Kasvi ja Effi tekijänoikeusasioiden neuvottelukuntaan

Vuoden 2011 lopussa toimikautensa päättäneen tekijänoikeustoimikunnan tilalle on nimitetty uusi tekijänoikeusasioiden neuvottelukunta. Tekijänoikeustoimikunnan kokoonpano oli erittäin vahvasti painottunut musiikkialan ja mediayhtiöiden suuntaan. Uuden neuvottelukunnan kokoonpano on monipuolisempi.

Uuteen neuvottelukuntaan nimitettiin ”hyviksistä” Effin Ville Oksanen ja entinen vihreiden kansanedustaja, nykyinen TIEKE:n tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki kasvi. Tämä on kulttuuriministeri Paavo Arhinmäeltä tervetullut kädenojennus terveemmän tekijänoikeuskeskustelun luomiseksi.

Arhinmäki veti kotiinpäin sikäli, että paikan sai kolme taustaltaan vasemmistoliittolaista: Star Wreck ja Iron Sky -projekteista tuttu käsikirjoittaja Jarmo Puskala, Suomen näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien toiminnanjohtaja Minna Sirnö sekä tutkijatohtori Juho Lindman. Sirnö on vasemmistoliiton entinen kansanedustaja. Puskala ja Lindman ovat olleet vasemmistoliiton ehdokkaina vaaleissa.

Edellämainittujen nimityksille on toki asiallisiakin perusteluja. Lisäksi Puskala kuuluu piraattien kannalta ”hyviksiin” ja Lindmanin väitöskirja käsitteli avointa lähdekoodia. Hän on lisäksi toiminut Effin rahastonhoitajana. Lupaavaa.

Kaikkein hilpein uutinen on kuitenkin se, että suulaimmat piraattien vastustajat, TTVK:n Antti Kotilainen ja kirjailija Jarkko Tontti, eivät saaneet jatkokautta. Tätäkin voinee pitää Arhinmäeltä jonkinlaisena kannanottona. TTVK:lla ei ole enää lainkaan edustusta!

Neuvottelukunnan kokoonpano on muutenkin monipuolisempi kuin edeltäjänsä. Elokuva-ala, kirjastot, yliopistot sekä teatteri- ja mediatyöntekijät ovat saaneet omat edustajansa. ”Pahikset” ovat toki edelleenkin vahvasti edustettuna: Kopioston Pekka Rislakki, Teoston Katri Sipilä, Lyhdyn Lauri Kaira, musiikkiteollisuuden Lauri Rechardt.

Neuvottelukunta tuskin esittää lain tiukentamista tällaisella kokoonpanolla, mutta tuskin myöskään merkittäviä lievennyksiä. Neuvottelukunnan esitykset ministeriölle eivät varmaankaan tule olemaan yksimielisiä. Todennäköisesti niissä on useampia vaihtoehtoja, ja Arhinmäelle itselleen jää vapaampi harkintavalta. Jos neuvottelukunnalta jotain voisi toivoa, se olisi esitys jonkinlaisesta katosta tekijänoikeusrikoksista tuomittaviin korvauksiin. Pidän tätä kuitenkin epätodennäköisenä. Liikoja ei kannata odottaa.

Piraattipuolueen näkökulmasta myönteiseksi näen, että tiedon saaminen neuvottelukunnan toiminnasta on varmasti aiempaa parempaa. Vaikutusmahdollisuudetkin ovat paremmat, kun keskusteluyhteys syntyy ainakin Kasvin, Puskalan ja Oksasen kautta.

ACTA oikeuteen, protestit jatkuvat

Muun muassa nettipiratismia koskeva kansainvälinen ACTA-sopimus menee EU-tuomioistuimen käsittelyyn. Tuomioistuin tarkistaa, vastaako sopimus EU:n perusoikeussäännöksiä. Päätös tehtiin sen jälkeen kun Saksa ja eräät pienemmät EU-maat olivat ilmoittaneet lykkäävänsä sopimuksen allekirjoittamista omalta osaltaan toistaiseksi. Käsittely tuomioistuimessa kestänee ainakin vuoden. Ks. EuroparlTV:n video aiheesta, sisältää Ruotsin piraattipuolueen europarlamentaarikko Christian Engströmin kommentit.

Seuraava kansainvälinen ACTA-mielenosoituspäivä on lauantaina 10.3. Suomessa mielenosoitus pidetään tällä kertaa Tampereella. Kokoontuminen klo 14 Sorsapuistossa, josta marssitaan Keskustorille. Keskustorilla puheita. Tuo mukaan omat kylttisi, ideasi ja tarmosi! Järjestäjinä ovat Pirkanmaan piraatit, Tampereen vasemmistonuoret ja Tampereen vihreät nuoret. Ilmoittautua voi Facebookissa. Banderolleja ja kylttejä suunnitellaan Hämeen Vasemmistonuorten toimistolla (Näsilinnankatu 22 A, toinen kerros, summerissa lukee ”Vasemmistonuoret”) 9.3. klo 18.00.

Helsingissä pidettiin 25.2. jo toinen ACTA-mielenosoitus, johon osallistui reilu parisataa ihmistä. Lisäksi Lahdessa pidettiin samana päivänä mielenosoitus, jossa oli osanottajia reilu parikymmentä.

