Kuka kehtaa vielä väittää että tuomioissa on suhteellisuudentajua?

Kolme päivää sitten Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa todistettiin taas, ettei Suomen oikeuskäytäntö ja oikeusasteiden tietotekniikan tuntemus ole kohdallaan. Kolmekymmentävuotias mies (jatkossa A) tuomittiin DC-hubien ylläpitämisestä 300 000 euron korvauksiin, neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen sekä menettämään tietotekniikkaa huomattavan rahallisen arvon edestä valtiolle. Tuomio sekä tuomilauselma ovat yhteensä 20 sivua, koitan tässä kirjoituksessa poimia sieltä omiin silmiin sattuneita seikkoja.

Heti sivulla kaksi osoitetaan että käräjäoikeudella ei ole tapaukseen liittyvät tietotekniset seikat hallussa; ”- – valmistanut luvatta kopioita musiikki-, elokuva-, ja peliteoksista ja saattanut luvatta valmistamiaan teoksia yleisön saataviin tarjoamalla niitä ladattavaksi tietoverkossa, joka on ollut DirectConnect -vertaisverkko siten, että hän on iIman oikeuden haltijoiden lupaa muuhun kuin yksityiskäytöön valmistanut kopioita edellä mainituista teoksista, jotka hän on saattanut yleisön saatavile pitämällä niitä tietoverkossa edelleen kopioitavana.”

DirectConnect-verkon toimintaperiaate perustuu siihen, että jaettava materiaali on käyttäjien omilla koneilla eikä DC-hubin palvelimella. Hubin ainoa tarkoitus on kertoa lataajalle, mistä hänen haluamansa tiedoston voi ladata eli toimia hieman perinteisen puhelinluettelon tapaan. Suurin osa tämänkaltaisista palveluista kuitenkin edellyttää, että jaat materiaalia tietyssä suhteessa pystyäksesi itse lataamaan sekä säilyttämään tunnuksesi palvelussa. Tämän seikan ei kuitenkaan tulisi raskauttavasti vaikuttaa tuomioon sillä A ei ole harjoittanut toimintaa ansaintatarkoituksissa eikä tiedettävästi olekkaan tienannut latin lanttia ylläpitämällä muun muassa suosittua Jakopiste-hubia.

Syyttäjä vaati vuonna 2007 tehdyn ratsian yhteydessä takavarikoidun tietotekniikan tuomitsemista rikoksentekovälineenä valtiolle. Takavarikoituihin tavaroihin kuului: keskusyksikkö, D-link-reititin, näyttö, hiiri, näppäimistö, Ciscon modeemi, kaksi verkkokaapelia, 432 Gt:n kovalevy, tietokone sekä toinen Ciscon modeemi. Syyttäjä jättää tyystin huomioimatta, että kyseisillä takavarikoiduilla laitteilla on varmasti harjoitettu myös muutakin kuin laitonta toimintaa ja että kovalevyillä sijaitsi varmasti A:n henkilökohtaisia sekä suurella todennäköisyydellä tärkeitäkin asiakirjoja. Käräjäoikeuden päätöksellä edellämainitut tavarat määrättiin valtiolle menetetyksi. Kuka siis korvaa A:lle hänen henkilökohtaisen kadonneen datansa? Uskon, ettei kukaan.

Vain muutama kuukausi sitten KKO teki ennakkopäätöksen, ettei kovalevyä tai muuta tietotekniikkaa voida tuomita valtiolle menetettäväksi rikoksentekovälineenä vaan kovalevyt sekä muut tarvikkeet (kuten näppäimistöt ja modeemit) tulee palauttaa laittoman materiaalin poistamisen jälkeen. Käräjäoikeuden päätös ei siis vastaa korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä, ja toivonkin että A valittaa päätöksestä Turun hovioikeuteen ja asia palaisi käsittelyyn.

