Tekijänoikeustoimikunta oli korruptioelin

Tekijänoikeustoimikunta sitten ehdotti piraattisensuuria lakiin. Ehdotuksissa mm. piraattisivustoja pitäisi pystyä sensuroimaan oikeuslaitoksen ohi, ja Internet-yhteydet pitäisi voida automaattisesti katkaista pelkän piratismiepäilyn perusteella. Ja Elisa Viihde ja muut laajakaista-TV-palvelut muuttuisivat paljon kalliimmiksi.

Tuskin pöly on laskeutunut Elisan ja Saunalahden jo ensimmäisenä päivänä kierretyn ”piraattieston” ympäriltä. Tuskin on juuri toisen EU-maan osalta ehditty tällainen sensuuri tuomita Euroopan unionin tuomioistuimessa, ja tuskin on Yhdysvalloissa ehditty vastaavat lait hyllyttää.

Suomessa edes tuota Elisan saamaa tuomiota ei ole vielä käsitelty kuin käräjäoikeudessa. Sotisi kaikkea järkeä vastaan edes alkaa kirjoittaa asiasta lakialoitetta tässä tilanteessa.

Ja EU-parlamentti ei ole vieläkään hyväksynyt ACTAa, eikä ehkä hyväksykään. Sen suhteen olemme viimeisiä vapauden linnakkeita maailmassa, yritysvaltaa vastaan. Miksi ihmeessä täällä edes ehdotellaan tuollaisia?

Mikä v*n tekijänoikeustoimikunta

Pari vuotta tätä 240-sivuista mietintöä vääntäneen tekijänoikeustoimikunnan jäseninä toimi, muutaman poliitikon ja yritysten edustajien lisäksi, mm. Lauri Kaira, Gramexin apulaisjohtaja; Riikka Tähtivuori, EK:n ”asiantuntija”; Jarkko Tontti, Suomen kirjailijoiden liitosta; ja lakiasiainjohtaja Martti Kivistö Teostosta.

Teosto ja Gramex ovat TTVK:n takana vaikuttavia, läpikorruptoituja ja korruptoivia tahoja. Sekä artistien että kuluttajien alistajia. Yhdistyksiä, joiden tehtävänä pitäisi olla puolueettomasti valvoa tekijöiden etuja, mutta jotka ovat ottaneet tehtäväkseen säätää lakeja suuryritysten hyväksi.

Kirjailija Jarkko Tontti taas on se tyyppi, joka Facebookissa jatkuvasti syyttelee vihreitäkin ”kaappipiraateiksi”, koska kaikki näistä eivät kannata sananvapauden rajoittamista, kuluttajien vakoilua, ja äärimmäisiä rangaistuksia.

Kivaa porukkaa siis?

TV-katsoja – varo!

Yle ja MTV saivat läpi ehdotuksensa siitä, että saisivat arkistoida kulttuurihistoriallisesti arvokasta materiaalia, mikä tarkoittaisi heille rahallista hyötyä siitä. No, onhan ainakin Yle valtionyhtiö…

Sen sijaan TV-Kaistan tyyppiset palvelut herättivät kysymyksiä:

”Operaattoreiden tarjoamat verkkotallennuspalvelut aiheuttavat haittaa televisioyhtiöille esimerkiksi rapauttamalla kaupallisen televisiotoiminnan toimintaedellytyksiä sekä estävät tekijöitä ja tuottajia saamasta korvausta sisältöjen käytöstä.”

”Kun asiakkaille ei valmisteta jokaiselle omaa yksityistä kopiota vaan digitaalisen kopioon muodostetaan yhteys muille ohjelman tilanneille asiakkaille, on mahdollista, että palvelussa syntyvää yksityistä kopiota käytetään myös muuhun kuin ko. asiakkaan omaan yksityiseen käyttöön.”

No niinhän varmasti tehdään! Mitä järkeä palvelun olisi säilyttää asiakkaidensa lukumäärän verran samanlaisia kopioita jostain TV-ohjelmasta, kun yksi levyllä oleva kopio riittää kaikkien asiakkaiden palvelemiseen? Eikö tietotekniikkaa saa käyttää fiksusti?

Rahan nyhtäjille myös nettidigiboxin käyttäjät ovatkin ”yleisöä”. Yleisöä, jolta ei saada kerättyä Teosto-maksuja digiboksistaan! Piraatteja! Ja nettidigiboksi on piraattipalvelu!

Mm. mietinnössä listatut TVkaista, Maxivision, Netikka TV, Elisa Viihde, MPY Laajakaista TV, Lumotv 24 h, PPO Laajakaista TV, BooxTV, ReTV sekä Soneran Koti-TV ovat kohta pulassa. Erilaisten vaihtoehtojen mukaan ne joutuisivat joko sensuroimaan osan TV-ohjelmista asiakkailtaan, tekemään sopimuksia rohmujärjestöjen kuten Teoston kanssa, tai TV-yhtiöiden kanssa; ja/tai ne joutuisivat seuraamaan asiakkaidensa käyttäytymistä ja ohjelmien katsomista, ja tilittämään lisenssimaksut joka ainoasta katselusta.

Eikä auttaisi, vaikka palvelimet sijaitsisivat ulkomailla; silloinhan ne tietysti sensuroitaisiin!

Älkäämme koskaan antako näiden tulla laiksi

Tekijänoikeustoimikunnan työ on jo päättynyt. Tämä muistio oli sen viimeinen kosto: ajetaan Internet-sensuuria, ja hyökätään orastavia pilvipalveluita vastaan, kun tekijänoikeusjärjestöille annetaan valtaa siihen, mihin kuluttaja saa TV-ohjelmansa tallentaa.

