Raportti Teoston syysseminarista ”Sisältöä elämään – ja verkkoon”

Musiikin tekijöiden ja kustantajien tekijänoikeusjärjestö Teosto järjesti syysseminaarinsa Finlandia-talolla torstaina 10. päivä. Muutaman tunnin seminaarin teemana olivat erityisesti sosiaalinen media ja user generated content (UGC) eli kulttuuriteosten käyttäjien itse nettiin lataamat sisällöt. Käytännössä aihetta käsiteltiin aamupäivän mittaan useiden lyhyiden puheenvuorojen ja esitelmien avulla.



(Klikkaa suuremmaksi.)

Saavuttuani paikalle pidin vähän outona, että sosiaalisen median seminaarissa olin nähtävästi ainut, jolla oli läppäri esillä. Näin yhden tutun merkinneen Foursquaressa sijainnikseen Finlandia-talon ja taisin olla ainut, joka oma-aloitteisesti kirjoitti tapahtumasta Twitteriin.

Ohjelma muuttui hieman tuosta vanhasta rungosta, ja Googlen kannoista saapui kertomaan Anni Ronkaisen sijasta Ari Ojansivu. Olen linkannut tekstissä joihinkin puheenvuorojen diaesityksiin. Suunnittelutoimisto N2:n strategi Riku Vassinen veti semman todella hyvin, ja seuraavassa tiivistelmäni esityksistä.

Intron jälkeen ensimmäisen puheenvuoron piti konsultti Jari Muikku Digital Media Finlandista. Hän esitteli yleisölle user generated contentin käsitteen ja selitti tekijöitä, jotka saavat ihmiset tuottamaan remix-kulttuuria nettiin. Tekijöiden, palveluntarjoajien ja teosten käyttäjien välillä on paljon erilaisia sosiaalisia ja kaupallisia intressejä, ja tulee muistaa, ettei UGC:ssa kyse ole vain harrastelijoiden kiinnostuksesta.

En todellakaan odottanut näkeväni Teoston seminaarissa Hitler saa tietää -videota tai Pink Floydin ja Bee Geesiä yhdistelevää mash-uppia, mutta näin kävi. Lasketaankohan seminaari julkiseksi esitykseksi…

Korkeimman oikeuden esittelijäneuvos Kristiina Harenko kertoi sen jälkeen lyhyesti siitä, mitä laki sanoo tekijänoikeudella suojattujen teosten uusiokäytöstä ja levityksestä. Esimerkiksi suuren joukon yhdessä tekemien teosten käyttöä vartenhan pitäisi oletuksena kysyä kaikkien tekijöiden lupa, mutta tätä harvoin esimerkiksi mash-uppien YouTube-levityksessä näkee.

Erityisesti isyysoikeus saattaa mahdollisesti kokea jonkinlaisen mullistuksen lähiaikoina, sillä tekijän nimi tulee mainita esityksen yhteydessä alan hyvän tavan mukaisesti, mutta jos nettivideoiden levityksessä alan tavaksi muodostuu vuosien mittaan se, että kansalaisten tekemissä jälkiperäistuotoksissa (derivative works) ei mainita lähteitä, niin tämä saattaa muodostua uudeksi laintulkinnaksi. Harenko oli sitä mieltä, että vanha luova ala pääsee kyllä osalliseksi uudesta digiympäristöstä ja sen liikemalleista ilman lakimuutoksiakin, kunhan vain lähtee ennakkoluulottomasti mukaan. Muutos olisi siten pikemminkin hallinnollinen eikä lainsäädännöllinen.

Googlen toimialajohtaja Ari Ojansivu valisti yleisöä ihmisten netinkäyttötottumuksista ja erityisesti YouTubesta, joka on Suomen suurin musiikkipalvelu, vaikkei sitä ole Suomessa vielä edes lisensoitu. Mielenkiintoista oli kuulla esimerkiksi Ciscon arviosta, että nykyään 40 % internetliikenteestä koostuu videoista. Hämmästyttävä oli myös tutkimustulos, että 17 % keski-ikäisistä ja eläkeläisistä on katsonut elokuvan aluista loppuun netissä.

Videoiden käytön hurjan sosiaalisuuden lisäksi hän painotti myös tekijöiden ja esittäjien uutta mahdollisuutta päästä maailmanmaineeseen. Esimerkiksi Britain’s Got Talent -kykyjenetsintäohjelmasta suosioon noussut Susan Boyle olisi arvioitu jääneen vain kansalliseksi laulajatähdeksi ilman videoiden internetlevitystä .

Googlella on uskomaton määrä dataa käytettävänään, josta voidaan hyötyä liikemallien suunnittelussa. Pelkästään YouTube voi antaa esiintyjille ja tekijöille niin laajat ja monipuoliset tiedot yleisöstä, että monet bändit suunnittelevat nykyään kiertueita pelkästään katsoja-analytiikan perusteella. Hurjaa YouTubessa on myös videomateriaalin määrä – sitä kun ladataan palveluun 48 tunnin edestä joka minuutti!

