Piraattipuolueen vastaukset Sipilän kysymyspatteriin

Piraattipuolue on vastannut Sipilän hallitusneuvotteluiden pohjaksi tehtyihin kysymyksiin. Vaikka Piraattipuolue ei hallitusneuvotteluihin sattuneista syistä osallistu, katsoo puolue tarpeelliseksi avata näkemyksiään hallituksen muodostamisen ydinkysymyksistä.

1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025″ -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 – 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

Suomi vuonna 2025 on sopeutunut tietoteknisten ratkaisujen monipuoliseen ja luovaan käyttöön. Se on avoin, nykyaikainen ja tasa-arvoinen menestyvä edelläkävijä. Yhteiskunnan rakenteet luodaan kestämään muuttuvaa maailmaa.

Suomella on toimiva liikenneinfrastruktuuri, joka tukee turismia ja teollisuutta, sekä toimivat tietoverkot ja suojattu tietoliikenne tarjoamassa turvattuja mahdollisuuksia menestyä. Ulkomaisten sijoittajien ja yritysten luotto Suomen luomaan turvalliseen ja toimivaan tietoliikenteeseen on avain kansainvälisille markkinoille tekijäksi pääsemiseen.

Suomi takaa kansalle mahdollisimman vapaan mahdollisuuden tuottaa omaa, henkilökohtaista hyvinvointiaan, jonka seurauksena syntyy myös yhteisöllistä hyvinvointia ja vaurautta. Tätä tavoitetta tuetaan perustulon käyttöönotolla ja yrittämisen esteitä purkamalla.

Tuleviin haasteisiin esimerkiksi väestörakenteen muutoksen suhteen tuetaan ratkaisuja, jotka ensisijoituksen jälkeen antavat jo nopeasti sekä taloudellisia säästöjä että parantavat ihmisten hyvinvointia. Esimerkkinä tästä on ollut maailmanluokan tuloksia saavuttanut Kustaankartanon palvelukeskuksen vanhusten hoidon malli, joka vähensi vuode- ja lääkehoidon tarvetta. Mallissa tietoteknisten ratkaisujen mukaanotto oli oleellinen osa hoitomallin onnistumista.

Virtaviivaistettu byrokratia ja yksinkertaisemmat verotusmallit mahdollistavat paremmin tarpeellisen tuen vastaanottamisen parantaen ihmisten välistä tasa-arvoa sekä tarjoaa yhtäläisemmät mahdollisuudet yritysmaailmassa.

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?

Kyllä, valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämä tilannekuva vastaa hyvin reaalitilannetta. Sopeutustarve vastannee myös pääosin reaalitilannetta, jättäen tosin tulkinnanvaraa sopeuttamistarpeen määristä.

Julkista taloutta tulee ensisijaisesti lähestyä siten, että ensiksi mahdollistetaan verotulojen kasvaminen helpottamalla työllistymistä kohdassa 4. osoitetuin keinoin. Mikäli sopeuttamiselle jää edelleen tarvetta, tulee ensisijaiset leikkaukset kohdistaa siten, ettei niistä seuraa lisäkuluja jostain muualta. Valtionhallinto pystyy luomaan säästöjä mm. siirtymällä käyttämissään järjestelmissä avoimen lähdekoodin alustoihin, sekä muutenkin yhdentämällä käytössä olevia järjestelmiä. Virastojen päällekkäisyyksiä tulisi purkaa, ja jäljelle jäävää kohdentaa järkevämmin. Julkishallinnon toimijoille tulisi luoda kannustimet tuottaa tarvittavat palvelut mahdollisimman pienin kustannuksin. Nykyisellään määrätty budjetti tulee käyttää ennen tiettyä määräaikaa, taikka seuraavan vuoden budjetti on pienempi. Tämän seurauksena rahaa palaa loppuvuodesta järjettömiä määriä turhiin kohteisiin.

Velkaantuminen tulisi katkaista siten, että viimeistään kymmenen vuoden päästä Suomi on siirtynyt velanottamisesta velan lyhentämiseen. Jos mikään ei muutu, rahat riittävät vuoteen 2032 asti, minkä jälkeen olemme konkurssissa. Realistinen aika saada rakennemuutoksia toteutettua ja muutettua suuntaa. Tämä vaatii valtiovallalta määrätietoisia, muttei paniikinomaisia toimia.

3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?

Kokonaisveroasteen nousu tulee kysymykseen vain ja ainoastaan siinä tapauksessa, että ilman kyseistä toimenpidettä valtion rahat eivät riitä lakisääteisten velvollisuuksien hoitamiseen ja ylläpitoon. Optimaalitilanne olisi, jos kokonaisveroastetta saataisiin laskettua, ja tätä kautta parannettua osaltaan maksukykyä, mutta myös kasvatettua liiketoiminnan kannattavuutta.

Pääsääntöisesti verotusta tulisi yksinkertaistaa huomattavasti, nykyisellään verojärjestelmän täysi ymmärtäminen vaatii usein hyvin syvällistä tietoa.
Yksilön harjoittama pienimuotoinen verotuksen optimointi ei ole haitallista, koska usein kyseisellä utiliteetillä kuitenkin ostetaan tuotteita, joista verot maksetaan. Ilmeiset veronkiertokeinot, eli myös ns. verosuunnittelu tulisi tehdä vaikeammaksi tukkimalla ilmeisimpiä porsaanreikiä järjestelmässä – tämä saavutetaan helpommin yksinkertaistamalla koko järjestelmää sen sijaan, että monimutkaistetaan järjestelmää entisestään. On siis tarpeen vähentää erilaisia kohdennettuja verohelpotuksia ja vähennyksiä rankaalla kädellä. Vastapainona tulisi suoraa verotusta laskea kohtuullisesti, jolloin tarve lailliselle suunnittelulle vähenee ja veronkierrosta saatava hyöty verrattuna paljastumisen aiheuttamiin haittoihin tekisivät veronkierrosta kannattamatonta.

Siirtymällä vastikkeettomaan perustuloon valtion verotulot todennäköisesti kasvaisivat uudistuneen työtilanteen myötä. Perustulo toisi myös automaattisesti kokonaisveroprosenttiin kohtuullisen progression, vaikka perustulon päälle saatuja tuloja verotettaisiinkin tasaprosentilla.

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?

Suurimmat ongelmat voitaneen tiivistää nykyiseen lainsäädäntöön ja siltä pohjalta tehtyjen
etuusmallien vanhanaikaisuuteen. Yrittäminen, yrittämisen muodot sekä työelämä ovat muuttuneet viimeisen 15 vuoden aikana huimasti, ja nykyiset hallinnolliset mallit eivät enää vastaa nykytilannetta. Internet sekä kehittynyt tietotekniikka näyttelevät suurta roolia
edellämainituissa muutoksissa, ja yhä useammat perinteiset teollisuudenalat sekä
yritystoimintamallit ovat jäämässä hitaasti historiaan. Robotit ovat korvaamassa yhä
useammin ihmisen perinteisessä teollisuudessa ja palvelutuotannossa, ja tämä kehityssuunta tulee jatkumaan kiihtyvästi tulevaisuudessa. Myös perinteinen palkkaaminen on muuttumassa, kun yhä useammin yritykset haluavat maksaa joko työntekijän osaamisesta, taikka tietämyksestä tarpeen mukaan eikä niinkään maksaa työntekijän kuulumisesta kyseiseen yritykseen.

Näiltä lähtökohdilta voitaneen havaita, että tulevaisuudessa, ja jo nyt työntekeminen muuttuu yhä useammin määräaikaiseksi, ja jaksottaiseksi. Yksinkertaisin tapa valtion kannalta tukea kansalaisen työllistymistä ja toimeentuloa, on taata lainsäädännöllisesti mahdollisimman monimuotoiset tavat työn tekemiseen. Kun ymmärretään talouden koostuvan jokaisen ihmisen konkreettisista toimista, onnistutaan tuomaan talous yksilön lähelle, jolloin asiantuntijoiden hierarkiaan perustuva vallankäyttö vähenee, ja saadaan vapautettua huomattavasti enemmän mahdollisuuksia yksilölle työllistää itsensä.

Etuusjärjestelmän korvaaminen vastikkeettomalla perustulolla huomioi sekä työntekijän että työnantajan aseman muuttuvassa maailmassa. Vastikkeeton perustulo

a) vaikuttaa suoraan työntekijän mahdollisuuteen solmia erilaisia työsuhteita, tekee kaiken tyyppisestä ja kestoisesta työn tekemisestä kannattavaa.

b) mahdollistaa yrittäjän kannalta paremmin työvoiman palkkaamisen silloin kun sitä tarvitaan.

c) hyvin toteutettuna mahdollistaa työvoimasta syntyvien kustannusten laskua, jolloin myös palkkaaminen on useammin kannattavaa

d) mahdollistaa myös kokonaisveroasteen laskemisen, joka lopunviimein lisää rahavirtaa
myös valtiolle päin.