Piraattipuolue, ja moni mediakin, varoitti tämän toimikunnan työstä etukäteen jo aikaa sitten. Eipä se silloin kovin monia kiinnostanut. Kiinnostaako nytkään? Onko kivempi vain nuokkua?

Mitä ihmettä pitäisi tehdä, jotta tuo mietintö hylättäisiin suorilta, ja jotta päättäjämme eivät enää koskaan palkkaisi tuollaista lobbariporukkaa punomaan yhtään lakiehdotusta mistään, millään alalla?

Ehdotetut lainmuutokset on tehty palkattujen suuren bisneksen edunvalvojien toimesta, meidän maksamaamme ylimääräistä palkkiota vastaan; ja ne sotivat EU:ta myöten vahvistettuja kansalaisoikeuksia, ja suomalaista Internet-yrittäjyyttä vastaan. Niissä ei ole hevon v*akaan järkeä minkään muun, kuin TO-mafian ja TV-yhtiöiden vakiintuneiden bisnesten kannalta.

Oikeasti – VMP, mutta Todellakin Kiinnostaa tämmöinen touhuilu. On ihan rehellisesti silkkaa korruptiota, jos harvojen edunvalvojat kirjoittelevat valmiita, ja yksiselitteisesti itseään hyödyttäviä lakiesityksiä, laiskalle ja ymmärtämättömälle hallitukselle. Tässä kuviossa ei ole mitään tervettä tai puhdasta.

Suomi ei ole yritys, eivätkä sen miljoonat Internetin käyttäjät ole mitään työntekijöitä. Me olemme äänestäjiä. Me olemme niitä työnantajia, jotka valitsevat päättäjiä valvomaan oikeuksiaan ja etujaan! Me emme ole tyhmiä.

Piraattinuorten sivusto on tänään tammikuun 18. päivänä väliaikaisesti suljettu

Piraattinuorten sivusto on tänään tammikuun 18. päivänä väliaikaisesti suljettu. Niin ovat suljettuna myös Reddit, englanninkielinen Wikipedia ja monta muuta sivustoa. Internet on globaali, ja osoitamme yhdessä mieltä kahta Yhdysvalloissa tekeillä olevaa lakihanketta vastaan:

Kuten tavallista, laitonta tiedostonjakoa vähentämään tarkoitetut lait ampuvat täysin kohteestaan ohi. Sen sijaan, että tehtäisiin jotain hyödyllistä, valtio laitetaan heikentämään kansalaisten oikeusturvaa joidenkin teollisuuden alojen intressien suojelemiseksi. Näiden kahden lain tullessa voimaan oikeudenhaltijan (tai väitetyn oikeudenhaltijan) kantelusta voidaan asettaa useita sanktioita tekijänoikeulla suojatun materiaalin laittomasta levityksestä: sivustoja voidaan poistaa hakukoneiden listauksista, maksupalvelut kuten PayPal ja Visa voidaan määrätä lopettamaan rahaliikenne palveluihin ja syytettyjen internetosoitteet voidaan poistaa kokonaan käytöstö.

Syyttömyysolettama kärsii jälleen: tällaisissa tapauksissa jääepäillyn vastuulle todistaa syyttömyytensä. Tämä uhka koskee sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä, jotka joutuvat SOPAn ja PIPAn myötä turhiin ja kalliisiin oikeustaisteluihin. Keskustelupalstojen ylläpitäjien pitäisi valvoa tarkemmin, mitä käyttäjät kirjoittavat ja helpompi ratkaisu pienelle palvelulle onkin sulkea koko sivusto tai ottaa kaiken varalta äärimmäisen tiukka, sananvapautta rajoittava kanta. Lainsäädäntö mahdollistaisi tahallisen kiusan- ja vahingonteon ilman oikeusprosessia. Epävarmuus siitä, kuinka suuressa vastuussa esimerkiksi user generated content -palvelun ylläpitäjä on, pienentääinvestointeja uusiin yrityksiin ja sisältöpalveluihin.

Meidät tavalliset netinkäyttäjät ja tiedostonjakajat myös rinnastetaan väärentäjiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. SOPAa tukemassa on itsestäänselvien MPAA:n (Motion Picture Association of America) ja RIAA:n (Record Industry Association of America) lisäksi sellaisetkin yritykset kuten Dolce & Gabbana, Chanel, Adidas, Tiffany & Co. sekä Pfizer. Jälkimmäiset ovat huolissaan lähinnä siitä, että internetin kautta on mahdollista tilata ulkomailta väärennettyjä tuotteita, esimerkiksi vaatteita, lääkkeitä ja kosmetiikkaa. Siinä, missä tällä on yhtenevyyksiä kuluttajansuojan kanssa, on erittäin harhaanjohtavaa ajaa sekä kaupallisen, fyysisen piratismin että epäkaupallisen tiedostonjaon vähentämistä samoilla perusteilla. Nyt äänite- ja elokuvateollisuus pääsee paisuttelemaan pitkän tukijalistansa avulla tiedostonjaon vaarallisuutta.

Miten tämä vaikuttaa Suomeen?

Suuri osa internetin infrastruktuurista ja palveluista on lähtöisin Yhdysvalloista ja näin sikäläisen lainsäädännön alaista.

  • Suomalaistenkin käyttämät .com- ja .org-päätteiset internetosoitteet voitaisiin SOPAn tullessa voimaan poistaa käytöstä ilman, että suomalainen asianomainen saisi tästä välttämättä edes tietää etukäteen.
  • Suomalaiset sivustot, joita ylläpidetään jenkkipalvelimilla voitaisiin poistaa käytöstä vaatimalla palveluntarjoajaa lopettamaan epäillyn avustaminen.
  • Yhdysvaltalaiset hakukoneet kuten Google, Yahoo ja Bing voitaisiin määrätä poistamaan näkyvistä tekijänoikeusrikkomuksesta epäillyt sivustot.