Ei-kaupallinen harrastelijasisältö kiinnostaa myös Yleisradiota. Internetpäällikkö Jari lahti kertoi, miten YleX esittelee demoja Uuden musiikin iltavuorossa, miten muutama ammattikuvaaja ei voi pärjätä uutistarjonnassa crowdsourcingille ja miten YLE ottaa mieluusti vastaan harrastelijakuvamateriaalia. Ja sosiaalisessa mediassa ison mediatalonkin täytyy nöyrtyä. ”UGC:ssä broadcasterilla ei ole mitään erityisasemaa kaveripiiriin verrattuna”, Lahti muistutti. ”Median pitää ansaita relevanssinsa.” Nykyinen toiminta johtaa datan avautumiseen, ja hän pitääkin materiaalien laajaa käyttöä hyvänä asiana. Yhtenä menestyksenä mainittiin Elävä arkisto, ja miten Ylen aineistoja hyödynnettiin esimerkiksi Altervative Party -tapahtumassa.

MTV3:n internet- ja kuluttajaliiketoiminnan toimituspäällikkö Jyrki Huotari esitteli geokätköilyä, otti kaupallisemman asenteen käyttäjien itse luomaan sisältöön ja käytti esimerkkinä esimerkkinä Eat.fi-palvelua. Käyttäjät ja yleisö luovat vapaaehtoisesti paljon sisältöä, josta voidaan hyötyä kaupallisesti. Esimerkiksi Salattujen elämien Facebook-sivu on suurin Maikkarin televisio-ohjelmia käsittelevä sivu – fanikunnan ansiosta.

Olen itsekin säveltäjänä Opera by You -projektissa, ja oli hienoa nähdä crowsourcingin kiinnostavan Teosto-porukkaa niin paljon, että kutsuivat projektipäällikkö Päivi Salmen pitämään aiheesta esitelmän. Opera by Youssa oopperan suunnittelu säveltämisestä ja käsikirjoituksesta puvustukseen on ulkoistettu Wreckamovie-alustan avulla, ja tuotantoon on suositeltu ilmaisohjelmistoja. Kokeilu on ensimmäinen maailmassa. Valmis ooppera, Free Will, kantaesitetään Savonlinnan oopperajuhlilla heinäkuussa 2012.

Pelkästään erittäin mielenkiintoisen kokeilun lisäksi projektilla haetaan uutta yleisöä ja tartuntapintaa oopperaan. Nykyäänhän kävijät ovat keskimäärin yli 50-vuotiaita, ja entinen kuulijakunta on katoamassa. Ideana on, että oopperan tekeminen voisi innostaa myös yleisöksi. Osittain tämä uuden demografian saavuttaminen on jo saavutettu, sillä tavallisesti oopperassa käyvien enemmistö on naisia, mutta Opera by Youn tekijöiden enemmistö on miehiä.

Osallistujilla on paljon erilaisia motiiveja lähteä tekemään oopperaa vapaaehtoisesti, ilman palkkaa. Huomautettakoon kuitenkin, että ottaessaan osaa projektiin säveltäjä, valaisija, graafikko tai pukusuunnittelija luopuu taloudellisista oikeuksistaan: Savonlinnan oopperajuhlat julkaisee oopperan perinteiseen tyyliin, all rights reserved, tosin tekijäluettelosta tulee varsin pitkä.

Ehkä seminaarin kohokohdaksi ajateltu oli puolen tunnin paneeli ”Hyvä vai paha UGC?” – tekijöiden näkökulma, jossa keskustelivat musiikintekijä ja Rähinä Recordsin toimistusjohtaja Elastinen (Kimmo Laiho), musiikintekijä ja Pepe Deluxe -yhtyeen jäsen James Spectrum (Jari Salo) sekä säveltäjä ja Tampere Biennalen taiteellinen johtaja Olli Virtaperko, joka tunnetaan myös Ultra Bran laulajana.

”Oon luonut urani kyllä ihan tekijänoikeusrikkomusten pohjalta”, aloitti Spectrum. Paljon esimerkiksi hip hopissa käytetty samplaus on aina ollut laillisuudeltaan kyseenalaista. Suuremman suosion saavuttamisen jälkeen hoidettiin sitten uran alkutaipaleen materiaalien oikeudet kuntoon ja julkaistiin sitten uudet, laillistettu versiot. Byrokratia tai aiemminkin mainitut tekijänoikeuden hallinnolliset asiat tuntuvat olevan aika kova paikka. Uutta musiikkia tehdessään on kuulemma joutunut antamaan pätkän kaverille ”Tee tästä laillista!” -viestin kera. Sointuja ja melodiaa saa aina muokattua niin, ettei se vastaa liikaa jo jotakin olemassa olevaa, mutta se vaatii paljon työtä.

Jonkin verran keskustelua syntyi myös piratismista, mutta ei ainakaan näin poliittisen piraatin näkökulmasta mitään kovin huolestuttavaa. Levy-yhtiöiden vallasta Spectrum muistutti: ”Jos viet levyn meiltä, sä et vie meiltä vaan levy-yhtiöltä.” Piikittelyä levy-yhtiöiden toimintaa ja vanhoillisuutta kohtaan riitti muillakin keskustelijoilla.

