herännyt vihdoin tähän asiaan. Mutta silloin kun te piditte niitä salaliittoteorioina, oli jo selvää että kyse on ihan faktoista. Erityisen hälyttävää on, että ilmeisesti nämä asiat tulivat puolustusministerillekin täysin yllätyksenä. Kannattaisi ehkä pitää silmät vähän paremmin auki tulevaisuudessa tällaisten ilmiöiden varalta.

Nyt kannattaisi toimittajien kysellä vaikkapa sitä, mitä Suomessa toimivat Viestikoelaitos (FRA:n vastine Suomessa) ja pääesikunnan tiedusteluosasto tekevät. Epäilemättä vakoilevat samalla tavalla ulkomailta tulevaa viestintää, toki paljon pienemmin resurssein. Varmasti saavat myös tietoja FRA:lta. Veikkaisinpa, että vakoilevat myös kotimaisia tahoja, laittomasti.

Paheksuin vuonna 2009 Helsingin Sanomien mielipidepalstalla ja vuonna 2011 eräässä ihmisoikeusseminaarissa sitä, että valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta oli unohdettu yksityisyysasiat kokonaan. Seminaaripuheenvuorossani viittasin Echelon-järjestelemään ja valittelin myös, ettei salaisten pakkokeinojen käyttöä valvota Suomessa. Jälkimmäinenkin asia pomppasi viimein kesällä laajasti julkisuuteen.

Yksityisyydensuoja on yhtä tärkeä ihmisoikeus kuin kaikki muutkin, mutta se on jatkuvasti jätetty täysin huomiotta, vaikka tiedossa on ollut monta vakavaa yksityisyysuhkaa.

Piraatit ja PR

Ahlroth moitti piraatteja myös huonosta pr-strategiasta lapsipornografian levittämisen estotoimia koskevan lain suhteen. Varsinainen kampanja lakia vastaan tapahtui ennen kuin puoluetta oli edes perustettu. Olemme kyllä asiasta sittemmin puhuneet.

Kyse on laista, josta Keskusrikospoliisi lausui ennen sen hyväksymistä: ”laki ei valitettavasti tuo poliisille mitään uutta merkittävää työkalua rikostorjuntaan”. Perkasin lain ja sen soveltamisen huonoja puolia hiljattain blogikirjoituksessa. Kukaan ei tullut kommenteissa friikiksi haukkumaan. Vasemmistonuorten aktiivi Saara Huttunen sen sijaan kommentoi: ”Lähdetään kyllä vaarallisille vesille jos linkin (kirjallisessa muodossa taikka klikattavana) levittäminen on yhtä kuin lapsipornon levittäminen.” No, friikkiporukaksi jotkut Vasemmistonuoriakin nimittävät. Kokoomusnuorista nyt puhumattakaan!

Ahlroth piti ”friikkiyden” ilmentymänä myös sitä kun Piraattipuolue totesi, ettei Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite mene tarpeeksi pitkälle. Vaan mitäpä tekijänoikeuksien asiantuntija, professori Tuomas Mylly kirjoitti aloitteesta pari päivää sitten? Näin: ”Aloite ei ehkä mene kaikilta osin riittävän pitkälle.” Friikki mikä friikki.

Mitä ihmeen hyötyä piraateille olisi ollut pelkästä aloitteen kiittelemisestä? Lähes kaikkien eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöt olivat jo sen takana. Oli tärkeää muistuttaa, ettei aloite toteuttaisi Piraattipuolueen perusvaatimuksia. Tekijänoikeusjärjestöt yrittävät leimata aloitteen ”piraattialoitteeksi”. Totta kai meidän pitää sanoa, ettei se ole piraattialoite, kun se ei ole.

Ahlroth tuntui kolumnissaan ottavan ymmärtävän, jopa eräiltä osin puoltavan asenteen piraatteihin. Tähän nähden on valitettavaa, että hän käytännössä lähinnä levitti puolueesta huonosti perusteltuja stereotypioita sen sijaan, että olisi syventynyt aiheeseen hieman paremmin.

Äärimmäiset linjaukset?

Piraattipuolueen ”on tehtävä politiikkaa, jota valtavirta ymmärtää ja luovuttava äärimmäisimmistä linjauksistaan”, väittää Ahlroth.

Höpö höpö. Mikään uusi poliittinen liike ei ole koskaan menestynyt sillä, että se olisi kiltisti mukautunut olemassaolevaan poliittiseen keskusteluun. Uudet poliittiset liikkeet menestyvät pyrkimällä aggressiivisesti muokkaamaan uusiksi ne raamit, joiden sisällä joistakin asioista keskustellaan. Näin toimi viimeksi perussuomalaiset ja menestyi. Valtavirtaan mukautuneiden vihreiden kannatus sen sijaan on jämähtänyt paikoilleen. Ongelma on ennemminkin, että Piraattipuolue ei ole ollut riittävän aggressiivinen.

Mitä tulee valtavirtaan, NSA-paljastusten myötä valtavirta on yksityisyysasioissa tullut kohti piraatteja. Samoin on tapahtumassa tekijänoikeuksien suhteen sekä taloustieteen että oikeustieteen piirissä.

