Kasvu on universaalia

Drive & Focus ovat tuloksenteon avainsanat

Kasvu on uudistumista, jota ohjaa se minkä edelliset sukupolvet ovat kyenneet yhdessä vakiinnuttamaan. Yhdistyskulttuurissa aiempien toimijoiden energiallaan luoma rakenne houkuttelee uusia toimijoita ja uutta energiaa, jonka avulla organismi jatkaa kultivoitumista kohti tavoiteltua täydellisyyttä. Tämä on universaali piirre maailmankaikkeu-dessamme.

Olemme vapaita yksilöitä joilla on vapaa tahto, ja jotka pyrkivät yhteiseen, puolueen periaateohjelman osoittamaan tavoitteeseen. Vapaus on kolikko, jonka kääntöpuolelta löytyy vastuu.

Siinä missä teknologiat ovat antaneet meille huimasti vapautta viestiä, sen mukana on tullut myös kasvanut vastuu viestintämme vaikutuksista. Toisaalta koen, että viestintämme ei ole kehittynyt yhtä nopeasti kuin teknologia sitä olisi kaivannut. Uuden suuren maailman syövereissä on helppo projisoida ennakkoluulonsa siihen mitä ei vielä tunne.

Piraattipuolue on nimi, joka tuntuu olevan vaikea avata suurelle yleisölle. Päiväkäskyjä en asemastani ala jakelemaan, mutta kehotan jokaista jäsentä harjoittelemaan peilin edessä hissipuheen siitä, mikä piraattipuolue on ja mitä me ajamme, sillä todellinen valtamme lepää niissä pienissä asioissa, jotka teemme tänään saavuttaaksemme sen paremman huomisen.

Uudet tuulet puhaltavat

Tuore puoluehallitus kokoontuu tällä viikolla järjestäytyäkseen koneistoksi, joka kykenee kehittämään ja vakiinnuttamaan puoluetoimintaa, mutta myös tuomaan piraattiagendan pysyväksi osaksi julkista keskustelua. Työtä todellakin riittää ennen vaaleja, mutta juuri nyt asiat etenevät tärkeys- ja  kiireysjärjestyksen määräämässä, maltillisessa kaaoksessa eteenpäin.

Luottamusta ei kukaan ansaitse hetkessä. Se ansaitaan ainoastaan yhdessä vietetyn ajan ja tehdyn työn kautta. Piraattipuolue on tee-se-itse -puolue, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua periaateohjelmamme arvojen tuomiseksi osaksi yhteiskuntaa. Koska ohjelman yksilönvapaus- ja tasa-arvo -asiat koskevat jokaista suomalaista, menestyksekkäästi vaalikenttää hallitaksemme meidän täytyy myös kyetä ylittämään ennakkoluulot molempiin suuntiin.

Kuten Rick Falkvinge sanoi, meidän tehtävämme ei ole mitään vähempää kuin muuttaa maailmaa. Se onnistuu vain jos nouseva, maailmasta vastuun kohta kantava sukupolvi yhdistyy saman tavoitteen taakse. Kun tavoite kerta on maalattu, maaliin pääseminen tarvitsee vain empaattista määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Tapani Karvinen
Puheenjohtaja @ Piraattipuolue


TED: Rick Falkvinge, the politics of protest

Puoluekokous 17.8. – tiukkoja hallitusäänestyksiä luvassa

Piraattipuolueen kaikille jäsenille avoin puoluekokous pidetään sunnuntaina 17.8.2014 klo 11.00 osoitteesssa Allianssi-sali, Allianssi-talo, Asemapäällikönkatu 1, Helsinki.

Kokouksessa valitaan puolueelle uusi puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja puoluehallitus. Ilmoittautumisia on tullut sen verran, että ainakin puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista käydään äänestys. Kokouksessa käsitellään myös puolueohjelman muutoksia koskevia aloitteita, joita on tehty tähän mennessä parikymmentä. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee osallistumaan kokoukseen ja vaikuttamaan puolueen tulevaisuuteen! Nyt valittava puoluehallitus johtaa puolueen läpi kevään 2015 eduskuntavaalien. Puoluehallituksen jäsenistä äänestetään arviolta noin klo 12.

Puheenjohtajan paikkaa tavoittelevat nykyinen puheenjohtaja Harri Kivistö sekä Varsinais-Suomen piraattien puheenjohtaja Tapani Karvinen. Kivistö on toiminut puolueessa sen perustamisesta lähtien. Tapani Karvisella on useamman vuoden kokemus puolueaktiivina Varsinais-Suomen piirin hallituksessa. Molemmat ovat olleet ehdokkaina sekä eduskunta-, kunnallis- että eurovaaleissa. Molemmat ovat 33-vuotiaita.

Varapuheenjohtajia valitaan enintään kolme. Paikoista kilpailee ainakin kuusi henkilöä: Varsinais-Suomen piirisihteeri Jiri Keronen, puoluesihteeri Arto Lampila, puoluehallituksen jäsen ja tiedottaja Janne Paalijärvi, varapuheenjohtaja Pasi Palmulehto, hallituksen jäsen ja Helsingin piraattien puheenjohtaja Raoul Plommer sekä Keski-Suomen piraattien varapuheenjohtaja Jonna Purojärvi. Puheenjohtajakisan häviäjä voi myös asettua ehdolle varapuheenjohtajaksi.

Nykyisistä varapuheenjohtajista Ahto Apajalahti ei aio enää jatkaa puoluehallituksessa. Hän aikoo hakea Piraattinuorten hallitukseen. Piraattinuorten kokous pidetään puoluekokouksen yhteydessä. Varapuheenjohtaja Lasse Kärkkäinen pyrkii tällä kertaa hallituksen tavalliseksi jäseneksi.

Puoluehallituksen tavalliseksi jäseneksi hakee 11 henkilöä, minkä lisäksi varapuheenjohtajakisassa valitsematta jääneet voivat myös olla ehdolla. Puoluekokous päättää minkä kokoinen hallitus valitaan. On varsin mahdollista, että myös hallituksen varsinaisista jäsenistä käydään äänestys.

Kokoukseen voi myös etäosallistua verkon kautta. Etäosallistujaksi haluava voi ilmoittautua vastaamalla kokouskutsuun tai keskiviikkona lähetettyyn muistutusviestiin, mielellään viimeistään vuorokautta ennen kokousta. Mikäli olet jäsen, mutta et ole saanut näitä sähköpostiviestejä, osoitteesi jäsenrekisterissä on todennäköisesti vanhentunut. Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteella info@piraattipuolue.fi. Etäosallistuminen onnistuu tekstiyhteydellä selaimen kautta. Myös kuva- ja ääniyhteyttä voi käyttää. Myös etäosallistujat voivat äänestää kokouksessa.

Yhteenveto hallitusehdokkaista

Puheenjohtajiston ja muun hallituksen ehdokkuudet ja ehdokkaiden keskustelut sekä kokousaloitteet voit tarkistaa foorumilta

Vapaaehtoinen kokousilmoittautuminen

Piraattien saavutukset europarlamentissa

Mitä piraatit tekisivät EU-parlamentissa? Teot puhuvat puolestaan. Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Pirate Times -verkkosivustolla. (Kuva: CC-zero)

”Olemme  hyvin ylpeitä monista saavutuksissamme Brysselissä, vaikka meillä onkin  ollut parlamentissa vain kaksi edustajaa 750:stä eli 0,27 prosenttia  äänivallasta.” – Christian Engström, Ruotsin piraattipuolueen  europarlamentaarikko

Vuoden  2009 eurovaaleissa Ruotsin piraattipuolue sai 7,1 prosenttia äänistä.  Christian Engströmistä tuli ensimmäinen piraatti europarlamentissa, ja  hän sai seurakseen Lissabonin sopimuksen voimaantultua Amelia  Andersdotterin vuonna 2011. Piraattiparlamentaarikot ovat saaneet paljon  aikaan.

