Joulukalenteri 6: Piraattiradion arkistojen uumenista: Amelia & EU

Tänään vietetään Suomen itsenäisyyspäivää. Tästä huolimatta ei tule unohtaa päiväksikään, että piraattien aiheet ovat globaaleja, ja erityisen paljon esimerkiksi yksityisyydensuojaan ja tekijänoikeuksiin liittyviä päätöksiä tehdään EU:ssa eikä niinkään valtiollisella tasolla.

Julkaisemme Piraattiradio 26. jaksona Piratpartietin toisen europarlamentaarikon Amelia Andersdotterin haastattelun, joka äänitettiin Saksan piraattinuorten (Junge Piraten) kesäleirillä 31. heinäkuuta. (Kuuntele myös muuta leirillä äänitettyä materiaalia.) Ruotsi sai 19. meppinsä Lissabonin sopimuksen myötä, mutta Amelialla ei ole parlamentin sisäisten byrokraattisten päätösten viivästymisen vuoksi vieläkään äänestysoikeutta, ja hänen toimistonsa on lukossa.

Minkälaista on nuoren poliitikon arki? Mitä tekemistä parlamentissa on? Amelia kertoo työstään harjoittelijana ja (edelleen) ajankohtaisista piraatteja kiinnostavista EU-asioista.

Haastattelu on englanniksi.

23-minuuttisen keskustelun voi ladata ogg– tai mp3-muodossa tai kuunnella alla olevalla HTML5-soittimella.

Joulukalenteri 5: Piraattipuolue Live!

Piraattiliike perustuu ruohonjuuritason toiminnalle. Puolueilla ei ole vahvaa hierarkiapyramidia, eikä kaikkeen tarvitse odottaa hallituksen päätöstä. Puolueen ei edes oleteta olevan elin, joka päättää piraattien virallisen kannan. Sen sijaan aktivismi lähtee yksittäisistä kansalaisista, ja luotamme siihen, että jokainen voi vaikuttaa yhteiskunnassa.

Koska esimerkiksi tulevia eduskuntavaaleja silmällä pitäen tällainen toiminnan ja kantojen ehdokaslähtöisyys on perinteisessä puoluepolitiikassa harvinaista, on itse kullakin ollut välillä vaikeuksia pysyä perillä piraattien mielipiteistä ja aktivismista. Puolueella on paljon annettavaa, mutta kattavan kuvan piraattiliikkeestä, kansalaisoikeusaktivismista ja uusimmista tapahtumista maailmalla saa vain seuraamalla useita piraatteja.

Lanseeraamme tänään Piraattipuolueen Live!-sivun, jonka tarkoituksena on helpottaa niin puolueen ja Piraattinuorten sisäistä kuin ulkoistakin tiedotusta. Palvelu tarjoaa reaaliaikaisen syötteen piraattiaktiivien blogikirjoituksista sekä Facebook– ja Twitter-päivityksistä. Live!-sivulle tulee myös puolueen, vaalipiiriyhdistysten ja nuorisojärjestön virallisten viestintäkanavien viestit. Tätä kautta on entistä helpompi myös seurata esimerkiksi eduskuntavaaliehdokkaiden kannanottoja Piraattipuolueen ohjelman ulkopuolisiin asioihin.

Automaattisesti seurattavat Twitterin hashtagit ovat tällä hetkellä #piraattipuolue, #piraattinuoret ja #piraatti.

Ei muuta kuin kokeilemaan:

live.piraattipuolue.fi

Palautetta palvelusta saa antaa esimerkiksi tämän kirjoituksen kommentteihin tai vaikkapa Twitterissä puolueen tilille @Piraattipuolue.

Joulukalenteri, 3: Uudistettu vaaliohjelma

Piraattipuolueen syyskokous pidettiin viime sunnuntaina Espoossa. Kokouksessa saatiin paljon aikaan: hyväksyttiin odotettu kannanotto isyysoikeuksien puolesta sekä päivitettiin oleellisia kohtia kevään 2011 eduskuntavaaliohjelmaan. Rakentavaa sekä tulevan kannalta hyvin tärkeää keskustelua käytiin patenttien hakuprosessista ja ylipäänsä Piraattipuolueen kannasta patentteihin. Keskustelun päätöksenä puolueaktiivien esittämä aloite patenttijärjestelmän keksinnöllisyysvaatimuksen parantamiseksi hyväksyttiin hieman rajatumpana versiona. Tavoite tuli siis mukaan vaaliohjelmaan.