Pyrkimyksestä kasvattaa työllisyyttä tulisi siirtyä tuottavan työllisyyden kasvattamiseen.
Tuottavan työllisyyden mittareina tulisi pitää myös muita, kuin pääomaan liittyvää tuottavuutta, kuten yhteiskunnalista tuottavuutta ja sosiaalista tuottavuutta. Tämä parantaisi yhteiskunnallisten yritysten asemaa ja toisi paremmin esiin niiden positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan pelkkää talousajattelua laajemmin. Kyseinen järjestely hyvin toteutettuna parantaa erilaisten yhteiskunnallisten palveluiden saatavuutta sekä hintaa, luo
työllistävän sekä toimivan instanssin julkisten palveluiden ja puhtaasti voittoa tavoittelevien yritysten välimaastoon.

Yhteiskunnallisen yrityksen tulisi olla myös lailla tunnistettu yrittämisen muoto. Yhteiskunnalliset yritykset pyrkivät voittojen sijaan maksimoimaan yhteiskunnalle tuottamiaan vaikutuksia. Saavuttaakseen tämän, ne käyttävät suurimman osan tuotosta sekä voitosta yrityksen asettaman ja hyväksytyn yhteiskunnallisen päämäärän edistämiseen.

Perinteisten liiketoimintamallien rinnalle tulisi laillisesti hyväksyä myös uudemmat tavat talouden harjoittamiseen. Vastikkeellinen joukkorahoitus tulisi olla suoraan hyväksyttävää, ja myös vastikkeeton joukkorahoitus ainakin tapauskohtaisesti. Muita uudempia talouden muotoja, joista on maailmalla kasvanut hyvin työllistäviä yrityksiä, ja jotka ovat toistaiseksi Suomessa ainakin osittain lain harmaalla alueella, ovat esimerkiksi jakamistalous ja
solidaarisuustalous. Tämä ei tarkoita perinteisten työntekomallien korvaamista täysin, vaan mahdollistaa erilaisia keinoja luoda tuottavaa työllisyyttä ja sitä myöten yhteiskunnallista vaurautta.

Liikkeiden aukioloaikoja tulisi vapauttaa yrityksen kannattavuuden parantamiseksi. Yrittäjien tulee itse saada määrittää aukioloaikansa kannattavuuden ja työvoiman saatavuuden perusteella. Yrittäjillä tulee olla oikeus vastata kuluttajien tarpeisiin kellonajasta riippumatta. Järjestelystä hyötyvät kaikki: yrittäjät uusien ansaintamahdollisuuksien myötä, kuluttajat palveluiden saatavuuden paranemisen vuoksi ja työntekijät lisääntyvien työtuntien myötä. Yksittäisen ravintolan aukioloaikaa voidaan rajoittaa silloin, jos siitä koituu meluhaittaa naapuruston asukkaille, mutta siitä päättäköön kunta tapauskohtaisesti, ei valtio kaikkien puolesta.

Elinkeinolupien (esim. taksit ja apteekit) tarveharkinnasta ja lukumäärärajoituksista on luovuttava ja alat avattava vapaalle kilpailulle. Elinkeinolupa tulee myöntää jokaiselle jolla on riittävä pätevyys alan yrityksen pyörittämiseen. Samalla taksien hintasäännöstelystä tulee luopua, mutta takseilta voidaan vaatia hintojen pitämistä selkeästi näkyvillä.

Liikenneyhtiöille ei tule myöntää alueellisia monopoleja. Uudenlaisten taksi- ja kimppakyytiliiketoimintamallien toiminta tulee sallia ja lainsäädännölliset esteet poistaa. Myös alkoholin myyntirajoitteita tulee vapauttaa, ja näin toimimalla parantaa suoraan suomalaisten pienpanimoiden mahdollisuuttaa kasvaa.

Alkoholin myyntimonopoli tulee purkaa. Jo sitä ennen viinien ja vahvojen oluiden myynti elintarvikekaupoissa tulee sallia. Myyntiaikarajoituksista tulee luopua, kaupat päättäkööt itse minä aikoina haluavat alkoholia myydä.

Työn sopiminen työntekijän ja työnantajan kesken myös työehtosopimusten ohi tulee mahdollistaa. Neuvotteluaseman tasa-arvoisena pitämisen varmistamiseksi tulee sosiaalietuuksia tarkastella uudestaan. Työntekijällä tulee olla mahdollisuus kieltäytyä huonosta sopimuksesta, sekä mahdollisuus oma-aloitteiseen irtisanoutumiseen ilman, että työntekijälle tulee toimeentuloa vakavasti kurittavia karenssiaikoja. Käytännössä tämä onnistuu vastikkeettoman perustulon kautta.

5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?

Sote-uudistus kannattaa toteuttaa kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena. Tärkeintä on toteutuspohjasta riippumatta saada perus- ja erikoissairaanhoito saman johdon ja kustannuspaikan alle.

Meillä ei ole varaa ideologisilla syillä rajata käytettävien ratkaisujen määrää. Yksityistäminen, ulkoistaminen kilpailutuksen tai palvelusetelien kautta ja kokonaan julkisesti tuotettu palvelu ovat kaikki varteenotettavia vaihtoehtoja. Tiedon ja kokemusten jakaminen sekä monimuotoisuuden salliminen ovat nykyaikaiseen yhteiskuntaan sopiva toimintatapa.

On estettävä tilanteet, joissa suurin osa kunnan budjettivallasta on tosiasiassa kuntayhtymien valtuustoilla, joita ei valita suoralla vaalilla. Myös kuntayhtymiä tulee voida muodostaa jatkossakin, mutta taloudelliselta painoarvoltaan suurille kuntayhtymille tulisi valita valtuusto suoralla kansanvaalilla kunnallisvaalien yhteydessä.

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?

Mikäli sotilaallinen liittoutuminen on tarpeellista, se tulee tehdä sellaisten sopimusten kautta, jotka eivät aseta Suomen puolustusvoimia vieraan valtiovallan sotilaskomentajan suoraan alaisuuteen. Rauhanomaista yhteistyötä, kuten kauppaa ja kulttuurivaihtoa, tulisi tukea ja kannustaa valtion taholta. Maailma on muuttumassa avoimemmaksi – sulkeutumalla suljemme myös lukemattoman määrän mahdollisuuksia ulos.

Suomen on pidettävä yllä rauhanneuvottelijan roolia ja vahvistettava ystävyyskäytäntöä valtioiden välillä, myös YK:n kautta.

Yleisestä asevelvollisuudesta tulee luopua ja maanpuolustusta on rakennettava vapaaehtoisen asepalveluksen varaan.

7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?

EU:n tulisi olla ensisijaisesti kaupankäyntiä, yhteistyötä sekä liikkumista helpottava liitto. Pääsääntöisesti jokaisen linjauksen tulisi tukea jotakin edellämainituista instansseista. EU:n ei tule muodostua rasitteeksi saati hidasteeksi itsenäisten kansallisvaltioiden kehittymisessä, vaan tarjota siihen paremmat mahdollisuudet. EU:lla ei tulisi myöskään olla mahdollisuutta tehdä kansallisvaltioiden puolesta sopimuksia ilman kyseisen kansan hyväksyntää.

EU:n nykyisten neljän vapaan liikkuvuuden (ihmiset, tavarat, palvelut, pääomat) lisäksi tarvitaan myös ideoiden, ajatusten ja informaation vapaata liikkuvuutta. Tavoite edellyttää eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan muodostumisen tukemista esimerkiksi avoimuutta lisäämällä ja parempia kansalaisyhteiskunnan tarpeisiin suunniteltuja verkkopalveluita kehittämällä. Lisäksi on taattava, etteivät tekijänoikeudet ja muu lainsäädäntö estä tai haittaa ideoiden ja ajatusten vaihtoa sekä informaatioon pääsyä. Myös edellä kuvatut muutokset EU:n instituutioihin edistäisivät eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan muodostumista. On luotava myös paremmat organisatoriset edellytykset euroopanlaajuisten kansalaisjärjestöjen muodostamiselle ja toiminnalle.

Liitteen 1 kirjaus eurokriisin hoidosta on pätevä ja täten hyväksymme sen liittämisen hallitusohjelmaan.

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?

Lapsilisien ei tulisi vähentää sosiaalitoimen toimeentulotukea. Haasteita kohdanneiden perheiden hoidon ja avun suhteen niin kutsutun Imatran mallin mahdollista laajentamista muihin kuntiin tulee tavoitella. Perustulo kuuluu myös osaksi perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, taatessaan väistämättä jonkintasoista taloudellista turvaa.

Kuntien tai muiden tahojen onnistuneiden kokeilujen käytäntöjen levittämiseen tulee luoda hyvät mahdollisuudet. Erilaisten kustannusten ja toisaalta ihmisten hyvinvoinnin eri mittareiden tulee olla nähtävissä, jotta eri tahoilla on mahdollisuus tutkia, ovatko heidän kustannuksensa suhteessa ihmisten hyvinvointiin vahvasti eri luokkaa muiden vastaavien tahojen kanssa. Sikäli kun huomataan tarve hyvinvoinnin lisäämiseen tai kustannusten laskuun, on kuntien pidettävä avoimesti tietoa yllä siitä, millä tavoin eri prosesseja on kunnan sisällä hoidettu. Hyvien käytäntöjen levittämiseen tulee kannustaa ja toisaalta epäonnistuneista käytännöistä on myös tarpeen olla tietoa saatavilla välttyäksemme virheiden toistolta.