Asianomistajat esittivät suuria hyvitys- sekä korvausmaksuvaatimuksia, joiden kokonaismääräksi muodostuu yli 300 000 euroa, muun muassa IFPI Finland ry esitti 2 029 471,40 euron korvausvaatimuksen, Teosto ry puolestaan vaati 217 075 euroa. Joillain asianomistajilla oli kuitenkin pysynyt pää viileänä, ja pienimmän hyvitysmaksuvaatimuksen esitti Suomen elokuvatuottajien keskusliitto SEK ry: 21 euroa. Käräjäoikeuden päätös kuitenkin pienensi hieman summaa, jonka A joutuu maksamaan, esimerkiksi SEK ry:lle määrättiin maksettavaksi vain 13 euroa korkoineen. Kaikista hyvitys- ja korvausmaksuista kuitenkin koostuu 307 450 euroa korkoineen, ja summa on täysin kohtuuton ja oletettavasti pilaa vasta 33-vuotiaan A:n elämän lopullisesti, sillä kenelläkään ei ole varaa maksaa tuon kaltaisia ”korvauksia” korkojen kera. Yksi kansalainen lisää sossun kortistoon.

Sivulla 7 toiminnasta pyritään antamaan järjestäytyneen rikollisuuden kuva, vaikka todellisuudessa tämänkaltaisissa palveluissa on kyse vain siitä, että joku pukkaa palvelun päälle, ja ihmiset alkavat käyttää sitä samalla tavoin kuin käyttävät mahdollisesti muitakin vastaavanlaisia palveluita. Toiminnan järjestäytymisessä ei vain olisi mieltä, sillä ylläpitäjät harvoin tavoittelevat taloudellista hyötyä tai haittaa jollekin tietylle yhtiölle. ”Rikoksen aiheuttaman haitan ja vahingon arvioinnissa on lisäksi huomattava se oikeudessa riidattomaksi todettu seikka, että A:n ylläpitämäillä tiedostojenjakopalvelimila jaossa ollutta aineistoa on ollut mahdollsta levittää rajoitusetta myös muissa vastaavissa palvelimissa. A:n ylläpitämät tiedostojenjakopalvelut ovat olleet osa tällaisten palvelujen muodostamaa ketjua.” Lainaus antaa myös ymmärtää, että A laitetaan vastuuseen siitä että hänen perustamansa palvelun käyttäjät mahdollisesti ovat laittaneet A:n palvelun avulla saadun tiedoston jakoon muuallekin. Toisin sanoen häntä rangaistaan palvelunkäyttäjien rikkeistä. Mielenkiintoista onkin huomata, ettei yhtäkään palvelun käyttäjää ole saatettu oikeuteen.

”Edellä selostetun pohjalta asiaa punnittuaan käräjäoikeus päätyi ratkaisuun,
jonka mukaan A on tuomittava neljäksi kuukaudeksi vankeuteen.” Hyvitys- ja korvausmaksut sekä huomattavan määrän tietotekniikkaa menettäminen valtiolle ei riittänyt, vaan piti vielä määrätä neljä kuukautta ehdollista vankeutta, selvähän se. A:n koeaika päättyy loppuvuodesta 2012, hänet voidaan määrätä ehdottomaan vankeuteen, jos hän tekee koeaikana rikoksen.

Tähän väliin voidaan ottaa lainaus Iltalehden sivulta: ”Vastasyntynyt kuoli vessanpönttöön – Nuorelle äidille ehdollista”, ”Vastasyntyneen lapsensa vessanpönttöön jättänyt nuori äiti tuomittiin puolentoista vuoden ehdolliseen vankeuteen perjantaina. Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden mukaan alle 25-vuotias nainen syyllistyi törkeään kuolemantuottamukseen.”

Missä on suhteellisuudentaju? Kuolemantuottamuksesta saa puoli vuotta ehdollista vankeutta, mutta tekijänoikeusrikoksesta yli 300 000 euroa hyvitysmaksuja sekä neljä kuukautta ehdollista. Kuolemantuottamus on kuitenkin huomattavasti vakavampi asia, silloin joku kärsii teosta konkreettisesti, kun taas A:n tapauksessa ei voida todistaa haittaa tapahtuneen.

