Piraattipuolueen vastaukset Sipilän kysymyspatteriin

Piraattipuolue on vastannut Sipilän hallitusneuvotteluiden pohjaksi tehtyihin kysymyksiin. Vaikka Piraattipuolue ei hallitusneuvotteluihin sattuneista syistä osallistu, katsoo puolue tarpeelliseksi avata näkemyksiään hallituksen muodostamisen ydinkysymyksistä.

1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 – 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

Suomi vuonna 2025 on sopeutunut tietoteknisten ratkaisujen monipuoliseen ja luovaan käyttöön. Se on avoin, nykyaikainen ja tasa-arvoinen menestyvä edelläkävijä. Yhteiskunnan rakenteet luodaan kestämään muuttuvaa maailmaa.

Suomella on toimiva liikenneinfrastruktuuri, joka tukee turismia ja teollisuutta, sekä toimivat tietoverkot ja suojattu tietoliikenne tarjoamassa turvattuja mahdollisuuksia menestyä. Ulkomaisten sijoittajien ja yritysten luotto Suomen luomaan turvalliseen ja toimivaan tietoliikenteeseen on avain kansainvälisille markkinoille tekijäksi pääsemiseen.

Suomi takaa kansalle mahdollisimman vapaan mahdollisuuden tuottaa omaa, henkilökohtaista hyvinvointiaan, jonka seurauksena syntyy myös yhteisöllistä hyvinvointia ja vaurautta. Tätä tavoitetta tuetaan perustulon käyttöönotolla ja yrittämisen esteitä purkamalla.

Tuleviin haasteisiin esimerkiksi väestörakenteen muutoksen suhteen tuetaan ratkaisuja, jotka ensisijoituksen jälkeen antavat jo nopeasti sekä taloudellisia säästöjä että parantavat ihmisten hyvinvointia. Esimerkkinä tästä on ollut maailmanluokan tuloksia saavuttanut Kustaankartanon palvelukeskuksen vanhusten hoidon malli, joka vähensi vuode- ja lääkehoidon tarvetta. Mallissa tietoteknisten ratkaisujen mukaanotto oli oleellinen osa hoitomallin onnistumista.

Virtaviivaistettu byrokratia ja yksinkertaisemmat verotusmallit mahdollistavat paremmin tarpeellisen tuen vastaanottamisen parantaen ihmisten välistä tasa-arvoa sekä tarjoaa yhtäläisemmät mahdollisuudet yritysmaailmassa.

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?

Kyllä, valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämä tilannekuva vastaa hyvin reaalitilannetta. Sopeutustarve vastannee myös pääosin reaalitilannetta, jättäen tosin tulkinnanvaraa sopeuttamistarpeen määristä.

Julkista taloutta tulee ensisijaisesti lähestyä siten, että ensiksi mahdollistetaan verotulojen kasvaminen helpottamalla työllistymistä kohdassa 4. osoitetuin keinoin. Mikäli sopeuttamiselle jää edelleen tarvetta, tulee ensisijaiset leikkaukset kohdistaa siten, ettei niistä seuraa lisäkuluja jostain muualta. Valtionhallinto pystyy luomaan säästöjä mm. siirtymällä käyttämissään järjestelmissä avoimen lähdekoodin alustoihin, sekä muutenkin yhdentämällä käytössä olevia järjestelmiä. Virastojen päällekkäisyyksiä tulisi purkaa, ja jäljelle jäävää kohdentaa järkevämmin. Julkishallinnon toimijoille tulisi luoda kannustimet tuottaa tarvittavat palvelut mahdollisimman pienin kustannuksin. Nykyisellään määrätty budjetti tulee käyttää ennen tiettyä määräaikaa, taikka seuraavan vuoden budjetti on pienempi. Tämän seurauksena rahaa palaa loppuvuodesta järjettömiä määriä turhiin kohteisiin.

Velkaantuminen tulisi katkaista siten, että viimeistään kymmenen vuoden päästä Suomi on siirtynyt velanottamisesta velan lyhentämiseen. Jos mikään ei muutu, rahat riittävät vuoteen 2032 asti, minkä jälkeen olemme konkurssissa. Realistinen aika saada rakennemuutoksia toteutettua ja muutettua suuntaa. Tämä vaatii valtiovallalta määrätietoisia, muttei paniikinomaisia toimia.