Omaishoitajien tuen määrä ja siihen sisältyvä byrokratia tulee tarkistaa. On perheiden hyvinvoinnin suhteen tärkeää, että omaisilla on realistiset mahdollisuudet tehdä päätös perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin suhteen, mikä nykyisillä tuilla ja byrokraattisilla hankaluuksilla on useissa tapauksissa mahdotonta. Omaishoitajuuden mahdollistaminen estää myös kunnallisten hoivapalveluiden ruuhkautumisen kasvua tulevaisuudessa.

9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien
oppimisympäristöjen syntymistä?

Yleisperiaatteet opetuksessa

Opetussuunnitelmia ja opetusmenetelmiä tulee jatkuvasti arvioida ja ajanmukaistaa. Tämä ei tarkoita ainoastaan teknologisia muutoksia ja verkkomateriaalien hyödyntämistä, vaan myös nykyistä enemmän oman ajattelun ja tiedonhaun painottamista, jolloin asioiden ulkoaopettelu vähenee. Samalla painopiste siirtyy kokeisiin pänttäämisestä syvällisempään ymmärtämiseen. Kaiken julkisella rahoituksella tuotetun oppimateriaalin tulee olla vapaasti käytettävissä ja jatkokehitettävissä ilman tekijänoikeudellisia rajoituksia. Opettajavetoisen opetuksen tukena ja oppikirjan tilalla voi usein olla valmis verkkomateriaali, jonka avulla oppilas voi itse opiskella ja kokeilla taitojaan.

Jos oppilaat eivät viihdy koulussa, vika on koulussa eikä oppilaissa. Opetusta häiritsevä oppilas on poistettava, koska opetuksen häiritseminen loukkaa toisten oikeutta saada opetusta. Tämä on mahdollista nykyisen lainsäädännön puitteissa, eikä kurinpitokeinoja tarvitse kiristää.

Oppisisällöt eivät saa vääristellä tieteellistä tutkimustietoa. Uskonnollisia kouluja, joissa opetetaan tieteen kanssa ristiriitaista tietoa, ei tule hyväksyä oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaaviksi kouluiksi.

Opiskelun oppimateriaaleineen tulee olla maksutonta kaikilla oppiasteilla. Tästä syystä opetuksen tukena tulee suosia ensisijaisesti avointa sisältöä.

Muutokset oppisisältöihin

Kouluissa opetellaan taitoja, joiksi perinteisesti on mielletty esimerkiksi kielitaito ja taitoaineet. Ajattelu pitäisi nähdä taitona, jota on syytä opettaa ja kehittää. Lapsille filosofisluonteisten kysymysten pohdinta on luonnollista ja tätä luovaa ajattelua tulisi koulussa ruokkia.

Filosofia eli ajattelutaito on otettava kouluihin oppiaineeksi alaluokilta lähtien. Ihminen, joka osaa tunnistaa virheitä ja vääristymiä omassaan ja muiden ajattelussa, ei ole yhtä helposti erilaisten huijareiden ja helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin tarjoavien epärehellisten ideologioiden vietävissä. Ajattelutaidot auttavat erottamaan asiallisen tiedon epäasiallisesta ja nämä taidot ovat nyky-yhteiskunnassa yhä vain tärkeämpiä.

Elämme informaatioyhteiskunnassa, jossa tarve ymmärtää viestinnän syitä ja vaikutuksia on jopa elintärkeää. Viestit ohjaavat yksilöitä tahattomasti, mutta viestinnällä myös pyritään ohjaamaan ihmisten valintoja ja mielipiteitä. Terveet kanssakäymis- ja neuvottelutaidot, sekä ihmismielen tuntemus kasvattaa yksilöissä yhteistyökykyä ja itsevarmuutta. Täten media- ja mainoslukutaitoa, psykologiaa sekä sosiaalista kanssakäymistä koskevalla opetuksella ja kasvatuksella tulee olla riittävästi painoarvoa jo peruskoulun alaluokilta lähtien.

Valinnanmahdollisuuksia on korostettava kielten opetuksessa. Ruotsin kielen pakollisuutta ei ole mielekästä ylläpitää. Toisen kotimaisen kielen opiskelun tulee olla kaikilla oppiasteilla vapaaehtoista. Jatkossakin peruskoulussa opiskeltaisiin äidinkielen lisäksi vähintään kahta muuta kieltä. Jos äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, opiskelee oppilas mahdollisuuksien mukaan myös äidinkieltään. Tällainen oppilas olisi vapautettu toisen vieraan kielen opiskelusta.

Uskonto ja elämänkatsomustieto poistetaan kouluaineiden joukosta. Historiasta muodostetaan uusi aine ”historia ja kulttuurit”, jossa painotetaan historian lisäksi erilaisten nykykulttuurien tuntemusta. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon tuntimäärä ja oppisisältö jaetaan filosofian sekä historian ja kulttuurin kesken.

Oppilaille tulee tarjota mahdollisuus suorittaa myös peruskoulun oppimäärä nopeutetussa tahdissa. Koulun ulkopuolella tapahtuvan oppimisen tunnistamista ja hyödyntämistä koulun tarjoaman opetuksen tukena tulee jatkossakin kehittää määrätietoisesti.

Yliopisto-opiskelun tulisi suurelta osin olla tieteen tekemisen harjoittelua, siis todellista uusien ongelmien ratkaisua valmiiden ratkaisumenetelmien opiskelun rinnalla. Yliopiston hallinnon tulee olla alisteinen tiedeyhteisölle eikä päinvastoin. Viroilla ym. perusrahoituksella taataan tieteen vapaus ja riippumattomuus; pätkäprojektit ja rahoituksen ympärille keskittyvä puuhastelu tuottavat rahoittajia mielistelevää näennäistutkimusta. Yliopiston tulee tarjota ajatonta sivistystä eikä muoti-ilmiöitä, jotka vanhenevat ennen kuin
opiskelijat pääsevät edes töihin. Tiedon on oltava avointa ja maksutonta.

Etuusjärjestelmän päivittämisen seurauksena myös korkeakouluopiskelijoille on mahdollista tarjota käytännössä osa-aikaista työtä oman alansa yrityksessä, jolloin työkokemuksen kerryttäminen voidaan aloittaa luontevasti jo opiskelujen aikana, ja toisaalta opiskelija pystyy jo muodostamaan verkostoja omalla alallaan, joka on kullanarvoista opiskeluiden jälkeen.

10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?

Byrokratian ja normien purkamiseen on esitetty useissa kohdissa konkreettisia ehdotuksia, joka siten ilmentää puolueen vakavaa sitoutumista niihin. Digitalisaation edistämisessä tulee ensisijaisesti tunnistaa, mitkä ovat sen esteet, ja toisaalta missä sen hyöty tulee parhaiten esiin.

Julkisen puolen digitalisoitavissa olevat palvelut tulisi digitalisoida niin pian kuin mahdollista. Tämä tulisi toteuttaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla, joiden kehityksen ohjausta ei ulkoisteta. Projektien tulee olla modulaarisia ja niihin tulee voida osallistua kenen tahansa asiasta kiinnostuneen. Projekteihin hyväksytystä ohjelmakoodista maksetaan palkkio tekijöille. Palkkioiden suuruus tulee olla suhteessa työn laatuun ja määrään. Sisällön tuottajalla tulee olla oikeus kieltää sisällön käyttäminen projektissa, mikäli hän ei ole tarjottuun palkkioon tyytyväinen. Palkkion hyväksymisen jälkeen sisältö tulee osaksi projektia ja sisältö tulee julkaista avoimella lisenssillä.


11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?

Ensisijaisesti kestävän kehityksen edistäminen tapahtuu edistämällä kansan tietoisuutta asiasta. Jo nykyään useiden kyselytutkimusten mukaan kansalainen valitsee mieluummin ekologisen tuotteen, mikäli se on hinnaltaan sekä saatavuudeltaan hankittavissa. Kohdassa 4. ja 12. esitetyn toimenpiteet ja ratkaisut vaikuttavat toteutuessaan positiivisesti kestävän kehityksen edistämiseen, parantamalla vaihtoehtoisten tuotteiden ja palveluiden saatavuutta tasaisesti ympäri maan. Suomalaisen ruuan tuotantoa tulisi parantaa poistamalla maataloustuet, ja muuttamalla ruuantuottajien verotusta siten, että verot maksetaan vasta saadusta myyntivoitosta. Muita ruuantuotannontukia tulisi kohdistaa tasaisemmin myös suurimpien toimijoiden ulkopuolelle. Pienviljelijöitä ja tuottajia tulisi kannustaa osallisiksi erinäköisiin osuuskuntiin, jolloin tuotteiden myynti takaisi paremman tuoton, ja toisaalta myös paremman toimitusketjun. Maataloustuotteiden suoramyyntiä tulisi helpottaa keventämällä elintarvikelainsäädäntöä.

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?