Vaaliohjelman kaikki kohdat ovat toteutettavissa yhden vaalikauden aikana.

Muutokset vaaliohjelmaan olivat kokonaisuudessaan seuraavat:

1. Lisättiin uudeksi kohdaksi osion ”Patentit” alle tavoite patenttijärjestelmän keksinnöllisyysvaatimuksen parantamiseksi, patenttien haun nopeuttamiseksi sekä  triviaalien patenttien hyväksymisen estämiseksi.

  • Alkuperäinen ehdotus sisälsi konkreettisemman ajatuksen siitä, kuinka hakuprosessi tulisi avata niin, että itsestäänselvyyksiä ei voisi patentoida, koska selviäisi helpommin, voisiko aivan saman ratkaisun kehittää kuka tahansa muu alan toimija itsekin. Kokous katsoi parhaaksi jättää ratkaisun itse vaaliohjelman ulkopuolelle. Tähän oli syynä mm. se, ettei haluttu millään tavoin sulkea ovea radikaalimmalta patenttikriittisyydeltä, jota moni tahtoisi nähdä puolueen jo nyt ajavan. Aloitteen tekijöiden esittämää mallia voidaan pitää kuitenkin hyvänä keskustelunavauksena.

2. Poistettiin kohta 8 (”Internet on perusoikeus”).

  • Tämän kohdan oli tarkoitus varmistaa, ettei nettiyhteyksiä voitaisi katkaista tekijänoikeusrikkomuksen tai muun heppoisen rikkeen vuoksi. Kokous kuitenkin piti tätä tavoitetta varsin epäselvänä ja tarpeettomana, koska vaaliohjelma sisälsi jo muissa kohdissa keinot suojella tiedostonjakajia ja kansalaisia, jotka eivät syyllisty vakaviin rikoksiin, nettiyhteyden katkaisemiselta. Internet-yhteyttä ei oltu alunperinkään säätämässä varsinaiseksi perusoikeudeksi.

3. Lisättiin kohtaan 3 tavoite aloittaa suoja-aikojen asteittainen lyhentäminen vaalikauden aikana.

  • On jo pitkään ollut selvää, että pelkkä suoja-aikojen pidennysten vastustaminen ei ole vaaliohjelmassa riittävän voimakas vaatimus piraattipuolueen kannattajille. Kokous katsoi, että vaikka suoja-aikojen lyhentäminen onkin sinänsä raskas prosessi, vaatimus ryhtyä määrätietoisiin toimenpiteisiin vaalikauden aikana ei ole lainkaan epärealistinen. Tavoite antaa nyt selkeän viestiä, että puolue on tosissaan suoja-aikojen lyhentämisen suhteen.

4. Lisättiin uusi kohta osion ”Yksityisyys” alle: ”Telepakkokeinoja ei tule laajentaa.”

  • Telepakkokeinot liittyvät lähinnä salakuunteluun. Viime aikoina on ehdotettu poliisin valtuuksien laajentamista muun muassa niin, että pakkokeinojen turvin voitaisiin tutkia kansalaisten tietokoneen sisältöä etäältä. Kokous arvioi nykyiset telepakkokeinot täysin riittäviksi vakavan rikollisuuden torjumiseksi.

5. Lisättiin uusi kohta osion ”Sananvapaus” alle: ”Rikoslain 17 luvun 18 §:n 1 momentin 2 kohtaa on muutettava siten, ettei se koske vapaaehtoista toimintaa.”

  • Sananvapaus on Piraattipuolueen keskeisiä arvoja, ja siksi sananvapautta rajoittavia lakipykäliä halutaan vähitellen kumota. Tämä kohta laillistaisi nk. ”väkivaltapornografian” valmistamisen ja levittämisen niissä tapauksissa, joissa selkeästi ketään ei ole altistettu väkivallalle vasten tahtoaan. Laki on johtanut viime vuosina ainakin yhteen tuomioon.

Nämä muutokset tekevät vaaliohjelmasta vieläkin terävämmän. Voisikin sanoa, että puolue on tehnyt kokonaisuudessaan periaatteellisen ratkaisun lähteä vaaleihin rohkealla ohjelmalla, jonka perusteella ei voi olla epäilystäkään puolueen ennakkoluulottomasta uudistushalusta. Uskon, että tämä auttaa puoluetta erottautumaan ’halpakopioista’  sekä innostamaan potentiaalisia kannattajia, jotka voivat näissä rohkeissa linjauksissa hahmottaa vision vapaasta ja avoimesta yhteiskunnasta. Tästä onkin lopulta kyse — Piraattipuolue ei tuo politiikkaan hienosäätöjä vaan ratkaisevan suunnanmuutoksen. Tämän voi vaaliohjelmasta selvästi nähdä.