3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?

Kokonaisveroasteen nousu tulee kysymykseen vain ja ainoastaan siinä tapauksessa, että ilman kyseistä toimenpidettä valtion rahat eivät riitä lakisääteisten velvollisuuksien hoitamiseen ja ylläpitoon. Optimaalitilanne olisi, jos kokonaisveroastetta saataisiin laskettua, ja tätä kautta parannettua osaltaan maksukykyä, mutta myös kasvatettua liiketoiminnan kannattavuutta.

Pääsääntöisesti verotusta tulisi yksinkertaistaa huomattavasti, nykyisellään verojärjestelmän täysi ymmärtäminen vaatii usein hyvin syvällistä tietoa.
Yksilön harjoittama pienimuotoinen verotuksen optimointi ei ole haitallista, koska usein kyseisellä utiliteetillä kuitenkin ostetaan tuotteita, joista verot maksetaan. Ilmeiset veronkiertokeinot, eli myös ns. verosuunnittelu tulisi tehdä vaikeammaksi tukkimalla ilmeisimpiä porsaanreikiä järjestelmässä – tämä saavutetaan helpommin yksinkertaistamalla koko järjestelmää sen sijaan, että monimutkaistetaan järjestelmää entisestään. On siis tarpeen vähentää erilaisia kohdennettuja verohelpotuksia ja vähennyksiä rankaalla kädellä. Vastapainona tulisi suoraa verotusta laskea kohtuullisesti, jolloin tarve lailliselle suunnittelulle vähenee ja veronkierrosta saatava hyöty verrattuna paljastumisen aiheuttamiin haittoihin tekisivät veronkierrosta kannattamatonta.

Siirtymällä vastikkeettomaan perustuloon valtion verotulot todennäköisesti kasvaisivat uudistuneen työtilanteen myötä. Perustulo toisi myös automaattisesti kokonaisveroprosenttiin kohtuullisen progression, vaikka perustulon päälle saatuja tuloja verotettaisiinkin tasaprosentilla.

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?

Suurimmat ongelmat voitaneen tiivistää nykyiseen lainsäädäntöön ja siltä pohjalta tehtyjen
etuusmallien vanhanaikaisuuteen. Yrittäminen, yrittämisen muodot sekä työelämä ovat muuttuneet viimeisen 15 vuoden aikana huimasti, ja nykyiset hallinnolliset mallit eivät enää vastaa nykytilannetta. Internet sekä kehittynyt tietotekniikka näyttelevät suurta roolia
edellämainituissa muutoksissa, ja yhä useammat perinteiset teollisuudenalat sekä
yritystoimintamallit ovat jäämässä hitaasti historiaan. Robotit ovat korvaamassa yhä
useammin ihmisen perinteisessä teollisuudessa ja palvelutuotannossa, ja tämä kehityssuunta tulee jatkumaan kiihtyvästi tulevaisuudessa. Myös perinteinen palkkaaminen on muuttumassa, kun yhä useammin yritykset haluavat maksaa joko työntekijän osaamisesta, taikka tietämyksestä tarpeen mukaan eikä niinkään maksaa työntekijän kuulumisesta kyseiseen yritykseen.

Näiltä lähtökohdilta voitaneen havaita, että tulevaisuudessa, ja jo nyt työntekeminen muuttuu yhä useammin määräaikaiseksi, ja jaksottaiseksi. Yksinkertaisin tapa valtion kannalta tukea kansalaisen työllistymistä ja toimeentuloa, on taata lainsäädännöllisesti mahdollisimman monimuotoiset tavat työn tekemiseen. Kun ymmärretään talouden koostuvan jokaisen ihmisen konkreettisista toimista, onnistutaan tuomaan talous yksilön lähelle, jolloin asiantuntijoiden hierarkiaan perustuva vallankäyttö vähenee, ja saadaan vapautettua huomattavasti enemmän mahdollisuuksia yksilölle työllistää itsensä.