On lisäksi vain ajan kysymys, milloin kaikkien lobbareiden lobbari, amerikkalainen viihdeteollisuus, ajaa samaa paskaa lainsäädäntöä myös Euroopan unioniin ja sitä kautta Suomeen. Kun täällä asti lakeja päästään säätäämään, on siinä vaiheessa turha marista: ”Koska EU.” Oikea syyllinen löytyy Atlantin toiselta puolelta.

Governments that try to control the Internet are SOPAthetic

Lisätietoja antavat:

Joonas Mäkinen, varapuheenjohtaja
040 700 5190
joonas.makinen@piraattinuoret.fi

Lari Yltiö, puheenjohtaja
050 340 2144
lari.yltio@piraattinuoret.fi

Piraattinuoret on Piraattipuolueen nuorisojärjestö, joka on perustettu vuonna 2009. Olemme Suomen vapaamielisin ja arvoliberaalein poliittinen nuorisojärjestö, jonka tavoitteisiin kuuluu ihmisten kokonaisvaltaisen vapauden turvaaminen. Mielestämme jokainen tapa elää on aivan yhtä hyvä, kunhan toisten vastaavaa vapautta ei rajoiteta. Vastustamme jyrkästi valvontayhteiskuntaa ja sananvapauden rajoittamista.

Sensuurin vaatijat – älkää naurako niille!

Internetiäsi ollaan ottamassa pois. Aika kauan tätä vapautta on kestänytkin, mutta ilmeisesti lainsäätäjät ja -valvojat ovat lopulta hiljalleen tajuamassa, miten verkko toimii, ja mitä kaikkea se mahdollistaa. He ovat kauhuissaan, ehkä syystäkin.

Rajoittamaton viestintä, edes jälkikäteen sensuroituna, ei Suomen päättäjille nyt vain mitenkään sovi, sen paremmin kuin se sopii viestinnän rajoittamisesta rahansa ansaitseville mediayrityksillekään. Molemmat kyllä keksivät tekosyitä ottaa sen hallintaansa.

Yksittäisten netinkäyttäjien ahdistelusta on edetty jo palveluiden tuottajien, ja seuraavaksi itse verkon infrastruktuurin tuottavien yritysten kimppuun.

Jos tällä tiellä jatketaan, tuloksena saadaan ennemmin tai myöhemmin aikaan rajoittamaton kontrolli. Tietenkään tämä ei ole varsinainen tavoite, mutta mitä muutakaan voi seurata, jos rajoituksia jatkuvasti lisätään?

 

Miksi ei nauraa?

”Hah hah, eihän ne mihinkään pysty!”
”Paranoidi!”

Kyllä poliitikkojen ja virkamiesten puheet aina aluksi naurattavat. Heistä tulee vaikutelma höpsöinä kukkahattutäteinä ja -setinä, ja heidän yrityksensä kansalaisten kontrollointiin näyttävät aina aluksi yhtä onnettomilta ja typeriltä kuin heidän lähtökohtansakin. Ja yritetyt keinot ovat, aluksi, aivan puutteellisia.

Mutta kun he tarpeeksi yrittävät, niin ne keinot alkavat parantua. Lähtökohdat taas EIVÄT parane. Jästipäät, jotka haluavat kontrolloida muita ihmisiä, eivät koskaan tule luopumaan ajattelumalleistaan.

Päin vastoin, he käyvät vain raivokkaammiksi, kun huomaavat, että heille nauretaan.

 

Mika Illman, julkisuuteen vaatimuksinesi!

Valtionsyyttäjä Mika Illman on jo aiemmin profiloitunut varsinaiseksi vapauden antisankariksi, eikä hän tänäänkään petä:

”Sanomalehden verkkokeskusteluista vastuu voi olla lehden toimituksella, mutta kysymys kuuluukin, miten iso vastuu on operaattorilla, joka vain pitää yllä tekniikkaa, mutta myötävaikuttaa kuitenkin aineiston saatavilla pitämiseen.”

Ei siis riitä, että viestin kirjoittaja on vastuussa sanomisistaan, ja palvelun toimitus / moderaattori voidaan saattaa vastuuseen viestin pitämisestä näkyvillä (ts. pakottaa poistamaan se).

Nyt vastuuseen halutaan myös teleoperaattori, joka alunperin mahdollistaa bittien siirtymisen kirjoittajan, palvelun ja lukijan välillä.

Niin, bittien. Joita operaattorilla ei lähtökohtaisesti pitäisi olla edes mitään oikeutta vilkuilla, vaan ainoastaan saattaa ne mahdollisimman nopeasti perille.

Tällaiset ideat ovat vihapuhetta Internetiä, sananvapautta, ja joka ainoan ihmisen omaa arviointikykyä kohtaan.

Suomeksi sanottuna kyseessä on vaatimus, että 2000-luvun viestinnän vallankumous vedetään vessasta alas, ja sen tilalle tuodaan totalitaarinen valvontakoneisto.

 

Vastaavia hankkeita maailmalla

Maailmalla yritetään kyllä sensuuria, myös ihan operaattoritasolla, jatkuvasti. Esimerkiksi Kiina, Iran, Kuuba yms. paikat ovat hyviä esimerkkejä.

Hallituksen esto- ja vakoilujärjestelmät toimivat tosi hienosti myös Egyptissä ja Libyassa – tosin niitä pystytettiin häthätää, kun niiden tarpeeseen herättiin hieman liian myöhään.