Fintelligensistä tuttu Elastinen kertoi Rähinä Recordsin olevan Suomen suurin levy-yhtiö ja että YouTubessa 3 miljoonan katselukerran suomenkielinen musiikkikanava on jo kovaa näyttöä. Elastinen piti itseään enemmän käyttäjänä, userina, eikä niinkään erotellut itseään UGC:n ja nettifanituksen kohdalla vain tekijäksi tai esiintyjäksi. Hän ihmetteli, että miksi ihmeessä aikoinaan tuhlattiin resursseja CD-levyjen kopiosuojauksiin, kun sekin aika olisi voitu käyttää internetiin: nyt YouTube on Suomen suurin musiikkipalvelu, mutta suomalaiset tekijät eivät hyödy siitä. Jos saisi edes jotain siitä suurimmasta, niin se olisi mahtavaa. Elastinen suositteli esimerkiksi Spotifyta ja sanoi, että näin myöhässäkin on ehdottomasti parempi saada edes vähän kuin ei yhtään mitään. Rähinä Recordsin tuloista puolet tulevat digimarkkinoilta ja siitäkin jo puolet streamauspalveluista.

Virtaperko sai yleisöltä aplodeja useaan otteeseen lähinnä hyvin osuvilla kommenteillaan kulttuurin arvostuksesta ja kehityksestä. Tiede ja taide kasaantuvat yhteisestä panoksesta ja sitten yksilöt tekevät sen päälle rohkeita kokeiluja. Terveisiä meni myös Opera by Youlle siitä, että ammattisäveltäjän kajoaminen noiden kymmenien vapaaehtoisten työhön tekee materiaalista välttämättäkin lattean. Vähän irraleen kontekstista jäi väite: ”Tekijänoikeusrikkomusten kasauma luo ansaintalogiikan ytimen, tätä ei tule jättää huomiotta.”

Seminaarin viimeisenä esitelmänä Teoston tuotehallinta- ja online-päällikkö Jani Jalonen ja tutkimuspäällikkö Ano Sirppiniemi esittelivät tutkimustietoa musiikinkäytöstä internetissä ja esittivät sen jälkeen ehdotuksensa siitä, miten järjestelmää pitäisi kehittää. Jonkinlaisena ideaalina haettiin loppukäyttäjälle esimerkiksi ehdottoman helppoa lisensointijärjestelmää, jossa laajasta katalogista voisi pientä maksua vastaan saada käyttöönsä musiikkia vaikkapa omia YouTube-videoita varten.

Tutustukaa ihmeessä itse tarkemmin matskuissa mainittuihin tutkimuksiin, vaikka ne oletuksiltaan ja kysymyksenasetteluiltaan olisivatkin kyseenalaisia. En pysty tässä kaikkea erittelemään. Itseäni jäi esimerkiksi häiritsemään se, että kyselyissä eroteltiin musiikin kuuntelu netistä ja kännykällä, koska näin streamauspalveluiden suosion jo noustua moni kuuntelee musiikkia juuri netistä, kännykällä. Nämä eivät sulje toisiaan pois.

Puheenvuorossa esiteltiin monipuolisesti erilaisten musiikkipalveluiden kuten Spotifyn, YouTube ja The Pirate Bayn eroja käyttäjien ikäjakaumissa. Jopa Grooveshark mainittiin. Muita mainittuja tutkimustuloksia ja huomioita:

  • Musiikinkuluttajat, jotka käyttävät älypuhelimia, tuntevat paremmin musiikkipalveluita, kokevat kuuntelevansa enemmän musiikkia ja käyttävät enemmän rahaa musiikkiin.
  • YouTube on suosituin musiikkipalvelu ja 2,5 miljoonaa suomalaista katsoo YouTubesta erityisesti musiikkia. Palveluun ladatuista videoista yli puolet on käyttäjien omaa tuotantoa – musiikista yli puolet on muiden tekemää.
  • 8 prosenttia ikäluokasta 18–30 vuotiaat sanoi julkaisseensa YouTubessa musiikkia sisältäviä videoita.
  • YouTuben käyttäjät kokivat olennaisiksi musiikkipalveluiksi soittolistat, mahdollisuuden nähdä muiden käyttäjien kanavia, ajan tasalla pysymisen ja uusien bändien löytämisen.
  • YouTuben käytössä koettiin epäselväksi erityisesti tekijänoikeusasiat. Tämä muodostaa monille suuren kynnyksen videoiden lataamiseen palveluun.
  • Ehdotus laillisen musiikkikirjaston (tai ”musapankin”) kehittämisestä nosti kysymyksiä aidosta valintamahdollisuudesta ja siitä, löytyisikö sieltä muutakin kuin valtavirtamusiikkia.
  • ”50 % of the inernet users in USA are creating content to internet in 2012” (emarketer)
  • ”25 % of content will be user generated in 2012” (Nokia)

Oli varsin rohkaisevaa nähdä tällainen halu tehdä musiikin käytöstä mahdollisimman helppoa. Ratkaisuehdotuksia esitettiin niin jälkiperäisteosten tekijöiden, sisältöjen oikeudenomistajien ja palveluntarjoajien huoliin. Kaikki tuntuvat ratkeavan, jos saataisiin aikaan toimiva kuluttajalisenssi, jolla saa hoidettua kaikki oikeudet kerralla kuntoon ja että lisenssien ostaminen integroidaan osaksi viihdealustoja.