Pääsääntöisesti kyllä, mutta valtion tukien ei tule olla energiateollisuutta ohjaava mekanismi eikä kansalaisilta verotetuilla rahoilla tule tukea yksittäisiä energiantuottajia. Verotusta tulisi siirtää siten, että siirrytään verottamaan eri energiamuotoja ympäristöpäästöjen ja muiden ulkoishaittojen perusteella, jolloin kannustimet tuottaa puhtaampaa energiaa tulevat ilman valtion antamia tukia. Verotuksella tulisi myös kannustaa uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun tekniikkan käyttöönottoon, kuten esimerkiksi sähköautojen ja aurinkopaneelien lisäämiseen. Tuettaessa uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa, tulee tukemisen keskittyä uutta teknologiaa kehittävään tutkimukseen, ei yksittäiseen tuottajaan.

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

Ulkomaalaisten opiskelijoiden viisumin jatkoajan anomista tulisi yksinkertaistaa ja nopeuttaa. Myös työluvan saamista tulisi yksinkertaistaa, mikäli työnantaja on tiedossa lupaa haettaessa. Humanitaaristen maahanmuuton kiintiöitä tulee sopeuttaa käsillä oleviin resursseihin, jotta jokaiselle turvapaikan saaneelle pystytään tarjoamaan mahdollisimman kattava apu turvaamaan sopeutumista ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Valtion tulisi huomioida myös erilaiset vapaaehtoisjärjestöt suunniteltaessa kotouttamisohjelmaa.


14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään
hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

Kyllä.

15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

Piraattipuolue on lähtökohtaisesti valmis toimimaan kenen kanssa tahansa, kunhan tämän tahon kanssa toimiminen ei itsessään ole ristiriidassa Piraattipuolueen periaatteiden ja arvojen kanssa.

Yksityisyys enää vain sana – Katsaus yksityisyydensuojan tilaan

Vuosi 2015 on lähtenyt käyntiin huolestuttavilla uutisilla. Pitkään tarkkaavaisten tiedossa ollut Samsung- älytelevisioiden kuuntelutoiminto ylitti Suomessakin uutiskynnyksen.[1] Tietokoneita valmistava Lenovo antaa kolmannen osapuolen nuuskia käyttäjiensä salattujen yhteyksiä esiasentamallaan haittaohjelmalla.[2] Tiedustelupalvelut NSA (Yhdysvallat) sekä GCHQ (Britannia) tunkeutuivat yhteistyössä suurimman sim-korttien valmistajan verkkoon ja saivat käsiinsä puheluiden, tekstiviestien ja mobiilidatan salausavaimet.[3]

Hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää

Jokaisen tapauksen yhteydessä on julkisuuteen päässyt rauhoittavia lausuntoja antavia herrasmiehiä. [4] Tavallisen kansalaisen ei kuuleman mukaan ole tarpeen huolestua. Onkin tärkeää muistaa, että tiiviisti verkostoituneessa maailmassa parhaiten tietoa kerätään juurikin erilaisia verkostoja seuraamalla.[5] Vaikka yksittäisessä ihmisessä ei olisikaan mitään mielenkiintoista, hänen liitoksensa muihin ihmisiin paljastavat myös koko hänen verkostostaan paikoittain hyvinkin yksityiskohtaisia tietoja. [6]

Itsestään ei ole pakko välittää, mutta nykyisillä valvontamekanismeilla ei yksityisyyskään ole enää yksityisasia. Olemme jo kauan sitten ylittäneet sen pisteen, jossa omat toimemme yksityisyytemme eteen suojelevat myös läheistemme yksityisyyttä.[5,6] Lähes päivittäin julkitulevat tiedot mitä mielikuvituksellisimmista vakoilu- ja tarkkailumekanismeista paljastavat laajan verkon ympärillämme, emmekä nykyteknologiasta riippuvaisina edes halua käsittää sen kokonaisvaltaisuutta, saati mahdollisia seurauksia.

Valtioiden harjoittaman tarkkailun suhteen moni tukeutuu puhtaaseen omatuntoonsa ja on valmis tarkkailtavaksi vain sillä teoreettisella verukkeella, että yksi pahantekijä saataisiin kiinni. Markkinoiden tarkkailutoimista vielä harvempi on huolestunut, ajatellessaan kaiken kerätyn datan vain kehittävän palveluita itselle paremmiksi. Se, että omilla tiedoilla käydään kauppaa ja tienataan huomattavia määriä rahaa, ei ihmistä häiritse.[6] Se, että taitavat markkinamiehet oppivat kauppaamaan kohdennetusti sellaisiakin asioita, joita ihminen ei tarvitse, ei häiritse. Sitä, että menetämme tämän kaiken myötä huomaamattamme jatkuvasti enemmän valinnanvapautta, ei ymmärretä.

Kyttä kehottaa kyttäämään

Poliisi kehottaa mediassa toistuvasti meitä tarkkailemaan omia lapsiamme [7] ja naapureitamme [8] huumesodan nimissä. Tämä on jo useilta tahoilta todettu totaalisen epäonnistuneeksi politiikaksi – Muun muassa YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan on asettunut huumesotaa vastaan.[9] Yhä edelleen juuri epäonnistuneen huumesodan tähden verkkovalvontaa hyväksytetään kansalla, ja kun se ei riitä, heitetään mukaan sopivassa suhteessa vieläkin pelottavampia sanoja, kuten terrorismi [10] ja lapsiporno.[11]

Hyväksyntää valvontatoimille pedataan kauhulla, pelolla ja epäluulolla, joka iskostuu syvälle ihmispsyykeen. Niin kauan, kun emme todista syyttömyyttämme, olemme syyllisiä, ja tämän kokemuksen poistamiseksi hyväksymme yhä mittavampia valvontamekanismeja itseämme vahtimaan. Jos ei ole mitään salattavaa, ei ole mitään pelättävää, väitetään, ja tästä johdettuna niin omaa kuin muidenkin yksityisyyttä puolustavia pidetään vähintään epäilyttävinä.

Ei riitä, että saamme eteemme uutisia siitä, kuinka poliisi on käyttänyt järjestelmiään viattomien ihmisten lavastamiseen [12], tutkii laittomasti rekistereitä tyydyttääkseen uteliaisuudennälkäänsä [13], ja toteuttaa laittomia kotietsintöjä.[14] Kansa haluaa uskoa tapausten olevan yksittäisiä ja uniikkeja, ja etteivät ne koskaan tule toistumaan. Poliisijärjestöjen liitto kuitenkin samanaikaisesti toivoo rekisterinkäytön laillisuuden valvonnan höllentämistä, sillä ”poliisit kokevat rekisterien käyttöön liittyvän valvonnan kohtuuttomaksi”. [13]

Poliisin mitä ilmeisimmin tulisi saada toimia erilaisen moraalikoodiston alaisena kansaan nähden, kuten käy ilmi poliisijärjestöjen liiton toteamuksesta: ”Luotettavaa poliisitoimintaa ei kestävästi rakenneta siten, että sitä ohjaa virheistä ja rikkomuksista kiinnijäämisen riski.” [13] Ylimalkainen toteamus ei rakenna sitä luottavaista suhdetta poliisilaitoksen ja kansalaisten välillä, mikä on yhteiskunnallisen rauhan ehdoton edellytys.

Yhteenveto

Kansalaisten yksityisyydensuojaa ei käytännössä katsoen ole enää olemassa millään tasolla. Teknologiayritysten tuottamat laitteistot ja palvelut keräävät kansalaisten tietoja tienaten niillä, ulkomaiset tiedustelupalvelut pääsevät käsiksi niin kansalaisten kuin yritystenkin tietoihin, ja turvaksemme luotu poliisijärjestelmä sen sijaan, että huolehtisi yksityisyydestämme, haluaa samoihin tietoihin käsiksi lain turvin.

Tarvitsemme vahvaa kansalaisaktivismia palauttaaksemme yleisinhimillisen oikeuden omaan yksityisyyteemme. Poliittisesti järjestäytyneistä yhdistyksistä ainoastaan Piraattipuolue on vastannut tähän mittavaan ja monimutkaiseen moderniin haasteeseen ja taistelee yksityisyyden puolesta sen jokaisella tasolla.