Iron Sky- ja Star Wreck -elokuvaprojekteista tuttu ohjaaja Timo Vuorensola piti puheen Helsingin mielenosoituksessa, kuten myös Helsingin piraattien puheenjohtaja Raoul Plommer sekä Vasemmistonuorten ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden edustajat. Helsingin mielenosoituksista löytyy runsaasti videoita YouTubesta.

Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) lähetti mielenosoitukselle kirjalliset terveiset:

Kansalaiset ovat esittäneet ACTA-sopimusta kohtaan voimakasta kritiikkiä.  On hienoa, että meillä Suomessa ja laajemminkin Euroopassa on aktiivinen kansalaisyhteiskunta, joka saa  aikaan muutosta. Euroopan komissio päätti keskiviikkona pyytää Euroopan unionin tuomioistuimen lausuntoa Acta-sopimuksesta ja sen yhteensopivuudesta perusoikeuksien kanssa.

Otin tiedon ilolla vastaan. EU-tuomioistuimen päätöksen saaminen asiassa on todella tervetullut uutinen, koska se selventää tietoa Acta-sopimuksesta ja sen vaikutuksesta. Avoimuuden lisääminen Acta-sopimuksen ympärillä on erittäin tärkeää, sillä sopimusneuvotteluissa korostui pitkään avoimuuden puute.  Kansalaisten Acta-sopimusta kohtaan esittämä kritiikki ja huoli on otettava vakavasti ja asiasta on voitava käydä avointa keskustelua. Me Vihreät tulemme seuraamaan asiaa tarkkaan.

Helsingin piraattien puheenjohtaja Raoul Plommer varoitti mielenosoituksessa pitämässään puheessa tuudittautumasta siihen, että ACTA olisi kaatumassa:

Nyt euroopanlaajuinen, ennennäkemätön liikehdintä Internetin vapauden puolesta on jo vaikuttanut päättäjiin, ja komissio on laittanut ACTA:n jäihin odottamaan Euroopan tuomioistuimen arviota. Älkää antako sen kuitenkaan hämätä: tämä on pelkkää viivytystaktiikkaa! Komissio pelkää, että jos ACTA nyt tulisi parlamentin äänestykseen, se torjuttaisiin. Se torjuttaisiin samalla tavalla kuin monet muut epädemokraattisesti junaillut kabinettisopimukset.

Voi olla, että tuomioistuin vaatii sopimukseen tehtäväksi joitakin kosmeettisia korjauksia, joiden jälkeen sopimusta yritetään taas ajaa läpi ilman, että olennainen sisältö olisi muuttunut. Nyt saatiin lähinnä hengähdystauko, ja sekin pitää käyttää hyödyksi aktiiviseen vastustukseen.

Lisätietoja:
Effin Ville Oksasen tuorein blogikirjoitus ACTA-sopimuksesta
Edrin kirjoitus ACTA:n odotettavissa olevista käsittelyvaiheista

Effin ACTA-sivusto

ACTA-mielenosoitus sujui mainiosti

ACTA-sopimusta vastustava mielenosoitus lauantaina 11.2. Helsingin keskustassa onnistui hyvin. Mielenosoitukseen osallistui pari-kolmesataa ihmistä ja samaan aikaan mielenosoituksia järjestettiin parilla sadalla paikkakunnalla ympäri Eurooppaa. Suomen ACTA-mielenosoitusta voi pitää osoituksena verkkoyhteisöjen voimasta. Varsinainen organisoijajoukko oli pieni porukka piraattien / Effin aktiiveja ja aikataulu oli hyvin tiukka. Silti sana saatiin leviämään kohtuullisesti ja osanottajamäärä oli suomalaisittain hyvä.

Mielenosoitus huomioitiin myös julkisuudessa:
Helsingin Sanomat
MTV3.fi
Tietokone
Tv-uutiset (Yle Areena, ks. 7 min 50 s kohdalla)


Kuva: Lotta Söderholm. Lisenssi: CC-by-nc-sa.
Laajemminkiin Yhdysvaltain SOPA/PIPA-lakiesitystä vastaan organisoitu toiminta ja Euroopan laajuinen ACTA-protestointi ovat osoittaneet verkon tehokkuuden ruohonjuuritason kansalaisaktivismin järjestämisessä. Tieto liikkuu nopeasti, pienellä vaivalla ja lähes ilmaiseksi. Mielenosoitusten tärkein tehtävä on kuitenkin toimia yleisinä huomion herättäjinä ja luoda uusia yhteyksiä asioista kiinostuneiden ihmisten välille. Todelliseen muutokseen pelkät mielenosoitukset eivät riitä, ellei kansanliike saa tuekseen voimakkaita, erityisesti taloudellisia intressejä. ACTA:n tapauksessa näin on käymässä, sillä ainakin teleyritykset ovat kritisoineet ACTA:a ja myös suuret verkkopalvelut heräsivät SOPA/PIPA-lain yhteydessä.

Nyt jo Saksakin on lykännyt sopimuksen allekirjoittamista. ACTA:a vastustava kansanliike ei aio antaa asian liukua pois julkisuudesta niin, että kulisseissa ACTA:n täytäntöönpanoa voitaisiin alkaa viedä eteenpäin kaikessa hiljaisuudessa. Tämän vuoksi uusi kansainvälinen mielenosoituspäivä on tulossa. Näillä näkymin Suomessakin mielenosoitetaan seuraavan kerran jo 25.2.