”Musabisnes ei oikeasti ole tehnyt musan käyttämisestä helppoa”, Jani Jalonen muistutti. ”Musiikkibisnes ei ole aina tehnyt laillista käyttämistä helpoimmaksi vaihtoehdoksi.” Esimerkkinä toimi kuuluisa Sonyn paljon mainostettu ja paljon maksanut CD-kopiosuojaus, joka lopulta ohitettiin huopakynällä. Jalonen jatkoi, ettäd digitaalinen ympäristö on kiehtova, mutta se on syntynyt jopa musiikkibisneksestä huolimatta. Nyt olisi aika lähteä mukaan…

Teoston hallituksen puheenjohtaja, pitkän linjan musiikintekijä Kim Kuusi päätti seminaarin toteamalla, että UGC on lainsäädännöllisesti helppo mutta hallinnollisesti vaikea asia. ”Työ kaatuu juuri Teoston niskaan. Meidän tehtävä on pitää huoli siitä, että ammattimainen musiikintekeminen on mahdollista Suomessa.” Musiikin käyttö on räjähdysmäisesti lisääntynyt ja Kuusi esitti huolen siitä, että miten tehdä musiikin käyttö mahdollisimman helposti myös niin, että tekijät saavat siitä rahaa. Teostolla olisi kuitenkin tämän ratkaisun löytämiseen hyvät puitteet, sillä heillä on jo maailmanlaajuinen sopimusjärjestelmä sekä tietoa siitä, mitä musiikkia käytetään ja kuunnellaan. Viimeinen toive oli, että user generated contentille keksittäisiin vihdoin jokin suomenkielinen ilmaisu.

Yhteenvetoa ja kommenteja

Seminaari user generated contentista oli tietenkin nyt hyvin paikallaan, vaikka esitelmien fokus heilahtelikin paljon. ”Tämä oli ylivoimaisesti suosituin Teoston seminaareista. Teoston on selvästi ajan tasalla ymmärtäessään, mikä tällä hetkellä on ajankohtaista”, sanoi Kuusi vielä seminaarin päätöspuheenvuorossaan. Innokkaasta ja positiivisesta lähestymisestä huolimatta joudun toteamaan Teostolle, että ei tässä nyt aivan ajan tasalla olla, sillä UGC on jo vanha juttu. Tekijänoikeudella suojatuista (musiikki)materiaaleista tehtyjä jälkiperäisteoksia ja erityisesti muiden tekemien teosten levittämistä on harrastettu aina, mutta internet tarjoaa nykyään vain toiminnalle uuden tehokkaan alusta. Tai ei oikeastaan ihan uudenkaan, koska internet on jo teknologiana yli 40 vuotta ja julkisena palveluna yli 20 vuotta vanha. On harmillista, että näihin muutoksiin herätään vasta siinä vaiheessa, kun tarjonta ei mitenkään vastaa enää kysyntää ja kulttuurin ”mustat markkinat” ovat jo syntyneet. Edistystä ei auta myöskään suora ja epäsuora fanien, asiakkaiden sekä palveluiden kiusaaminen oikeusteitse.

Seminaarissa oli kuitenkin hämmästyttävän eteenpäin katsovaa sisältöä, ja kokemus vahvisti osaltani, että näillä vanhoilla tekijänoikeusorganisaatioilla on lopulta yllättävän paljon samoja tavoitteita piraattien kanssa, mutta prioriteetit ja keinot eroavat. Vai johtuisiko tämä mielikuva kenties siitä, että seminaari ei ollut niinkään PR-tilaisuus ja puhujina oli paljon muita kuin tekijänoikeusjärjestöjen palkattuja lakimiehiä? Ei mitään mainintaa tiedostonjakamisen pahuudesta, sensuurista, oikeusjutuista, …

Lisäksi tekisin huomion, että on hurjaa ajatella, että myös villin tiedostonjakelun vastainen taistelu on johtanut teknologiseen kehitykseen. Esimerkiksi YouTube on tehnyt uskomattomia harppauksia sisällön tunnistamisessa ja käsittelyssä juuri tekijänoikeusteollisuuden paineen alla. Jonkinlaista kultaista reunaa tässäkin pilvessä, vaikka lähtökohdat olisivatkin väärät. Internet on mullistanut kulttuurin, talouden ja kulttuuritalouden niin nopeasti, että mukana on kieltämättä vaikea pysyä, ja niin lainsäädäntö, bisnesmallit kuin kansalaisten mielikuvat harvoin perustuvat nykyaikaiseen tietoon kulttuurialalta.

Tietämättömyyden ja ennakkoluulojen vastineeksi tarvitaan raakaa dataa reaalimaailmasta. Olen henkilökohtaisesti monesti yliarvioinut kansalaisen netinkäyttöä ja kompetenssia. Toisaalta tuntuu, että poliittinen päätöksenteko ja bisnessuunnittelu on jäljessä ja pyörivät suurilta osin viime vuosituhannen tiedoilla. Teosto on nyt selvästi ottanut hienon askeleen eteenpäin, mutta työtä on vielä tehtävä.