Jonna Purojärvi
Piraattipuoluen tiedottaja
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi

Käytetyt lähteet

1. YLE: ”Orwell on jo meillä kotona – Älytelevisioiden mikrofoneista syntyi kohu
http://yle.fi/uutiset/orwell_on_jo_meilla_kotona__alytelevisioiden_mikrofoneista_syntyi_kohu/7791410

2. Tekniikka&Talous: Lenovo petti käyttäjien luottamuksen: Istuttanut tietokoneisiin mainoksia – Voi myös nuuskia salattuja tietoja http://www.tekniikkatalous.fi/ict/lenovo%20petti%20kayttajien%20luottamuksen%20istuttanut%20tiekoneisiin%20mainoksia%20nayttavan%20haittaohjelman%20%20voi%20myos%20nuuskia%20salattuja%20tietoja/a1049544

3. YLE: Asinatuntija sim-korttimurrosta: Operaattoreiden harkittava sim-korttien vaihtamista http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_sim-korttimurrosta_operaattoreiden_harkittava_sim-korttien_vaihtamista/7818325

4. YLE: Teleoperaattori sim-korttien hakkeroinnista: Yksityisasiakkailla ei syytä huoleen http://yle.fi/uutiset/teleoperaattori_sim-korttien_hakkeroinnista_yksityisasiakkailla_ei_syyta_huoleen/7818200

5. NPR: With 3 ’Hops,’ NSA Gets Millions Of Phone Records http://www.npr.org/templates/story/story.php?storyId=207195207

6. Salim Virani: Get your loved ones off Facebook http://saintsal.com/facebook/

7. YLE: Outoa huumetta liikkeellä – Poliisi: Nuorten rohtuneita huulia kannattaa tarkkailla http://yle.fi/uutiset/outoa_huumetta_liikkeella__poliisi_nuorten_rohtuneita_huulia_kannattaa_tarkkailla/7775320

8. Helsingin uutiset: Kannabis-yksiö nieli sähköä ”pienen hiukkaskiihdyttimen verran” – Poliisi: sossu maksoi http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/stub-543

9. YLE: Huumeiden vastainen sota on hävitty – Nyt etsitään vaihtoehtoja http://yle.fi/uutiset/huumeiden_vastainen_sota_on_havitty__nyt_etsitaan_vaihtoehtoja/7668251

10. NYT: Salatussa Tor-verkossa on suunniteltu joukkosurmia ennenkin http://nyt.fi/a1305829974523

11. YLE: Pimeästä tor-verkosta löytyy huume- ja lapsipornokauppaa Suomessakin http://yle.fi/uutiset/pimeasta_tor-verkosta_loytyy_huume-_ja_lapsipornokauppaa_suomessakin/6874176

12. HS: Epäillyssä lavastushankkeessa oli löperöt luvat http://www.hs.fi/kotimaa/a1409368127994

13. HS: ”Tavoite yksittäisten poliisien syyllistäminen” – poliisit tuskastuivat rekisteriurkintojensa tutkimiseen http://www.hs.fi/kotimaa/a1420686975987

14. Korkein oikeus moittii Helsingin poliisia laittomista kotietsinnöistä http://www.hs.fi/kotimaa/a1409105372625

Piraattipuolue pääsi käsiksi tekijänoikeuksiin EU:ssa

Julia Reda, Saksan Piraattipuolueen europarlamentaarikko, sai tehtäväksi kirjoittaa raportin InfoSec tekijänoikeusdirektiivin toimivuudesta ja siitä miten tekijänoikeuslakia pitäisi kehittää Euroopassa seuraavaksi. Kyllä, piraattipuolueen edustaja kirjoittaa unionin virallisen arvioinnin tekijänoikeusmonopolin tilanteesta ja ehdottaa siihen muutoksia. Torrentfreakin uutisen mukaan näistä tullaan äänestämään huhtikuusta alkaen. Raportin 12-sivuinen luonnos on julkaistu ja se on varsin mielenkiintoinen.

Redan twiitti tiivistää olennaisen: ”Vaikkakin direktiivin tarkoitus oli sovittaa tekijänoikeudet digiaikaan, todellisuudessa se nykyään rajoittaa tiedon ja kulttuurin vaihtamista rajojen yli.”

Mitä raportissa halutaan muuttaa?

InfoSec direktiivin tarkoitus oli harmonisoida jäsenvaltioiden tekijänoikeuslakeja ja tehdä siitä paremmin digitaaliseen maailmaamme soveltuva. Raportti kertoo, että tässä on epäonnistuttu ja selvittää, miten tavoitteeseen päästään.

* Tekijänoikeuslaista on saatava selkeä. Raportin mukaan ymmärrettävyys on keskeistä lain hyväksymisen ja legitimiteetin kannalta, mutta on yleistä, että käytännössä direktiivistä johdettuja lakeja ei kyetä ymmärtämään. ”Tekijänoikeuslaki on siihen eri syistä tehtyjen lukuisten osittaismuutosten seurauksena muodostunut varsin mutkikkaaksi ja vaikeaselkoiseksi, eikä käsiteltävänä oleva lakiehdotus ole kaikin osin omiaan lisäämään sääntelyn selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.”, todetaan myös Suomessa.

* Raportti kertoo, että komissio ymmärtää EU:n tekijänoikeuslain olevan pirstoutunut ja läpinäkymätön, ja että komissio haluaa purkaa kansallista eriytymistä tässä. Direktiivi asetti erilaisia valinnaisia poikkeuksia ja rajoituksia tekijänoikeuteen. Tämä on lisännyt direktiivistä johdettujen lakien erilaisuutta jäsenvaltioissa, vastoin alkuperäistä tavoitetta. Raportin mukaan on erittäin tärkeää tehdä kaikista direktiivin sallimista tekijänoikeuden poikkeuksista ja rajoituksista pakollisia kaikissa jäsenvaltioissa yhtenäisyyden, selkeyden ja käyttäjäystävällisyyden vuoksi.

Täältä löytyy lista kyseisistä rajoituksista dokumentin kohdassa ”poikkeukset ja rajoitukset”. Listasta löytyy muunmuassa parodia, mikä ilmeisesti tulisi siis myös koko unionissa sallituksi. Suomessahan on vastikään Matti Nikki tuomittu ”huonosta parodiasta”.

* Tekijänoikeussuoja-ajan pituuden laskeminen pienimpiin Bernin sopimuksen sallimiin rajoihin. Direktiivi ei ota kantaa suoja-ajan pituuteen, minkä raportti sanoo todistettavasti tekevän laista vähemmän selkeän. Eri jäsenvaltioissa on järkyttävän eri mittaisia suoja-aikoja ja jotkut vaativat tietoa tekijän kuolinajasta tai jopa tämän perillisen kuolinajasta, mitä ei välttämättä ole saatavilla, kun pitäisi saada selvää teoksen suojan tilanteesta. Lisäksi uusimmat suoja-aikojen pidennykset euroopassa on tehty selkeästi vastoin komission teettämien akateemisten tutkimusten nimenomaista kehotusta, sillä suoja-ajan pidentämisen tiedetään huonontavan teosten saatavuutta.

* Aluerajoitusten poistaminen, viitaten internetin streamauspalveluihin. Raportin mukaan tämä on itsestäänselvää, kun ajetaan takaa yhtenäisiä digitaalisia sisämarkkinoita ja tämä myös auttaisi eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja innovatiivisuutta.

* Tekijänoikeuslaista tulee tehdä teknologianeutraalimpi ja se pitää muotoilla paremmin ajan tasalla pysyväksi. Esimerkiksi kirjastojen sähkökirjalainauksissa on ollut ongelmia. Tämänkin direktiivin arviointi tapahtuu vasta nyt yli vuosikymmenen päästä sen toimeenpanosta. Tällä tavalla on mahdotonta pysyä teknologian perässä.

* Joitain kilpailua edistäviä toimenpiteitä, kuten verkkoneutraliteetti ja kannusteita avoimien tiedostomuotojen käyttöön alentaakseemme kynnystä tulla kilpailemaan markkinoille ja välttääksemme monopolien kehittymistä.

* Lainaamisen (quotation) tulisi toimia muissakin kuin tekstimuodoissa.

Tämänhetkinen tekijänoikeuslain tilanne on huono, minkä monet asiantuntijat myönsivät Järkeä Tekijänoikeuslakiin aloitteen aikana. Perinteisesti tekijänoikeuslakeihin ovat päässeet vaikuttamaan lähinnä tekijänoikeuksien haltijoiden edustajat.

Toivotaan, että tekijänoikeustilanteen kurssia saadaan nyt korjattua nykyisestä karikosta tämän raportin myötä. Päivitetään tekijänoikeuslaki nykyaikaan!

Olli Markkanen, ehdokkaaksi aikova piraattiaktiivi Lapista
Linkki alkuperäiseen tekstiin: http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184934-piraattipuolue-paasi-kasiksi-tekijanoikeuksiin-eussa

Pirate Bayn Sunde piraattien haastattelussa

Piraatit olivat Assembly Summer 2010 -tapahtumassa noin 65 paikan ryhmätilauksen voimin. The Pirate Baysta ja Flattr-projektista tuttu Peter Sunde sekä Effin sisarjärjestö EFF:n puheenjohtaja ja Magnatune-levykaupan vetäjä John Buckman olivat Assemblyssä seminaaripuhujina. Piraattinuorten Joonas Mäkinen pääsi haastattelemaan herroja, ja tässä on tulos:

Peter Sunden haastattelu

John Buckmanin haastattelu

Sananvapauden käyttäminen on uskaliasta

Kaikki eivät ymmärrä vapaan kansalaiskeskustelun arvoa. Tämän osoitti isku Helsinki Pride -tapahtumaan. Kokoontumisvapauden harjoittaminen voi olla Suomessakin terveydelle vaarallista, mikä on erittäin huolestuttavaa.