ACTA on vaarallinen kauppasopimus

Kauppasopimukseksi naamioitu ACTA on todellisuudessa yksi merkittävimmistä sananvapautta rajoittavista sopimuksista koskaan. Osoitan teille nyt yksityiskohtaisesti, miksi olen ACTAsta näin huolestunut, joten pidelkää kiinni, selostus ei ole ihan lyhyt.

  1. ACTA estäisi EUta ja sen jäsenvaltioita sekä muita allekirjoittaneita maita muuttamasta tekijänoikeus- ja patenttilakejaan lievemmiksi. ACTA jättäisi liikkumavaraa vain tekijänoikeuksien laajentamisen puolesta eikä antaisi korjata immateriaalioikeuksíen omistajien brutaaliksi ja liioitelluksi todettuja vaatimuksia ja rangaistuksia. Muutokset tekijänoikeus- ja patenttilakeihin eivät olisi enää yksittäisten kansojen omissa käsissä vaan ne säädeltäisiin ylemmältä taholta, käytännössä Hollywoodista käsin. Sopimus siis kaventaisi kansallista itsemääräämisoikeutta ja siirtäisi valtaa mediayhtiöiden käyttöön.
  2. Jos ACTA hyväksytään, viihdeteollisuuden on mahdollista myös uhkailla internet-operaattoreita rikosoikeudellisilla seuraamuksilla ”avunantorikkomusten”  varjolla (art.23.4) kun taas ”yhteistyö” molempien osapuolten välillä tarkoittaisi käytännössä teosoikeudenhaltijoiden operaattoreille sanelemia toimenpiteitä. (art.27.3). Näin on jo nähty tapahtuvan Suomessa ja onkin erittäin kyseenalaista onko Elisan saama uhkasakko lain sallimissa puitteissa langetettu. ACTA mainitsee lisäksi ”ripeät toimenpiteet jatkuvien loukkausten suitsimiseksi” (art.27.1)., joka minusta kuulostaa hutkimiselta ennen tutkimista.
  3. Neuvottelut pidettiin mahdollisimman pitkään salassa jopa niin, että ne ohittivat jo olemassa olevat kansainväliset immateriaalioikeudelliset päätöksentekoelimet (WIPO, WTO). Sopimusta luonnosteltiin ilman merkittävää panosta kansallisten parlamenttien, poliitikkojen tai kansalaisten taholta. Vaikka ACTAa neuvoteltiin alunperin enimmäkseen rikkaiden valtioiden kesken, sillä on maailmanlaajuisia seurauksia. Ensinnäkin se luo uusia sääntöjä Internettiin, joka on perusluonteeltaan maailmanlaajuinen, ja toiseksi sen standardeja tullaan soveltamaan muihinkin kuin sopimuksen osapuoliin Yhdysvaltojen vuosittaisen Erikoisprosessi 301:n kautta.
  4. Sopimus luo uuden maailmanlaajuisen instituution, ”ACTA komitean”, joka asetetaan hoitamaan ACTAn toimeenpanoa ja tulkintaa. Komitea koostuu vaaleitta valituista henkilöistä, joilla ei ole oikeudellista velvoitetta olla avoimia menettelyissään. ACTA edustaakin vanhentunutta ylhäältä alaspäin tarjottua mielivaltaista yhteiskuntamallia joka ei ole linjassa nykyaikaisten, avoimuuden puolesta puhuvien hallitusten kanssa, ei sisällöllisesti, eikä demokraattisen lainsäädäntöprosessin kannalta.
  5. Sopimuksen 27. Artikla esittää pakotteita immateriaalioikeuksien haltijoiden etujen turvaamiseksi, muttei kuitenkaan velvoita maata noudattamaan ihmisoikeuksia (yksityisyys, sananvapaus) näin tehdessään. Tämä pykälä oikeuttaa ja kannustaa käyttäjien valvontaan ja jopa rankaisuun normaalien oikeuskäytäntöjen ulkopuolisella harmaalla alueella, jossa rikkurille voidaan lähettää isonumeroinen rahallinen uhkakorvausvaatimus ilman pitäviä todisteita. Tämän jälkeen syytetyn pitäisikin todistaa syyttömyytensä oikeuden edessä jos ei halua uhkailuihin alistua.
  6. Kyseessä on systeemi, jossa toimeenpanijoilla eli tekijänoikeuksien edunvalvojilla on päivänselvä eturistiriita päättäessään jonkin toiminnan laillisuudesta: musiikkilevyjä jakanut ihminen muuttuu turhan helposti vastentahtoiseksi, maksavaksi asiakkaaksi. Olettaen toki että rehellinen työ ja siten satojen tuhansien eurojen korvausvaatimusten (joita Teosto haluaa nimittää hyvityksiksi) maksaminen on realistinen vaihtoehto.
  7. ACTA edellyttää myös internetoperaattoreita paljastamaan asiakkaidensa henkilöllisyydet   immateriaalioikeuksien haltijoille syytöstä vastaan. Nykyään näihin tietoihin pääsee lain mukaan käsiksi vain poliisi ja silloinkin vain oikeuden päätöksellä. Maailmalla on jo ollut paljon tapauksia  joissa syytteen on saanut syytön ihminen  tai jossa muuten vain on ylitetty kohtuuden rajat jo kauan aikaa sitten.

ACTAa on lähdetty vastustamaan jo useissa Euroopan maissa, merkittävimmin Puolassa, Tsekeissä ja Slovakiassa. Maailmanlaajuinen, ACTAn vastainen päivä on 11.2. jolloin myös Helsingissä järjestetään mielenosoitus. Kehoitankin kaikkia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavia ihmisiä saapumaan paikalle.