Näissä maissa väärinajattelijoille on/oli luvassa vähän kovemmat rangaistukset kuin ne sakkotuomiot, joita mm. Illman on täällä läpi runnonut.

 

Suomi amerikkalaisyritysten talutusnuorassa

Yhdysvalloissa, missä sananvapauden rajoittaminen ei oikein tule kyseeseen, vastaavaa sensuuria, operaattori/palveluntarjoajavastuita myöten, on ajettu lähinnä piratismin torjunnan nimissä.

Näitä lakeja on tungettu myös ”liittolaismaille” vaihtelevalla menestyksellä. Suomi on tähän mennessä ollut mallioppilas: täällä musiikin jakamisesta saa merkittävästi raskaamman rangaistuksen kuin esimerkiksi avoimista kehotuksista väkivaltaan.

Viimeisin Amerikan lakiuudistus joutui vain muutama päivä sitten vastatuuleen, kun suuryritykset Facebookista ja Googlesta alkaen tajusivat, että heidät todellakin voisi saattaa vastuuseen lähes mistä tahansa, mitä käyttäjänsä ovat tehneet.

Läpi mennessään nyt vaiheessa oleva SOPA (Software Online Piracy Act) edellyttäisi todella monen verkkopalvelun sulkemista, tai monimutkaisia, kalliisti toteutettavia rajoituksia, jotka luultavimmin ajaisivat käyttäjät pois.

Miksi valita piraatti

Suomessa tuhotaan rutiininomaisesti kansalaisten tulevaisuuksia langettamalla suuryritysten ajamissa näytösoikeudenkäynneissä järjettömiä rangaistusmaksuja uhrittomista rikoksista. Mikä huolestuttavinta, Arkadianmäeltä ei löydy poliittista tahtoa korjata asiaa. ”Tarttis tehdä jotain”-tason kommentteja ehkä saadaan parista suunnasta, mutta rohkeutta tuoda esiin todellisia ratkaisuehdotuksia puuttuu.

Piraattipuolueella on konkreettinen ja ainoa älyllisesti rehellinen ratkaisu tähän ongelmaan: luvatonkin tiedostonjako on harmitonta, siinä missä sen estämisyritykset äärimmäisen tuhoisia kansalaisten — niin tiedostonjakajien kuin muidenkin — yksityisyydelle ja oikeusturvalle, joten se tulee laillistaa. Mikä tahansa tiedostonjaon kieltävä malli vaatii lähtökohtaisesti kansalaisten viestinnän laajamittaista valvontaa. Paine tehdä rangaistuksista kohtuuttomia on myös todettu käytännössäkin suureksi: oikeustajulle vierasta kieltolakia rikotaan laajalti, joten kieltoa pitää epätoivoisesti pönkittää ristiinnaulitsemalla valikoituja varoittavia esimerkkejä.

Piraattipuolueen ratkaisun alustava poliittinen painoarvo Suomessa määräytyy pitkälti tulevissa vaaleissa. Monella äänestäjällä tulee eteen vaikea valinta: antaako äänensä Piraattipuolueelle vai sinne, minne se ilman Piraatteja menisi. Valintaa helpottanee se, että Piraateissa on ihmisiä moneen lähtöön: luultavasti löytyy joku, joka on suunnilleen samaa mieltä muissakin poliittisissa kysymyksissä. Toisaalta joitain arveluttaa se, että Piraattipuolueen läpimenevä ehdokas saattaisikin olla puolueen ydinagendan ulkopuolisista asioista eri mieltä.

Tässä on kuitenkin tärkeää huomata Piraattipuolueen ainutlaatuisuus: mistä muista poliittisista kysymyksistä oletkin kiinnostunut, niitä luultavasti jo ajaa eduskunnassa edes joku. Tiedostonjako-oikeusmurhille ei kukaan kuitenkaan vakavissaan yritä tehdä mitään, ja onpa eduskunnalla Lex Karpeloineen, Lex Nokioineen ja yksimielisesti läpimenneine nettisensuurilakeineen muutenkin varsin surkea yksityisyys- ja sananvapaushistoria.

Valitse siis Piraattipuolue. Koska oikeusvaltiokin tarvitsee puolustajan.

Allekirjoittanut on Piraattipuolueen kansanedustajaehdokas Helsingissä.

Sormenjälkirekisterin käyttöä ei pidä laajentaa

Tämä on Piraattipuolueen vastaus passien sormenjälkirekisterin käyttötarkoitusten laajentamista koskevaan kyselyyn Kerrokantasi.fi-verkkosivustolla.

”Tulisiko mielestäsi poliisilla olla mahdollisuus käyttää passin sormenjälkitietoja erityisen vakavien rikosten, esimerkiksi terrorismirikosten, murhan, tapon, seksuaalirikosten, törkeän pahoinpitelyn tai törkeän varkauden tutkinnassa?”

Piraattipuolueen mielestä sormenjälkirekisterin käyttömahdollisuuksia ei pidä missään tapauksessa laajentaa.

Sormenjälkirekisteri merkitsee pysyvän biotunnisteen keräämistä käytännössä kaikista kansalaisista. Sormenjälkien kerääminen passeja varten perustuu passien turvallisuuden parantamiseen, ei rikostorjuntaan. Sen rikostorjunnalliselle käytölle ei ole riittäviä hyväksyttäviä perusteita. Yhteiskunta, jossa rikosten selvittämisprosentti olisi 100, ei olisi enää vapaa yhteiskunta. Vapaudella on hintansa, mutta se on paljon pienempi kuin kaikkialle tunkeutuvasta valvonnasta aiheutuva hinta.