Piraattiparlamentaarikkojen neljä suurinta saavutusta:

ACTA:n pysäyttäminen

Työskentelemällä ahkerasti EU-parlamentissa, ja ulkopuolisten mielenosoitusten tukemina (erityisesti Puolassa), parlamentti kaatoi ACTA-sopimuksen vuonna 2012. ACTA oli kauppasopimus, joka olisi leikannut Internetin vapautta, sallinut tulliviranomaisten kaivella kiintolevyjä / puhelimia / muistitikkuja, ja antanut tekijänoikeusteollisuudelle lisää valtaa heidän taistelussaan tiedostojen jakajia vastaan.

”Kolmesta poikki” -lakien pysäyttäminen

EU:n  telemarkkinapaketti johti osaltaan siihen, että EU-parlamentti edellytti, että jos jonkun Internet-yhteys katkaistaisiin tiedostojen jakamisen vuoksi, se voi tapahtua vasta oikeudenkäynnin jälkeen. Tämä muutos oli yksi asioista, joita Christian Engström auttoi runnomaan läpi paketin valmistelun loppusuoralla. Tämä muutos teki Ranskan  ”Hadopi”-laista, ”kolmesta poikki” -sääntöineen, täysin hampaattoman. Hadopi-virasto  on lähettänyt miljoonia varoituskirjeitä, mutta onnistunut katkaisemaan vain yhden tiedostojen jakajan verkkoyhteyden kahdeksi viikoksi, ja nyt Ranskassa puhutaan koko järjestelmän lakkauttamisesta.

Vihreiden parlamenttiryhmä kopioi piraattien tekijänoikeuskantoja

Piraattien europarlamentaarikot päättivät liittyä Euroopan parlamentissa Vihreät / Euroopan vapaan allianssi -ryhmään. Marraskuussa 2011 ryhmä päätti omaksua Ruotsin piraattimeppien tavoitteet tiedostojen jakamisen suhteen.

Verkkoneutraliteetin turvaaminen

Piraattiedustajat ovat ahkerasti työskennelleet verkkoneutraliteetin puolustamiseksi, ja vastustaneet ajatusta ”erityisten palveluiden” etuajo-oikeudesta Internetissä.  Äänestyksessä torstaina 3. huhtikuuta joukko keskustavasemmistolaisia ja liberaaleja europarlemntaarikkoja kannatti muutoksia, joiden avulla estettiin palveluntarjoajia manipuloimasta verkkoliikennettä tai estämästä pääsyä tietyille verkkosivustoille.

Neljän suuren saavutuksen lisäksi Engström ja Andersdotter ovat puuttuneet moneen muuhunkin asiaan:
  • Puolustaneet ihmisten oikeutta päättää heitä koskevien henkilötietojen käytöstä (tämä työ saatetaan päätökseen seuraavan vaalikauden aikana tietosuojauudistuksen yhteydessä).
  • Edistäneet näkövammaisten oikeutta päästä käsiksi kirjallisuuteen. Aiemmin voimassa on ollut tekijänoikeuksien poikkeus, joka salli kirjallisten töiden muuttamisen saavutettavampaan muotoon (kuten kohokirjoitukseksi), mutta näitä ei  saanut jakaa kansallisten rajojen yli. Nyt ”Euroopan parlamentti on ilmaissut vahvan tukensa sitovalle kansainväliselle sopimukselle WIPO:n puitteissa”.
  • Parantaneet niin kutsuttujen orpoteosten saatavuutta. Syyskuussa 2012 EU-parlamentti hyväksyi direktiivin, joka lisäisi sellaisten töiden digitalisointia, joiden oikeudenhaltijat eivät ole tiedosa (valitettavasti edelleen ehdolla, että tekijänoikeuskorvauksia judutaan maksamaan, jos oikeudenhaltija myöhemmin löytyy).
  • Työskennelleet kasettimaksuja vastaan ja saaneet näkökulmalleen tukea monilta muiltakin europarlamentaarikoilta.
  • Aikaansaaneet tavaramerkkisäännöksiin poikkeuksen, jonka mukaan tavaramerkin omistaja ei voi missään tilanteessa kieltää käyttämästä merkkiään taideteoksissa, yhteiskunnallisessa mielipiteenilmaisussa, tuotevertailuissa tai -arvosteluissa.
  • Edistäneet sitä, että SWIFT-sopimus jäädytettiin toistaiseksi. SWIFT:n tarkoitus oli sallia Yhdysvalloille täysi pääsy kaikkiin europpalaisiin tilisiirtoihin, mutta he keräsivät enemmän tietoa kuin alunperin sovittiin.
  • Edistäneet sitä, että parlamentti tuomitsi Visan, MasterCardin ja Paypalin väärinkäytökset, kun nämä aiemmin estivät joidenkin asiakkaidensa maksuliikenteen: parlamentti ”katsoo,  että on yleisen edun mukaista määritellä objektiiviset säännöt,  joissa  kuvataan olosuhteet ja menettelyt, joiden mukaisesti   korttimaksujärjestelmät voivat yksipuolisesti kieltäytyä   korttimaksumahdollisuuden myöntämisestä”.
  • Edistänyt hintakattoa matkapuhelinten roaming-maksuille Euroopassa. Valitettavasti maksut ovat yhä erittäin korkeat, jopa 20-kertaiset verrattuna valtion sisäiseen mobiililiikenteeseen.
  • Työskennellyt tietosuoja-asetuksen parissa, jotta EU:n alueelle saataisiin yhtenäiset säännökset henkilötietojen suojasta. Big data -yritysten lobbaus on ollut ”erittäin tiivistä”, sillä ne yrittävät tehdä tietosuojasääntelystä mahdollisimman hampaatonta.
  • Työskennellyt tupakkadirektiivin löyhentämiseksi, sillä direktiivi uhkasi rajoittaa nuuskan, sähkösavukkeiden ja vaporisaattorien saatavuutta.
  • Työskennellyt kansallisten teleyritysten monopolistisia käytäntöjä vastaan, ja vaatinut nopeita tietoliikenneinvestointeja.
  • Pyrkinyt parantamaan kansalaisten pääsyä tutkimustuloksiin, sekä selkeyttänyt ja lisännyt avoimuutta tutkimustyöhön liittyvien patenttien osalta.
  • Edistänyt ”digitaaliset vapaudet” huomioonottavaa ulkopoliittista strategiaa, jonka EU on nyt ottanut käyttöön ulkopolitiikassaan.
  • Ollut lisämässä tekijänoikussännösten valmistelun avoimuutta ja demokraattisuutta. Lausuntokierrokset on avattu lobbareiden lisäksi kansalaisille. Tämän myötä julkiseen lausuntokierrokseen saatiin yli 11 000 vastausta.
  • Lisännyt EU-parlamentin toiminnan avoimuutta ja avannut europarlamentaarikon työtä suurelle yleisölle Exile6e-verkkovideosarjan kautta.
Tämä listaus saavutuksista (ja joistakin keskeneräisistä hankkeista) ei ole täydellinen, mutta se kertoo osaltaan siitä, mitä piraattien europarlemntaarikot ovat tehneet EU-parlamentissa päättymässä olevalla kaudella.