Lähettäisin siis terveisiä, että Teosto ja verrattavat ryhmät toisivat keskustelun internetiin, vaikka sinne sosiaaliseen mediaan, josta niin paljon puhuttiin. Tällä hetkellä Twitterin hakusanalla #tekijänoikeus löytyy lähinnä tekijänoikeusneuvoja opettajille ja TTVK:n mollaamista. Myös hashtag #Teosto on käytössä, mutta seminaarissa ei lopulta kehotettu ketään viemään keskustelua nettiin.

Koska katse on nyt selvästi tulevaisuuteen ja seminaarissa kehotettiin hyvin laaja-alaiseen keskusteluun, niin eiköhän kaikki nyt kommentoida, miten musiikin saatavuutta voitaisiin kehittää ja internetiä hyödyntää paremmin. Palautetta ja ehdotuksia pyydettiin lähettämään suoraan osoitteeseen teosto@teosto.fi. Teosto löytyy myös Facebookista.

Kunpa lait olisivatkin samat netissä ja sen ulkopuolella

Taas tätä.

TTVK, IFPI ja kumppanit yrittävät saada käräjäoikeuden määräämään, että internetoperaattori Elisa estäisi asiakkaidensa pääsyn The Pirate Bay -tiedostonjakopalveluun. Kaikki tämä vaiva (ja luovan alan rahat), vaikka estot voidaan kiertää vaivatta, ja esimerkiksi Tanskassa TPB:n blokkaamisen jälkeen palvelun käyttäjämäärä vain nousi.

Tehdään näin alkuun selväksi, mitä TPB tekee ja mitä se ei tee. The Pirate Bay on indeksointipalvelu ja hakukone – kuten Google. Aiemmin TPB:n ohjasi lataajan torrent-tiedostojen avulla muiden käyttäjien luokse, joilta haluttu tiedosto löytyi. Nykyään palvelu viittaa vain tiedostoihin, ja seurantapalvelin on kuopattu. Käyttäjien keskenään jakamia tiedostoja ei ole missään välissä The Pirate Bayn omilla palvelimilla.

The Pirate Bayn oikeusprosessi on Ruotsissa vielä kesken, eikä sivuston toimintaa ole todettu Suomessa laittomaksi. TPB ei enää edes tarjoa sitä palvelua, josta sitä alunperin oikeudessa syytettiin.

Sivuston estämisvaade aiheutti jälleen kerran sananvapauskeskustelun. Sananvapaus on kuitenkin yksi huonoimmista tiedostonjakoargumenteista, vaikka suuri osa eri kommenttipalstojen kinastelusta ja ihan perinteisten yksisuuntaisten tiedotusvälineidenkin jutuista siihen keskittyykin. Näin piraattiaktiivin näkökulmasta keskustelun ongelma näyttää lähinnä olevan, että luullaan piraattien olevan sitä ja tätä mieltä – ihan kuin kyseessä edes olisi yksi täysin homogeeninen, samaa mieltä oleva ryhmittymä.

Yritys estää pääsy jollekin internetsivustolle on paljon vakavampi tapaus kuin ”pelkkä sananvapausasia”. Piraattipuolue puolustaa yksityisyydensuojaa ja viestintäsalaisuutta, ja tähän kuuluu olennaisesti viestinviejän – tässä tapauksessa Elisan – riippumattomuus. Puolueen tavoitteet eivät ole oudot: vaadimme, että valtiot ja yksityiset tahot eivät yritä kontrolloida nettiä ja siellä tapahtuvaa tiedonvälitystä eri tavalla kuin offline-viestintää.

Jos pidät The Pirate Bayn kaltaisen palvelun sensurointiyritystä harmittomana, niin mietipä vertailun vuoksi, miten postiliikenne toimii. Kyllähän internetissä ja sen ulkopuolella pitäisi päteä samat lait. Sähköposti, fyysinen kirje ja bittorrent-protokollan alainen yhteydenotto toiseen käyttäjään ovat samanarvoisia, henkilökohtaisia ja kirjesalaisuuden piiriin kuuluvia viestintätapoja. Rick Falkvingeä mukaillen tällä hetkellä tilanne on seuraavanlainen:

Kirje: Minä päätän, kirjoitanko omat tietoni kuoreen tai sen sisälle.
Internet: Lähetystiedot tallentuvat palveluntarjoajalle, joka Suomessa joutuu arkistoimaan niitä 12 kuukautta.

Kirje: Kun lähetän kirjeen, minun ei tarvitse ilmoittaa siitä kenellekään, eikä mikään etujärjestö, yhtiö tai hallitus voi vaatia minua niin tekemään.
Internet: EU:ssa vaaditaan palveluntarjoajia tallentamaan koko ajan enemmän tietoa käyttäjistään ja säilyttämään niitä kauemmin. Vanhat tekijänoikeusjärjestöt haluavat internetoperaattorit valvomaan käyttäjiensä tekemisiä.