Etuusjärjestelmän korvaaminen vastikkeettomalla perustulolla huomioi sekä työntekijän että työnantajan aseman muuttuvassa maailmassa. Vastikkeeton perustulo

a) vaikuttaa suoraan työntekijän mahdollisuuteen solmia erilaisia työsuhteita, tekee kaiken tyyppisestä ja kestoisesta työn tekemisestä kannattavaa.

b) mahdollistaa yrittäjän kannalta paremmin työvoiman palkkaamisen silloin kun sitä tarvitaan.

c) hyvin toteutettuna mahdollistaa työvoimasta syntyvien kustannusten laskua, jolloin myös palkkaaminen on useammin kannattavaa

d) mahdollistaa myös kokonaisveroasteen laskemisen, joka lopunviimein lisää rahavirtaa
myös valtiolle päin.

Pyrkimyksestä kasvattaa työllisyyttä tulisi siirtyä tuottavan työllisyyden kasvattamiseen.
Tuottavan työllisyyden mittareina tulisi pitää myös muita, kuin pääomaan liittyvää tuottavuutta, kuten yhteiskunnalista tuottavuutta ja sosiaalista tuottavuutta. Tämä parantaisi yhteiskunnallisten yritysten asemaa ja toisi paremmin esiin niiden positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan pelkkää talousajattelua laajemmin. Kyseinen järjestely hyvin toteutettuna parantaa erilaisten yhteiskunnallisten palveluiden saatavuutta sekä hintaa, luo
työllistävän sekä toimivan instanssin julkisten palveluiden ja puhtaasti voittoa tavoittelevien yritysten välimaastoon.

Yhteiskunnallisen yrityksen tulisi olla myös lailla tunnistettu yrittämisen muoto. Yhteiskunnalliset yritykset pyrkivät voittojen sijaan maksimoimaan yhteiskunnalle tuottamiaan vaikutuksia. Saavuttaakseen tämän, ne käyttävät suurimman osan tuotosta sekä voitosta yrityksen asettaman ja hyväksytyn yhteiskunnallisen päämäärän edistämiseen.

Perinteisten liiketoimintamallien rinnalle tulisi laillisesti hyväksyä myös uudemmat tavat talouden harjoittamiseen. Vastikkeellinen joukkorahoitus tulisi olla suoraan hyväksyttävää, ja myös vastikkeeton joukkorahoitus ainakin tapauskohtaisesti. Muita uudempia talouden muotoja, joista on maailmalla kasvanut hyvin työllistäviä yrityksiä, ja jotka ovat toistaiseksi Suomessa ainakin osittain lain harmaalla alueella, ovat esimerkiksi jakamistalous ja
solidaarisuustalous. Tämä ei tarkoita perinteisten työntekomallien korvaamista täysin, vaan mahdollistaa erilaisia keinoja luoda tuottavaa työllisyyttä ja sitä myöten yhteiskunnallista vaurautta.

Liikkeiden aukioloaikoja tulisi vapauttaa yrityksen kannattavuuden parantamiseksi. Yrittäjien tulee itse saada määrittää aukioloaikansa kannattavuuden ja työvoiman saatavuuden perusteella. Yrittäjillä tulee olla oikeus vastata kuluttajien tarpeisiin kellonajasta riippumatta. Järjestelystä hyötyvät kaikki: yrittäjät uusien ansaintamahdollisuuksien myötä, kuluttajat palveluiden saatavuuden paranemisen vuoksi ja työntekijät lisääntyvien työtuntien myötä. Yksittäisen ravintolan aukioloaikaa voidaan rajoittaa silloin, jos siitä koituu meluhaittaa naapuruston asukkaille, mutta siitä päättäköön kunta tapauskohtaisesti, ei valtio kaikkien puolesta.

Elinkeinolupien (esim. taksit ja apteekit) tarveharkinnasta ja lukumäärärajoituksista on luovuttava ja alat avattava vapaalle kilpailulle. Elinkeinolupa tulee myöntää jokaiselle jolla on riittävä pätevyys alan yrityksen pyörittämiseen. Samalla taksien hintasäännöstelystä tulee luopua, mutta takseilta voidaan vaatia hintojen pitämistä selkeästi näkyvillä.