 

Päälähteet:

 

 

Lisää piraatteja europarlamenttiin!

Vaalikuume nousee. Varsinaiseen äänestyspäivään on aikaa vajaa seitsemän viikkoa. Kaikkien puolueiden on lyötävä ehdokaslistat umpeen ensi viikon tiistaihin mennessä. Sen jälkeen voidaan viimeistään sanoa vaalien virallisesti alkaneen.

Piraattipuolueen ehdokasjoukko
on vahva ja monipuolinen. Meillä on tietenkin ehdokkaana The Pirate Bayn keskeisiin kasvoihin kuuluva Peter Sunde, jonka ehdokkuus on herättänyt kansainvälistäkin huomiota. Meillä on Mikael Böök, joka oli varhain mukana kehittämässä Internet-palveluja Suomessa. Hän oli jo alkuvuodesta 1994 asiakkailleen Internet-yhteyksiä tarjonneen Kirjakaapeli-kirjaston keskeisiä taustahahmoja, ja palkittiin työstään tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla.

Meillä on teoreettisen fysiikan tohtori ja Leiki-ohjelmistoyrityksen toimitusjohtaja Petrus Pennanen. Meillä on viisi alle 30-vuotiasta eri taustoista tulevaa erinomaista ehdokasta, sellaisia kuin oman piiriyhdistykseni Pirkanmaan kantaviin voimiin kuuluva Maria Morri. Ehdokasjoukkomme tietoyhteiskuntaosaaminen pohjautuu neljälle eri vuosikymmenelle. Ehdokkaita on Helsingistä, Espoosta, Loviisasta, Tampereelta, Turusta, Jyväskylästä, Mikkelistä, Joensuusta ja Rovaniemeltä.

Parin seuraavan viikon aikana aukeaa suuri määrä vaalikoneita, ensimmäisenä MTV:n vaalikone huomenna. Vaalikoneet ovatkin hyvä tapa tutustua piraattiehdokkaiden näkemyksiin. Moni ehdokkaistammme on lisäksi aktiivinen blogikirjoittelija. Kaikkien puolueiden eurovaaliehdokkaiden kirjoituksia voi seurata esimerkiksi Uuden Suomen Puheenvuoro-sivustolta. Yleisradio tekee tänä vuonna myös videohaastattelun jokaisesta ehdokkaasta, ja ne tulevat verkkoon katsottaviksi ennen ennakkoäänestyksen alkua.

Kansainvälisellä piraattiliikkeellä on ollut kuluvalla vaalikaudella kaksi europarlamentaarikkoa, ruotsalaiset Amelia Andersdotter ja Christian Engström. Kuten piraattiliikkeen perustaja Rick Falkvinge juuri kirjoitti, tällä on ollut suuri merkitys. Kuluvalla vaalikaudella kaatui ACTA-sopimus, joka olisi edelleen tiukentanut tekijänoikeuksien valvontaa. Kansainvälisen kauppasopimuksen kaatuminen ruohonjuuritason kansalaisyhteiskunnasta lähteneen painostuksen perusteella oli todellakin historiallinen voitto. Vaikuttamistyötä on helpottanut suuresti se, että Euroopan parlamentissa on ollut piraatteja joiden puoleen kääntyä. Toki myös muista puolueista on löytynyt yhteistyökumppaneita.

Monet ehdokkaistamme olivat viime kuussa katsastelemassa vaalivoittoa ajatellen paikkoja Brysselissä. Parikymmenhenkinen delegaatiomme oli siellä perustamassa Euroopan piraattien kattojärjestöä. Eurovaaleissa piraatteja on ehdolla tietenkin eri puolilla Eurooppaa. Euroopan piraateilla on voimakas yhteinen periaateohjelma ja eurovaaliohjelma, jotka myös Piraattipuolue allekirjoittaa. Euroopan piraatit päättivät nimittää Peter Sunden Amelia Andersdotterin ohella ehdokkaikseen EU-komission puheenjohtajaksi.

Meidän oma Eurooppa-ohjelmamme korostaa avoimen demokratian sekä toimivan eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan roolia EU-päätöksenteossa. Haluamme muistuttaa, että tehokasta ja hyvinkin hyödyllistä yhteistyötä voi tehdä, ja jättää silti tilaa jäsenmaille erilaisten käytäntöjen kokeilemiseen. Euroopan yhdentymisen ei pidä tarkoittaa harmaata yksipuolisuutta. Erilaisuudessa on voimaa.

Haluamme, että tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääomien lisäksi myös informaatio liikkuu vapaasti. EU:ssa ei käytännössä ole vielä toimivia digitaalimarkkinoita. Ne pitää toteuttaa tavalla, joka turvaa tietosuojan ja kuluttajansuojan korkean tason. Yhteisissä päätöksissä keskeiselle sijalle tulee asettaa kansalaisoikeudet; Eurooppalaisen oikeusvaltion periaatteista ei tule tinkiä. Jos mihinkään, juuri yhtäläisten oikeuksien ja yksilönvapauksien turvaamiseen tulisi jokaisen EU:n jäsenvaltion sitoutua.

Periaateohjelmassamme todetaankin, että politiikan lähtökohtana tulee olla yksilönvapaus. Jokaisella on oltava vapaus toimia haluamallaan tavalla kunhan ei rajoita muiden vapauksia. Piraattipuolue vastustaa holhousyhteiskuntaa, jossa valtio puuttuu yksityiskohtaisesti jokaiseen elämän osa-alueeseen.

Moni miettii, kuinka voisi olla mukana. Jokaisen tukea tarvitaan. Voit auttaa paikallista ehdokastasi esimerkiksi rahallisesti tukemalla tai ottamalla osaa kampanjaan konkreettisesti. Voit levittää netissä vaaliviestintää ja osaltasi edesauttaa viestin kulkemiseksi ehdokkailta äänestäjille. Näissä vaaleissa ensimmäistä kertaa jokaisella suomalaisella on mahdollisuus äänestää piraattia!

Piraatitko friikkejä?

Jussi Ahlroth kirjoitti Helsingin Sanomien verkkosivujen kolumnissaan piraateista sanoen, että olemme oikeassa, mutta silti friikkejä. Tässä hieman kirjoituksen herättämiä ajatuksia.

”Salaliittoteorioista on vähän mennyt maku. Ei jaksa enää naureskella spekulaatioille kaikkialle piilotetuista seurantajärjestelmistä”, toteaa Ahlroth viitaten jatkuvasti paljastuviin uusiin vakoiluskandaaleihin.

Maailmanlaajuiset seurantajärjestelmät eivät ole pitkään aikaan olleet mitään spekulaatioita vaan selkeitä tosiasioita. Euroopan unionin raportti totesi jo vuonna 2001, että Yhdysvaltain NSA:lla oli Echelon-niminen maailmanlaajuinen teleliikenteen valvontajärjestelmä. Raportti on ollut koko ajan kenen tahansa luettavissa verkossa. Kesällä paljastunut Prism on käytännössä vain seuraavan sukupolven versio Echelonista. Harmi, että Ahlrothin yleissivistyksessä on ollut tässä kohtaa aukko.

