Tiekartta perustuloon

Kansalaisten perustoimeentulon kehittämiseksi on ehdotettu niin perustuloa, perustiliä kuin ansiosidonnaista työttömille. Ehdotuksista ainoastaan perustulo kykenee korjaamaan nykyisen sosiaaliturvaverkon synnyttämät työttömyys- sekä köyhyysloukut ja samalla vähentämään toimeentulon välikätenä olevien kuluja. Kun paperia ei tarvitse enää hakijan täyttää ja virkailijan tarkistaa, säästöä kertyy prosessin molemmista päistä.

Oikein järjestettynä useita hyötyjä

Perustulon tavoite on poistaa byrokratiaa toimeentulon tieltä. Julkisen sektorin työvoimaa on vähentyneen työmäärän myötä mahdollista ohjata muihin tarpeellisiin työtehtäviin, kuten etsivään sosiaalityöhön.

Yksilötasolla perustulo vähentää terveysongelmiakin aiheuttavaa epävarmuutta huomisesta sekä vapauttaa energiaa ja aikaa hyödyllisempään käyttöön. Kun perustoimeentulon päälle tehty työ hyödyttää tekijäänsä käytännössä joka tilanteessa, helpottuu paljon peräänkuulutettu joustavuus niin työmarkkinoiden kuin työntekijöiden osalta. Kuin näissä ei olisi jo riittävästi merkittäviä hyötyjä yksilön kannalta, on perustulo myös yksinkertainen tapa paikata yrittäjiltä käytännössä täysin puuttuva sosiaaliturva. Lisäksi näkisin myös asuntokaupan virkistyvän lainojen takaisinmaksuturvan lisääntyessä.

Teoriasta toteutukseen

Vaikka laskelmat eivät pysty ennustamaan vaikutusten mittasuhteita, perustulokokeilut ympäri maailman ovat kuitenkin osoittaneet sen kiistattomat hyödyt. Esimerkiksi se, että vähävaraiset suuntaavat kulutuksensa pääosin paikallisesti, virkistää varmasti yritystoimintaa ja veronkantoa, mutta emme tiedä, kuinka paljon. Suomen onkin turha tuhlata aikaa kokeiluihin, vaan päättää jonkin mallin pohjalta suunta ja lähdettävä toteuttamaan perustuloa käytännössä.

Ensimmäisenä askeleena perustulon piiriin kannattaa siirtää opiskelijat, työttömät sekä yrittäjät. Näistä ryhmistä jo kaksi kuuluvat valtiontuen piiriin, kun taas pk-yrittäjien tilanteeseen on pikimiten saatava jotain tolkkua. Tällaisen käyttöönoton myötä pääsemme tutkimaan vaikutuksia urakehitykselle, työllistymiselle ja julkiselle sektorille samalla, kun takaamme perustuslaillisen velvollisuutemme taata elämän perusedellytykset kansalaisille.

Selvää keskustelun keskellä on, että sosiaaliturvamme uudistuu. Kysymys on enää siitä milloin, millaiseksi ja millaisen kädenväännön päätteeksi. Tässä väännössä täytyy jokaisen muistaa, mitkä ovat perustulon tärkeimmät tavoitteet, eikä antaa tilaa niille ehdotuksille, jotka tavoitteiden täyttämisen sijaan tuputtavat paperia jo valmiiksi ahtaaseen byrokratiakoneistoomme.

Tapani Karvinen
pj, Piraattipuolue
Facebook, Twitter

Yksityisyys enää vain sana – Katsaus yksityisyydensuojan tilaan

Vuosi 2015 on lähtenyt käyntiin huolestuttavilla uutisilla. Pitkään tarkkaavaisten tiedossa ollut Samsung- älytelevisioiden kuuntelutoiminto ylitti Suomessakin uutiskynnyksen.[1] Tietokoneita valmistava Lenovo antaa kolmannen osapuolen nuuskia käyttäjiensä salattujen yhteyksiä esiasentamallaan haittaohjelmalla.[2] Tiedustelupalvelut NSA (Yhdysvallat) sekä GCHQ (Britannia) tunkeutuivat yhteistyössä suurimman sim-korttien valmistajan verkkoon ja saivat käsiinsä puheluiden, tekstiviestien ja mobiilidatan salausavaimet.[3]

Hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää

Jokaisen tapauksen yhteydessä on julkisuuteen päässyt rauhoittavia lausuntoja antavia herrasmiehiä. [4] Tavallisen kansalaisen ei kuuleman mukaan ole tarpeen huolestua. Onkin tärkeää muistaa, että tiiviisti verkostoituneessa maailmassa parhaiten tietoa kerätään juurikin erilaisia verkostoja seuraamalla.[5] Vaikka yksittäisessä ihmisessä ei olisikaan mitään mielenkiintoista, hänen liitoksensa muihin ihmisiin paljastavat myös koko hänen verkostostaan paikoittain hyvinkin yksityiskohtaisia tietoja. [6]

Itsestään ei ole pakko välittää, mutta nykyisillä valvontamekanismeilla ei yksityisyyskään ole enää yksityisasia. Olemme jo kauan sitten ylittäneet sen pisteen, jossa omat toimemme yksityisyytemme eteen suojelevat myös läheistemme yksityisyyttä.[5,6] Lähes päivittäin julkitulevat tiedot mitä mielikuvituksellisimmista vakoilu- ja tarkkailumekanismeista paljastavat laajan verkon ympärillämme, emmekä nykyteknologiasta riippuvaisina edes halua käsittää sen kokonaisvaltaisuutta, saati mahdollisia seurauksia.

Valtioiden harjoittaman tarkkailun suhteen moni tukeutuu puhtaaseen omatuntoonsa ja on valmis tarkkailtavaksi vain sillä teoreettisella verukkeella, että yksi pahantekijä saataisiin kiinni. Markkinoiden tarkkailutoimista vielä harvempi on huolestunut, ajatellessaan kaiken kerätyn datan vain kehittävän palveluita itselle paremmiksi. Se, että omilla tiedoilla käydään kauppaa ja tienataan huomattavia määriä rahaa, ei ihmistä häiritse.[6] Se, että taitavat markkinamiehet oppivat kauppaamaan kohdennetusti sellaisiakin asioita, joita ihminen ei tarvitse, ei häiritse. Sitä, että menetämme tämän kaiken myötä huomaamattamme jatkuvasti enemmän valinnanvapautta, ei ymmärretä.

Kyttä kehottaa kyttäämään

Poliisi kehottaa mediassa toistuvasti meitä tarkkailemaan omia lapsiamme [7] ja naapureitamme [8] huumesodan nimissä. Tämä on jo useilta tahoilta todettu totaalisen epäonnistuneeksi politiikaksi – Muun muassa YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan on asettunut huumesotaa vastaan.[9] Yhä edelleen juuri epäonnistuneen huumesodan tähden verkkovalvontaa hyväksytetään kansalla, ja kun se ei riitä, heitetään mukaan sopivassa suhteessa vieläkin pelottavampia sanoja, kuten terrorismi [10] ja lapsiporno.[11]

Hyväksyntää valvontatoimille pedataan kauhulla, pelolla ja epäluulolla, joka iskostuu syvälle ihmispsyykeen. Niin kauan, kun emme todista syyttömyyttämme, olemme syyllisiä, ja tämän kokemuksen poistamiseksi hyväksymme yhä mittavampia valvontamekanismeja itseämme vahtimaan. Jos ei ole mitään salattavaa, ei ole mitään pelättävää, väitetään, ja tästä johdettuna niin omaa kuin muidenkin yksityisyyttä puolustavia pidetään vähintään epäilyttävinä.

Ei riitä, että saamme eteemme uutisia siitä, kuinka poliisi on käyttänyt järjestelmiään viattomien ihmisten lavastamiseen [12], tutkii laittomasti rekistereitä tyydyttääkseen uteliaisuudennälkäänsä [13], ja toteuttaa laittomia kotietsintöjä.[14] Kansa haluaa uskoa tapausten olevan yksittäisiä ja uniikkeja, ja etteivät ne koskaan tule toistumaan. Poliisijärjestöjen liitto kuitenkin samanaikaisesti toivoo rekisterinkäytön laillisuuden valvonnan höllentämistä, sillä ”poliisit kokevat rekisterien käyttöön liittyvän valvonnan kohtuuttomaksi”. [13]

Poliisin mitä ilmeisimmin tulisi saada toimia erilaisen moraalikoodiston alaisena kansaan nähden, kuten käy ilmi poliisijärjestöjen liiton toteamuksesta: ”Luotettavaa poliisitoimintaa ei kestävästi rakenneta siten, että sitä ohjaa virheistä ja rikkomuksista kiinnijäämisen riski.” [13] Ylimalkainen toteamus ei rakenna sitä luottavaista suhdetta poliisilaitoksen ja kansalaisten välillä, mikä on yhteiskunnallisen rauhan ehdoton edellytys.