Liikenneyhtiöille ei tule myöntää alueellisia monopoleja. Uudenlaisten taksi- ja kimppakyytiliiketoimintamallien toiminta tulee sallia ja lainsäädännölliset esteet poistaa. Myös alkoholin myyntirajoitteita tulee vapauttaa, ja näin toimimalla parantaa suoraan suomalaisten pienpanimoiden mahdollisuuttaa kasvaa.

Alkoholin myyntimonopoli tulee purkaa. Jo sitä ennen viinien ja vahvojen oluiden myynti elintarvikekaupoissa tulee sallia. Myyntiaikarajoituksista tulee luopua, kaupat päättäkööt itse minä aikoina haluavat alkoholia myydä.

Työn sopiminen työntekijän ja työnantajan kesken myös työehtosopimusten ohi tulee mahdollistaa. Neuvotteluaseman tasa-arvoisena pitämisen varmistamiseksi tulee sosiaalietuuksia tarkastella uudestaan. Työntekijällä tulee olla mahdollisuus kieltäytyä huonosta sopimuksesta, sekä mahdollisuus oma-aloitteiseen irtisanoutumiseen ilman, että työntekijälle tulee toimeentuloa vakavasti kurittavia karenssiaikoja. Käytännössä tämä onnistuu vastikkeettoman perustulon kautta.

5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?

Sote-uudistus kannattaa toteuttaa kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena. Tärkeintä on toteutuspohjasta riippumatta saada perus- ja erikoissairaanhoito saman johdon ja kustannuspaikan alle.

Meillä ei ole varaa ideologisilla syillä rajata käytettävien ratkaisujen määrää. Yksityistäminen, ulkoistaminen kilpailutuksen tai palvelusetelien kautta ja kokonaan julkisesti tuotettu palvelu ovat kaikki varteenotettavia vaihtoehtoja. Tiedon ja kokemusten jakaminen sekä monimuotoisuuden salliminen ovat nykyaikaiseen yhteiskuntaan sopiva toimintatapa.

On estettävä tilanteet, joissa suurin osa kunnan budjettivallasta on tosiasiassa kuntayhtymien valtuustoilla, joita ei valita suoralla vaalilla. Myös kuntayhtymiä tulee voida muodostaa jatkossakin, mutta taloudelliselta painoarvoltaan suurille kuntayhtymille tulisi valita valtuusto suoralla kansanvaalilla kunnallisvaalien yhteydessä.

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?

Mikäli sotilaallinen liittoutuminen on tarpeellista, se tulee tehdä sellaisten sopimusten kautta, jotka eivät aseta Suomen puolustusvoimia vieraan valtiovallan sotilaskomentajan suoraan alaisuuteen. Rauhanomaista yhteistyötä, kuten kauppaa ja kulttuurivaihtoa, tulisi tukea ja kannustaa valtion taholta. Maailma on muuttumassa avoimemmaksi – sulkeutumalla suljemme myös lukemattoman määrän mahdollisuuksia ulos.

Suomen on pidettävä yllä rauhanneuvottelijan roolia ja vahvistettava ystävyyskäytäntöä valtioiden välillä, myös YK:n kautta.

Yleisestä asevelvollisuudesta tulee luopua ja maanpuolustusta on rakennettava vapaaehtoisen asepalveluksen varaan.

7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?

EU:n tulisi olla ensisijaisesti kaupankäyntiä, yhteistyötä sekä liikkumista helpottava liitto. Pääsääntöisesti jokaisen linjauksen tulisi tukea jotakin edellämainituista instansseista. EU:n ei tule muodostua rasitteeksi saati hidasteeksi itsenäisten kansallisvaltioiden kehittymisessä, vaan tarjota siihen paremmat mahdollisuudet. EU:lla ei tulisi myöskään olla mahdollisuutta tehdä kansallisvaltioiden puolesta sopimuksia ilman kyseisen kansan hyväksyntää.

EU:n nykyisten neljän vapaan liikkuvuuden (ihmiset, tavarat, palvelut, pääomat) lisäksi tarvitaan myös ideoiden, ajatusten ja informaation vapaata liikkuvuutta. Tavoite edellyttää eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan muodostumisen tukemista esimerkiksi avoimuutta lisäämällä ja parempia kansalaisyhteiskunnan tarpeisiin suunniteltuja verkkopalveluita kehittämällä. Lisäksi on taattava, etteivät tekijänoikeudet ja muu lainsäädäntö estä tai haittaa ideoiden ja ajatusten vaihtoa sekä informaatioon pääsyä. Myös edellä kuvatut muutokset EU:n instituutioihin edistäisivät eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan muodostumista. On luotava myös paremmat organisatoriset edellytykset euroopanlaajuisten kansalaisjärjestöjen muodostamiselle ja toiminnalle.