Vuonna 2008 Piraattipuolue onnistui nostattamaan hieman julkista keskustelua Ruotsin armeijan tiedustelun FRA:n harjoittamasta vakoilusta. FRA oli harjoittanut vakoilua aiemmin laittomasti, mutta hommasta haluttiin tehdä laillista, ja asiasta säädettiin laki. FRA saa vakoilla kaikkea ulkomailta tulevaa Ruotsin kautta kulkevaa viestintää, siis käytännössä kaikkien suomalaisten verkkoviestintää, ilman mitään rikosepäilyjä tai tuomioistuimen päätöksiä.

FRA:lla oli tuolloin yksi maailman tehokkaimmista supertietokoneista – parhaimmillaan maailman viidenneksi tehokkain. Miksihän Ruotsin kokoisen maan tiedustelu oli sellaisen hankkinut? Päivänselvästikin siihen, että sillä saisi käsiteltyä paljon tietoja, joilla voisi käydä kauppaa jonkun muun kanssa. Kenenkähän muun? Epäilemättä Yhdysvaltojen. Tämä oli kaikille asiaa seuraaville aivan selvää jo vuonna 2008. Kuinka ollakaan, nyt on Euroopan parlamentin selvittelyissä paljastunut, että FRA on tehnyt tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltain NSA:n ja brittien GCHQ:n kanssa.

Piraatit peräänkuuluttivat jo vuonna 2008, että Suomen pitäisi ohittaa Ruotsi ja rakentaa telekaapelit suoraan Saksaan. Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen vaati pari kuukautta sitten samaa. Friikkiä?

Ihan kiva, että suurempi yleisö on herännyt vihdoin tähän asiaan. Mutta silloin kun te piditte niitä salaliittoteorioina, oli jo selvää että kyse on ihan faktoista. Erityisen hälyttävää on, että ilmeisesti nämä asiat tulivat puolustusministerillekin täysin yllätyksenä. Kannattaisi ehkä pitää silmät vähän paremmin auki tulevaisuudessa tällaisten ilmiöiden varalta.

Nyt kannattaisi toimittajien kysellä vaikkapa sitä, mitä Suomessa toimivat Viestikoelaitos (FRA:n vastine Suomessa) ja pääesikunnan tiedusteluosasto tekevät. Epäilemättä vakoilevat samalla tavalla ulkomailta tulevaa viestintää, toki paljon pienemmin resurssein. Varmasti saavat myös tietoja FRA:lta. Veikkaisinpa, että vakoilevat myös kotimaisia tahoja, laittomasti.

Paheksuin vuonna 2009 Helsingin Sanomien mielipidepalstalla ja vuonna 2011 eräässä ihmisoikeusseminaarissa sitä, että valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta oli unohdettu yksityisyysasiat kokonaan. Seminaaripuheenvuorossani viittasin Echelon-järjestelemään ja valittelin myös, ettei salaisten pakkokeinojen käyttöä valvota Suomessa. Jälkimmäinenkin asia pomppasi viimein kesällä laajasti julkisuuteen.

Yksityisyydensuoja on yhtä tärkeä ihmisoikeus kuin kaikki muutkin, mutta se on jatkuvasti jätetty täysin huomiotta, vaikka tiedossa on ollut monta vakavaa yksityisyysuhkaa.

Piraatit ja PR

Ahlroth moitti piraatteja myös huonosta pr-strategiasta lapsipornografian levittämisen estotoimia koskevan lain suhteen. Varsinainen kampanja lakia vastaan tapahtui ennen kuin puoluetta oli edes perustettu. Olemme kyllä asiasta sittemmin puhuneet.

Kyse on laista, josta Keskusrikospoliisi lausui ennen sen hyväksymistä: ”laki ei valitettavasti tuo poliisille mitään uutta merkittävää työkalua rikostorjuntaan”. Perkasin lain ja sen soveltamisen huonoja puolia hiljattain blogikirjoituksessa. Kukaan ei tullut kommenteissa friikiksi haukkumaan. Vasemmistonuorten aktiivi Saara Huttunen sen sijaan kommentoi: ”Lähdetään kyllä vaarallisille vesille jos linkin (kirjallisessa muodossa taikka klikattavana) levittäminen on yhtä kuin lapsipornon levittäminen.” No, friikkiporukaksi jotkut Vasemmistonuoriakin nimittävät. Kokoomusnuorista nyt puhumattakaan!

Ahlroth piti ”friikkiyden” ilmentymänä myös sitä kun Piraattipuolue totesi, ettei Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite mene tarpeeksi pitkälle. Vaan mitäpä tekijänoikeuksien asiantuntija, professori Tuomas Mylly kirjoitti aloitteesta pari päivää sitten? Näin: ”Aloite ei ehkä mene kaikilta osin riittävän pitkälle.” Friikki mikä friikki.

Mitä ihmeen hyötyä piraateille olisi ollut pelkästä aloitteen kiittelemisestä? Lähes kaikkien eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöt olivat jo sen takana. Oli tärkeää muistuttaa, ettei aloite toteuttaisi Piraattipuolueen perusvaatimuksia. Tekijänoikeusjärjestöt yrittävät leimata aloitteen ”piraattialoitteeksi”. Totta kai meidän pitää sanoa, ettei se ole piraattialoite, kun se ei ole.

Ahlroth tuntui kolumnissaan ottavan ymmärtävän, jopa eräiltä osin puoltavan asenteen piraatteihin. Tähän nähden on valitettavaa, että hän käytännössä lähinnä levitti puolueesta huonosti perusteltuja stereotypioita sen sijaan, että olisi syventynyt aiheeseen hieman paremmin.

Äärimmäiset linjaukset?

Piraattipuolueen ”on tehtävä politiikkaa, jota valtavirta ymmärtää ja luovuttava äärimmäisimmistä linjauksistaan”, väittää Ahlroth.

Höpö höpö. Mikään uusi poliittinen liike ei ole koskaan menestynyt sillä, että se olisi kiltisti mukautunut olemassaolevaan poliittiseen keskusteluun. Uudet poliittiset liikkeet menestyvät pyrkimällä aggressiivisesti muokkaamaan uusiksi ne raamit, joiden sisällä joistakin asioista keskustellaan. Näin toimi viimeksi perussuomalaiset ja menestyi. Valtavirtaan mukautuneiden vihreiden kannatus sen sijaan on jämähtänyt paikoilleen. Ongelma on ennemminkin, että Piraattipuolue ei ole ollut riittävän aggressiivinen.

Mitä tulee valtavirtaan, NSA-paljastusten myötä valtavirta on yksityisyysasioissa tullut kohti piraatteja. Samoin on tapahtumassa tekijänoikeuksien suhteen sekä taloustieteen että oikeustieteen piirissä.

Me ”friikit” olemme ”äärimmäisillä linjauksillamme” onnistuneet pääsemään Euroopan parlamenttiin Ruotsista, kansalliseen parlamenttiin Islannissa ja Tsekeissä ja useisiin osavaltioparlamentteihin Saksassa.

Ahlroth toteaa, että ”kriisiaikana yksityisyydensuojan rajat saattavat hyvinkin muuttua – muistan kuulleeni sen jo vuosia sitten vihreiden Jyrki Kasvilta”. Vihreiden Jyrki Kasvi vain sattui tippumaan eduskunnasta, koska vihreät osoitti epäuskottavuutensa hänen ydinkannattajakuntansa kannalta tärkeissä asioissa. Äänivuotoa tapahtui mitä ilmeisimmin ainakin Piraattipuolueen Pasi Palmulehdolle. Palmulehto oli eduskunnan ulkopuolisten puolueiden valtakunnallinen ääniharava.