ACTA ratifioidaan tämän hetkisten tietojen mukaan EU-parlamentissa kesäkuussa ja Suomessa syksyllä. Ota yhteyttä Suomen europarlamentin ja eduskunnan kansanedustajiin ja kerro mitä olet ACTAsta mieltä. Vain osoittamalla tietoisuutta laista ja sen epäkohdista, saamme pitää oikeutemme nykyaikaiseen, vapaaseen ja luottamukselliseen tiedonvälitykseen.

Piraattipuolue ottaa kantaa tekijänoikeustoimikunnan mietintöön

Tekijänoikeustoimikunta julkaisi tammikuun lopussa merkittävän mietinnön, jossa ehdotettiin muun muassa pysyvää ”piraattisivustojen” sensurointijärjestelmää. Ks. opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote sekä Piraattipuolueen lehdistötiedote. Mietinnöstä on tehty lausuntopyyntö. Piraattipuolue antaa asiasta lausunnon. Puoluehallitus on hyväksynyt suuntaviivat lausuntoa varten.

Tekijänoikeustoimikunnan mietinnössä on neljä osiota:

1. Tv-, radio- ja lehtiarkistoissa olevien teosten julkaisemista netissä helpotetaan. Oletukseksi tulee, että tällainen arkistomateriaalin uudelleenjulkaisu netissä Elävä arkisto -tyyppisissä palveluissa on sallittua, ja tekijän pitää erikseen halutessaan kieltää se. Tämä parantaisi merkittävästi vanhojen teosten saatavuutta.

2. Toimikunta ehdottaa myös säännöksiä teleoperaattoriin kohdistettavasta estomääräyksestä. Tuomioistuin voisi määrätä teleoperaattorin (verkkoyhteyden tarjoajan) estämään asiakkailtaan pääsyn tekijänoikeutta loukkaavalle verkkosivulle, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon aineistoa yleisön saataviin saattavan henkilön, välittäjän tai tekijän oikeudet.

(Tämänhetkinen Elisalle pakotettu Pirate Bay -sensuuri on väliaikainen toimenpide ja sidoksissa oikeudenkäyntiin Pirate Bayn ylläpitoa vastaan. Muutoksen myötä systeemistä tulisi pysyvä.)

3. Mietinnössä arvioidaan myös ns. verkkotallennuspalveluiden oikeudellista luonnetta eli sitä, onko mahdollista pitää tv-ohjelmien tallennuspalveluissa tapahtuvaa tallentamista yksityisenä kopiointina vai edellyttävätkö palvelut tekijänoikeuden haltijoiden lupaa. Asian selventämiselle on olemassa neljä vaihtoehtoa 1) yksityisen kopioinnin rajoitussäännöksen täsmentäminen ja kopioinnin korvaaminen hyvitysmaksun tuotolla, 2) suora lisensiointi, 3) kollektiivinen lisensiointi, tai 4) sopimuslisenssisäännös.

4. Mietintöön on liitetty selvitys, joka käsittelee kaupallisen linkittämisen tekijänoikeudellisia ongelmia, erityisesti tilanteessa, jossa ansiotarkoituksessa rakennetaan uusia palveluita automaattisen linkittämisen avulla (uutisaggregointi).

Piraattipuolueen tulevan lausunnon suuntaviivat:

1. Kannatetaan ehdotusta tv-, radio- ja lehtiarkistojen käytön helpottamisesta.

2. Vastustetaan ehdotusta teleyrityksille tulevasta ”estomääräyksestä” eli pysyvästä ”piraattisivustojen” sensuroinnista.

3. Vaaditaan, että verkkotallennuspalveluiden käyttö pitäisi nähdä yksityisenä kopiointina, johon ei tarvitse erillistä lupaa tekijöiltä. Kannatetaan siis mietinnössä esitettyä vaihtoehtoa 1), koska se on ainoa, joka ei vaikeuttaisi uusien palveluiden kehitystä.

4. Puolustetaan näkemystä, että linkittäminen on aina vain aineistoon viittaamista, ei sisällön tuottamista. Aggregointi- yms. palveluiden kehitystä ei pidä vaikeuttaa.

5. Painotetaan tekijänoikeustoimikunnan yksipuolista kokoonpanoa. Vaaditaan, että vastaaviin toimielimiin on jatkossa otettava mukaan tietoyhteiskuntaosaajia, kansalaisjärjestöjä sekä palveluiden tarjoajien edustajia.

Suomessa jo poikkeuksellisen tiukka tekijänoikeuslaki

Wikipedia kampanjoi näkyvästi Yhdysvalloissa valmisteilla olevaa piratismilakia vastaan 18.1., jolloin sen etusivu korvattiin lakia kritisoivalla ilmoituksella. Lain myötä tekijänoikeusjärjestöt voisivat pakottaa teleyritykset estämään pääsyn verkkosivustoille, joita käytetään tekijänoikeuksien loukkauksiin. Lakia vastaan ovat kampanjoineet erittäin voimakkaasti monet maailman suosituimmista verkkopalveluista, kuten Google ja Facebook.

Yksittäiset käyttäjät julkaisevat näiden verkkopalveluiden kautta paljon linkkejä ja teoksia. Osa linkeistä johtaa laittomasti saatavilla oleviin teoksiin ja osa teoksista on palveluissa luvattomasti. Uuden lain myötä tekijänoikeusjärjestöt saisivat käytännössä täyden vallan poistattaa netistä mitä tahansa.