Käräjäoikeuden päätöksellä A velvoitetaan suorittamaan seuraavat hyvitysmaksut;
*Teosto ry/NBC 29 375 euroa
*IFPI Finland ry:lle 274 504 euroa
*SEK ry:lle 13 euroa
*Paramount picturesille 939 euroa
*Centyry Fox Filmille 94 euroa
*Universalille 951 euroa
*Warner brosille 38 euroa

Yhteensä tämä tekee aiemminkin mainitsemani 307 450 euroa korkoineen, lisäksi pitää muistaa, että A on velvoitettu myös maksamaan oikeudenkäyntikuluja 3 000 euroa.

Tekijänoikeuslakia tulisikin pikaisesti muuttaa ja kopioiminen yksityiseen käyttöön laillistettava. On aivan turha koittaa kitkeä asiaa, jota tapahtuu joka tapauksessa laeista piittaamatta. Yhteiskunnan tulisi muuttua ja lainsäädännön seurata aikaa, mutta tekijänoikeuslain perustana on kuitenkin vuonna 1961 säädetty laki, jota on pikkuhiljaa muutettu ja lähinnä tiukennettu. Ihmisten elämien pilaaminen kohtuuttomilla korvausvaatimuksilla tulee lopettaa.

”Muista äänestää ensi vaaleissa oikein. Tai edes äänestää.”

Piraatit viihtyivät nakukympissä

Piraattipuolueen kaksipäinen joukkue osallistui 2010 Nakukymppiin. Kansan vaaliliitto oli haastanut kaikki eduskunta-, sekä pienpuolueet mukaan mutta vain heidän sekä piraattien juoksijat olivat uskaltautuneet paikalle.

Piraatit pääsivät maaliin täydet kierrokset juostuina, neljännelle sijalle ylsi joukkueestamme Oskar Elmgren. Kunniakkaasti koko matkan suoritti myös Timi Wahalahti. Vaaliliiton kaksi juoksijaa jaksoivat matkaa noin 1/6 ensimmäisestä kierroksesta ja palasivat sen jälkeen lähtöpaikalle, kuitenkin osallistuttuaan onnistuneesti tapahtumaan.

Piraattitiimiin kuului myös kuvaaja jonka otoksia julkaistaan lisää hiukan myöhemmin.

Tapahtuma oli järjestetty talkoovoimin ja toimi todella mallikkaasti. Järjestäjät olivat iloisia sekä ystävällisiä, katsojat kannustivat kaikkia innokkaasti ja osallistujilla oli hyvä yhteishenki. Suuri kiitos kaikille järjestämiseen osallistuneille, lihasopan keittäjälle sekä etenkin puuhamiehelle joka jaksoi kahdeksatta kertaa organisoida ja tehdä tapahtuman mahdolliseksi. Toivomme että seuraavanakin vuonna tapahtuma saadaan järjestettyä ja että paikalle tulee suurempi edustus piraateista sekä muista puolueista!

Piraatit kiittämässä tapahtuman järjestäjää Aarne Heinoa.

Nakukymppi uutisissa;
Ess.fi ”Nakukymppi lähti juhannusperinteestä
Mtv3.fi ”Suomen oudot kesätapahtumat osa 2847: Nakukymppi, katso kuvat!

Purjeesta vuoden kolmas numero saatavilla

Purje on elänyt viimeaikoina hiljaiselossa mutta nyt vuoden kolmas Purje on julkaistu. Lehti on tuttuun tapaan saatavilla pdf-tiedostona, sekä hieman myöhemmin julkistettavana selainlehtenä.

Uudessa lehdessä muun muassa käsittelemme ohjelmistopatenttien haitallisia vaikutuksia, esittelemme ruotsalaisen piraattinuoren Victoria Westbergin, ja arvostelemme suomalaisen piraatteja käsittelevän teoksen Jokapiraatinoikeus. Kannattaa muistaa, että lehden kopioiminen, tulostaminen ja jakaminen on sallittua ja erittäin toivottavaa.