Kasvi oli hallituspuolueen edustajana muun muassa hyväksymässä kansallista passinhaltijoiden sormenjälkirekisteriä, josta nyt on viime viikkoina käyty Helsingin Sanomien yleisönosastossa kriittistä keskustelua.

Mainittakoon, että eräs saksalainen piraattinuori oli kesällä aivan äimän käkenä kun kerroin, että Suomessa nämä passien sormenjäljet tosiaan kerätään rekisteriin. Saksassa sellainen ei ikinä olisi onnistunut, sillä saksalaiset ovat, tutkimusten mukaan, eurooppalaisista kiinnostuneimpia yksityisyydestään (ks. raportti Attitudes on Data Protection and Electronic Identity in the European Union, taulukko s. 21, vrt. erityisesti Saksa ja Suomi).

Suomessa vihreät ajoi yksityisyyden suojan kannalta täysin katastrofaalisen autojen satelliittivalvontahankkeen nykyiseen hallitusohjelmaan ja Oras Tynkkynenkin tukee ideaa. Vihreät, jos joku, on kansalaisten massavalvontaa koskevilla ”äärimmäisillä linjauksillaan” ajautumassa marginaaliin.

Tarvitaanko Piraattipuoluetta?

”Sillä vaikka piraatit ehkä niin uskovat, suomalaiset eivät Piraattipuoluetta eduskuntaan välttämättä tarvitse”, Alroth toteaa.

Jyrki Kasvin eduskunnasta putoamisen myötä lopahti käsittääkseni myös eduskunnan vapaamuotoisen tietoyhteiskuntaryhmän toiminta. Ei siellä kukaan tällä hetkellä huolehdi näistä asioista. Vihreät ovat aivan kipsissä insinööri- ja kukkahattusiipiensä välisten kitkojen vuoksi. Sieltä ei mitään hyviä tietoyhteiskunta-aloitteita ole tulossa. Jonkin verran hyviä paikallisia vaikuttajia puolueessa toki on.

Kokoomuksessa kansanedustaja Lasse Männistö taustajoukkoineen yrittää ajaa jotain myönteistä puolueen ohjelmaan ensi kesän puoluekokouksessa. Jos siitä ylipäänsä tulee mitään, niin laimeaa se tulee olemaan. SDP, Keskusta ja Perussuomalaiset ovat vielä paljon surkeammassa jamassa. Niissä eletään täysin menneessä maailmassa. Vasemmistoliiton kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki ei ole juuri mitään myönteistä saanut aikaan, ja hänkin saattaa vielä Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloitteen käsittelyn yhteydessä kyyristyä tekijänoikeusjärjestöjen paineen alla.

Suomi ja koko Eurooppa ovat viime vuosina jääneet jälkeen tietoyhteiskunnan kehityksessä ja verkon kaupallisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Olin hiljattain kuuntelemassa Aalto-yliopiston professori Erkki Ormalan aihetta koskevaa esitystä Helsingin Edistyskokoomuksen tilaisuudessa. Ormala valitteli muun muassa ylitiukkoja tekijänoikeussäännöksiä, jotka ovat liiaksi rajoittaneet verkkopalveluiden ylläpitäjien vastuuvapautta. Esityksen voisi aikalailla sellaisenaan kopioida Piraattipuolueen eurovaaliohjelmaksi. No, ehkä Ormalakin on friikki.

Ormalan tai muidenkaan kriittiset näkemykset eivät ole vielä osa politiikan valtavirtaa. Piraattipuoluetta tarvitaan nimenomaan linjauksineen, jotka yleissivistymättömille ja naiiveille silmille saattavat näyttää ”äärimmäisiltä”. Piraatit ovat tärkeä osa sitä monipuolista joukkoa ihmisiä, joka pyrkii tekemään niistä valtavirtanäkemyksiä.

Puoluekokous takana

Viime viikonloppuna 6.–7.7. pidettiin Espoossa Piraattipuolueen kokous, jossa puolueohjelmaa uudistettiin laajalti. Entisen puolueohjelman tilalle rakennettiin useampaan ohjelmaan jakautuva kokonaisuus. Kaiken pohjalla on periaateohjelma, jossa luonnehditaan piraattien ajatusmaailmaa yleisemmällä tasolla. Siinä määritellään puolueen politiikan lähtökohdat yksilönvapauksista, yhdenvertaisuudesta, avoimesta ja demokraattisesta yhteiskunnasta sekä maltillisesta taloudenhoidosta.

Periaateohjelman ympärille rakentuvat erityisohjelmat:

Yksilönvapausohjelma ottaa rohkeasti kantaa yksilönvapauksien lisäämiseksi holhousyhteiskuntaa vastaan. Yksilönvapausohjelma lienee ainakin Suomessa ensimmäinen laatuaan.

Tietoyhteiskuntaohjelma sisältää piraattien perinteiset kannat tekijänoikeuksiin, patentteihin, julkisiin ohjelmistohankkeisiin, avoimuuteen ja demokratian kehittämiseen. Mukana ovat nyt myös vaatimukset tieteen ja taiteen riippumattomuuden puolesta sekä konkreettisia toimia koulutuksen kehittämiseksi tietoyhteiskunnan tarpeisiin.

Talous-, kunta- ja perusturvaohjelmassa määritellään puolueen talouspolitiikan peruslinja sekä otetaan kantaa demokraattisemman ja kuntien itsemääräämisoikeutta paremmin kunnioittavan kuntauudistuksen puolesta. Tähän ohjelmaan sisältyy myös selkeämpi kanta perustulon puolesta.

Eurooppa-ohjelmassa määritellään Piraattipuolueen kanta jäsenvaltioiden ja EU:n suhteisiin, otetaan kantaa EU:n demokratian ja avoimuuden parantamiseksi sekä EU:n budjetti- ja talouskysymyksiin. Eurooppa-ohjelma tarjoaa hyvät lähtökohdat vuoden 2014 toukokuussa pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin.

Puolueen ohjelmista käytiin kokouksessa lähes 200 äänestystä, joten menee vielä jonkin aikaa, ennen kuin saamme puhtaaksikirjoitettua kaikki ohjelmat. Heinä-elokuun aikana lähetämme ohjelmia koskevia lehdistötiedotteita ja julkaisemme uusia kantoja perustelevia blogikirjotuksia.

 

Piraattipuolueen eurovaaliehdokkaat valittu

Jäsenäänestys Piraattipuolueen vuoden 2014 eurovaaliehdokkaista on päättynyt. Kuten monilla muillakin aloilla, pyrkii puolue näyttämään esimerkkiä käyttäessään moderneja työkaluja myös ehdokkaidensa valinnassa. Puolueen jäsenet äänestivät ehdokkaista verkon välityksellä siirtoäänivaalitavalla (STV). Jokainen saattoi äänestää enintään neljää ehdokasta. Äänestyksessä annettiin 304 ääntä.

Ehdokkaittemme joukosta löytyy paljon vakuuttavaa ymmärrystä tietoyhteiskunnasta sekä aitoa huolta perusoikeuksien toteutumisesta. Juuri paljastuneiden vakoiluskandaalien myötä on yhä tärkeämpää, että EU olisi aktiivinen yksityisyyden puolustaja. Olen ylpeä ehdokasjoukostamme! Lisää voit lukea lehdistötiedotteesta.