Mikäli käyttötarkoituksia kuitenkin laajennetaan, ne on ehdottomasti rajattava vain vakaviin henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin, eikä niitä saa missään nimessä käyttää pelkkien omaisuusrikosten selvittämiseen.

”Kuka saisi päättää sormenjälkitietojen käyttämisestä a) poliisi itsenäisesti b) tuomioistuin c) syyttäjä?”

Mikäli sormenjälkitietojen käyttömahdollisuuksia päätetään laajentaa siitä huolimatta, että perustuslakivaliokunta on jo tyrmännyt ajatuksen, että ehdotus on tietosuojan kannalta vaarallinen, että ehdotus on ristiriidassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten kanssa ja että ehdotus itse asiassa vaarantaisi sormenjälkien käyttömahdollisuudet rikostutkinnassa tietovuotoriskin johdosta, päätöksen tietojen käyttämisestä pitäisi olla tuomioistuimen, ei poliisin tai syyttäjän käsissä.

”Liittyykö sormenjälkitietojen käyttämiseen rikostutkinnassa mielestäsi oikeusturvakysymyksiä?”

Yksityisyyden loukkaukset merkitsevät tunkeutumista ihmisen identiteetin ydinalueille: ajatuksiin, mielipiteisiin, vakaumuksiin, ihmissuhteisiin ja elintapoihin. Kansalaisten säännönmukainen, laajamittainen valvonta johtaa vääjäämättä väärinkäytöksiin, eikä sille ole vapaassa yhteiskunnassa mitään perusteita.

Sormenjälkirekisteriä ei pidä laajentaa, vaan se on lakkautettava. EU-asetus velvoittaa lisäämään sormenjäljet passeihin, mutta se ei velvoita sormenjälkirekisterin perustamiseen, eikä rekisteriä ole perustettu esimerkiksi Ruotsiin eikä Tanskaan.

Suomessa poliisiviranomaiset olisivat halunneet käyttää rekisteriä laajasti rikosten selvittämiseen ja ehkäisemiseen. Tämä ihmisten yksityisyyteen rajusti tunkeutuva ehdotus sai perustuslakivaliokunnalta tylyä kritiikkiä. Perustuslakivaliokunta kehotti hallintovaliokuntaa harkitsemaan vakavasti sormenjälkirekisteristä luopumista. Lisäksi valiokunta totesi, ettei poliisille ole syytä antaa laajaa pääsyä sormenjälkitietoihin.

Poliisin käyttöoikeus rekisteriin rajattiin minimiin perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta, mutta oli odotettavissa, että käyttötarkoitusten laajentamista yritetään vielä myöhemmin ujuttaa läpi, ja näin on nyt käymässä.

On syytä pelätä, että sormenjäljet vuotavat jossain päin maailmaa järjestäytyneelle rikollisuudelle. Tällöin viattomat ihmiset saattavat joutua vakaviin vaikeuksiin, jos heidän sormenjälkiään on käytetty esimerkiksi väärennetyissä passeissa. Tällöin myöskin vaarantuisi sormenjälkien käytettävyys rikostorjuntaan, kun järjestäytyneiden rikollisryhmien olisi helppo käyttää väärennettyjä sormenjälkiä toimintansa peittelyyn. Sormenjälkipassien tietoturva ei ole missään nimessä aukoton.

Kaikkein vaarallisinta on, että sormenjälkitietoja saisi käyttää myös rikosten ehkäisyyn, siis ennen kuin mitään rikosta on edes tapahtunut. Tämä olisi äärimmäisen suuri periaatteellinen muutos ja tarkoittaisi käytännössä syyttömyysolettamasta luopumista. Ihmisiä ei voi vangita enneltaehkäisevästi, eikä myöskään heidän sormenjälkiään pidä voida käyttää ennaltaehkäisevästi heitä vastaan.

Ruotsin tekijänoikeuslainsäädäntö Yhdysvaltojen sanelemaa

Rickard Falkvinge, Ruotsin Piraattipuolueen perustaja, on saanut käsiinsä (Googlen käännös) Wikileaksin cablegaten viestejä, jotka todistavat piraattien aikaisemmin esitetyt väitteet.

Yhdysvallat on yksityiskohtaisesti sanellut Ruotsin lainsäädäntöä, ja Ruotsin korruptoitunut virkamieskoneisto/poliitikot ovat toteuttaneet vaatimukset kitisemättä. Aikaisemmin nämä olivat vain spekulaatiota, mutta nyt on mustaa valkoisella. Wikileaksia tarvitaan paljastamaan poliitikkojen korruptio, koska he eivät suostu avoimeen politiikkaan.

Falkvingen väitteet perustuvat diplomaattien viesteihin, jotka on osittain julkaistu SVT:ssä. Yhdysvaltojen politiikkaa kontrolloi vahvasti mediateollisuuden lobbarit, ja tämä valta ulottuu myös globaaliin politiikkaan. Saamme vielä odottaa, paljastuuko mitään Lex Karpelasta, mutta en ainakaan yllättyisi jos Suomeakin olisi ohjeistettu. Tosin Suomi jo joutui Yhdysvaltojen mustalle listalle. Ruotsi välttyi kohtalolta luovuttamalla kansanvaltansa.

Yhdysvallat saneli kuusi konkreettista tavoitetta tekijänoikeuslainsäädännölle. Yhtä poikkeusta lukuunottamatta Ruotsi seurasi listaa ja toteutti toiveet. Listalle osui myös The Pirate Bayn asettaminen syytteeseen.