Huolestuttavaa oli myös se, että Kristillisdemokraattien ja Perussuomalaisten johtohenkilöt ryhtyivät puolustelemaan iskun tekijöitä arvokonservatiivista äänestäjäkuntaansa miellyttääkseen. Europarlamentaarikko Timo Soinin (ps) mielestä väkivaltarikolliset ovat ”samassa sarjassa” kuin ”puoluekokouksia häiriköivät Greenpeacen porukat” (HS 9.7.). Kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) katsoo, että isku oli ”vastareaktio poliittisen eliitin voimakkaalle arvoliberalistiselle kehitykselle”. Viestintäpäällikkö Asmo Maanselän (kd) mielestä Pride-kulkue oli ”provokaatio”, johon osallistujat suorastaan kerjäsivät turpaansa. ”Marginaalin — pitäisi ymmärtää jättää suomalainen valtakulttuuri rauhaan”, kuului hänen näkemyksensä. Ei sananvapautta vähemmistöille, siis?

Eivätpä tosin liberaalimmatkaan sammakoitta selvinneet. Kansanedustaja Ville Niinistö (vihr) ilmeisesti pitää syypäänä iskuun liiallista sananvapautta. Hänen mielestään ”ääriliikkeillä on enemmän edellytyksiä syntyä”, kun julkinen keskustelu on muuttunut vähemmistöjen kannalta kielteisemmäksi (HS 9.7.). Kannattaako hän ratkaisukeinoksi julkisen keskustelun tiukempaa rajoittamista?

Kovin harvassa tuntuvat olevan ne, joiden mielestä sananvapaus kuuluu kaikille, myös vastapuolelle. Piraattipuolue kannattaa sananvapautta kaikille.

Piraatitkin joutuivat juuri toteamaan, että sananvapauden rajat tulevat äkkiä vastaan. Puolueaktiivimme olivat jakamassa lehtisiä espoolaisella uimarannalla, kun ensin rantavahdit ja sitten poliisit hätyyttelivät heidät pois (HS, Vartti, Kansan Uutiset). Poliisi vetosi järjestyslain pykälään, joka kieltää yleisen järjestyksen häiritsemisen ”metelöimällä tai muulla vastaavalla tavalla”.

Aktiivimme eivät pyrkineet häiritsemään ketään, joten syytös tuntuu loukkaavalta. Lisäksi lain valmistelutekstissä todetaan: ”Metelöinnin kieltämisellä ei muutenkaan ole tarkoitus kaventaa sananvapautta eikä puuttua mielipiteen ilmaisemisen normaaleihin muotoihin.”

Poliittisten lehtisten jakaminen on epäilemättä normaali mielipiteen ilmaisemisen muoto, ja sitä saa harrastaa yleisellä paikalla, jollainen yleinen uimarantakin on. Uimaranta ei tässä luokittelussa eroa mistä tahansa kadunkulmasta.

Varmasti lehtisten jako yleisellä paikalla häiritsee aina muutamaa ihmistä, oli kyse mistä yleisestä paikasta tahansa. Paljon enemmän häiriötä aiheuttavat kuitenkin esimerkiksi mielenosoitukset, jotka tukkivat teitä ja aiheuttavat meteliä. Tällainen toiminta yleisillä paikoilla on kuitenkin lain mukaan sallittua, koska elämme vapaassa maassa. Tätä vapautta on nyt loukattu.

Ps. Ranskassa burka-kielto on valitettavasti menossa läpi. On väärin kieltää tietyt vaatteet lailla. Jos joku pakottaa toisen pukeutumaan tietyllä tavalla, siihen voidaan puuttua tavanomaisella lainsäädännöllä.

Pps. Eduskunnan toinen varapuhemies Tarja Filatov kommentoi lehtistenjakotapausta blogissaan.

Pps. Kansanedustaja Hanna-Leena Hemmingin (kok) mielestä banderollin esitteleminen puoluekokouksessa on ”vähintään vastaava” kuin väkivaltainen hyökkäys kymmenien ihmisten terveyttä vastaan.

Helsingin piraattien vuosikokous

Piraattipuolueella on Helsingissä vaalipiiriyhdistys, joka järjestää paikallistoimintaa yhdessä Piraattinuorten paikallisten aktiivien ja Uudenmaan piiriyhdistyksen kanssa. Piiriyhdistys päättää myös lähes itsenäisesti eduskuntavaalien ehdokasasettelusta alueellaan. Piiriyhdistykseen kannattaa liittyä nyt. Liittyminen onnistuu osoitteessa http://www.olepiraatti.fi.

Piraattipuolue ei jatkossa tiedota piiriyhdistyksen toiminnasta sähköpostitse, joten saadaksesi lisätietoa Helsingin paikallistoiminnasta, on suositeltavaa liittyä piiriyhdistyksen jäseneksi.

Piraattipuolueen Helsingin piiriyhdistys pitää vuosikokouksen keskiviikkona 30.6.2010 klo 17.30 Rikhardinkadun kirjaston kokoushuoneessa, osoitteessa Rikhardinkatu 3, Helsinki. Kokouksessa valitaan muun muassa uusi hallitus.

Piiriyhdistyksen jäsenet käyttävät päätösvaltaa kokouksessa, mutta paikalle saa tulla vaikkei olisikaan jäsen. Jäseneksi ehtii vielä liittyä ennen kokousta, viimeistään keskiviikkona aamupäivällä.

Kirjastot ”piraattipalveluiksi”

Kirjoitin jo helmikuussa Helsingin Sanomain yleisönosastolle, että mielestäni oikea suunta kirjastojen kehittämiselle tietoyhteiskunnassa olisi niiden valjastaminen kirjojen sähköisten ilmaiskopioiden jakajiksi. Kirjasto ostaisi kustantajalta lisenssin, jonka myötä se saisi jakaa kirjaa verkossa. Kirjaston verkkosivuista tulisi kansalaisille helppo, luotettava, laillinen ja ilmainen sähkökirjojen latauspaikka.

Pidin 26.5. Tieteellisen kirjastoseuran seminaarissa Helsingissä esitelmän otsikolla ”Tekijänoikeusreformi ja kirjastot tietoyhteiskunnassa”. Vertasin siinä kirjastoja vertaisverkkoihin. Yleisten lainakirjastojen tarkoituksena on ollut tuoda kulttuuri ja tieto kaikkien saataville varallisuudesta riippumatta. Näin tehdessään kirjastot lisäävät hyvinvointia ja tasa-arvoa. Kirjastoissa lainattavissa olevat teokset ovat ikään kuin jokaisen kansalaisen henkilökohtaisen omaisuuden jatke, sillä ne ovat varsin vapaasti käytettävissä. Jokainen suomalainen omistaa kirjahyllyssään olevien teosten lisäksi tavallaan myös kaikki kirjastoissa olevat kirjat. Kuinka rikkaita olemmekaan!

Myös vertaisverkot tuovat kulttuurin kaikkien saataville varallisuudesta riippumatta ja siten lisäävät hyvinvointia ja tasa-arvoa. Vertaisverkoista ladattavissa olevat teokset ovat ikään kuin jokaisen kansalaisen henkilökohtaisen omaisuuden jatke, sillä ne ovat varsin vapaasti käytettävissä. Jokainen vertaisverkkokäyttäjä omistaa kirja-, levy- ja videohyllyissään olevien teosten lisäksi tavallaan myös kaikki vertaisverkoista ladattavissa olevat teokset. Kuinka rikkaita olemmekaan!

Useimpien on varmasti helppo hyväksyä kirjastojen toteuttama ideaali kulttuurin ja tiedon tuomisesta vapaasti saataville ilman, että käyttäjän tarvitsee maksaa siitä suoraan. Vertaisverkot toteuttavat samaa ideaalia, mutta toki hieman eri tavalla. Yhtäläisyyttä on sikäli paljonkin, että sen paremmin vertaisverkoissa kuin kirjastoissakaan ei ole ollut tapana maksaa lataus- tai lainausmääriin perustuvia korvauksia tekijöille. Kirjastoihin tällainen lainausmääriin perustuva korvaus hyväksyttiin Suomessa pitkin hampain EU:n vaatimuksesta muutama vuosi sitten. Toisaalta sekä vertaisverkoissa että kirjastoissa jonkun pitää ensin maksaa teoksesta, jotta sen voisi panna levitykseen tai lainata sitä.

Vertaisverkkojen ja kirjastojen ero on perinteisesti ollut lähinnä siinä, että vertaisverkot ovat villimpiä. Niissä teosten levitystoiminta ei ole sidottua fyysisiin kappaleisiin, ja siksi kyse ei olekaan ollut lainaustoiminnasta, vaan teosten pysyvästä kopioinnista. Lisäksi teosten kopiointi verkossa on selvästi tehokkaampi kopiointitapa kuin mikään aikaisempi. On aivan ymmärrettävää, että tästä ollaan hämmentyneitä. Heikki Poroila esitti vieraskirjoituksessaan Piraattipuolueen blogissa kysymyksen, onko vertaisverkko kirjaston ylivilkas serkkupoika? Sanoisin, että on. Kirjastot ovat julkisina instituutioina paremmin kontrolloitavissa kuin yksittäisten ihmisten harjoittama latailu. Vertaisverkot mielletään ongelmaksi juuri tuon ylivilkkauden takia, ei sen takia, että kulttuurin ja tiedon vapaata saatavuutta ei pidettäisi hyvänä periaatteena.