Piraattipuolueen vaalisivustolta voi lukea vaaliohjelman kokonaisuudessaan.

Joulukalenteri, 2: Toimiston esittely

Piraatit hankkivat syksyllä ensimmäisen oman toimitilan, ja joulukalenterin toisen luukun takaa esittelemme kaikille tämän mahtavan paikan Helsingin Töölössä.

40 neliön toimisto on Piraattinuorten nimissä, mutta nuorisojärjestön lisäksi tilaa käyttää itse puolue, sen Helsingin ja Uudenmaan vaalipiiriyhdistykset, Helsingin yliopiston akateemiset piraatit H-YARR, eikäpä ole epätavallista, että kauempaakin tullaan vierailemaan.

Toimisto on käytössä niin piraattien rentoon ajanviettoon kuin kokouksiinkin. Esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin kauempaa saapuvat voivat myös yöpyä toimistolla. Tilassa on jääkaappi, mikroaaltouuni, liesi ja vedenkeittomahdollisuus. Toimiston lähettyviltä löytyy muun muassa 24 tuntia vuorokaudessa auki olevat Alepa, McDonald’s ja Yliopiston apteekki, joten kaikenlaiset tarpeet on huomioitu ympärivuorokautiseen käyttöön.

Viimeisin suuri tapahtuma oli piraattien pikkujoulut, jossa illan mittaan kävi yli 40 piraattia. Seuraava toimistolla järjestettävä tilaisuus on itsenäisyyspäiväjuhlat maanantaina klo 18 (tapahtuman sivu Facebookissa).

Huomaa, että vaikka puhumme toimistosta, niin paikalla ei ole mitään vastaanottoa, joka toimisi virastoaikoina. Toimistolla on puhelin, jonka numero on 045 310 2352, johon voi tarvittaessa soittaa, mutta jos haluat tavata piraatteja ja tulla juttelemaan, niin kannattaa katsoa tapahtumakalenterista, milloin toimistolla on toimintaa.

Jos saavut paikalle autolla, on mahdollista pysäköidä esimerkiksi Urheilukadulle (maksullinen pysäköinti arkisin), Laakson sairaalan parkkipaikalle tai – jos käyt hakemassa samalla hiukopalaa – McDonald’sin parkkiin (1 h).

Toimistolle on julkisilla kuljettaessa suorat kulkuyhteydet sekä keskustasta että Pasilasta. Helsingin päärautatieaseman suunnalta voi seurata esimerkiksi raitiovaunulinjoja 4, 4T tai 10. Pasilasta suoraan toimistolle saapuvat suoraan esimerkiksi bussilinjat 58B, 69 ja 506. Tarkemmat matkustustiedot kannattaa katsoa Reittioppaasta. Toimistoon liittyvissä asioissa auttavat erityisesti Piraattinuorten varapuheenjohtaja Joonas Mäkinen (040 700 5190), Piraattinuorten puheenjohtaja Lari Yltiö (050 340 2144) ja Piraattipuolueen varapuheenjohtaja Ahto Apajalahti (045 310 2342).

Piraattinuorten toimisto

Urheilukatu 46
00250 Helsinki

045 310 2352

Joulukalenteri, 1: Verkkokauppatilaukset ilman toimituskuluja

Nyt avataan Piraattipuolueen joulukalenterin ensimmäinen luukku. Puolueen blogissa julkaistaan jouluun asti jokainen päivä uutta piraattimateriaalia.

Julkistamme uusia palveluita ja jaamme muun muassa mielenkiintoisia videoita ja tekstejä. Valmistamme lukijoita tulevan vuoden tietoyhteiskunnan haasteisiin ja kerromme, miten juuri sinä voit auttaa.

Ensimmäisen luukun takaa paljastuu tarjous: kaikki kannatustuotteet, jotka tilataan joulukuun aikana puolueen verkkokaupasta, toimitetaan perille ilman toimituskuluja!

Piraattipuolueen jäsenmaksu on edelleen pyöreät 0 euroa, ja puolueen toiminta pyörii aktiivien vapaaehtoistyön avulla. Pakollinen yhdistysbyrokratia, investoinnit ja vaalikampanjointi rahoitetaan lahjoituksilla ja kannatustuotemyynnillä.