Suomessa tällaiset lait ovat jo voimassa. Käräjäoikeus määräsi The Pirate Bay -vertaisverkkosivuston estettäväksi Elisan asiakkailta. On myös esitetty epäilyjä, että estojen kierto-ohjeiden kertominenkin saattaisi olla laitonta avunantoa. Tekijänoikeustoimikunta on jo esittänyt pysyvän ”piraattisivustoihin” kohdistuvan estojärjestelmän pystyttämistä.

Verkkopalveluita tarjoavien tahojen vastuuvapaus on Suomessa viety lähes kokonaan. Tämä käy ilmi useista vertaisverkkopalveluita koskevista oikeuden päätöksistä. Päätösten soveltaminen sellaisenaan sosiaalisen median palveluihin merkitsisi niille vakavia vaikeuksia.

On perusteltua sanoa, että Suomeen ei voi syntyä omaa YouTubea tiukan lainsäädännön vuoksi. Tämä on juuri se pelko, joka Facebookilla ja YouTuben omistavalla Googlella on Yhdysvalloissa käsittelyssä olevan lain suhteen.

Pelko kukoistavan liiketoiminnan kärsimisestä on herättänyt yhä useammat amerikkalaiset päättäjät kritisoimaan lakiesitystä. Toivoa sopii, että täälläkin huolestuttaisiin liian tiukkojen tekijänoikeuslakien seurauksista suomalaiselle liike-elämälle.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 30.1.2012 otsikolla Tekijänoikeuslaki on Suomessa jo nyt poikkeuksellisen tiukka.

Lehdistötiedote: Suomi allekirjoitti ACTA:n – valmisteleva europarlamentaarikko erosi protestina

Suomi ja 21 muuta EU-maata allekirjoittivat eilen 26.1. paljon kritisoidun Anti-Counterfeiting Trade Agreement eli ACTA-sopimuksen. Sopimus on kerännyt paljon vastustusta muun muassa sen kyseenalaisten ihmisoikeuksiin kajoavien ongelmien, sekä salassa valmistelun vuoksi. Sopimus vaarantaa oleellisesti verkon toimintaa, viestinnän yksityisyyttä ja ilmaisun vapautta, sekä on räikeässä ristiriidassa avoimen valmistelun periaatteiden kanssa.

– ACTA-sopimus on selvässä ristiriidassa perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien kanssa, eikä yhtäkään todellista tai kuviteltua taloudellista etua voida alkaa asettamaan ihmisoikeuksia tärkeämmäksi, jyrisee Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto.

Vaikka EU-parlamentti on suhtautunut pitkään negatiivisesti sopimuksen valmisteluun, EU-maiden hallitukset sopivat ACTA:n hyväksymisestä yllättäen, etu- tai jälkikäteen mainostamatta, maatalousministerien kokouksessa joulukuussa. Myös aikaisemmin ”arkoja” tekijänoikeussopimuksia on piiloteltu samaan tapaan helpomman läpimenon toivossa.

Ranskalainen europarlamentaarikko Kader Arif, jonka tehtävänä oli arvioida sopimusta parlamentille, on lyönyt hanskat tiskiin ja eronnut tehtävästään, syyttäen jäsenvaltioita käytännössä salaliitosta parlamentin yli kävelemiseksi. Häntä oli painostettu ”ennennäkemättömällä tavalla”, jotta sopimus saataisiin parlamentin äänestykseen nopeasti ja huomaamatta. Tietojen tultua ilmi Puolassa kymmenet tuhannet kokoontuivat mielenosoitukseen sopimusta vastaan.

ACTA tuodaan uudelleen EU-parlamentin käsittelyyn kesällä, Suomessa hallituksen esitystä odotetaan syksylle.

– Toivottavasti eduskunnalla on tarpeeksi selkärankaa jättää tällainen demokratiaa syvästi halveksuva sopimus ratifioimatta, toivoo Piraattipuolueen tiedottaja Janne Paalijärvi.

Lisätietoja antavat:

Pasi Palmulehto
Puheenjohtaja, Piraattipuolue
045 310 2340

Janne Paalijärvi
Tiedottaja, Piraattipuolue
040 527 5470

Lähteitä:
http://www.techdirt.com/articles/20120126/11014317553/european-parliament-official-charge-acta-quits-denounces-masquerade-behind-acta.shtml
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/effi-acta-est%C3%A4%C3%A4-parannukset
http://www.tietokone.fi/uutiset/suomi_allekirjoitti_salamyhkaisen_acta_sopimuksen
http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=239610&nodeid=15148&contentlan=1&culture=fi-FI
http://www.bbc.co.uk/news/technology-16686265

Damokleen vesileimat

Facebookissa huhutaan, että nykyisellään DRM:llä raiskattu Elisa Kirja -palvelu olisi menossa ainakin hieman avoimempaan suuntaan. Huhu kertoo, että myytävien kirjojen oletuspolitiikaksi tulisi vesileima aktiivisen DRM:n sijaan. Ilmeisesti kustantaja saisi valita jatkossakin myös aktiivisen myynninestojärjestelmän kirjoilleen, mutta olisihan tämä askel eteenpäin.