Kirje: Postivirkailija ei tiedä eikä saa tietää, mitä lähetän.
Internet: Internetoperaattori pystyy käytännössä (joskin ei aukottomasti) erittelemään tietoliikennettä sen tyypin perusteella, ja nytkin TTVK arvelee: ”Operaattori pystyisi varmasti jakamaan sivulta laittomat ja lailliset tiedot.”

Kirje: Kirjesalaisuus on loukkaamaton. Kirjeeni saa avata vain poliisi, ja sekin vain, kun kyseessä on vakava rikos ja minuun on kohdistettu ennakkoepäilys. Ei hakuammuntaa.
Internet: Jopa Gramexin kaltaiset yksityiset järjestöt ovat olleet mukana ratsioissa.

Kirje: Jos otan osaa rikolliseen toimintaan kirjeitse, niin kynää, paperia tai muita työvälineitäni ei takavarikoida.
Internet: Poliisi voi takavarikoida tietokoneen, jota on käytetty tiedostojen levittämiseen tai lataamiseen. Tekijänoikeusjärjestöt ovat omineet takavarikoituja tietokoneita.

Hyväksyisitkö, että yksityisten etujärjestöjen painostuksesta postilaitoksen pitäisi lukea läpi jokaisen kirjeen osoitetiedot ja pysäyttää tiettyyn paikkaan menevät kirjeet? Tällaisen käytännön puuttuminen ei johdu siitä, etteikö sitä olisi voitu ennen tietoliikenteen digitaalista murrosta toteuttaa, vaan siksi, että meillä kunnioitetaan yksityisyydensuojaa.

Kiinalainen sananlasku:
”Kun muutoksen tuulet puhaltavat, toiset menevät suojaan ja muut rakentavat tuulimyllyjä.”

Tässä tapauksessa sieltä suojasta yritetään ampua muiden tuulimyllyt kumoon, eikä välitetä, jos joku jää alle.

Piraattien Assembly-ryhmätilaus!

On taas sen aika!

 

Piraatit ovat perinteisesti ottaneet yhdessä osaa Assembly-tapahtumaan. Digitaalisen kulttuurin festari järjestetään tänä vuonna torstaista sunnuntaihin 4.–7.8. Hartwall Areenalla, ja kuten tavallista, partyt ovat käynnissä kellon ympäri!

Piraateilla on ollut menestystä erilaisissa peli-, musiikki-, grafiikkakilpailuissa, ja olemme järjestäneet assyjen aikaan paljon omaa aktiviteettia. Myös tapahtuman seminaarit ovat usein olleet hyvin mielenkiintoisia piraattiagendasta kiinnostuneille. Esimerkiksi kesällä 2010 Assemblyilla esitelmiä pitivät Electronic Frontier Foundation EFF:n hallituksen puheenjohtaja John Buckman ja The Pirate Bayn perustaja ja Flattr-mikromaksupalvelun kehittäjä Peter ”brokep” Sunde. Ehtivätpä miehet piraattienkin haastateltaviksi.

Vielä on huomiseen asti aikaa ilmoittautua Piraattinuorten ryhmätilaukseen tosin vara- ja peruutuspaikkoja voi kysellä vielä jälkikäteen.

Osallistumisohjeet lötyvät täältä:
http://assembly.steptail.com/assembly2011_tietoja.php

Facebook-tapahtuma:
http://www.facebook.com/event.php?eid=153421214724562

Keskustelua irkissä: #assembly @ irc.piraattipuolue.fi

Tilauksesta vastaa Oliver ”Zele” Molini, jonka puoleen voi kääntyä kaikissa ryhmätilausta koskevissa asioissa. Käytännön järjestelyitä paikan päällä hoitaa myös Piraattinuorten varapuheenjohtaja Joonas Mäkinen. Mietitytti mikä hyvänsä, heihin voi ottaa yhteyttä:

oliver@steptail.com
joonas.makinen@piraattinuoret.fi

Piraattinuorten ryhmätilaukseen osallistuvat saavat hyvät paikat katsomossa hyvässä seurasssa ja pääsyn piraattien jääkaapille. Älä jätä väliin, ja ota kaverikin mukaan!

Sairasta vastakkainasettelua

Kun ihminen oppii jotakin, hän asettaa vanhoja ja jo ennestään tuttuja käsitteitä erilaisiin kategorioihin. Nykyiselle älyllisen kehityksen tasolle ei olisi päästy, ellei samankaltaisia asioita olisi voitu ryhmitellä yhteen ja tunnistaa syy–seuraussuhteita. Ihmisellä on kuitenkin valitettavasti tapana pitää kynsin hampain kiinni jo muodostetuista yhteyksistä, ja asioiden uudelleenryhmittely koetaan vaikeaksi ja epämukavaksi.

Tämä on politiikan suurin ongelma. Ihmisen muutoshaluttomuuden vuoksi jokainen kehitysehdotus koetaan oletusarvoisesti uhkaavana, päätökset tehdään myöhässä ja ennakkoluulot estävät meitä tekemästä yhteistyötä. Totuuden tavoittelu ja hyvinvointi jäävät toissijaisiksi, kun oman egon ja ajatusmailman pönkittäminen muodostuu niin tärkeäksi, että mielummin on hiljaa kuin keskustelee.