Ehdokkaita valittiin jäsenäänestyksessä 20, mikä on enimmäismäärä, jonka puolue voi eurovaaleissa Suomessa asettaa. Ehdokkaiden iät vaihtelevat 24:sta 64:een vuoteen. Ehdokkaita on Helsingistä, Espoosta, Tampereelta, Turusta, Jyväskylästä, Mikkelistä, Loviisasta ja Rovaniemeltä.

Onnea valituille ehdokkaille tuleviin eurovaaleihin!

Äänestystulos on tarkistettu ja puolueen ehdokkaiksi on valittu seuraavat henkilöt:

Kivistö Harri, Tampere
Isomaa Mika Tampere
Plommer Raoul, Helsinki
Böök Mikael, Loviisa
Morri Maria, Tampere
Paalijärvi Janne, Espoo
Hautakangas Ville,Helsinki
Letonsaari Mika, Mikkeli
Lampila Arto, Jyväskylä
Pennanen Petrus, Helsinki
Virtaperko Tuukka, Helsinki
Zarrouk Mira, Helsinki
Keronen Jiri, Turku
Karvinen Tapani, Turku
Hukkinen Janne P, Helsinki
Purojärvi Jonna, Jyväskylä
Apajalahti Ahto, Helsinki
Sunde Peter
Ryynänen Ari, Rovaniemi
Immonen Satu, Helsinki

Äänestyksestä ja sen käytännön järjestelyistä vastasi puoluehallituksen nimittämä vaalilautakunta, jonka jäseniä olivat Lasse Kärkkäinen (pj), Tiina Malinen (vpj), Pasi Palmulehto (sihteeri) ja Oskar Elmgren (varajäsen).

Äänestystulosten raakadata
Äänestystulosten laskentadata
Äänestystulos
Ehdokkaiden esittelyt

Piraattien EU-linja?

Tämä kirjoitus liittyy meneillään olevaan puolueohjelman uudistamiseen.

Euroopan parlamentin vaalit pidetään loppukeväästä 2014. Piraattipuolueenkin on ennen vaalitaistoon lähtöä mietittävä, millaista EU:n ja kansallisvaltioiden suhdetta haluamme edistää. Kyse on demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle keskeisestä asiasta. Puoluekokouksessa 6.-7.7. käsiteltävään puolueohjelman uudistamisehdotukseen sisältyykin EU-linjauksia. Lähtökohtana on se, että puolueen jäsen- ja kannattajakyselyssä niistä jotka osasivat sanoa kantansa 45 % kannatti Suomen ja Euroopan unionin suhteen suunnilleen ennallaan pitämistä tai tiivistämistä, kun taas 55 % kannatti suhteen löyhentämistä (vähemmän asioita EU-tasolla, vähemmän sitovia päätöksiä).

Ohjelmaehdotusta voisi kuvailla liberaaliksi EU-kritiikiksi, joka on vaihtoehto sekä nationalistiselle ja nurkkakuntaiselle EU-vastaisuudelle että ylikansallisten teollisuusintressien ja byrokratian palvonnalle.

EU on yksi päätöksentekotaso muiden joukossa

Ohjelmaesityksessä hylätään lähtökohta, että kansallisvaltio olisi ainoa lähtökohtaisesti oikeutettu päätöksenteon taso. Lähtökohtaisesti päätösvalta on yksilöillä. Päätösvalta, joka ei ole yksilöillä, tulee olla sillä taholla, joka pystyy kyseessä olevassa asiassa parhaiten huolehtimaan yksilönvapauksien ja perusoikeuksien turvaamisesta. Euroopan unioni on kunnallis- ja aluehallinnon sekä kansallisvaltioiden ohella yksi tällainen taho, jolla voi olla päätösvaltaa eri asioissa.

Päätöksenteon on kaikilla tasoilla oltava kansanvaltaista. Ohjelman muutosesitykseen sisältyy myös parannuksia kansanvaltaisuuteen EU:n osalta (niistä ehkä lisää tulevissa blogikirjoituksissa).

EU vastapainona suurvalloille ja ylikansallisille yrityksille

EU:ta tarvitaan esimerkiksi vastapainoksi Yhdysvalloille, Kiinalle ja taloudelliselta mahdiltaan monia valtioita suuremmille suuryrityksille ja niiden yhteenliittymille.

Kemikaalilaki ja päästökauppa ovat esimerkkejä ylikansallisiin ympäristö- ja terveyskysymyksiin liittyvistä toimista, joita tuskin olisi saatu aikaan ilman unionia. Unioni pyrkii myös torjumaan väärinkäytöksiä markkinoilla, mistä kuuluisimpana esimerkkinä lienevät Microsoftille asetetut sakot. Lisäksi EU:ssa on pyritty huolehtimaan yksityisyyden suojasta Yhdysvaltain vaatimuksia vastaan, mistä esimerkkinä pankkitietojen luovutuksesta käyty kiista, ACTA-sopimuksen kaatuminen sekä kiista tietosuojadirektiivistä unionin ja Yhdysvaltain välillä. Esimerkiksi EU:n ja Yhdysvaltain väliset alkavat kauppaneuvottelut tulevat olemaan taisteluareena tässä suhteessa. Myös esimerkiksi roaming-maksujen kitkemisen ja verkkoneutraliteetin osalta ja eräiltä muiltakin osin EU on välillä edistänyt järkevää tietoyhteiskuntakehitystä.

Vaikka myönteisiä esimerkkejä löytyy, EU ei tietenkään ole ollut mitenkään täydellinen näissä asioissa. Siksi onkin tärkeää saada lisää piraatteja EU-parlamenttiin.

EU:n valtaoikeuksia tulkittava suppeasti

Yhdysvalloissa liittovaltion valtaoikeuksia lienee eniten laajennettu sillä perusteella, että asia liittyy ”osavaltioiden väliseen kauppaan” (nk. commerce clause). Käytännössä sama kehitys on meneillään EU:ssa, koska laajasti ottaen melkein mikä tahansa elämän osa-alue liittyy ainakin välillisesti kaupankäyntiin, joka on aina mahdollisesti rajat ylittävää. EU:n valtaoikeuksia pitäisikin tulkita suppeasti siten, että vain EU:n sisämarkkinoiden toiminnan kannalta välttämätön säätely tapahtuisi EU-tasolla.

Muillakin aloilla EU:n toimivaltuuksia on tulkittava supistavasti siten, että kaikken valtaoikeuksien, joita ei ole yksiselitteisesti määritelty EU:lle, tulee jäädä kansallisvaltioille tai paikallistasolle.

Vapaus kokeilla erilaisia käytäntöjä

Jäsenvaltioilla pitää olla mahdollisuus kokeilla erilaisia käytäntöjä siten, että parhaimmat käytännöt voisivat levitä vapaaehtoisesti maasta toiseen. EU:n tulee säätää vähimmäistasot yksilönvapauksien, perusoikeuksien, terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelemiseksi. Jäsenvaltioille pitää kuitenkin jättää merkittävää kansallista liikkumavaraa, joka mahdollistaa erilaisten käytäntöjen kokeilemisen.