Politiikka vaatii avoimuutta. Wikileaks on hyvä alku, mutta sitä ei tarvitsisi, jos poliitikot ja virkamiehet tukisivat avoimuutta. Falkvinge osoittaa, että tekijänoikeuslaki ei ole tehty kansaa varten, vaan palvelee mediateollisuuden etuja. Tällainen toiminta ei kuulu oikeusvaltioon.

Hyvitysmaksun todellinen luonne

Tallennusmedioista maksettavan hyvitysmaksun luonne näyttäisi olevan monelle – eikä vähiten päättäjille – epäselvä. Ajankohtaisen keskustelun edistämiseksi tehkäämme perusasiat selviksi.

Teoriassa hyvitysmaksua maksetaan laillisesta yksityisestä kopioinnista. Se on veroluonteinen maksu siitä, että saamme laillisesti varmuuskopioida ostamiamme teoksia (paitsi jos ne ovat kopiosuojattuja), siirtää niitä erilaisiin soittolaitteisiimme, ja jopa kopioida itsellemme lainattuja alkuperäiskappaleita.

Hyvitysmaksun perusteena ei teoriassa ole laiton kopiointi. Kyseessä olisi tällöin huonosti kohdistuva kollektiivinen etukäteisrangaistus laittomasta toiminnasta, mikä istuisi oikeusvaltioperiaatteisiin varsin huonosti.

Mutta se teoriasta, mikä on tilanne käytännössä?

Käytännössä tekijänoikeuslakia on tiukennettu ja teoksia (erityisesti elokuvia) suojattu siten, että yhä vähäisempi osuus yksityisestäkään kopioinnista on enää laillista. Samaten käyttäjien kulutustottumukset ovat muuttuneet. Varmastikin esimerkiksi musiikin nettikauppojen hintoihin jo joka tapauksessa kuuluu oikeus tallentaa teos itselleen – eihän sitä muuten voisi kuunnella ollenkaan, ja kaupat toimivat usein myös maissa, joiden lainsäädäntöön ei hyvitysmaksujärjestelmää kuulu. Toisaalta suosiota saaneet streamauspalvelut kuten Spotify eivät edes tallenna ainakaan palvelusta riippumattomasti käytettäviä kappalekopioita käyttäjien levyille. Teorian mukaan olisi täysin luonnollista, että hyvitysmaksupotti tällaisen kehityksen johdosta pienenisi.

Kuitenkin maksupohjaa vaaditaan koko ajan kasvatettavaksi, vaikka perusteet näyttävät heppoisilta. Kuka oikeasti uskoo, että kovin moni tallentaa teratavuluokan ulkoisille levyille merkittävästi laillisesti kopioitua materiaalia? TV-tallenteilla se ehkä onnistuisi, mutta tallentavat digiboksit ovat jo aivan omassa hyvitysmaksukategoriassaan ja kattanevat valtaosan tällaisesta käytöstä. Kyllä ne erilliset levyt täyttyvät omien tiedostojen, valokuvien ja kotifilmien lisäksi pitkälti laittomasti hankitusta materiaalista jos ovat täyttyäkseen.

Käytännössä kyse onkin nykyään lähinnä laittoman kopioinnin sanktioinnista, kuten Keskustan kansanedustajat vieläkin suurempia maksupohjan laajennoksia kannattavan vetoomuksensa lopussa piratismiin vetoamalla jopa kautta rantain myöntävät.

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että hyvitysmaksut ovat tosiasiallisesti perusoikeuksien vastainen kollektiivinen rangaistus, ja silloin kun tätä ei puolivahingossakaan myönnetä, niiden olemassaoloa perustellaan valheellisesti.

Pitäisikö ihmetellä, ettei järjestelmälle oikein löydy kunnioitusta?

Hallituksen esityksen virheelliset oletukset vesittävät johtopäätökset

Kirjoittaja on Effi ry:n jäsen ja opiskelee tietotekniikkaa Aalto-yliopistossa. Ellei toisin erikseen mainita, vieraskirjoittajien kannat edustavat vain heidän omia henkilökohtaisia kantojaan, eikä heillä ole kytköksiä Piraattipuolueeseen.

Hallituksen tuore esitys ISP-varoituskirjeiden lähettämisestä on karua luettavaa. Mikäli esitystä on uskominen, on EU kriisissä tekijänoikeusongelmien kanssa seuraavien viiden tai kymmenen vuoden aikana. Esityksen yleisperustelujen mukaan euroalueelta katosi jo vuonna 2008 kymmenen miljardia rahaa ja 180 000 työpaikkaa tekijänoikeusrikkomusten johdosta. Päättäjiä johdetaan tällä johdannolla harhaan.

Luvut on otettu tutkimuksesta, joka on levy- ja elokuvateollisuuden eturyhmän tilaama. Tutkimuksen tekijä, TERA Consultants kertoo sivuillaan toimenkuvastaan seuraavaa: ”To promote corporate lobbying, TERA Consultants writes specific and general reports, for a targeted or general audience.” Konsulttifirma siis avoimesti laulaa niiden lauluja, joiden leipää syö.

Tutkimuksessa ei sentään käytetä vanhaa ”yksi lataus on yksi menetetty myynti” -laskutapaa. Sen sijaan ihmisiltä on kysytty, kuinka todennäköisesti nämä katsoisivat lataamansa leffan teatterissa, vuokraisivat sen tai ostaisivat omakseen. Lähestymistapa on sinänsä pätevä ja antaisi parempia arvioita, ellei jatko-oletuksena tehtäisi, että yksi lataus on pois kaikista kategorioista. Yksi netistä ladattu leffa maksaa laskukaavan mukaan murto-osan leffalipusta, leffavuokrasta ja leffamyynnistä, eikä suinkaan vain yhdestä. Tilastotieteilijä sanoisi, että elokuvissakäynti, vuokraus ja osto on oletettu toisistaan riippumattomiksi, mitä ne eivät missään tapauksessa ole. Tämä aiheuttaa tilastollisen harhan, joka nostaa arviota tilaajan (eli tekijänoikeusteollisuuden) toivomaan suuntaan.