Me ”friikit” olemme ”äärimmäisillä linjauksillamme” onnistuneet pääsemään Euroopan parlamenttiin Ruotsista, kansalliseen parlamenttiin Islannissa ja Tsekeissä ja useisiin osavaltioparlamentteihin Saksassa.

Ahlroth toteaa, että ”kriisiaikana yksityisyydensuojan rajat saattavat hyvinkin muuttua – muistan kuulleeni sen jo vuosia sitten vihreiden Jyrki Kasvilta”. Vihreiden Jyrki Kasvi vain sattui tippumaan eduskunnasta, koska vihreät osoitti epäuskottavuutensa hänen ydinkannattajakuntansa kannalta tärkeissä asioissa. Äänivuotoa tapahtui mitä ilmeisimmin ainakin Piraattipuolueen Pasi Palmulehdolle. Palmulehto oli eduskunnan ulkopuolisten puolueiden valtakunnallinen ääniharava.

Kasvi oli hallituspuolueen edustajana muun muassa hyväksymässä kansallista passinhaltijoiden sormenjälkirekisteriä, josta nyt on viime viikkoina käyty Helsingin Sanomien yleisönosastossa kriittistä keskustelua.

Mainittakoon, että eräs saksalainen piraattinuori oli kesällä aivan äimän käkenä kun kerroin, että Suomessa nämä passien sormenjäljet tosiaan kerätään rekisteriin. Saksassa sellainen ei ikinä olisi onnistunut, sillä saksalaiset ovat, tutkimusten mukaan, eurooppalaisista kiinnostuneimpia yksityisyydestään (ks. raportti Attitudes on Data Protection and Electronic Identity in the European Union, taulukko s. 21, vrt. erityisesti Saksa ja Suomi).

Suomessa vihreät ajoi yksityisyyden suojan kannalta täysin katastrofaalisen autojen satelliittivalvontahankkeen nykyiseen hallitusohjelmaan ja Oras Tynkkynenkin tukee ideaa. Vihreät, jos joku, on kansalaisten massavalvontaa koskevilla ”äärimmäisillä linjauksillaan” ajautumassa marginaaliin.

Tarvitaanko Piraattipuoluetta?

”Sillä vaikka piraatit ehkä niin uskovat, suomalaiset eivät Piraattipuoluetta eduskuntaan välttämättä tarvitse”, Alroth toteaa.

Jyrki Kasvin eduskunnasta putoamisen myötä lopahti käsittääkseni myös eduskunnan vapaamuotoisen tietoyhteiskuntaryhmän toiminta. Ei siellä kukaan tällä hetkellä huolehdi näistä asioista. Vihreät ovat aivan kipsissä insinööri- ja kukkahattusiipiensä välisten kitkojen vuoksi. Sieltä ei mitään hyviä tietoyhteiskunta-aloitteita ole tulossa. Jonkin verran hyviä paikallisia vaikuttajia puolueessa toki on.

Kokoomuksessa kansanedustaja Lasse Männistö taustajoukkoineen yrittää ajaa jotain myönteistä puolueen ohjelmaan ensi kesän puoluekokouksessa. Jos siitä ylipäänsä tulee mitään, niin laimeaa se tulee olemaan. SDP, Keskusta ja Perussuomalaiset ovat vielä paljon surkeammassa jamassa. Niissä eletään täysin menneessä maailmassa. Vasemmistoliiton kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki ei ole juuri mitään myönteistä saanut aikaan, ja hänkin saattaa vielä Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloitteen käsittelyn yhteydessä kyyristyä tekijänoikeusjärjestöjen paineen alla.

Suomi ja koko Eurooppa ovat viime vuosina jääneet jälkeen tietoyhteiskunnan kehityksessä ja verkon kaupallisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Olin hiljattain kuuntelemassa Aalto-yliopiston professori Erkki Ormalan aihetta koskevaa esitystä Helsingin Edistyskokoomuksen tilaisuudessa. Ormala valitteli muun muassa ylitiukkoja tekijänoikeussäännöksiä, jotka ovat liiaksi rajoittaneet verkkopalveluiden ylläpitäjien vastuuvapautta. Esityksen voisi aikalailla sellaisenaan kopioida Piraattipuolueen eurovaaliohjelmaksi. No, ehkä Ormalakin on friikki.

Ormalan tai muidenkaan kriittiset näkemykset eivät ole vielä osa politiikan valtavirtaa. Piraattipuoluetta tarvitaan nimenomaan linjauksineen, jotka yleissivistymättömille ja naiiveille silmille saattavat näyttää ”äärimmäisiltä”. Piraatit ovat tärkeä osa sitä monipuolista joukkoa ihmisiä, joka pyrkii tekemään niistä valtavirtanäkemyksiä.