Yhteenveto

Kansalaisten yksityisyydensuojaa ei käytännössä katsoen ole enää olemassa millään tasolla. Teknologiayritysten tuottamat laitteistot ja palvelut keräävät kansalaisten tietoja tienaten niillä, ulkomaiset tiedustelupalvelut pääsevät käsiksi niin kansalaisten kuin yritystenkin tietoihin, ja turvaksemme luotu poliisijärjestelmä sen sijaan, että huolehtisi yksityisyydestämme, haluaa samoihin tietoihin käsiksi lain turvin.

Tarvitsemme vahvaa kansalaisaktivismia palauttaaksemme yleisinhimillisen oikeuden omaan yksityisyyteemme. Poliittisesti järjestäytyneistä yhdistyksistä ainoastaan Piraattipuolue on vastannut tähän mittavaan ja monimutkaiseen moderniin haasteeseen ja taistelee yksityisyyden puolesta sen jokaisella tasolla.

Jonna Purojärvi
Piraattipuoluen tiedottaja
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi

Käytetyt lähteet

1. YLE: ”Orwell on jo meillä kotona – Älytelevisioiden mikrofoneista syntyi kohu
http://yle.fi/uutiset/orwell_on_jo_meilla_kotona__alytelevisioiden_mikrofoneista_syntyi_kohu/7791410

2. Tekniikka&Talous: Lenovo petti käyttäjien luottamuksen: Istuttanut tietokoneisiin mainoksia – Voi myös nuuskia salattuja tietoja http://www.tekniikkatalous.fi/ict/lenovo%20petti%20kayttajien%20luottamuksen%20istuttanut%20tiekoneisiin%20mainoksia%20nayttavan%20haittaohjelman%20%20voi%20myos%20nuuskia%20salattuja%20tietoja/a1049544

3. YLE: Asinatuntija sim-korttimurrosta: Operaattoreiden harkittava sim-korttien vaihtamista http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_sim-korttimurrosta_operaattoreiden_harkittava_sim-korttien_vaihtamista/7818325

4. YLE: Teleoperaattori sim-korttien hakkeroinnista: Yksityisasiakkailla ei syytä huoleen http://yle.fi/uutiset/teleoperaattori_sim-korttien_hakkeroinnista_yksityisasiakkailla_ei_syyta_huoleen/7818200

5. NPR: With 3 ’Hops,’ NSA Gets Millions Of Phone Records http://www.npr.org/templates/story/story.php?storyId=207195207

6. Salim Virani: Get your loved ones off Facebook http://saintsal.com/facebook/

7. YLE: Outoa huumetta liikkeellä – Poliisi: Nuorten rohtuneita huulia kannattaa tarkkailla http://yle.fi/uutiset/outoa_huumetta_liikkeella__poliisi_nuorten_rohtuneita_huulia_kannattaa_tarkkailla/7775320

8. Helsingin uutiset: Kannabis-yksiö nieli sähköä ”pienen hiukkaskiihdyttimen verran” – Poliisi: sossu maksoi http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/stub-543

9. YLE: Huumeiden vastainen sota on hävitty – Nyt etsitään vaihtoehtoja http://yle.fi/uutiset/huumeiden_vastainen_sota_on_havitty__nyt_etsitaan_vaihtoehtoja/7668251

10. NYT: Salatussa Tor-verkossa on suunniteltu joukkosurmia ennenkin http://nyt.fi/a1305829974523

11. YLE: Pimeästä tor-verkosta löytyy huume- ja lapsipornokauppaa Suomessakin http://yle.fi/uutiset/pimeasta_tor-verkosta_loytyy_huume-_ja_lapsipornokauppaa_suomessakin/6874176

12. HS: Epäillyssä lavastushankkeessa oli löperöt luvat http://www.hs.fi/kotimaa/a1409368127994

13. HS: ”Tavoite yksittäisten poliisien syyllistäminen” – poliisit tuskastuivat rekisteriurkintojensa tutkimiseen http://www.hs.fi/kotimaa/a1420686975987

14. Korkein oikeus moittii Helsingin poliisia laittomista kotietsinnöistä http://www.hs.fi/kotimaa/a1409105372625