Puolueen verkkokaupasta löytyy muun muassa t-paitoja, koruja, kangasmerkkejä sekä paljon erilaisia tarroja ja pinssejä. Pukuihmisille sopii hienosti tyylikäs solmioneula. Verkkokaupasta voi myös tilata postitettuna kotiin puolueen jäsenlehti Purjeen.

Jouluostoksille siitä!


Piraattiradio, jakso 22: Hämeen piraatit

Kesä jatkuu, ja piraattien paikallistoiminta vain lisääntyy. Tällä kertaa käymme Lahdessa, jossa tutustumme Hämeen piraatteihin. Piraattinuorten varapuheenjohtaja Joonas Mäkisen haastateltavana ovat Hämeen vaalipiiripiiriyhdistyksen puheenjohtaja Juho Rutila, varapuheenjohtaja Ilari Mäkimattila ja hallituksen jäsen Harry Storbacka.

Voit ladata yhdeksän minuutin keskustelun ogg– tai mp3-muodossa tai kuunnella sen alla olevalla HTML5-soittimella, joka näkyy ja ja toimii uusilla selainohjelmilla (ei Internet Explorer).

Olen piraatti, koska…

Piraattipuolueen kaksi vuotta toiminut hallitus vaihtuu tämän lauantain aikana. Toimin, vaihtelevalla menestyksellä, hallituksen tiedottajana tuon kaksivuotisajan aikana. Pidän Piraattipuolueen asiaa edelleen tärkeänä ja olen asettumassa ehdolle ensi vuoden eduskuntavaaleihin, mutta en ole jatkamassa puoluehallituksessa. Tämä johtuu osittain siitä, että uskon pystyväni tekemään puolueen eteen aivan yhtä paljon ilman virallista vastuutehtävääkin. Osittain se johtuu myös siitä, että haluan pitää puoluetoiminnasta pientä taukoa saattaakseni opiskeluni kunnolla loppuun.

On oikeastaan sattumaa, että tulin kirjoittaneeksi allaolevan tekstin juuri nyt. Kuten edellinenkin päivitykseni, se syntyi spontaanina reaktiona erääseen foorumikeskusteluun. Piraattipuolueen ensimmäisen hallituskauden loppu on kuitenkin hyvä tilaisuus käydä läpi se, mikä tarkkaan ottaen on saanut minut mukaan puolueen toimintaan ja pitää minua siinä kiinni edelleen, vaikken hallitustehtäviin jääkään.

——

Miksi minä koen Piraattipuolueen asian tärkeäksi? Koska vihaan kaikkia kulttuurintuottajia ja koen heidän riistävän minua? En. Koska minulla on jakautunut persoonallisuus ja haluan sabotoida oman urahaaveeni elämisestä kirjailijana jonain päivänä? En. Koska haluan puukottaa selkään kaikkia niitä tekijöitä, jotka ovat antaneet minulle jotain arvokasta? En.

Minä kutsun itseäni piraatiksi, koska olen varttunut ympäristössä jossa olen päässyt omin silmin näkemään sen rikkauden jonka kulttuurin vapaa käyttö mahdollistaa. Olen lukenut satoja sivuja japanilaisen pelifirman luomusta syventävää ja rikastuttavaa fanifiktiota. Olen nähnyt vapaiden ohjelmistojen liikkeen nousun ja sen, miten mahdollisuus rakentaa ohjelmia yhteisöllisesti tuottaa parempaa jälkeä kuin suljettu koodi. Olen nähnyt miten vapaus on rikastuttanut kulttuurikenttää myös kaupallisella puolella, Open Game Licensen ja Cthulhu-mythoksen kaltaisissa tapauksissa joissa monet eri tekijät ovat voineet kantaa oman kortensa kekoon pelin tai jaetun maailman laajentamiseksi ja syventämiseksi. Olen nähnyt miten useat eri tekijät ovat luoneet teoksiinsa yhteyksiä kristittyyn mytologiaan ja tehneet niistä merkityksellisiä tavalla johon itsenäinen teos ei mitenkään pystyisi, ja olen jälkikäteen lukenut Henry Jenkinsin kirjoituksia siitä miten mikä tahansa teos voi saada ainutlaatuista syvyyttä kun se sijoitetaan laajempaan kontekstiin.