Olisi suuruudenhullua kuvitella, että EU:n toimielimet kovinkaan usein kykenisivät keksimään niin hyviä ratkaisuja, että olisi syytä pakottaa kaikki jäsenmaat tiukkaan muottiin niiden toteuttamiseksi. Yritysmaailmastakin on tuttu ilmiö, että usein suurimmat yritykset ennen pitkää jämähtävät byrokraattisiksi ja uudistuskyvyttömiksi. Sama ilmiö koskee epäilemättä myös valtiokoneistoja. Uudistuminen on mahdollista vain ruohonjuuritasolta lähtevien muutosten kautta.

Yhteistyö turvallisuusasioissa

Yhdysvaltoihin on muodostunut valtava sotilas- ja turvallisuuskoneisto. Sen väärinkäytökset viime vuosikymmenien aikana ovat olleet lukuisia. Uusimpana esimerkkinä on tuore sosiaalisen median palveluihin liittyvä vakoiluskandaali. Vaikka Yhdysvallat ei siinä suhteessa ole ainoa pahantekijä, on selvää, että hyvin voimakkaat turvallisuuskoneistot ovat uhka yksilönvapauksille.

Tämän vuoksi EU:lle ei pidä luoda omaa, kansallisvaltioiden omista joukoista riippumatonta sotilaallista eikä poliisivoimaa, eikä rikosoikeudellista syyttäjä- ja tuomioistuinlaitosta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ehdotettua Euroopan syyttäjänvirastoa ei tulisi perustaa. Lisäksi EU:n sotilaallisten joukkojen tulisi perustua yksinomaan siihen, että jäsenvaltiot luovuttavat vapaaehtoisesti joukkojaan EU-käyttöön, ei ylikansallisiin joukkoihin.

Voidaanko EU-yhteistyötä syventää?

EU:n integraatiota ei pidä syventää ainakaan ennen kuin on kehittynyt todellinen eurooppalainen kansalaisyhteiskunta, jossa eri kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat organisoituneet EU:n laajuisesti yhtä hyvin kuin kansainvälisen liike-elämän edunvalvontaorganisaatiot. Eri EU-maita yhdistävän julkisen keskustelun on laajennuttava ja kehityttävä. Tämä edellyttää lisää avoimuutta sekä muutoksia EU:n instituutioihin. Puolueohjelman muutosesityksessä on tästä ehdotuksia (joista ehkä myös lisää tulevissa blogikirjoituksissa).

Piraattina eurovaaleihin

Ihmiset oppivat kopioimalla muilta. Kaikki se tieto mitä meillä on tänään ja kaikki menestys perustuvat tähän yksinkertaiseen tosiasiaan – me kopioimme.

Tuhansia vuosia olemme parantaneet mahdollisuuksiamme kerätä ja levittää informaatiota. Informaation hallinnasta on aina taisteltu: vanhoista antiikin kirjastoista ja nykyajan internetistä. Kirjastoja on poltettu ja kirjarovioita pidetty. Natsihallinto piti moraalisesti oikeutettuna tuhota ”epäsaksalainen henki” polttamalla kirjoja jotka sisälsivät muita näkemyksiä.

Meidän aikanamme tekijänoikeushallinto puhuu digitaalisen hengen torjumisesta. He haluavat torjua vapaan pääsyn informaatioon ja tietoon, vaikka tämä ainoastaan parantaa yhteiskuntaamme. Tämän päivän kirjaroviot tapahtuvat digitaalisesti niin, että estetään pääsy sellaisiin internetin palveluihin, joita informaatiota kontrolloivat tahot pitävät moraalittomina, tai suljetaan niitä.

Yhteiskunta kuitenkin muuttuu jatkuvasti. Tänään saatamme liittää termin ”digitaalinen” elokuviin ja musiikkiin, mutta yhteiskunnastamme on tulossa yhä digitaalisempi! Voi tulostaa auton osia, polkupyöriä tai vaatteita tavaratulostimilla (3D-printterit). Tutkimukset kuinka tulostaa lihaa tai muita ruokia ovat niin edistyneitä, että ihmisten ruokkiminen tällä tavalla on pian todellisuutta.

Ne yhtiöt, joihin tavaratulostimet (ja muu uusi teknologia) iskevät, katsovat miten olemme aiemmin ratkaisseet asian. Ne haluavat myös asetettavan lakeja estämään uutta teknologiaa ajamasta niitä perikatoon. Ne toimivat aivan kuten elokuva- ja musiikkiyhtiöt ovat toimineet, eli yrittävät kriminalisoida tulevaisuuden.

Tällä hetkellä nämä yhtiöt sanovat, että niiden täytyy pysäyttää piratismi suojellakseen kuluttajia vaarallisilta asioilta kuten räjähtäviltä paristoilta tai laittomilta lääkkeiltä – tai yhtä hyvin viruksilta elokuvissa joita olet ladannut. Tulevaisuudessa virusten sanotaan olevan ruoassa, jota lataat laittomasti syöttääksesi perheesi sen sijaan että maksaisit ruokalisenssiä suuryhtiölle. Ei ole kyse kuluttajien turvallisuudesta vaan on kyse kontrollista sekä vallasta. On kyse rahasta.

Kehoni solut ovat kopioita vanhempieni soluista. Rokotteet jotka he ovat saaneet saattaisivat myös suojella minua. Tämän ollessa jo todellisuutta suomme yhtiöille oikeuden pitää järjettömiä geenipatentteja. On esimerkiksi olemassa hohtavia kaloja, jotka eivät saa lisääntyä, koska se loukkaisi patenttia. Jos annamme tällaista tapahtua yhteiskunnassamme, annammeko myös näille yhtiöille samoja oikeuksia omiin kehoihimme?

Suurimman osan elämästäni olen työskennellyt informaatio-aiheen parissa: aina varhaisesta lapsuudestani asti, kun kopioin ohjelmia ystäviltäni oppiakseni ohjelmoimaan, tähän päivään saakka, kun käytän näitä taitoja aktivistina, joka luo tärkeitä internetpalveluita. Yksi niistä oli The Pirate Bay, maailman suurin informaation jakelupalvelu, palvelu, joka pelottaa Hollywoodia niin paljon, että Valkoinen Talo meni Ruotsiin ja sanoi lopettavansa kaupankäynnin maan kanssa mikäli se ei tekisi loppua The Pirate Baystä. Lakeja ei ollut rikottu, mutta Ruotsi silti yritti pysäyttää palvelun. Laittoman ratsian jälkeen, jonka toteutti poliisi, joka oli tutkinnan aikaan myös töissä kahdessa Hollywood-yrityksessä, seurasi yksi suurimmista oikeudenkäynneistä Ruotsissa. Tuomari oli puheenjohtajana tekijänoikeusjärjestössä, joka lobbasi joidenkin Hollywood-yhtiöiden tukemana voimakkaampaa informaation kontrollia. Minut tuomittiin vankeuteen sekä sakkoihin, jotka olivat Ruotsin oikeushistorian suurimpia. Rikoksena oli avunanto avunantoon informaation välityksessä, jota mahdollisesti tapahtui luvattomasti jossain päin maailmaa.

Me jotka olemme Pohjoisesta pidämme järjestelmiämme eettisinä ja reiluina. Tämä oikeusjuttu sai kansan kyseenalaistamaan tuon näkemyksen. Se teki selväksi, että valta kuuluu niille joilla on rahaa. Minä en halua sellaista yhteiskuntaa!