Piraattipuolue järjesti sunnuntaina Helsingissä englanninkielisen keskustelutilaisuuden tekijöiden toimeentulosta, johon osallistuivat Piratpartietin perustaja Rick Falkvinge, The Pirate Bayn perustaja ja Flattr-mikromaksupalvelun kehittäjä Peter Sunde Kolmisoppi sekä tutkija Tarmo Toikkanen Aalto-yliopistosta. Useiden viikkojen suunnittelusta huolimatta vain mainitut kolme hyvin paljolti toistensa kanssa samaa mieltä olevaa osallistujaa lähtivät mukaan. Missä vasta-argumentit? Missä uudet ideat?

Kutsuinhan sentään mukaan myös Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK:n – neljästi. Esitin pyynnön niin sähköpostilla, soittamalla kuin henkilökohtaisestikin, mutta en saanut mitään vastausta. Säveltäjien ja sanoittajien yhdistys Elvis ry on ollut yhteistyöhaluisempi, mutta hekin ohittivat piraatit tietoisesti, kun ilmoittivat kysyneensä puolueiden mielipiteitä musiikin nettilataamisesta ja hyvitysmaksuista.

Mutta mitäpä olisi pitänyt odottaa järjestöiltä, joiden johto on palkattu suojelemaan vanhoja assosiaatioita? Piraatit koetaan uhkana, koska tuomme esille tietoa, joka uhkaa vanhoja liikemalleja ja ajattelutapoja. Esimerkiksi Elvis ry:n väitteessä ”Suurin syy tulojen laskuun on nettipiratismi, joka näkyy mm. äänitetulojen roimana laskuna” on piraattien kannalta niin paljon väärää, että tilanne tuntuu toivottomalta. Vaikka kuinka latoisi pöytään tutkimuksia ja faktoja tekijöiden kasvaneista tuloista, laittoman tiedostonjaon haitattomuudesta ja siitä, että digitaalisten äänitteiden myynti on jo ylittänyt fyysisten äänitteiden laskun, he esittäisivät meidän olevan edelleen tekijöitä vastaan. Puolustuskannassa on menty niin pitkälle, että eräässä käydyssäni puhelinkeskustelussa jopa Creative Commons -lisensointia sanottiin vastapuoleksi.

Kulttuuribisnes ei suinkaan ole ainut ala, jossa eri mieltä olevat ihmiset ja uusi data jätetään täysin huomiotta tai nähdään ongelmana, jota yritetään ratkoa pakkokeinoilla ja pelon lietsomisella. Missä tahansa yhteiskunnallisessa keskustelussa esiintyy ihmisten jakamista meihin ja niihin. Se voi motivoimisen vuoksi olla hetkellisesti hyödyllistä, mutta pidemmän päälle se johtaa tilaan, missä kehitystä ei tapahdu, vaan pikemminkin yhteiskunta taantuu.

Minä elän nyt vuoden 2011 pahoinvointivaltiossa, jossa vasemmisto ja oikeisto vielä kinastelevat keskenään, säästöjen toivossa leikataan mielenterveyspalveluita, yhteiskunta pakotetaan pitämään 1900-luvun liikemallit tekohengityksessä kansalaisoikeuksien kustannuksella ja vaaleissa vanhat sosiaalidemokraatit vouhottavat työstä, kun eivät parempaa osaa vaatia. Nuori katselee häpeissään, kun vanhemmat yrittävät pakottaa muuttuvan maailman omiin ajatusmalleihinsa sopeutumatta itse. Ja me suremme, että vanhojen ideoiden taistellessa tuulimyllyjä vastaan sivulliset kärsivät.

En ole vastuussa isoisieni teoista, enkä jatka heidän sotiaan. Tämän takia eduskunta tulee vaihtaa. Tämän takia nuorten tulee olla mukana politiikassa, eikä vain odottaa, että jokin nuorisojärjestö edustaa heitä. Tämän takia meidän on haastettava vanhempiemme ja isovanhempiemme käsitys siitä, miten yhteiskunta toimii ja miten pitää elää.

Piraattipuolue haluaa tuoda esiin uusia näkökulmia ja tietoa kansalaisoikeuksista, tietoyhteiskunnasta ja kulttuurista. Nämä ovat kaikki asioita, jotka jokainen lukija on jo tavalla tai toisella omaksunut. Tulevien vuosien aikana selviää, miten opimme jäsentämään nämä käsitteet uudelleen.

Tänään on viimeinen ennakkoäänestyspäivä eduskuntavaaleissa 2011. Jos sinusta tuntuu, että kukaan ei aja etuasi, saatat hyvinkin olla oikeassa. Nyt sinulla on mahdollisuus laittaa tälle piste.