Menetettyjä työpaikkoja arvioitaessa lähdetään siitä, että liikevaihto per työntekijä on vakio. Tämän jälkeen otetaan aiemmin kelvottomaksi oletettu paisuteltu arvio ”puuttuvasta” liiketoiminnasta ja sanotaan, että jokainen menetetty euro vähentää työpaikkoja. Malli on viallinen useammastakin syystä: ensinnäkin liikevaihdon lisääntyminen lisää voittoja, ei työpaikkoja. Yhtiöt pyrkivät minimoimaan kustannuksiaan ja maksimoimaan voittojaan, eivät työllistämään. Toisekseen oletus siitä, että kaikki kuviteltu raha on pois markkinoilta, on virheellinen. Se menee jonnekin muualle talouteen. Eivät piraatit istu rahakirstun päällä räkäisesti nauraen. Kolmanneksi ja suurimmaksi, oletus siitä, että jokainen piratoitu tuote on pois EU:n viihdeteollisuudelta on virheellinen. Ainakin Suomessa katsotaan varsin paljon Hollywood-viihdettä ja käytetään Yhdysvalloissa tehtyjä ohjelmistoja. Windowsin ostaminen lisää luovan alan työpaikkoja siellä, missä Windowsia tehdään, ei siellä missä se ostetaan. Toki kaupan alan työpaikkoja syntyy Suomeenkin, mutta niitä ei tutkimuksessa arvioitukaan.

Päättäjämme ovat vain niin viisaita ja valistuneita kuin heille tietoa tiivistävät tahot. On mielestäni kestämätöntä, että hallituksen esityksessä kritiikittä lainataan etujärjestön maksamaa, selkeästi puolueellista tutkimusta. Ministeriön tehtävä on tuottaa mahdollisimman objektiivinen esitys säädettävän lain vaikutteista ja tarpeesta. Missä on suomalaisten virkamiesten omanarvontunto ja puolueettomuus?

Halla-ahon tuomio osoittaa tarpeen lainmuutokseen

Hovioikeus on vahvistanut helsinkiläisen kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-ahon (PS) saaman tuomion uskonrauhan rikkomisesta. Tuomio tuli Halla-ahon valtionsyyttäjä Mika Illmanin toimintaa ivaavasta verkkokirjoituksesta ”Muutama täky Illmanin Mikalle”. Kirjoituksessa Halla-aho heittää sananvapausjuttuja usein ajaneelle Illmanille syötiksi väitteen, jonka mukaan islam olisi ”pedofiiliuskonto”. Halla-aho viittaa profeetta Muhammadin islamilaisessa perinteessä väitettyyn sukupuolisuhteeseen lapsen kanssa.

Halla-aho sai alun perin syytteen myös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syytteen pohjana oli lause ”Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.” Tällä Halla-aho irvaili Kaleva-lehden pääkirjoitukselle, jossa oli väitetty alkoholihuuruisten tappojen olevan suomalaisten kansallinen tai ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.

Olisi osoittanut liian ilmiselvää kaksinaismoralismia tuomita Halla-aho kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja samalla olla puuttumatta Kalevan pääkirjoitukseen. Joku tuomio tälle viranomaisten härnääjälle kuitenkin haluttiin.

Halla-ahon tuomio oli sikäli huvittava, että siinä määrättiin tekstistä hävitettäväksi yhteensä neljä virkettä. Tällainen hävittämismääräys on tietysti aivan absurdi nettiaikana. Halla-ahon teksti tulee edelleen vain leviämään oikeusjutun seurauksena. Halla-aho on oikeuden päätöksen jälkeen sensuroinut tekstiään, mutta sensuroimaton versio on, yllätys yllätys, myös edelleen saatavilla muualta.

Vaikuttaa siltä, että Halla-ahon tapauksesta muodostui viranomaisille arvovaltakysymys. Tapaus on varsin hyvin verrattavissa nettiaktivisti Matti Nikin tapaukseen. Hänen sensuurikriittinen Lapsiporno.info-sivustonsa on ollut jo kevättalvesta 2008 poliisin ylläpitämällä sensuurilistalla. Sivustoa ei ole otettu pois listalta, vaikka siitä tehtiin syyttämättäjättämispäätös.

Valtion väkivaltakoneiston käyttäminen viranomaisten toimintaa kyseenalaistavia henkilöitä vastaan on häpeällistä, eikä kuulu oikeusvaltioon. Hovioikeuden päätös on valitettava, ja osoittaa lainsäädännön muutostarpeita. Lakia on muutettava siten, ettei tällaisia ylilyöntejä pääse tapahtumaan.

Piraattipuolueen sananvapauskannan mukaan ”myös herkistä yhteiskunnallisista kysymyksistä tulee voida esittää kärjekkäitä mielipiteitä sekä yksityisesti että julkisesti ilman pelkoa rangaistuksi tulemisesta”. Vaadimme vaaliohjelmassamme kansanryhmää vastaan kiihottamista ja uskonrauhan rikkomista koskevien pykälien muuttamista siten, ettei niitä voitaisi käyttää sananvapauden polkemiseen.

Loppuun on hyvä siteerata Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta (EIT):

”Sananvapaus ei pelkästään kata sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.”

Voi olla, että EIT onkin se taho, joka lopulta ottaa kantaa Halla-ahon tapaukseen.