Toivottavasti kuitenkin vesileimojenkin käyttö on vain oletusasetus, jonka asiakasystävällinen kustantaja saa aktiivisen DRM:n ohella pois päältä. Äkkiseltään ajatellen harmittomanoloiset vesileimatut tiedostot ovat nimittäin käyttäjilleen suorastaan vaarallisia nykyisessä lainsäädännöllisessä ilmastossa.

Vesileimat perustuvat siihen, että tiedostossa on enemmän tai vähemmän piilotettuna mukana ostajan henkilöllisyys, jolloin tiedoston levitessä yleiseen jakeluun voidaan vuotaja tunnistaa. Näin siis teoriassa. Käytännössä erilaisten haittaohjelmien, turva-aukkojen, tiedostojakojen väärinkonfiguroinnin ja ihan perinteisten lukulaitevarkauksien seurauksena tiedoston vuotajaksi voi päätyä joku ihan muu kuin alkuperäinen ostaja.

Kuinka isoja seuraamuksia voidaan ja on kohtuullista laittaa jäljitetylle asiakkaalle kirjan vuotamisesta? Tekijänoikeustuomiot ovat maailmalla jo kasvaneet tähtitieteellisiksi, ja Suomessakin noususuhdanne on selvä. Hyvällä asiakkaalla voi lisäksi olla isokin kirjasto lukijallaan, jolloin pienetkin sanktiot kasautuisivat varkauden tai tietomurron uhrille todella ikävästi.

Vesileimat voi tietysti myös murtaa esimerkiksi vertailemalla useampaa eri vesileimalla varustettua tiedostoa, ja laittaa kirja jakoon ilman ostajatietoa. Tämä toki vaatii aktiivisuutta ja osaamista ainakin ensi alkuun, mutta voidaan kehitysvaiheen jälkeen tuotteistaa helppokäyttöiseksi ohjelmaksi. Lisäksi, kuten aktiivisen DRM:nkin tapauksessa, jokaisen kirjan kohdalta riittää joka tapauksessa vain yksi vuotaja teoksen saattamiseksi piraattilevitykseen. Kirjojen näkymistä vertaisverkoissa vesileimat eivät siis estä.

Perusasiakas kuitenkin varmaankin varoisi lähipiirissään kopiointia tavallista enemmän. Ehkäpä tämän — Suomessa vielä laillisen — kopioinnin vähentäminen pelon ilmapiiriä luomalla onkin eräs vesileimojen päätarkoituksista. Joka tapauksessa vesileiman ostaja ostaa samalla kooltaan määräämättömän taloudellisen riskin.

Tekijänoikeustoimikunta oli korruptioelin

Tekijänoikeustoimikunta sitten ehdotti piraattisensuuria lakiin. Ehdotuksissa mm. piraattisivustoja pitäisi pystyä sensuroimaan oikeuslaitoksen ohi, ja Internet-yhteydet pitäisi voida automaattisesti katkaista pelkän piratismiepäilyn perusteella. Ja Elisa Viihde ja muut laajakaista-TV-palvelut muuttuisivat paljon kalliimmiksi.

Tuskin pöly on laskeutunut Elisan ja Saunalahden jo ensimmäisenä päivänä kierretyn ”piraattieston” ympäriltä. Tuskin on juuri toisen EU-maan osalta ehditty tällainen sensuuri tuomita Euroopan unionin tuomioistuimessa, ja tuskin on Yhdysvalloissa ehditty vastaavat lait hyllyttää.

Suomessa edes tuota Elisan saamaa tuomiota ei ole vielä käsitelty kuin käräjäoikeudessa. Sotisi kaikkea järkeä vastaan edes alkaa kirjoittaa asiasta lakialoitetta tässä tilanteessa.

Ja EU-parlamentti ei ole vieläkään hyväksynyt ACTAa, eikä ehkä hyväksykään. Sen suhteen olemme viimeisiä vapauden linnakkeita maailmassa, yritysvaltaa vastaan. Miksi ihmeessä täällä edes ehdotellaan tuollaisia?

Mikä v*n tekijänoikeustoimikunta

Pari vuotta tätä 240-sivuista mietintöä vääntäneen tekijänoikeustoimikunnan jäseninä toimi, muutaman poliitikon ja yritysten edustajien lisäksi, mm. Lauri Kaira, Gramexin apulaisjohtaja; Riikka Tähtivuori, EK:n ”asiantuntija”; Jarkko Tontti, Suomen kirjailijoiden liitosta; ja lakiasiainjohtaja Martti Kivistö Teostosta.

Teosto ja Gramex ovat TTVK:n takana vaikuttavia, läpikorruptoituja ja korruptoivia tahoja. Sekä artistien että kuluttajien alistajia. Yhdistyksiä, joiden tehtävänä pitäisi olla puolueettomasti valvoa tekijöiden etuja, mutta jotka ovat ottaneet tehtäväkseen säätää lakeja suuryritysten hyväksi.

Kirjailija Jarkko Tontti taas on se tyyppi, joka Facebookissa jatkuvasti syyttelee vihreitäkin ”kaappipiraateiksi”, koska kaikki näistä eivät kannata sananvapauden rajoittamista, kuluttajien vakoilua, ja äärimmäisiä rangaistuksia.

Kivaa porukkaa siis?

TV-katsoja – varo!

