Pieni yösoitto piraattinäkökulmasta

Muutama päivä sitten uutisoitiin, että Neil Hardwick kielsi julkaisemasta ohjaamansa Pieni yösoitto -elokuvan DVD-versiota, koska julkaisija MTV oli vaihtanut elokuvan musiikin. MTV halusi pihistellä tekijänoikeuskorvauksissa ja vaihtoi tunnetut kappaleet korvauksettomaan hissimusiikkiin. Hardwick selostaa tapausta myös tuoreessa kirjoituksessaan Suomen elokuvaohjaajaliiton verkkosivuilla.

Tapauksessa näkyy se, miten tekijänoikeudet nykyisellään heikentävät teosten saatavuutta. MTV on katsonut oikeuksien hankkimisen elokuvan alkuperäiseen musiikkiin liian työlääksi ja kalliiksi. Koska muutettu versio ei ymmärrettävästi kelpaa ohjaajalle, teos jää toistaiseksi vaille DVD-julkaisua. En löytänyt verkosta tietoa, että elokuvaa olisi julkaistu aiemmin myöskään VHS-tallenteena. Piraattipuolue ajaa tekijänoikeussuojan lyhentämistä enintään kymmeneen vuoteen teoksen julkaisusta. Miten Pienelle yösoitolle olisi käynyt piraattien mallissa?

Ensin muutamia taustapohdintoja.

Ensinnäkin, jos piraattien agenda olisi jo toteutettu, MTV:llä ei olisi ollut mitään syytä pyrkiä vaihtamaan elokuvassa ollutta musiikkia. Sekä elokuvan että musiikin tekijänoikeussuoja olisi jo rauennut, joten MTV olisi halutessaan voinut uudelleenjulkaista elokuvan alkuperäisellä musiikilla täysin vapaasti.

Neil Hardwickille taikka elokuvan muille tekijöille saati musiikin tekijöille ei olisi tarvinnut maksaa korvauksia. Toisaalta elokuva olisi saatu aiempaa laajempaan levitykseen alkuperäisessä muodossaan. MTV (tai levittäjä Finnkino) olisi tehnyt työn DVD-julkaisun aikaansaamiseksi ja markkinoimiseksi, ja saanut siitä myös mahdollisen rahallisen hyödyn. Tosin DVD:n painosmäärä on nytkin ollut niin pieni, joitain satoja kappaleita, joista kaupoille toimitettu 120, että julkaisu olisi varmaaankin joka tapauksessa ollut tappiollinen. Tekijöiden saamatta jäänyt tulo olisi siis joka tapauksessa pieni, oli kyse sitten nykymallista tai piraattien mallista.

Piraattien mallissa alkuperäiset tekijät olisivat myös voineet alun perin tehdä MTV:n kanssa sopimuksen, jossa olisivat esimerkiksi sitoutuneet olemaan antamatta teosta kenenkään muun julkaistavaksi sillä ehdolla, että MTV teoksen mahdollisesti myöhemmin julkaistessaan maksaa heille korvauksia. Tällaiseen sopimusmenettelyyn ei tarvita erillistä tekijänoikeuslainsäädäntöä. Mikäli tällaista sopimusta ei olisi tehty, tekijät olisivat itse voineet antaa teoksen kenen tahansa muun tahon julkaistavaksi korvausta vastaan jo ennen vuotta 1997.

Piraattien ajaman mallin puitteissa joku olisi periaatteessa halutessaan voinut julkaista vuoden 1997 jälkeen elokuvasta myös version, jossa musiikit olisi vaihdettu. (Mitään kannustinta musiikin vaihtamiseen ei tosin olisi ollut.) Tällöin teoksen markkinoinnissa olisi pitänyt tehdä selväksi, että teosta on muutettu. Piraatithan ovat myös voimakkaasti kuluttajansuojapuolue. Emme halua, että teosta voi markkinoida Pienenä yösoittona, jos se ei enää ole alkuperäinen Pieni yösoitto, sillä tämä olisi kuluttajan harhaanjohtamista.

Mutta mitä olisi tapahtunut Neil Hardwickin ohjaamalle, vuonna 1987 valmistuneelle elokuvalle Pieni yösoitto, mikäli piraattien tekijänoikeusmalli olisi ollut voimassa jo elokuvan valmistumisaikana?