Piraattipuolueen verkkokirjoituksia sananvapauteen liittyen:

Sananvapaus ahdistelun kohteena länsimaissa
Sananvapaudesta ja ylläpitäjän vastuusta
Varoitus: vääristä mielipiteistä tulee suosittuja
Sensuurikritiikistä ei syytettä
Lapsiporno.infolle ei syytettä, ei oikeutta

Halla-ahon tuomio hovioikeudessa:

Tuomio
Eriävä mielipide
Tuomiolauselma

Oikeusmurhat jatkuvat

”T:n asenne pääkäsittelyssä tekijänoikeuksien halti[j]oiden asiamiestä kohtaan on ollut vihamielinen, joka osoittaa käräjäoikeuden käsityksen mukaan T:n yleistä käsitystä siitä, että lainsäädäntö ei ole oikeudenmukainen ja että hän ei ole tämän johdosta velvollinen sitä noudattamaan. Käräjäoikeus pitää T:n vaikuttimia siten yleisesti vaarallisina lain säännösten noudattamiselle.”

Näin toteaa Oulun käräjäoikeus tuomiossaan, jossa syytetty tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja 375 000 euron korvauksiin tekijänoikeusrikoksesta. Vankeustuomion tarpeellisuutta oikeus perusteli siis käytännössä yleisen lainkuuliaisuuden vaarantumisen ehkäisemisellä. Mutta kuka yleistä lainkuuliaisuutta todellisuudessa vaarantaa? Nettikyselyjen mukaan 75-85 % vastaajista piti tällaisia tuomioita liian kovina. Luvut lähentelevät jo niitä lukuja, joita on saatu kun on kysytty raiskaustuomioiden lievyydestä.

Jos suuri määrä ihmisiä kokee jonkin lainkohdan täysin epäoikeudenmukaiseksi, nimenomaan silloin lainkuuliaisuus vaarantuu, syystäkin. Kenelläkään ei ole eettistä velvollisuutta noudattaa epäeettistä lakia. Tämä pitää paikkansa myös tekijänoikeuslain suhteen. Laki on kohtuuton, joten sitä ei tarvitse noudattaa. Seuraukset lain rikkomisesta joutuu toki kestämään niin kauan kuin laki on voimassa – jos sattuu joutumaan varoittavaksi esimerkiksi.

Hiljattain annettiin myös toinen vastaava tuomio. Siinä korvaukset olivat 300 000 euroa ja ehdollinen vankeusrangaistus neljä kuukautta. Vastaavia juttuja on muitakin vireillä.

A-studio kertoi hiljattain (katso pätkä YouTubessa) 35-vuotiaasta pitkäaikaissairaasta äidistä, jolta oikeudenhaltijat vaativat yli kahden miljoonan euron korvauksia tekijänoikeuksien rikkomisesta. Nainen ylläpiti tuttavansa kanssa vertaisverkkopalvelua. Hänet heitettiin putkaan odottamaan kuulusteluja, kuin joku oikea rikollinen. Suosittelen katsomaan jutun. Siitä selviää hyvin millaista inhimillistä kärsimystä nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä aiheuttaa.

A-studion jutussa syytetyn asianajaja Ville Oksanen ihmettelee Suomen tulkintaa palveluntarjoajan vastuusta ja pitää sitä EU:n vastuuvapausdirektiivin vastaisena. Kuten Piraattipuolue on aiemmin todennut, korkeimman oikeuden Finreactor-tapauksessa omaksuman linjan myötä palveluntarjoajan vastuu on vedetty Suomessa niin tiukalle, ettei tänne voi syntyä YouTuben kaltaisia palveluja.

Vertaisverkkopalvelut toimivat teknisesti siten, ettei keskuspalvelimen kautta kulje luvattomasti mitään tiedostoja. Keskuspalvelimen tehtävänä on vain auttaa käyttäjiä löytämään toisensa, ja tiedostojen jakaminen tapahtuu suoraan käyttäjältä toiselle. Tästä huolimatta palvelujen ylläpitäjät on tuomittu varsinaisina tekijöinä, ei edes avunantajina kuten Pirate Bay -jutussa. Tällä logiikalla YouTube olisi paljon kovempi lainrikkoja, koska tekijänoikeutta rikkovat tiedostot ovat suoraan sen omilla palvelimilla.

Korkeimman oikeuden päätöksen kritisoijiin on nyt yhtynyt myös informaatio-oikeuden emeritusprofessori Jukka Kemppinen. Hänen näkemyksensä mukaan tekijänoikeuslain mukaisten hyvitysten pitää olla kohtuullisia kaikkien asianosaisten ja asiakokonaisuuden kannalta. Nyt tuomioistuimet nimittävät kansainvälisiä suuryhtiöitä ”heikommaksi osapuoleksi” verrattuna suomalaiseen eläkeläiseen tai opiskelijaan. Kemppisen mukaan vastuuta rikoksesta on nyt ”radikaalisti” laajennettu pelkkiin osallisiin.

”Jos nuorilla on tunne, ettei eduskunta ja siitä riippumaton tuomioistuinlaitos edes halua ymmärtää heitä, he ovat oikeassa”, Kemppinen toteaa.

Korkein oikeus on tehnyt suomalaisen liike-elämän tulevaisuuden kannalta vahingollisen linjauksen vetäessään palveluntarjoajan vastuun liian tiukalle. Linjaus on myös palveluita ylläpitävien yksityishenkilöiden kannalta epäinhimillinen. Järkyttävät korvaustuomiot ja oikeusmurhat jatkuvat niin kauan kunnes tekijänoikeuslakia muutetaan. Puolueista toistaiseksi vain Piraattipuolue ajaa tällaista muutosta.