Yksittäisten ihmisten harrastuspohjalta ylläpitämät vertaisverkot voitaisiin tehdä melko tarpeettomiksi muuttamalla kirjastot laillisiksi teosten latauskeskuksiksi. Tämä ei edellyttäisi lainsäädännön muuttamista, vaan asennemuutosta. Kustantajien sekä levy- ja elokuvayhtiöiden pitäisi muuttaa asenteitaan ja antaa teoksensa kohtuullista korvausta vastaan kirjastojen käyttöön niin, että kirjastot voisivat tarjota niitä ihmisille ilmaiseksi ladattavaksi. Kehitystä voitaisiin helpottaa myös muuttamalla lakia siten, että tekijä ei voisi kieltää teoksensa ottamista kirjastojen käyttöön. Kirjastot joutuisivat maksamaan korvauksen ottaessaan teoksen käyttöönsä, mutta tekijä (kustantaja) ei voisi kieltäytyä siitä, toisin kuin nykyään. Myös latausmääriin perustuvat korvaukset olisivat mahdollisia.

Kirjastojen muuttaminen latauskeskuksiksi olisi vain kirjastojen palvelutason parantamista. Fyysisen teoksen kaikki kappaleet saattavat olla yhtä aikaa lainassa, jolloin muut halukkaat joutuvat odottamaan. Digitaalisessa kopioinnissa tällaista rajoitusta ei olisi. Kirjastojen luonnollinen rooli tietoyhteiskunnassa on olla laillisia ”piraattipalveluita”.

Tekijänoikeusreformi ja kirjastot tietoyhteiskunnassa:
Esitelmä äänitiedostona (ogg, 40 min)
Luentokalvot (pdf)

Onko Piraattipuolueessa mitään järkeä?

Vaalien lähetessä monet pohtivat, oliko piraattien ylipäänsä järkevää järjestäytyä puolueeksi, ja onko Piraattipuolueella menestymismahdollisuuksia. Miksi Piraattipuolueen agendalla on juuri nämä tietyt asiat? Ovatko ne nyt niin suuria epäkohtia, että niiden vuoksi piti perustaa puolue?

Tuskin kukaan kyselee vaikkapa Effiltä, ovatko kansalaisoikeuskysymykset nyt niin tärkeitä, että piti perustaa kansalaisjärjestö. Piraattipuolueelta tätä kuitenkin kysytään, sillä monet ihmiset mieltävät, että puolueen pitäisi olla laaja yleispuolue. Pohdinta tiivistyy kahteen kysymykseen. Miksi juuri puolue eikä kansalaisjärjestö? Voiko ”fokuspuolue” menestyä?

Onko puoluetoiminta piraattiliikkelle oikea vaikuttamisen muoto?

Piraattipuolueen ajamia asioita voitaisiin ajaa myös pelkkänä puoluepoliittisesti sitoutumattomana kansalaisjärjestönä. Effi ajaakin osittain samoja asioita ansiokkaasti. Piraattipuolueen syntymisen taustalla olikin Piraattiliitto-uutissivusto, jonka ympärille piraattiaktiivit alun perin kerääntyivät. Piraattipuolueen voikin mieltää strategisista syistä puolueeksi muuntautuneeksi kansalaisjärjestöksi.

Strategisia syitä on kaksi:

1) Asiaa yritettiin ensin ajaa ilman puoluetta kansalaisaktivismilla ja Effin kaltaisten järjestöjen kautta, mutta se ei johtanut riittäviin tuloksiin. Päättäjät eivät ottaneet opikseen, joten pitää itse päästä päättämään.

2) Muiden puolueiden on vaikeampi jättää huomioimatta heidän kanssaan äänistä kilpaileva puolue kuin kansalaisjärjestö. Puoluetoiminnan kautta muita puolueita voidaan kansalaisjärjestötoimintaa tehokkaammin painostaa ottamaan kantaa Piraattipuolueen ajamiin asioihin ja muuttaa niiden näkemyksiä.

Onko vain muutamiin kysymyksiin keskittyvän puolueen mahdollista menestyä?

Viime vuosisadan alussa kehittyneet puolueet ajoivat aluksi rajatun kansanryhmän asioita. Vanhimmat puolueet ovat jakautuneet sääty-yhteiskunnan mukaisesti. RKP on ”aatelisto”, kokoomus on ”papisto ja porvaristo”, keskusta on ”talonpojat” ja SDP on ”säätyihin kuulumaton työväenluokka ja köyhälistö”. Kannattajakunnat eivät ole tietenkään nykyään enää näin jyrkästi jakautuneita, mutta sääty-yhteiskunta kummittelee varsin selvästi nykyisen puoluejaon taustalla.

Uudemmat puolueet kuten vihreät ja perussuomalaiset ovat puolestaan rakentaneet kannatuksensa tiettyjen harvojen kysymysten ympärille. Vihreät on keskittynyt ympäristöasioihin ja perussuomalaiset EU- ja maahanmuuttokritiikkiin. Suurin osa puolueista on aloittanut muuna kuin kannattajia joka puolelta haalivana yleispuolueena. Piraattipuolueen keskittyminen rajattuun asialistaan onkin nähtävä varsin luonnollisena.

Piraattipuolue ei niinkään tavoittele ”mahdollisimman paljon valtaa” kuten suuret yleispuolueet. Piraattipuolue tavoittelee ennemminkin ”riittävästi valtaa oikeaan aikaan oikeissa paikoissa”. Jos asiaa miettii tältä kannalta, piraattien valitsemassa toimintatavassa voidaan katsoa piilevän varsin hyviä onnistumismahdollisuuksia.

Piraattipuolueen sivuilta löytyvät myös vastaukset näihin kysymyksiin:
Onko puolue oikea vaikuttamisen muoto?
Onko olemassa yhtään esimerkkiä menestyneestä, ideologisesti rajatusta puolueesta?

Vihreä ja punainen tietoyhteiskunta?

Vihreät hyväksyi viikko sitten uuden poliittisen ohjelman ja vasemmistoliitto on julkaissut luonnoksen omaksi tavoiteohjelmakseen, joka hyväksytään muutaman viikon kuluttua. Mitä puolueet sanovat tekijänoikeuksista, kansalaisoikeuksista ja tietoyhteiskunta-asioista ylipäänsä?

Tekijänoikeudet

Tietoyhteiskunta perustuu tiedon tuottamiseen, hyödyntämiseen ja jakamiseen sekä mahdollisuuteen päästä tietoon käsiksi.

Lupaavan kuuloisista lauseista huolimatta vihreiden poliittinen ohjelma ei lupaa juuri mitään konkreettisia parannuksia tekijänoikeusjärjestelmän pahimpiin ongelmakohtiin. Ohjelman mukaan esimerkiksi tekijänoikeuden suoja-aikoja on kohtuullistettava sitomalla ne tekijöiden kuolinajan sijaan teoksen luomishetkeen. Tämä voi kuitenkin aivan hyvin tarkoittaa vaikka sitä, että suoja-aika olisi 100 vuotta teoksen luomisesta, mikä ei olisi olennainen muutos.

Ohjelman mukaan ”tekijöiden, kuluttajien ja välittäjien oikeuksille on löydettävä nykyistä toimivampi tasapaino”. Ohjelma ei kuitenkaan millään tavalla viittaa siihen ongelmaan, että satojen tuhansien suomalaisten päivittäiset kopiointi- ja fanikulttuuriharrastukset ovat laittomia ja kopioijia ahdistellaan kohtuuttomilla korvausvaatimuksilla.

Ohjelmassa korostetaan nimenomaan tekijöiden oikeuksia esimerkiksi suuryrityksiä vastaan. Ohjelmassa ei mainita sitä, miten tekijänoikeuden monopolivoima aiheuttaa jo lähtökohtaisesti haittaa kuluttajille, ja miten nämä ongelmat voitaisiin ratkaista.

Ohjelmassa todetaan, että ”tekijänoikeudet tarvitsevat suojaa myös jatkossa”. Vaikka Piraattipuoluekaan ei kannata tekijänoikeuksista luopumista kokonaan, vihreiden poliittisen ohjelman sanamuodot viittaavat lähinnä siihen, ettei puolueella ole haluja tehdä merkittäviä muutoksia tekijänoikeusjärjestelmään.

Vihreiden poliittisen ohjelman tekijänoikeuksia koskevat kohdat on jätetty sen verran epämääräisiksi, että puolueen piirissä työskentelevällä tekijänoikeustyöryhmällä on vielä liikkumavaraa vetää puolueen kantoja lähemmäksi piraattien ajatusmaailmaa. Työryhmä esittänee tarkemman tekijänoikeuskannanoton puolue-elinten hyväksyttäväksi vielä ennen vaaleja.