Puoluekokous takana

Viime viikonloppuna 6.–7.7. pidettiin Espoossa Piraattipuolueen kokous, jossa puolueohjelmaa uudistettiin laajalti. Entisen puolueohjelman tilalle rakennettiin useampaan ohjelmaan jakautuva kokonaisuus. Kaiken pohjalla on periaateohjelma, jossa luonnehditaan piraattien ajatusmaailmaa yleisemmällä tasolla. Siinä määritellään puolueen politiikan lähtökohdat yksilönvapauksista, yhdenvertaisuudesta, avoimesta ja demokraattisesta yhteiskunnasta sekä maltillisesta taloudenhoidosta.

Periaateohjelman ympärille rakentuvat erityisohjelmat:

Yksilönvapausohjelma ottaa rohkeasti kantaa yksilönvapauksien lisäämiseksi holhousyhteiskuntaa vastaan. Yksilönvapausohjelma lienee ainakin Suomessa ensimmäinen laatuaan.

Tietoyhteiskuntaohjelma sisältää piraattien perinteiset kannat tekijänoikeuksiin, patentteihin, julkisiin ohjelmistohankkeisiin, avoimuuteen ja demokratian kehittämiseen. Mukana ovat nyt myös vaatimukset tieteen ja taiteen riippumattomuuden puolesta sekä konkreettisia toimia koulutuksen kehittämiseksi tietoyhteiskunnan tarpeisiin.

Talous-, kunta- ja perusturvaohjelmassa määritellään puolueen talouspolitiikan peruslinja sekä otetaan kantaa demokraattisemman ja kuntien itsemääräämisoikeutta paremmin kunnioittavan kuntauudistuksen puolesta. Tähän ohjelmaan sisältyy myös selkeämpi kanta perustulon puolesta.

Eurooppa-ohjelmassa määritellään Piraattipuolueen kanta jäsenvaltioiden ja EU:n suhteisiin, otetaan kantaa EU:n demokratian ja avoimuuden parantamiseksi sekä EU:n budjetti- ja talouskysymyksiin. Eurooppa-ohjelma tarjoaa hyvät lähtökohdat vuoden 2014 toukokuussa pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin.

Puolueen ohjelmista käytiin kokouksessa lähes 200 äänestystä, joten menee vielä jonkin aikaa, ennen kuin saamme puhtaaksikirjoitettua kaikki ohjelmat. Heinä-elokuun aikana lähetämme ohjelmia koskevia lehdistötiedotteita ja julkaisemme uusia kantoja perustelevia blogikirjotuksia.

 

Piraattipuolueen eurovaaliehdokkaat valittu

Jäsenäänestys Piraattipuolueen vuoden 2014 eurovaaliehdokkaista on päättynyt. Kuten monilla muillakin aloilla, pyrkii puolue näyttämään esimerkkiä käyttäessään moderneja työkaluja myös ehdokkaidensa valinnassa. Puolueen jäsenet äänestivät ehdokkaista verkon välityksellä siirtoäänivaalitavalla (STV). Jokainen saattoi äänestää enintään neljää ehdokasta. Äänestyksessä annettiin 304 ääntä.

Ehdokkaittemme joukosta löytyy paljon vakuuttavaa ymmärrystä tietoyhteiskunnasta sekä aitoa huolta perusoikeuksien toteutumisesta. Juuri paljastuneiden vakoiluskandaalien myötä on yhä tärkeämpää, että EU olisi aktiivinen yksityisyyden puolustaja. Olen ylpeä ehdokasjoukostamme! Lisää voit lukea lehdistötiedotteesta.

Ehdokkaita valittiin jäsenäänestyksessä 20, mikä on enimmäismäärä, jonka puolue voi eurovaaleissa Suomessa asettaa. Ehdokkaiden iät vaihtelevat 24:sta 64:een vuoteen. Ehdokkaita on Helsingistä, Espoosta, Tampereelta, Turusta, Jyväskylästä, Mikkelistä, Loviisasta ja Rovaniemeltä.

Onnea valituille ehdokkaille tuleviin eurovaaleihin!

Äänestystulos on tarkistettu ja puolueen ehdokkaiksi on valittu seuraavat henkilöt:

Kivistö Harri, Tampere
Isomaa Mika Tampere
Plommer Raoul, Helsinki
Böök Mikael, Loviisa
Morri Maria, Tampere
Paalijärvi Janne, Espoo
Hautakangas Ville,Helsinki
Letonsaari Mika, Mikkeli
Lampila Arto, Jyväskylä
Pennanen Petrus, Helsinki
Virtaperko Tuukka, Helsinki
Zarrouk Mira, Helsinki
Keronen Jiri, Turku
Karvinen Tapani, Turku
Hukkinen Janne P, Helsinki
Purojärvi Jonna, Jyväskylä
Apajalahti Ahto, Helsinki
Sunde Peter
Ryynänen Ari, Rovaniemi
Immonen Satu, Helsinki

Äänestyksestä ja sen käytännön järjestelyistä vastasi puoluehallituksen nimittämä vaalilautakunta, jonka jäseniä olivat Lasse Kärkkäinen (pj), Tiina Malinen (vpj), Pasi Palmulehto (sihteeri) ja Oskar Elmgren (varajäsen).

Äänestystulosten raakadata
Äänestystulosten laskentadata
Äänestystulos
Ehdokkaiden esittelyt