Uuden Purjeen julkaisun kanssa samaan aikaan saimme valmiiksi uudet uljaat kotisivumme jotka ovat Purjeen tyyliä mukailevat ja kunnioittavat. Sivulta löytyy aina uusin lehti ja kaikki numerot kattava lehtiarkisto. Uudet sivut palvelevat osoitteessa purje.fi

Hyviä lukuhetkiä Purjeen parissa!

PiraattiLAN 2.–4.7.

Juuri äsken julkaistiin Suomen piraattien ensimmäisen LAN-tapahtuman sivut!  Piraattilan järjestetään 2.–4.7. Helsingissä, Oulunkylän nuorisotalolla.

Luvassa on mm.

  • Konsolipelejä!
  • Verkkoräiskintää!
  • Kilpailuja!
  • Tanssipelejä!
  • Elektroniikkatyöpaja!
  • Piraattien oma kahvila: Hoist the Coffee!

Konepaikka tapahtumaan maksaa 22,00 EUR (varattuna ja etukäteen maksettuna), sisäänpääsy ja WLAN verkon käyttöoikeus 5,00 EUR (ilman konepaikkaa)

Seuraa Piraattilanien virallista sivustoa ja puolueen blogia, jotta saat tiedon lipunvarauksen aukeamisesta. Paikkoja on vain 72 joten nopeus on valttia!

Toivottavasti tavataan laneilla! Ja jos jollekkin jäi epäselväksi niin sivulle pääsee osoitteesta http://piraattilan.org

Piraatit tekijänoikeusseminaarissa

Keskiviikkona 28.4. järjestettiin koko päivän kestänyt tekijänoikeusseminaari Tennispalatsissa. Seminaari oli kolmas luokkaansa, aiemmin eikä nytkään Piraattipuoluetta ollut kutsuttu, mutta saimme kuitenkin kaksi Purjeen edustajaa paikalle. Seminaarin rahoittajana oli ainakin juontajan kiitosten mukaan opetusministeriö, Finnkino ja lukuisia muita yrityksiä.

Tapahtuma alkoi valtiosihteeri Riina Nevamäen avaussanojen saattelemana. Puheessaan hän totesi vain parisataa kulttuurin tuottajaa pystyvän tekemään alan töitä täyspäiväisesti niin, että heillä on myös varaa elää. Nevamäen mukaan luovat alat pitäisi saada paremmin mukaan markkinatalouteen.

Tämän jälkeen alkoi seminaarin varsinainen osuus ensimmäisellä aiheella ”Kannattaako kauppa verkossa?” Teeman avasi Lyhdyn (Luovan työn tekijät ja yrittäjät) Lauri Kaira, jonka puheessa korvaan särähti seuraava lausahdus: ”Yhdellä coca-cola tölkillä ei voi juottaa koko ravintolaa, mutta yhtä CD-levyä voi kuunnella kotona, autossa ja soittaa discossa.” Häneltä jäi kuitenkin mainitsematta, että discossa levyn soittamisesta tulee maksaa teostomaksu, joka perustuu soitettujen kappaleiden määrään, eikä näin soittamisesta tulleita tuloja voida kohdentaa oikeille tekijöille. Herra Kairan mukaan tekijänoikeus luo perustuslain omaisuuden suojaa.

Pääsimme myös kuulemaan hiukan verkkokaupparatkaisuista ja niiden toteuttamisesta, ja esitelmän pitänyt Marko Alanko totesikin osuvasti: ”Levy-yhtiö omistaa artistit.” Puheessa toistui usein ja painotettuna sana laillisuus, joka joissain määrin haittasi esityksen ymmärrettävyyttä. Hänen edustamansa SecuryCast-yritys julkaisee lokakuussa Suomessa täysin uuden sähköisen lukulaitekonseptin suuren kauppaketjun kanssa. Heiltä on myös tulossa lähiaikoina palvelu, jonka avulla saa soittolistat Facebookiin. Enempää kuitenkaan tästä tulevasta palvelusta ei valotettu.