Joulukalenteri, 22: Piraattiradio: Viranomaisten avoimuus, hyvitysmaksu, WikiLeaks

Keskustelu WikiLeaksista, hyvitysmaksuista ja viranomaisten toiminnan avoimuudesta on käynyt kuumana. Piraattiradion 29. jaksossa Piraattinuorten varapuheenjohtaja Joonas Mäkinen, Piraattipuolueen varapuheenjohtaja Ahto Apajalahti ja Piraattipuolueen eduskuntavaaliehdokas Ville Hautakangas (Helsinki) avaavat näitä polttavia aiheita.

Noin 30-minuuttisen keskustelun voi ladata ogg– tai mp3-muodossa tai kuunnella alla olevalla HTML5-soittimella.

Joulukalenteri 6: Piraattiradion arkistojen uumenista: Amelia & EU

Tänään vietetään Suomen itsenäisyyspäivää. Tästä huolimatta ei tule unohtaa päiväksikään, että piraattien aiheet ovat globaaleja, ja erityisen paljon esimerkiksi yksityisyydensuojaan ja tekijänoikeuksiin liittyviä päätöksiä tehdään EU:ssa eikä niinkään valtiollisella tasolla.

Julkaisemme Piraattiradio 26. jaksona Piratpartietin toisen europarlamentaarikon Amelia Andersdotterin haastattelun, joka äänitettiin Saksan piraattinuorten (Junge Piraten) kesäleirillä 31. heinäkuuta. (Kuuntele myös muuta leirillä äänitettyä materiaalia.) Ruotsi sai 19. meppinsä Lissabonin sopimuksen myötä, mutta Amelialla ei ole parlamentin sisäisten byrokraattisten päätösten viivästymisen vuoksi vieläkään äänestysoikeutta, ja hänen toimistonsa on lukossa.

Minkälaista on nuoren poliitikon arki? Mitä tekemistä parlamentissa on? Amelia kertoo työstään harjoittelijana ja (edelleen) ajankohtaisista piraatteja kiinnostavista EU-asioista.

Haastattelu on englanniksi.

23-minuuttisen keskustelun voi ladata ogg– tai mp3-muodossa tai kuunnella alla olevalla HTML5-soittimella.

Joulukalenteri 5: Piraattipuolue Live!

Piraattiliike perustuu ruohonjuuritason toiminnalle. Puolueilla ei ole vahvaa hierarkiapyramidia, eikä kaikkeen tarvitse odottaa hallituksen päätöstä. Puolueen ei edes oleteta olevan elin, joka päättää piraattien virallisen kannan. Sen sijaan aktivismi lähtee yksittäisistä kansalaisista, ja luotamme siihen, että jokainen voi vaikuttaa yhteiskunnassa.

Koska esimerkiksi tulevia eduskuntavaaleja silmällä pitäen tällainen toiminnan ja kantojen ehdokaslähtöisyys on perinteisessä puoluepolitiikassa harvinaista, on itse kullakin ollut välillä vaikeuksia pysyä perillä piraattien mielipiteistä ja aktivismista. Puolueella on paljon annettavaa, mutta kattavan kuvan piraattiliikkeestä, kansalaisoikeusaktivismista ja uusimmista tapahtumista maailmalla saa vain seuraamalla useita piraatteja.

Lanseeraamme tänään Piraattipuolueen Live!-sivun, jonka tarkoituksena on helpottaa niin puolueen ja Piraattinuorten sisäistä kuin ulkoistakin tiedotusta. Palvelu tarjoaa reaaliaikaisen syötteen piraattiaktiivien blogikirjoituksista sekä Facebook– ja Twitter-päivityksistä. Live!-sivulle tulee myös puolueen, vaalipiiriyhdistysten ja nuorisojärjestön virallisten viestintäkanavien viestit. Tätä kautta on entistä helpompi myös seurata esimerkiksi eduskuntavaaliehdokkaiden kannanottoja Piraattipuolueen ohjelman ulkopuolisiin asioihin.

Automaattisesti seurattavat Twitterin hashtagit ovat tällä hetkellä #piraattipuolue, #piraattinuoret ja #piraatti.

Ei muuta kuin kokeilemaan:

live.piraattipuolue.fi

Palautetta palvelusta saa antaa esimerkiksi tämän kirjoituksen kommentteihin tai vaikkapa Twitterissä puolueen tilille @Piraattipuolue.

Joulukalenteri 4: Piraattiradio & sankaripiratismia

Piraattiradio on pitänyt pitkän joululoman jo syksyllä, ja palaa nyt aalloille. Joulukuun aikana julkaistaan sekä uutta tuotantoa että ennen julkaisematonta arkistomateriaalia kuluneelta vuodelta.

Aloitamme 11. marraskuuta järjestetyn Tekijänoikeudet ja sankaripiratismi -keskustelutilaisuuden äänitteellä. Vallilan kirjastossa tekijänoikeuksista keskustelemassa olivat Piraattipuolueen varapuheenjohtaja ja Jokapiraatinoikeus-kirjan kirjoittaja Ahto Apajalahti ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toiminnanjohtaja Antti Kotilainen. Tämä on Piraattiradion 25. jakso.

Tunnin ja 45 minuutin keskustelun voi ladata ogg tai mp3-muodossa tai kuunnella sen alla olevalla HTML5-soittimella, joka toimii moderneilla selaimilla.