Olen nähnyt lukuisia epävirallisia lisäyksiä olemassaoleviin maailmoihin. Jotkut niistä ovat olleet surkeita. Joidenkin kohdalla on ollut silkka vääryys, ettei niitä ole voinut helposti julkaista kaupallisesti, koska ne olisivat todellakin ansainneet sen. Jotkut ovat olleet uskollisia alkuperäisteosten hengelle, jotkut ovat kääntäneet alkuperäisten perusoletukset kokonaan ympäri ja hetkellisesti nyrjäyttäneet aivoni. Jokainen niistä, joita olen lukenut muutamaa riviä enemmän tai katsonut muutamaa minuuttia pidempään, on antanut minulle uusia näkökulmia alkuperäisteokseen. Olen kuunnellut remiksejä ja mash-upeja. Olen lukenut kirjoja jotka olivat silkkoja mestariteoksia, jotka jättivät janoamaan lisää, joiden jäljiltä jäi halu vain käyttää loppuelämänsä niiden maailmaan uppoutuneena. Ennen kuin tiesin fanifiktiosta, jouduin lukuisia kertoja pettymään, koska alkuperäiset kirjoittajat eivät olleet tehneet niille jatko-osia tai olleet halukkaita myöntämään sellaiseen lupaa, vaikka joku olisikin rohjennut kysyä. Kuultuani fanifiktiosta jouduin lukuisia kertoja harmittelemaan sitä, etteivät sen parhaat kirjoittajat pysty elättämään itseään sillä ja tuomaan teoksiaan myös laajempaan tietoisuuteen virallisen julkaisun myötä.

Olen metsästänyt verkosta skanneja kirjoista joiden painos oli loppunut. Olen esiteininä raahannut lähikirjastostani kotiin kerralla muovikassillisen kirjoja, kerta toisensa jälkeen peräkkäin. Olen teininä löytänyt verkon kautta valtaisan määrän audiovisuaalista tai audiomuodossa olevaa kulttuuria johon minulla ei olisi ollut mahdollisuutta päästä käsiksi muuten. Olen lukenut ulkomaisia sanomalehtiä ja saanut aiemmin mahdottoman tilaisuuden oppia asioita maailmanpolitiikasta. Yliopisto-opiskelijana olen saanut pääsyn maksullisiin tutkimustietokantoihin ja voinut oppia psykologiaa, taloustiedettä ja tietojenkäsittelytiedettä suoraan alkuperäisartikkeleista käsin. Kiitos sen, olen voinut kirjoittaa yhden kirjan enemmän kuin mihin olisin muuten pystynyt ja tehdä toisesta kirjastani huomattavasti paremman kuin mitä se muuten olisi ollut. Olen kokenut vääryytenä sen, ettei kaikilla ole pääsyä samoihin tietokantoihin. Olen päässyt tuntemaan miten kulttuurin vapaa saatavuus on tehnyt minusta itsestänikin paremman kirjoittajan, ja olen lukenut haastattelun jossa yhdysvaltalaisen menestysyhtyeen jäsen kertoo tulleensa niin hyväksi kuin on kiitos aktiivisen nuoruudessaan harrastamansa verkkolataamisen. Olen lukenut keski-ikäisten musiikkiharrastajien anekdootteja, joissa he kertovat kohdanneensa nykyteinejä jotka ovat ehtineet kerätä lähes yhtä monipuolisen tietämyksen tietystä musiikkikulttuurista kuin vanhemmat harrastajat koko elämässään. Olen lukenut ja kuullut siitä, miten Japanissa kukoistavan doujinshi-kulttuurin koetaan yleisesti vahvistavan ja parantavan myös kaupallista kulttuuria.

Olen nähnyt, miten mahdollisuus jakaa ja vapaasti käyttää kulttuuria ja tietoa on ollut hyödyksi niin kulttuurille ja tieteelle kuin harrastajillekin, kerta toisensa jälkeen ja jokaisella kerralla, jolloin se vain on ollut mahdollista. Olen elänyt sen kanssa niin pitkään ja törmännyt siihen eri muodoissa niin monta kertaa, että koen sen itsestäänselvyytenä. Minun on vaikea ymmärtää, miten kukaan voi olla näkemättä tätä.

Kiitos kaikille niille, jotka ovat tämän kahden vuoden aikana olleet tukena ja mukana rakentamassa vapaampaa maailmaa.

”Valokaapeli rokkaa, mutta offroad sakkaa” – Mikael Böökin kunnallisvaaliohjelma

Mikael Böök, Piraattipuolueen ehdokas Loviisan ylimääräisissä kunnallisvaaleissa, on julkistanut vaaliohjelmansa. Siitä löytyy neljä ydinkohtaa, joiden sisällöstä tässä poimintoja. Muistutettakoot, että Piraattipuolueen virallisia kantoja ovat vain ne, jotka se on verkkosivuillaan ja kannanotoissaan tuonut ilmi. Muut kannat ovat Böökin omia.