Universal Musicin Mikko Haapala kertoi hiukan heidän tulevasta palvelustaan, joka myy valmiiksi luotuja soittolistoja, ja Nokiakin tulee kuulemma hankkeeseen mukaan myöhemmin, kunhan heidän sovelluspuolensa saadaan ensin kuntoon. Lisäksi Haapala mainitsi hiukan Vevo-nimisestä palvelusta, jossa eri levy-yhtiöt ja YouTube mukana ovat mukana. Käyttäjät eivät voi lisätä Vevoon itse materiaalia, mutta levy-yhtiöt voivat tarjota musiikkivideoitaan siellä. Palvelu mahdollistaa myös online-streamauksen.

Seminaarin alussa ja keskipäivällä oli sämpylä- ja kahvitarjoilu ja lopussa lisäksi hiukan tukevampi ateria. Juontaja totesikin: ”se on tekijänoikeusrahoitteinen sämpylä.” Seminaarin puolivälissä ja lopussa meitä oli viihdyttämässä Tommi Lindell, joka esitti kaksi kappalettaan. Niiden jälkeen ei jäänyt mietityttämään se, miksi hän omien sanojensa mukaan saa niin vähän keikkoja.

Seminaarin toisen osan aiheena oli ”Tekijän oikeus menestyä”. PRH:n (Patentti- ja rekisterihallitus) Mika Waris puhui immateriaalioikeuksista digi- ja verkkoympäristössä. Hänen puheessansa kuitenkin puututtiin myös hieman tiedostonjakoon lauseella: ”on lukuisia tutkimuksia, joissa todistetaan laittoman lataamisen ja jakamisen aiheuttavan huomattavia taloudellisia menetyksiä.”

Paikalle oli kutsuttu myös ohjaaja Timo Koivusalo, joka vaikutti olevan aidosti huolissaan tekijänoikeuskorvauksistaan: ”Mua alko nyt huolettamaan se, että elokuvat ja muut menee sateelliittien kautta, niin mitä jos ne ukkelit sieltä tulee maahan niin kuka maksaa tekijänoikeudet? Sen takia tekijänoikeuksia tulisi laajentaa.” Ohjaaja Koivusalo väläytti vielä sanomalla koskien elokuvansa ilmaisjakelua: ”Jos saamme kaikki elokuvantuottamiseen tarvittavat henkilöt kuten näyttelijät, muusikot, lavastajat ja valomiehet mukaan tekemään elokuvaa ilmaiseksi, niin olen valmis myös elokuvani julkaisemaan ilmaiseksi” Kaikki vain hänelle nyt työhakemuksia kirjoittamaan!

Seminaarin loppupuolella saatiin todistaa myös nettipiratismin vastaisen kampanjan lanseeraamista. (Ainakin sen mukaan, mitä kuulimme ja näimme, kampanja tulee luultavasti olemaan täysi floppi.) Kampanjan yksi puuhamies Arto Alaspää mainitsi ACTA:nn ja piti sitä hyvänä asiana. Itse kampanjaan liittyen sitten kerrottiin opetusministeriön olleen päärahoittajana ja usean teleoperaattorin sekä tekijänoikeusyhdistyksen olevan mukana kampanjassa.

Esittelyn mukaan kampanjalla haluttiin tarjota porkkanaa kepin sijasta, ja nuoria lähestytään järkitiedolla mutta vanhempia tunnemielellä. Kampanjaan on saatu artisteja mukaan, ja se tulee jalkautumaan festareille sekä muihin tapahtumiin. Kampanja-aika on yksi vuosi, ja siihen sisältyy ilmeisesti nuorille suunnattuja videoita, jotka tuntuvat olevan tehty huumorimielessä, ammattitaidottomasti ja niistä tuleekin mieleen Suomen 1980-luku. Kampanjan videot löytyvät osoitteesta http://widenation.fi

Tiivistelmänä seminaari oli täynnä toisiaan myötäileviä vahvoja tekijänoikeuksia puolustavia henkilöitä. Purjeen kaksi edustajaa, allekirjoittanut ja piraattiaktivisti Tero Inha, aiheuttivat jonkin verran hämmennystä osallistumalla yleisökeskusteluun. Toivomme saavamme seuraavana vuonna kutsun suoraan, ettei tarvitsisi ilmoittautua erikseen median edustajina.