1) Luultavasti MTV olisi julkaissut elokuvan ennen vuotta 1997 VHS-nauhalla. Tähän sillä olisi ollut kannustin, koska tekijänoikeuden päättyessä 1997 kenellä tahansa muullakin olisi ollut julkaisuoikeus, ja MTV olisi halunnut varmaankin hyödyntää ”kuka ehtii ensin” -tilanteen. MTV olisi luultavasti kiirehtinyt julkaisemaan elokuvan myös DVD-formaattiin siirtymisen yhteydessä. Tähänkin sillä olisi ollut etu muihin nähden, koska sillä on ollut hallussaan elokuvan alkuperäiskopio, varmasti VHS-laatua parempi. Elokuva olisi siis ollut yleisön saatavilla nykyistä paremmin.

2) Elokuva olisi julkaistu alkuperäisen musiikin kanssa. MTV:llä ei olisi ollut mitään syytä vaihtaa musiikkia.

3) Elokuvan tekijät joko olisivat saaneet korvausta julkaisusta myös vuoden 1997 jälkeen tai sitten eivät. Tämä olisi riippunut heidän MTV:n kanssa tekemästään sopimuksesta.

4) Jokin kolmas taho olisi voinut julkaista elokuvan vuoden 1997 jälkeen myös lupaa kysymättä ja korvauksia maksamatta. Mikäli tämä kolmas taho olisi kuitenkin halunnut julkaista teoksen mahdollisimman hyvälaatuisena alkuperäisnauhan pohjalta, se olisi joutunut vuokraamaan tai ostamaan alkuperäisnauhan MTV:ltä. Elokuva olisi ollut joka tapauksessa paremmin saatavilla, ja vaikutus vaikkapa Neil Hardwickin tulotasoon plus-miinus-nolla nykyjärjestelmään verrattuna (nythän julkaisua ei tapahdu, eli ei tule rojalttejakaan).

5) Tekijät itse olisivat myös voineet antaa alkuperäisnauhan korvausta vastaan kenelle tahansa taholle, joka olisi ollut halukas julkaisemaan sen. Tämä kolmas taho olisi saattanut olla vaikkapa tämäntyyppisten elokuvien uudelleenjulkaisuun erikoistunut taho, jolla olisi ollut suurempi motivaatio sen markkinointiin kuin MTV:llä. Tällöin tekijöiden saama taloudellinen hyöty olisi voinut olla jopa suurempi kuin nykyjärjestelmän puitteissa.

Tämän esimerkkitapauksen pohjalta voidaan siis sanoa, että Piraattipuolueen ehdottama tekijänoikeusmalli parantaisi teosten saatavuutta. Pieni yösoitto olisi hyvin todennäköisesti ollut jo vuosia saatavilla DVD:nä. Seuraukset tekijöiden teoksesta saaman taloudellisen hyödyn määrään olisivat voineet olla nykyjärjestelmään verrattuna kielteiset, plus-miinus-nolla, tai jopa myönteiset, tilanteesta riippuen.

Koska nykyjärjestelmä ei ole kannustanut teoksen asialliseen uudelleenjulkaisuun, tekijät eivät ole hyötyneet uudelleenjulkaisun tuomasta rahasta. Toisaalta MTV ei selkeästikään ole odottanut merkittävää kysyntää kun painosmäärä on ollut niin vähäinen ja musiikki on vaihdettu korvauksien maksamisen välttämiseksi. Tekijöiden mahdollisesti saamat tulot olisivat siis joka tapauksessa olleet vähäisiä. Piraattien ajamassa järjestelmässä tämä sama vähäinen raha olisi varmaankin niin ikään jäänyt saamatta, mutta teos olisi nyt paremmin yleisön saatavilla ja aivan alkuperäisessä muodossaan. Riippuu kunkin eettisistä lähtökohdista, kumpaa lopputulosta pitää parempana.

2 vastausta artikkeliin ”Pieni yösoitto piraattinäkökulmasta

  1. Tekijät monesti pakotetaan tekemään liian huonoja sopimuksia kovan kilpailun vuoksi. Nykyinen malli tai esimerkiksi vapaakauppasopimusten tiukennus 75/95 vuoteen kuolemasta toisi varmemmin rahaa itse tekijöille ja parantaisi näiden neuvotteluasemaa pöydässä eri toimijoiden kanssa ja takaa edes joitakin ropoja. Kuluttajan tehtävä on ostaa tuotteita eikä alkaa neuvottelemaan pilkkahintaa arvokkaista kulttuurisista merkkiteoksista, joiden tekemiseen on mennyt valtavasti vaivaa ja aikaa. Varsinkin kun ottaa huomioon tilanteen 1980-luvulla, filmiaika ja kotimaista tuotantoa ei ollut niin merkittävästi kuin nykyään kun kaikki voivat kuvata ja siksi ne harvat kulttuuria edistäneet teot ansaitsisivat suhteellisesti paljon isomman osan tuloista kuin mitä nykyään annetaan paljouden tarjonnalle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*