1. Kaupunki ja maaseutu syksyllä 2009
Kesän 2009 jälkeen on ilmaus kehittyvien maakuntien Suomi saanut lähinnä koomisen mutta myös traagisen sävyn. Parhaillaan toteutettava kuntauudistus on yksi osoitus tästä ei-toivotusta ja kestämättömästä “maakuntien kehityksestä”. Se puutteellinen ja hauras demokratia, jonka saavuttaakseen Suomen kansa on tehnyt suuria uhrauksia, yhä vain rapautuu. ”Maakuntien kehitykselle” on ominaista kaupungin ja maaseudun välisten erojen häivyttäminen puhtaasti byrokraattisella tasolla ilman keskustelua. Ovathan suuret alueet Loviisan ympäristössä tyypillistä maaseutua. Nyt siis yhdessä yössä kaikista alueen kylistä tulee “kaupunginosia”!

Piraattipuolueen lähtökohtana on eräs yhteiskunnan peruskysymys: Kuka omistaa tiedon ja informaation?. Se, kuinka intellectual property (henkinen omaisuus) määritellään, osaltaan ratkaisee täst’edes myös maanviljelyn ja teollisuuden suunnan ja vaikuttaa siten myös kaupungin ja maaseudun suhteeseen. Esimerkkinä toimikoon joulukinkku. Pian joulukinkkuja voidaan ilmeisesti “viljellä” tehtaissa (vrt. invitromeat.org). Sellainen kehitys voi tuoda mukanaan tiettyjä etuja, mutta kuinka pitäisi siinä tapauksessa organisoida lihantuotanto in vitro? Miten taata oikeudet tuotantotekniikkaan maanviljelijöille? Tästä kannattaa varmasti keskustella myös Itä-Uudellamaalla, olkoonkin, ettei Itä-Uusimaa ole mikään lihan suurtuottaja.

Piraattipuolue hylkää ne yhä tiukemmat kopiointi- ja patenttilait, joita yritetään toteuttaa piittaamatta internetin ja tietotekniikaan ennennäkemättömistä mahdollisuuksista monistaa, levittää ja jakaa ihmiskunnan henkistä pääoma: tietoa, taidetta, musiikkia…

Kriisit lisääntyvät ja ongelmat kasaantuvat. Kestämättömästä kehityksestä seuraa johtopäätös: tietoyhteiskunnassa kaupungin ja maaseudun suhteen täytyy muotoutua toisin kuin teollisessa yhteiskunnassa. Taito viljellä maata köyhdyttämättä ja autioimatta sitä täytyy taas palauttaa kunniaan.

2. Kunnallinen demokratia tietoyhteiskunnassa.
Hallinnon avoimuus on yksi demokratian peruspilareista. Digitaalisen tietotekniikan avulla päätöksenteon läpinäkyvyyttä voidaan lisätä. Silloin on kuitenkin myös itse tekniikan ja teknisten järjestelmien oltava avoimia ja läpinäkyviä. Muutkin kuin Piraattipuolue ovat esittäneet tämän vaatimuksen (vrt. JUHTA-komitean suositukset) mutta piraattihenkisille on keskeistä nähdä sen toteutuvan yhteiskunnan arjessa.

3. Loviisa mukaan Mayors for Peace -liikkeeseen.
Vaikka ihmiskunnalla on internet, se jakaantuu yhä hierarkisiin sotilasblokkeihin, jotka uhkaavat toisiaan joukkotuhoasein. Mayors for Peace (pormestarit rauhan puolesta) toimii tämän kestämättömän tilanteen muuttamiseksi. On September 1, 2009, 57 new cities joined Mayors for Peace. We now have 3,104 member cities from 134 countries and regions, kerrotaan yhdistyksen kotisivulla. Suomesta kaupunkien ydinaseriisuntaliikkeeseen osallistuvat toistaiseksi vain Maarianhamina, Nousiainen ja Varkaus.