Liitteen 1 kirjaus eurokriisin hoidosta on pätevä ja täten hyväksymme sen liittämisen hallitusohjelmaan.

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?

Lapsilisien ei tulisi vähentää sosiaalitoimen toimeentulotukea. Haasteita kohdanneiden perheiden hoidon ja avun suhteen niin kutsutun Imatran mallin mahdollista laajentamista muihin kuntiin tulee tavoitella. Perustulo kuuluu myös osaksi perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, taatessaan väistämättä jonkintasoista taloudellista turvaa.

Kuntien tai muiden tahojen onnistuneiden kokeilujen käytäntöjen levittämiseen tulee luoda hyvät mahdollisuudet. Erilaisten kustannusten ja toisaalta ihmisten hyvinvoinnin eri mittareiden tulee olla nähtävissä, jotta eri tahoilla on mahdollisuus tutkia, ovatko heidän kustannuksensa suhteessa ihmisten hyvinvointiin vahvasti eri luokkaa muiden vastaavien tahojen kanssa. Sikäli kun huomataan tarve hyvinvoinnin lisäämiseen tai kustannusten laskuun, on kuntien pidettävä avoimesti tietoa yllä siitä, millä tavoin eri prosesseja on kunnan sisällä hoidettu. Hyvien käytäntöjen levittämiseen tulee kannustaa ja toisaalta epäonnistuneista käytännöistä on myös tarpeen olla tietoa saatavilla välttyäksemme virheiden toistolta.

Omaishoitajien tuen määrä ja siihen sisältyvä byrokratia tulee tarkistaa. On perheiden hyvinvoinnin suhteen tärkeää, että omaisilla on realistiset mahdollisuudet tehdä päätös perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin suhteen, mikä nykyisillä tuilla ja byrokraattisilla hankaluuksilla on useissa tapauksissa mahdotonta. Omaishoitajuuden mahdollistaminen estää myös kunnallisten hoivapalveluiden ruuhkautumisen kasvua tulevaisuudessa.

9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien
oppimisympäristöjen syntymistä?

Yleisperiaatteet opetuksessa

Opetussuunnitelmia ja opetusmenetelmiä tulee jatkuvasti arvioida ja ajanmukaistaa. Tämä ei tarkoita ainoastaan teknologisia muutoksia ja verkkomateriaalien hyödyntämistä, vaan myös nykyistä enemmän oman ajattelun ja tiedonhaun painottamista, jolloin asioiden ulkoaopettelu vähenee. Samalla painopiste siirtyy kokeisiin pänttäämisestä syvällisempään ymmärtämiseen. Kaiken julkisella rahoituksella tuotetun oppimateriaalin tulee olla vapaasti käytettävissä ja jatkokehitettävissä ilman tekijänoikeudellisia rajoituksia. Opettajavetoisen opetuksen tukena ja oppikirjan tilalla voi usein olla valmis verkkomateriaali, jonka avulla oppilas voi itse opiskella ja kokeilla taitojaan.

Jos oppilaat eivät viihdy koulussa, vika on koulussa eikä oppilaissa. Opetusta häiritsevä oppilas on poistettava, koska opetuksen häiritseminen loukkaa toisten oikeutta saada opetusta. Tämä on mahdollista nykyisen lainsäädännön puitteissa, eikä kurinpitokeinoja tarvitse kiristää.

Oppisisällöt eivät saa vääristellä tieteellistä tutkimustietoa. Uskonnollisia kouluja, joissa opetetaan tieteen kanssa ristiriitaista tietoa, ei tule hyväksyä oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaaviksi kouluiksi.

Opiskelun oppimateriaaleineen tulee olla maksutonta kaikilla oppiasteilla. Tästä syystä opetuksen tukena tulee suosia ensisijaisesti avointa sisältöä.