Yle ja MTV saivat läpi ehdotuksensa siitä, että saisivat arkistoida kulttuurihistoriallisesti arvokasta materiaalia, mikä tarkoittaisi heille rahallista hyötyä siitä. No, onhan ainakin Yle valtionyhtiö…

Sen sijaan TV-Kaistan tyyppiset palvelut herättivät kysymyksiä:

”Operaattoreiden tarjoamat verkkotallennuspalvelut aiheuttavat haittaa televisioyhtiöille esimerkiksi rapauttamalla kaupallisen televisiotoiminnan toimintaedellytyksiä sekä estävät tekijöitä ja tuottajia saamasta korvausta sisältöjen käytöstä.”

”Kun asiakkaille ei valmisteta jokaiselle omaa yksityistä kopiota vaan digitaalisen kopioon muodostetaan yhteys muille ohjelman tilanneille asiakkaille, on mahdollista, että palvelussa syntyvää yksityistä kopiota käytetään myös muuhun kuin ko. asiakkaan omaan yksityiseen käyttöön.”

No niinhän varmasti tehdään! Mitä järkeä palvelun olisi säilyttää asiakkaidensa lukumäärän verran samanlaisia kopioita jostain TV-ohjelmasta, kun yksi levyllä oleva kopio riittää kaikkien asiakkaiden palvelemiseen? Eikö tietotekniikkaa saa käyttää fiksusti?

Rahan nyhtäjille myös nettidigiboxin käyttäjät ovatkin ”yleisöä”. Yleisöä, jolta ei saada kerättyä Teosto-maksuja digiboksistaan! Piraatteja! Ja nettidigiboksi on piraattipalvelu!

Mm. mietinnössä listatut TVkaista, Maxivision, Netikka TV, Elisa Viihde, MPY Laajakaista TV, Lumotv 24 h, PPO Laajakaista TV, BooxTV, ReTV sekä Soneran Koti-TV ovat kohta pulassa. Erilaisten vaihtoehtojen mukaan ne joutuisivat joko sensuroimaan osan TV-ohjelmista asiakkailtaan, tekemään sopimuksia rohmujärjestöjen kuten Teoston kanssa, tai TV-yhtiöiden kanssa; ja/tai ne joutuisivat seuraamaan asiakkaidensa käyttäytymistä ja ohjelmien katsomista, ja tilittämään lisenssimaksut joka ainoasta katselusta.

Eikä auttaisi, vaikka palvelimet sijaitsisivat ulkomailla; silloinhan ne tietysti sensuroitaisiin!

Älkäämme koskaan antako näiden tulla laiksi

Tekijänoikeustoimikunnan työ on jo päättynyt. Tämä muistio oli sen viimeinen kosto: ajetaan Internet-sensuuria, ja hyökätään orastavia pilvipalveluita vastaan, kun tekijänoikeusjärjestöille annetaan valtaa siihen, mihin kuluttaja saa TV-ohjelmansa tallentaa.

Piraattipuolue, ja moni mediakin, varoitti tämän toimikunnan työstä etukäteen jo aikaa sitten. Eipä se silloin kovin monia kiinnostanut. Kiinnostaako nytkään? Onko kivempi vain nuokkua?

Mitä ihmettä pitäisi tehdä, jotta tuo mietintö hylättäisiin suorilta, ja jotta päättäjämme eivät enää koskaan palkkaisi tuollaista lobbariporukkaa punomaan yhtään lakiehdotusta mistään, millään alalla?

Ehdotetut lainmuutokset on tehty palkattujen suuren bisneksen edunvalvojien toimesta, meidän maksamaamme ylimääräistä palkkiota vastaan; ja ne sotivat EU:ta myöten vahvistettuja kansalaisoikeuksia, ja suomalaista Internet-yrittäjyyttä vastaan. Niissä ei ole hevon v*akaan järkeä minkään muun, kuin TO-mafian ja TV-yhtiöiden vakiintuneiden bisnesten kannalta.

Oikeasti – VMP, mutta Todellakin Kiinnostaa tämmöinen touhuilu. On ihan rehellisesti silkkaa korruptiota, jos harvojen edunvalvojat kirjoittelevat valmiita, ja yksiselitteisesti itseään hyödyttäviä lakiesityksiä, laiskalle ja ymmärtämättömälle hallitukselle. Tässä kuviossa ei ole mitään tervettä tai puhdasta.

Suomi ei ole yritys, eivätkä sen miljoonat Internetin käyttäjät ole mitään työntekijöitä. Me olemme äänestäjiä. Me olemme niitä työnantajia, jotka valitsevat päättäjiä valvomaan oikeuksiaan ja etujaan! Me emme ole tyhmiä.

Maatalousministerin salapuuhat – ACTA hyväksytty Ministerineuvostossa

Viime viikolla Suomen maatalousministeri Jari Koskinen (kok) osallistui Euroopan unionin neuvoston kokoukseen eurooppalaisten kollegojensa kanssa. Suomesta mukana oli myös valtiosihteeri Risto Artjoki. Ministeriön sivuilla asiasta ei tiedoteta, eikä uutisissa kerrota.

Kokous oli suurmenestys, sillä joka ainoa ehdotus oli huolella valmisteltu, ja hyväksyttiin yksimielisesti lähetettäväksi edelleen parlamenttiin.

Tässä niistä muutama:

– Suunnitelmat kalastuskiintiöistä tuleville vuosille;

– Geenimodifioidun puuvillalajikkeen (Dow Chemical Company), sekä kolmen eri GM-maissilajikkeen (Syngenta AG) hyväksyminen EU:n markkinoille – ei kuitenkaan EU:ssa viljeltäviksi;

Ihan hyvä, nämä kuulunevat kyseisten ministerien toiminnanaloihin, ja kaikkea. Ainakin kalastuskiintiöt ovat oikeasti tärkeä asia, sillä suurin osa EU:n vesillä kiinnisaaduista kaloista kipataan tällä hetkellä takaisin mereen– kuolleina.