4. Loppu ydinvoimaloille.
Loviisassa ei ole ongelmatonta vaatia ydinvoimaloiden lopettamista. Siihen suuntaan on kuitenkin pyrittävä, koska myös ydinvoiman niin kutsuttu rauahanomainen käyttö yhteiskunnnan energiahuoltoon on osoittautunut historialliseksi erehdykseksi. Piraattipuolue ei ole ottanut kantaa ydinvoimaan. Böök on sen sijaan ilmaissut kantansa vaikuttamalla Loviisaliikkeessä. Ilmastoargumentti jota käytetään ydinvoiman lisärakentamisen puolesta, on petollinen. Don’t Nuke the Climate eli älä saastuta maata äläkä ilmaa rakentamalla ydinvoimaa.

Lue koko vaaliohjelma, samoin kuin siinä esitetyt konkreettiset toimenpiteet.

—-

Mikael Böök, Piratpartiets kandidat i Lovisas extraordinarie kommunalval, har publicerat sitt valprogram. Den innehåller fyra huvudpunkter, som refereras här kort. Som en påminnelse, ställningar som Piratpartiet i helhet undertecknar är bara dom som förekommer på våra webbsidor och pressmeddelanden. Andra ställningstaganden är Bööks egna.

1. Stad och landsbygd hösten 2009.
Efter sommaren 2009 har uttrycket kehittyvien maakuntien Suomi (”Finland – landskap i utveckling”) fått en närmast farsartad, men också tragisk klang. Den pågående kommunreformen är typisk för denna oönskade och ohållbara “utveckling av landskapen”. Den i och för sig bristfälliga och sköra demokrati, som Finlands folk genom stora umbäranden har tillkämpat sig, urholkas ytterligare. “Landskapens utveckling” betyder ett rent byråkratiskt upphävande av skillnaderna mellan stad och landsbygd. Stora delar av Lovisanejden är ju typisk landsbygd. Nu skall alltså alla dessa byar över en natt bli “stadsdelar”!

Piratpartiet utgår ifrån en grundläggande fråga: Vem äger kunskapen och informationen?. Hur denna intellectual property (intellektuell, eller andlig, egendom) definieras avgör i fortsättningen också jordbrukets och industrins förhållandet mellan stad och landsbygd. Ta till exempel julskinkan. Den kan antagligen snart ”odlas” i fabriker (jfr invitromeat.org). Detta kunde medföra vissa fördelar. Men hur ska i så fall köttproduktionen in vitro organiseras? Hur ska odlarna själva skaffa sig rättigheterna till produktionstekniken? Detta är någonting som definitivt förtjänar att diskuteras också i Östra Nyland även om landskapet inte råkar vara någon storproducent av kött.

Piratpartiet förkastar de allt strängare patentoch kopieringsregler som införs trots att datorer och internet ger hittills oanade möjligheter till reproduktion, spridning och fördelning av mänsklighetens andliga kapital: kunskaper, konst, musik…

De nuvarande samhällskriserna leder till slutsatsen att förhållandet mellan stad och landsbygd måste gestalta sig annorlunda i informationssamhället än det har gjort i industrisamhället. Odlingens konst — konsten att bruka jorden utan att förbruka och ödelägga den — måste åter tas till heder.

2. Den kommunala demokratin i informationssamhället.
Förvaltningens öppenhet är en av demokratins grundpelare. Med hjälp av den digitala informationstekniken kan beslutsfattningen i kommunen göras mer transparent. Men då måste även tekniken och de tekniska systemen öppnas och genomlysas. Piratpartiet är ingalunda ensamt om att ställa detta krav (jfr t ex rekommendationerna från den statliga JUHTA-kommittén). Men det ligger de piratsinnade särskilt varmt om hjärtat att se till att kravet förverkligas i samhällslivets vardag.

3. Lovisa med i Mayors for Peace.
Mänskligheten har ett internet. Ändå är den fortfarande delad i hierarkiska militärblock, som hotar varandra med massförintelse. Mot detta ohållbara förhållande arbetar den internationella föreningen Mayors for Peace (borgmästare för fred). On September 1, 2009, 57 new cities joined Mayors for Peace. We now have 3,104 member cities from 134 countries and regions, läser man idag på internetsajten. Från Finland deltar tillsvidare endast Mariehamn, Nousiainen och Varkaus i denna städernas rörelse för nukleär nedrustning.

4. Avveckla kärnkraftverken
Att kräva en avveckling av kärnkraftverken är erkänt problematiskt i Lovisa. Ändå bör riktningen vara denna, eftersom också den sk fredliga användningen av kärnkraft för samhällets energiförsörjning har visat sig vara ett historiskt misstag. Piratpartiet har inte tagit ställning till kärnkraften men det har Böök gjort genom sitt medverkan i Lovisarörelsen. Han anser också att klimatargumentet till förmån för kärnkraften är bedrägligt. Don’t Nuke The Climate!, dvs smutsa inte ner jorden och atmosfären genom att bygga ut kärnkraften.