Muutokset oppisisältöihin

Kouluissa opetellaan taitoja, joiksi perinteisesti on mielletty esimerkiksi kielitaito ja taitoaineet. Ajattelu pitäisi nähdä taitona, jota on syytä opettaa ja kehittää. Lapsille filosofisluonteisten kysymysten pohdinta on luonnollista ja tätä luovaa ajattelua tulisi koulussa ruokkia.

Filosofia eli ajattelutaito on otettava kouluihin oppiaineeksi alaluokilta lähtien. Ihminen, joka osaa tunnistaa virheitä ja vääristymiä omassaan ja muiden ajattelussa, ei ole yhtä helposti erilaisten huijareiden ja helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin tarjoavien epärehellisten ideologioiden vietävissä. Ajattelutaidot auttavat erottamaan asiallisen tiedon epäasiallisesta ja nämä taidot ovat nyky-yhteiskunnassa yhä vain tärkeämpiä.

Elämme informaatioyhteiskunnassa, jossa tarve ymmärtää viestinnän syitä ja vaikutuksia on jopa elintärkeää. Viestit ohjaavat yksilöitä tahattomasti, mutta viestinnällä myös pyritään ohjaamaan ihmisten valintoja ja mielipiteitä. Terveet kanssakäymis- ja neuvottelutaidot, sekä ihmismielen tuntemus kasvattaa yksilöissä yhteistyökykyä ja itsevarmuutta. Täten media- ja mainoslukutaitoa, psykologiaa sekä sosiaalista kanssakäymistä koskevalla opetuksella ja kasvatuksella tulee olla riittävästi painoarvoa jo peruskoulun alaluokilta lähtien.

Valinnanmahdollisuuksia on korostettava kielten opetuksessa. Ruotsin kielen pakollisuutta ei ole mielekästä ylläpitää. Toisen kotimaisen kielen opiskelun tulee olla kaikilla oppiasteilla vapaaehtoista. Jatkossakin peruskoulussa opiskeltaisiin äidinkielen lisäksi vähintään kahta muuta kieltä. Jos äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, opiskelee oppilas mahdollisuuksien mukaan myös äidinkieltään. Tällainen oppilas olisi vapautettu toisen vieraan kielen opiskelusta.

Uskonto ja elämänkatsomustieto poistetaan kouluaineiden joukosta. Historiasta muodostetaan uusi aine ”historia ja kulttuurit”, jossa painotetaan historian lisäksi erilaisten nykykulttuurien tuntemusta. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon tuntimäärä ja oppisisältö jaetaan filosofian sekä historian ja kulttuurin kesken.

Oppilaille tulee tarjota mahdollisuus suorittaa myös peruskoulun oppimäärä nopeutetussa tahdissa. Koulun ulkopuolella tapahtuvan oppimisen tunnistamista ja hyödyntämistä koulun tarjoaman opetuksen tukena tulee jatkossakin kehittää määrätietoisesti.

Yliopisto-opiskelun tulisi suurelta osin olla tieteen tekemisen harjoittelua, siis todellista uusien ongelmien ratkaisua valmiiden ratkaisumenetelmien opiskelun rinnalla. Yliopiston hallinnon tulee olla alisteinen tiedeyhteisölle eikä päinvastoin. Viroilla ym. perusrahoituksella taataan tieteen vapaus ja riippumattomuus; pätkäprojektit ja rahoituksen ympärille keskittyvä puuhastelu tuottavat rahoittajia mielistelevää näennäistutkimusta. Yliopiston tulee tarjota ajatonta sivistystä eikä muoti-ilmiöitä, jotka vanhenevat ennen kuin
opiskelijat pääsevät edes töihin. Tiedon on oltava avointa ja maksutonta.

Etuusjärjestelmän päivittämisen seurauksena myös korkeakouluopiskelijoille on mahdollista tarjota käytännössä osa-aikaista työtä oman alansa yrityksessä, jolloin työkokemuksen kerryttäminen voidaan aloittaa luontevasti jo opiskelujen aikana, ja toisaalta opiskelija pystyy jo muodostamaan verkostoja omalla alallaan, joka on kullanarvoista opiskeluiden jälkeen.

10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?