Ja patentoitujen GM-kasvien viljeleminen muualla maailmassahan ei haittaa eurooppalaisia. Tosin ulkomaille näin tarjottu kilpailuetu saattaa lopulta pakottaa omankin maataloutemme hyväksymään GM-tuotteet – jolloin ruuan siemenistä tulee biokemianyritysten monopoli.

– 500 miljoonaa euroa vuodessa EU:n ruoka-apuun köyhille 2012-2013;

Ahaa, myös sosiaalipolitiikka liittyy… no, ehkä maataloudella oli siihen jotain sanottavaa? Tai ehkä ne laidan yli heitetyt kalat voitaisiinkin jakaa köyhille, edes. Ainakin EU-päättäjät ovat jo kuukausien ajan luvanneet tehdä kalaongelmalle jotain…

..ja tätähän te odotitte?

– ACTA, eli Anti-Counterfeiting Trade Agreement, kauppasopimus, jonka tarkoituksena on yhtenäistää maailman tekijänoikeuslait.

No niin. Tässä se taas tuli. Sopimus, jonka EU-parlamentti jo kerran selväsanaisesti torjui, on nyt kuitenkin ujutettu sen äänestettäväksi. Uutispimento on ollut melkein täydellinen.

Mikä ACTA? Muistan kuulleeni siitä…

ACTA on tekijänoikeusjärjestöjen ja suuryritysten jo vuosia täysin salassa, maailmanlaajuisesti, lobbaama sopimushirviö, jonka tarkoituksena on rajoittaa mm. tiedostojen kopiointia, geneerisiä lääkkeitä ja muita ”tuoteväärennöksiä”.

Sopimusteksti on yritetty erittäin huolellisesti pitää poissa julkisuudesta ennen sen läpiajamista, sen puolesta on kulisseissa lobattu suurella rahalla, ja sopimus on niin epämääräinen, että harva lainsäätäjä tuskin olisi tutustunut siihen lainkaan ilman aktivistien rummutusta.

Vuoden 2010 maaliskuussa EU-parlamentti sai jo vuosia valmistellun sopimustekstin luettavakseen, mutta vasta uhattuaan komissiota Euroopan tuomioistuimella. Noihin aikoihin myös tekstin senhetkinen versio vuodettiin ensimmäistä kertaa täysin julkiseksi.

Sopimuksen varsinaisena tarkoituksena on hiljalleen pakottaa koko maailmaan vastaava lainsäädäntö kuin Yhdysvalloissa jo kymmenen vuotta sitten hyväksytyssä Digital Millennium Copyright Actissa, sekä joukoittain muita säädöksiä ja rajoituksia.

Hirttosilmukka kaulaan

Sopimusta on puolusteltu monissa maissa mm. sillä, että kaikkia sen sisältämiä mahdollisuuksia ei olisi PAKKO käyttää jäsenmaissa. Eipä niin; kenenkään kotimaassahan ei koskaan ole säädetty huonoa lakia, ja ketäpä haittaisi, jos sorretuksi joutuu vain ulkomailla käydessään?

Suomessa tällaisia sopimuksia käytetään jatkuvasti perusteluina uusien, tiukempien lakien säätämiselle. Poliitikkomme haluavat järjestään miellyttää sekä ulkovaltoja että ison rahan lobbareita, vaikka samalla loukkaisivat sekä oman kansansa että kansantaloutensa etua.

Lähes mitä tahansa tekijänoikeusmafia täällä on halunnut, se on myös saanut.

ACTA tarkoittaa alkuvaiheessa vain hirttosilmukkaa kuluttajien kaulaan. Köyttä tulevat tämän jälkeen kiristämään kaikkien maiden lainsäätäjät, kilpaa; yrittäen olla toinen toistaan suosiollisempia suuryrityksille.

Miten taistelemme vastaan?

EU-parlamentti on aktiivisten kansalaisten ansiosta jo kertaalleen torjunut salassa läpi ajetun lain ohjelmistopatenteista, ja viime vuosina vastustanut myös ACTAa moneen otteeseen. Suurin ansio tästä lienee kansalaisilla ja aktivisteilla, jotka ovat asiasta tiedottaneet, ja pitäneet yhteyttä edustajiinsa.

Nyt kansainvälinen paine ACTAn hyväksymiseen on kasvanut, sillä sopimus on jo mennyt läpi monella muulla talousalueella. Mutta toivoa on vielä.

Maatalousministeriltämme voisi kenties joku kysyä, kenen mandaatilla hän toimii kumileimasimena Kauppa- ja teollisuusministeriön asioille? Tosin syylliset lienevät harvinaisen selvillä.

Tässä on taas aihe, josta kannattaisi vaatia selvitystä niin kansanedustajiltaan, kuin euroedustajiltaankin.

Kannattaa tuoda selville, miksi tämmöinen sopimus huolettaa, ja vähäsen kysellä, onko lainsäätäjillä edes hajua siitä, mitä ministereiden kautta, jälleen kerran piilossa, yritetään ajaa läpi.

 

Edit: niin, uutisia aiheesta maailmalta.

OsNews

Techdirt

ZDnet