Teen mitä voin auttaakseni niiden ongelmien ratkaisemisessa, joita meillä on tänään, kuten myös niiden, joita meillä on tulevaisuudessa. Siksi olen päättänyt osallistua Europarlamenttivaaleihin 2014. Vaikka en olekaan poliitikko, tai kenties juuri siitä syystä, uskon että kokemukseni sekä tietoni voisivat auttaa luomaan kipeästi kaipaamiamme ratkaisuja. Yhteiskunnallinen valta tulee jakaa demokraattisesti. Kansan tulee päättää mitkä säännöt ja lait ovat olemassa, ei korruptoituneiden yhtiöiden. Meidän on uhrattava joitain asioita joita emme enää tarvitse tehdäksemme tietä uudelle parannetulle versiolle.

Ne jotka tuntevat minut henkilökohtaisesti tietävät, että taistelen monien asioiden puolesta. Olen kasvissyöjä ja haluan siten parempaa eläintensuojelua ja ruoan sääntelyä. Olen huolestunut vallan keskittymisestä EU:hun, kuten myös henkilötietojen keskittymisestä suurille yhtiöille. Haluan toimivan sosiaalisen turvaverkon ja erittäin hyvän koulutuksen kaikille riippumatta sukupuolesta tai taustasta. Uskon, että huomisen luokkaeriarvoisuus perustuu siihen, miten ihmiset pääsevät käsiksi informaatioon ja tietoon. Taistelen aina lujaa enkä koskaan anna periksi auktoriteeteille niiden itsensä vuoksi. Kuten The Pirate Bay ei koskaan luovuttanut, en luovuta minäkään.

Kutsun yleensä itseäni sosialistiksi, vihreäksi ja piraatiksi. Monipuolisen taustani vuoksi – olen (muun muassa) hakkeri, aktivisti, taiteilija ja DJ – en sovi perinteiseen poliittiseen puolueeseen. Siksi olen päättänyt tuoda ehdokkuuteni puolueeseen, joka keskittyy harvoihin asioihin ja siksi sopii siihen mitä haluan saavuttaa: Piraattipuolueeseen. Uskon että meillä on valtava mahdollisuus vaikuttaa EU:hun ja haluan olla osa sitä.

Tällä hetkellä piraateilla on kaksi europarlamentaarikkoa, jotka molemmat ovat Ruotsista. Nämä kaksi ovat ainoat, jotka todella keskittyvät siihen, minkä näen olevan yhteiskuntamme tulevaisuuden perusta. Nämä aiheet ovat tärkeitä maailmanlaajuisesti, ei vain Ruotsissa. Ja kotimaani Suomi on jopa vieläkin riippuvaisempi digitaalisen alan tulevaisuudesta. Siksi Suomen on mielestäni aika saada piraatti Euroopan unioniin!

Peter Sunde

Puolueohjelman laajentaminen

Lähtökohta

Maaliskuussa pidetyn palautekyselyn ja puoluehallituksen sekä piiriyhdistysten edustajien suunnittelutapaamisen pohjalta hallitus on päättänyt, että puolueen kevätkokouksen käsiteltäväksi laaditaan esitys puolueen ohjelman laajentamiseksi.

Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneista kannatti ainakin jonkinasteista ohjelman laajentamista ja kaikki suunnittelutapaamiseen osallistuneet kannattivat tai hyväksyivät ajatuksen, että puolueohjelmaa tulee laajentaa jonkin verran. Vain hyvin harva kannatti puolueen muuttamista ’yleispuolueeksi’, joten laajentamisen jälkeenkin puolueen fokus on selkeästi tietoyhteiskunnassa ja kansalaisoikeuksissa.

Ohjelman muutosesitysten on tarkoitus olla valmiina toukokuun puoliväliin mennessä.

Talouspolitiikkaa

On osoittautunut, että puolueen täytyy voida esittää kattavia näkemyksiä talouteen liittyen. Esimerkiksi toukokuussa 2014 pidettävissä europarlamenttivaaleissa ollaan hyvin heikoilla eväillä, mikäli lähdemme ilman minkäänlaista kantaa eurokriisiin. Lisäksi perustulokanta vaatii tarkempaa mallia sekä, mikä ehkä olennaisempaa, johdonmukaisen näkemyksen siitä, miten mahdollista ideaalista perustuloa kohti pitäisi edetä.

Arvoliberalismia halutaan vahvistaa

Puolueohjelmassa on jo selkeä periaatelinjaus yksilönvapauksien puolesta, mutta sen lisäksi halutaan konkreettisia linjauksia jotka erottavat piraatit muista puolueista, jotka haluavat näyttää arvoliberaaleilta, mutta välttävät ottamasta suoraan kantaa keskeisiin kysymyksiin. Harkittaviksi on ehdotettu muun muassa päihdepolitiikassa huumeiden dekriminointia ja kannabiksen laillistamista sekä tupakka- ja alkoholilainsäädännön tiukennusten vastustamista, yleistä ja yhtäläistä vapaaehtoista asevelvollisuutta, rahankeräyksen sallimista kansalaisille ja yleishyödyllisille yhdistyksille, sekä seikkaperäistä eutanasialainsäädäntöä.

EU:n ja jäsenvaltioiden suhde

EU-vaalien vuoksi on otettava kantaa myös kansallisvaltioiden ja EU:n suhteeseen. On tärkeää esittää näkemyksiä siitä, minkä päätöksenteon tulee tapahtua paikallisella tai kansallisella, minkä eurooppalaisella tasolla. Euroopan demokratiakehitystä varjostavat vaikutusvaltaiset lobbauskoneistot sekä järjestelmän raskas byrokraattisuus; näille tulisi tarjota vaihtoehtoina rakenteellista avoimuutta ja suoraa kansalaisvaikuttamista.

Koulutus ja tiede

Palautekyselyssä korostui, että koulutus- ja tiedepolitiikasta halutaan puolueelta näkemyksiä. Puolueen aktiivit ovat yleensä perehtyneet näihin aiheisiin varsin hyvin, joten luontaisesti puolueella olisi paljon annettavaa koulutuspolitiikan kehittämiseksi sekä tieteellisen tutkimuksen edistämiseksi muutenkin kuin vain immateriaalioikeuksien rajoituksia löyhentämällä. Aiemmin puolueohjelmaan jo hyväksytyistä ehdotuksista, toisen kotimaisen kielen pakollisuuden poistamisesta ja uskonnonopetuksesta luopumisesta, on esitettävä tarkempi malli, jossa muutokset suhteutetaan koko opetussuunnitelmaan.

Tekijänoikeudet ja demokratia

Puolueohjelman keskiön suhteen on odotettavissa tarkennuksia ja lisäyksiä. Erityisesti demokratian kehittäminen ja tekijänoikeudet kaipaavat päivittämistä liittyen tuoreisiin poliittisiin muutoksiin. Esimerkiksi kansalaisaloitejärjestelmän toteutuminen on tärkeä ottaa huomioon puolueen tavoitteita uudistettaessa. Järkeä tekijänoikeuteen -kansalaisaloitteessa on ilmaistu joitain piraattipuolueen ajatuksia sivuavia tavoitteita, joita tulee harkita oikeansuuntaisina ratkaisuina edetessä kohti selvästi joustavampia ja rajallisempia tekijänoikeuksia. Varsinkin on syytä miettiä tekijänoikeussopimuksia koskevaa kohtuullisyyspykälää.

Uudistuksen suuntaviivat
Nykyinen puolueohjelma