Läs hela valprogrammet, och dens föreslag av konkreta åtgärd.

Pahan Sedän synty

Tämä ei varmastikaan ole se tavallinen tarina, vaikka tosi onkin. Tarinan moraalinen opetus ei tästä kuitenkaan vähemmän validiksi muutu.

Olipa kerran Kiltti Poika. Kiltti Poika oli opetettu jakamaan asioita kavereidensa kanssa, koska se oli kilttiä. Poika tekikin näin mielellään, kunnes vaikutuksille alttiina varhaisteininä hän tutustui tekijänoikeuksiin.

Tästä pitäen Kiltti Poika ei enää paljonkaan jakanut tekijänoikeuden alaisia tuotteita, vaikka ehkä joskus epähuomiossa tai sosiaalisen paineen alaisena; oli hankalaa ja ristiriitaista olla olematta kiltti jollekulle, joka olisi halunnut Kiltin Pojan jakavan jotain kanssaan. Mutta tämän oli nyt opetettu olevan Väärin, joten poika vastusti houkutusta parhaansa mukaan.

Näin Kiltti Poika kasvoi teini-iästä ohi, oppien monia asioita maailmasta ja ajattelusta. Kiltti Poika osti yhä kiltisti viihteensä kaupasta, eikä hypännyt vertaisverkkokelkkaan muiden mukana, vaikka verkottuikin useimpia muita aikaisemmin.

Sitten Kiltin Pojan maailmankuva järkkyi: Yhdysvalloissa hyväksyttiin vastoin Kiltin Pojan kilttejä odotuksia Digitaalisen Vuosituhannen Tekijänoikeuslaki. Vapauden luvatun maan uusi laki rajoitti entiseen nähden peruskansalaisten oikeuksia, jopa sananvapautta, merkittävästi. Kiltti Poika joutui pohtimaan aiempia käsityksiään aivan uudessa valossa.

Kiltti Poika totesikin, että teollisuus, jota hän oli tukenut, ei ehkä ollutkaan yhtä kiltti kuin hänelle oltiin annettu ymmärtää. Tarkemmin asiaan tutustuttuaan Kiltti Poika myös havaitsi, ettei teollisuus juurikaan pitänyt huolta edes artisteistaan, joita Kiltti Poika olisi kyllä halunnut tukea. Kiltin Pojan rahat olivatkin menneet pitkälti kansalaisoikeuksien tallomiseen, eikä Kiltti Poika uskonut että tämä rajoittuisi Yhdysvaltoihin.

Kiltti Poika päättikin tästä pitäen välttävänsä valtavirran mediayhtiöiden tuotoksista maksamista parhaansa mukaan. Pienempiä, perusoikeuksien vastaiseen kampanjointiin osallistumattomia tekijöitä Kiltti Poika yhä tukisi, erityisesti jos näiden työt olivat luvan kanssa nautittavissa ilmaiseksikin. Digitaalisilla RajoitusMenetelmillä rampautettuja tuotteita Kiltti Poika ei kuitenkaan ostaisi koskaan.

Päätöksestä seurasi Kiltille Pojalle moraalinen pähkinä: jos hän ei kuitenkaan ostaisi valtavirtaviihdettä, olisiko sitä sitten väärin hankkia maksutta, ketään vahingoittamatta jakaen? Kiltti Poika päätteli, ettei korkea kulutusmoraali ja halu olla tukematta perusoikeuksien tallomista ollut mitenkään riittävä syy sulkea ketään ulkopuolelle valtaosasta kulttuuriperintöämme. Enää ei Kiltti Poika myöskään kokenut ristiriitaisia tunteita kavereidensa auttamisesta kivoja asioita heidän kanssaan jakaen.

Aika kului, ja Kiltin Pojan epäilykset vahvistuivat tosiksi: kansalaisoikeuksia tallottiin artistin nimissä joka puolella maailmaa, välillä pahemminkin kuin Vapauden maassa alunperin. Kiltti Poika vastusti tätä kehitystä parhaansa mukaan, mutta vallanpitäjät eivät olleet oppineet maailmasta yhtä paljoa kuin Kiltti Poika, ja teollisuudella oli paljon rahaa jolla hämärtää asioita. Kilttiä Poikaa harmitti, että osa siitä rahasta oli tullut häneltä.

Näin Kiltistä Pojasta tuli Paha Setä.