Vasemmistoliiton ohjelmaluonnoksessakin keskitytään lähinnä haukkumaan suuryhtiöitä. Puolueen suhtautuminen tekijänoikeuksiin ei käy kovin selväksi ohjelmaluonnoksesta. Toisaalta halutaan ”turvata luovan työn tekijöiden oikeudet omaan työhönsä”. Toisaalta ”tekijänoikeusjärjestelmässä etusijalla pitää olla ihmisten mahdollisuus päästä käsiksi tietoon ja kulttuuriin”. Ilmeisesti ihmisten mahdollisuus päästä vertaisverkkojen kautta käsiksi kulttuuriin ei kuitenkaan kuulu puolueen tavoitteisiin.

Patentit
Myönteistä on se, että vihreiden mielestä ”tietokoneohjelmistojen, geenien tai algoritmien ei pidä olla patentoitavissa”. Yleensä kehitysmaiden ahdinkoon myöntätuntoisesti suhtautuvat vihreät eivät kuitenkaan päätyneet kannattamaan esimerkiksi kehitysmaiden ahdinkoa lisäävien lääke- tai vihreän teknologian patenttien lakkauttamista.

Vasemmistoliiton ohjelmaluonnoksessa vastustetaan niin ikään ohjelmistopatentteja. Sen enempää sanottavaa patenteista puolueella ei ole.

Sananvapaus ja yksityisyys
Vihreät toteavat, että ”sananvapaus ja yksityisyyden suoja on turvattava kaikille myös Internetissä”. Heidän tavoitteensa jäävät kuitenkin tähän yhteen yleisluontoiseen lauseeseen, joten sillä tuskin tulee olemaan vihreiden politiikassa oleellista merkitystä.

Sananvapaus- ja yksityisyyskysymykset eivät ainakaan ole puolueohjelman perusteella vihreille millään tavalla keskeinen asia. Se on kyllä hyvin pääteltävissä vihreiden käytännön politiikasta jo muutenkin. Olivathan vihreät mukana hyväksymässä sormenjälkirekisterin käyttöönottoa viime kesänä ja hiljattain vihreä oikeusministeri Tuija Brax on kunnostautunut vaatimalla sananvapauden rajoittamista.

Ohjelmassa vaaditaan autoliikenteen valtakunnallista valvontaa tienkäyttömaksujen keräämiseksi (eikös meillä ole jo polttoainevero?), mutta vaaditaan samalla sen toteuttamista yksityisyyden turvaavalla tavalla. Mitenköhän sekin mahtaisi onnistua? On melko vaikeaa sovittaa yhteen auton omistajan tunnistamista edellyttävä maksujärjestelmä ja yksityisyyden suoja. Pääkaupunkiseudulle suunnitellun ruuhkamaksujärjestelmän yksityisyysongelmat jätetään ohjelmassa mainitsematta.

Vasemmistoliiton ohjelmaluonnoksessa todetaan, että ”Internetin ja uusien teknologioiden mahdollisuuksia on käytettävä ihmisten vapauksien lisäämiseen, ei kansalaisten kontrollin vahvistamiseen”. Tämä kuulostaa sinänsä hyvältä ja vasemmistoliitto onkin oppositioasemassa ollut vastustamassa niin Lex Nokiaa kuin sormenjälkirekisteriäkin. Tavoitetta ei kuitenkaan sen enempää selkiytetä, eikä ohjelmaluonnoksen perusteella ole mitenkään selvää, että puolue mahdollisesti hallitukseen päästessään jatkaisi yhtä myönteisellä linjalla.

Demokratia ja avoimuus
Ehkä vihreiden poliittisen ohjelman iloisinta antia on selkeä tuki suoremmalle demokratialle kansalais- ja kansanäänestysaloitteiden muodossa ja vaatimus lainvalmistelun avoimuuden parantamisesta.

Tulossa olevaa, demokratiaa halveksuvaa 3 %:n valtakunnallista äänikynnystä ei ohjelmassa mainita. Vihreät tukevat tätä ”puoluekentän pirstaloitumisen estämiseen” ja ”puolueiden nykyisiin voimasuhteisiin puuttumattomuuteen” tarkoitettua hanketta, mutta miksei tukea ilmaista poliittisessa ohjelmassa? Hävettääkö koko asia jo vähän vihreitä itseäänkin?

Vasemmistoliitto ei ole ottamssa kantaa vaaliuudistukseen eikä ylipäänsä demokratian kehittämiseen saati päätöksenteon avoimuuden lisäämiseen.

Tietoyhteiskunta
Vasemmistoliitto on ottanut avoimet ohjelmistot sydämen asiakseen.

Julkisten tietojärjestelmien on rakennuttava avoimien standardien varaan. Viranomaisten kanssa asiointiin tarvittavien ohjelmien tulee olla vapaasti saatavilla. Julkisen sektorin, erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalitoimen, kalliit ja keskenään huonosti yhteensopivat järjestelmät on yhtenäistettävä avoimia standardeja ja -ohjelmistoja hyödyntäen. Tietokoneohjelmistojen piilotetut, ja yhteiskunnallisesti huomattavan suuret, lisenssikustannukset on tehtävä julkisella sektorilla näkyviksi.

Lisäksi vasemmistoliitto vaatii aidossa piraattihengessä, että ”julkisin varoin tuetun tutkimuksen ja kehitystyön tulosten tulee olla julkisia”.

Vihreätkään eivät tällä saralla jää huonommiksi. He vaativat, että ”koulujen, kirjastojen, virastojen yms. tietojärjestelmissä on sitouduttava avoimiin standardeihin ja avoimiin rajapintoihin”.

Vihreät haluaa myös saada julkishallinnon tuottamaa tietoa vapaampaan käyttöön:

Kartta-aineistot, säätiedot, tilastot ja vastaava julkisin varoin tuotettu tieto tulee avata julkiseen käyttöön. Julkishallinnon ja julkisomisteisten organisaatioiden tuottamat julkiset tietovarannot tulee saada laadukkaina maksutta saataville verkkoon myös koneluettavassa muodossa.

Yhteenveto
Vasemmistoliiton poliittinen sihteeri Jussi Saramo hehkutti juuri blogissaan vasemmistolaista tietoyhteiskuntapolitiikkaa ja puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki korosti sen merkitystä jo viime syksynä. Näihin ulostuloihin nähden tavoiteohjelmaluonnoksen anti jää valitettavan laihaksi. Prioriteetit taitavat sittenkin olla ihan muissa asioissa? Vihreistäkään ei mitään kunnon tietoyhteiskuntapuoluetta näytä olevan tulossa.

Keskustan valmisteilla olevasta 28-sivuisesta, koko 2010-luvun kattavasta tavoiteohjelmasta ei löydy näistä aiheista mitään. Häpeällistä, että maan suurin puolue ei näe tietoyhteiskunnan tuloa vieläkään.

Piraattipuolueen ajamista asioista lähinnä avointen ohjelmistojen ja rajapintojen ilosanoma on rantautunut selkeästi sekä vihreisiin että vasemmistoliittoon. Näyttääkin siltä, ettei Piraattipuolueen tarvitse aivan vielä lakkauttaa itseään tarpeettomana!

Luovuus kielletty

Parin viikon takainen uutinen kertoo, kuinka YouTubessa suosituiksi tulleita Adolf Hitlerin elämän viimeisistä viikoista kertovasta Perikato-elokuvasta tehtyjä parodioita on alettu poistaa palvelusta. Videopätkissä on kyse elokuvan kohtauksesta, jossa Hitler raivoaa kenraaleilleen. Parodioissa kohtaukseen on lisätty tekstitykset, joiden mukaan Hitler raivoaa milloin Idols-kilpailun tuloksesta, milloin suosikkijoukkueen häviöstä, milloin poliittisesta epäonnesta.

Parodiat saivat olla useamman vuoden rauhassa. Nyt tuotantoyhtiö on valittanut, että ne loukkaavat tekijänoikeuksia ja alkanut vaatia niiden poistamista, mihin YouTube on suostunut. Tuotantoyhtiön arvio videoiden lainvastaisuudesta on todennäköisesti oikea. Vaikka parodia onkin suojattu monien maiden laeissa tai oikeuskäytännöissä, tuskin missään maassa sallitaan viiden minuutin elokuvakohtauksen käyttämistä sellaisenaan.

Perikato-parodioista monet olivat varsin hauskoja ja luovia. Ihmiset käyttivät niissä ilmaisunvapauttaan luodakseen toisen tekemän teoksen pohjalta jotain uutta ja viihdyttävää. Valitettavasti nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä sallii ilmaisunvapauden törkeän rajoittamisen. Tuotantoyhtiö voi päättää, että parodiat pitää poistaa netistä, vaikka on hyvin vaikea nähdä, mitä ihmeen haittaa näistä videoista olisi voinut olla. Todennäköistä ennemminkin on, että ne ovat lisänneet elokuvan suosiota.

Tekijänoikeuslakia pitäisi muuttaa siten, että luovan työn tekeminen toisen teoksen pohjalta olisi sallittua epäkaupallisessa tarkoituksessa. Tässä on kyse jo ilmaisun- eli sananvapaudesta. Jokaisella pitäisi olla oikeus ilmaista poliittinen tai muu mielipide taikka ihan vain tarjota ihmisille viihdettä käyttäen jonkun toisen teoksia oman luovan ilmaisunsa pohjana.