Byrokratian ja normien purkamiseen on esitetty useissa kohdissa konkreettisia ehdotuksia, joka siten ilmentää puolueen vakavaa sitoutumista niihin. Digitalisaation edistämisessä tulee ensisijaisesti tunnistaa, mitkä ovat sen esteet, ja toisaalta missä sen hyöty tulee parhaiten esiin.

Julkisen puolen digitalisoitavissa olevat palvelut tulisi digitalisoida niin pian kuin mahdollista. Tämä tulisi toteuttaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla, joiden kehityksen ohjausta ei ulkoisteta. Projektien tulee olla modulaarisia ja niihin tulee voida osallistua kenen tahansa asiasta kiinnostuneen. Projekteihin hyväksytystä ohjelmakoodista maksetaan palkkio tekijöille. Palkkioiden suuruus tulee olla suhteessa työn laatuun ja määrään. Sisällön tuottajalla tulee olla oikeus kieltää sisällön käyttäminen projektissa, mikäli hän ei ole tarjottuun palkkioon tyytyväinen. Palkkion hyväksymisen jälkeen sisältö tulee osaksi projektia ja sisältö tulee julkaista avoimella lisenssillä.


11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?

Ensisijaisesti kestävän kehityksen edistäminen tapahtuu edistämällä kansan tietoisuutta asiasta. Jo nykyään useiden kyselytutkimusten mukaan kansalainen valitsee mieluummin ekologisen tuotteen, mikäli se on hinnaltaan sekä saatavuudeltaan hankittavissa. Kohdassa 4. ja 12. esitetyn toimenpiteet ja ratkaisut vaikuttavat toteutuessaan positiivisesti kestävän kehityksen edistämiseen, parantamalla vaihtoehtoisten tuotteiden ja palveluiden saatavuutta tasaisesti ympäri maan. Suomalaisen ruuan tuotantoa tulisi parantaa poistamalla maataloustuet, ja muuttamalla ruuantuottajien verotusta siten, että verot maksetaan vasta saadusta myyntivoitosta. Muita ruuantuotannontukia tulisi kohdistaa tasaisemmin myös suurimpien toimijoiden ulkopuolelle. Pienviljelijöitä ja tuottajia tulisi kannustaa osallisiksi erinäköisiin osuuskuntiin, jolloin tuotteiden myynti takaisi paremman tuoton, ja toisaalta myös paremman toimitusketjun. Maataloustuotteiden suoramyyntiä tulisi helpottaa keventämällä elintarvikelainsäädäntöä.

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?

Pääsääntöisesti kyllä, mutta valtion tukien ei tule olla energiateollisuutta ohjaava mekanismi eikä kansalaisilta verotetuilla rahoilla tule tukea yksittäisiä energiantuottajia. Verotusta tulisi siirtää siten, että siirrytään verottamaan eri energiamuotoja ympäristöpäästöjen ja muiden ulkoishaittojen perusteella, jolloin kannustimet tuottaa puhtaampaa energiaa tulevat ilman valtion antamia tukia. Verotuksella tulisi myös kannustaa uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun tekniikkan käyttöönottoon, kuten esimerkiksi sähköautojen ja aurinkopaneelien lisäämiseen. Tuettaessa uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa, tulee tukemisen keskittyä uutta teknologiaa kehittävään tutkimukseen, ei yksittäiseen tuottajaan.

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

Ulkomaalaisten opiskelijoiden viisumin jatkoajan anomista tulisi yksinkertaistaa ja nopeuttaa. Myös työluvan saamista tulisi yksinkertaistaa, mikäli työnantaja on tiedossa lupaa haettaessa. Humanitaaristen maahanmuuton kiintiöitä tulee sopeuttaa käsillä oleviin resursseihin, jotta jokaiselle turvapaikan saaneelle pystytään tarjoamaan mahdollisimman kattava apu turvaamaan sopeutumista ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Valtion tulisi huomioida myös erilaiset vapaaehtoisjärjestöt suunniteltaessa kotouttamisohjelmaa.


14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään
hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

Kyllä.

15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

Piraattipuolue on lähtökohtaisesti valmis toimimaan kenen kanssa tahansa, kunhan tämän tahon kanssa toimiminen ei itsessään ole ristiriidassa Piraattipuolueen periaatteiden ja arvojen kanssa.