Piraattipuolueen eurovaaliehdokkaat valittu

Jäsenäänestys Piraattipuolueen vuoden 2014 eurovaaliehdokkaista on päättynyt. Kuten monilla muillakin aloilla, pyrkii puolue näyttämään esimerkkiä käyttäessään moderneja työkaluja myös ehdokkaidensa valinnassa. Puolueen jäsenet äänestivät ehdokkaista verkon välityksellä siirtoäänivaalitavalla (STV). Jokainen saattoi äänestää enintään neljää ehdokasta. Äänestyksessä annettiin 304 ääntä.

Ehdokkaittemme joukosta löytyy paljon vakuuttavaa ymmärrystä tietoyhteiskunnasta sekä aitoa huolta perusoikeuksien toteutumisesta. Juuri paljastuneiden vakoiluskandaalien myötä on yhä tärkeämpää, että EU olisi aktiivinen yksityisyyden puolustaja. Olen ylpeä ehdokasjoukostamme! Lisää voit lukea lehdistötiedotteesta.

Ehdokkaita valittiin jäsenäänestyksessä 20, mikä on enimmäismäärä, jonka puolue voi eurovaaleissa Suomessa asettaa. Ehdokkaiden iät vaihtelevat 24:sta 64:een vuoteen. Ehdokkaita on Helsingistä, Espoosta, Tampereelta, Turusta, Jyväskylästä, Mikkelistä, Loviisasta ja Rovaniemeltä.

Onnea valituille ehdokkaille tuleviin eurovaaleihin!

Äänestystulos on tarkistettu ja puolueen ehdokkaiksi on valittu seuraavat henkilöt:

Kivistö Harri, Tampere
Isomaa Mika Tampere
Plommer Raoul, Helsinki
Böök Mikael, Loviisa
Morri Maria, Tampere
Paalijärvi Janne, Espoo
Hautakangas Ville,Helsinki
Letonsaari Mika, Mikkeli
Lampila Arto, Jyväskylä
Pennanen Petrus, Helsinki
Virtaperko Tuukka, Helsinki
Zarrouk Mira, Helsinki
Keronen Jiri, Turku
Karvinen Tapani, Turku
Hukkinen Janne P, Helsinki
Purojärvi Jonna, Jyväskylä
Apajalahti Ahto, Helsinki
Sunde Peter
Ryynänen Ari, Rovaniemi
Immonen Satu, Helsinki

Äänestyksestä ja sen käytännön järjestelyistä vastasi puoluehallituksen nimittämä vaalilautakunta, jonka jäseniä olivat Lasse Kärkkäinen (pj), Tiina Malinen (vpj), Pasi Palmulehto (sihteeri) ja Oskar Elmgren (varajäsen).

Äänestystulosten raakadata
Äänestystulosten laskentadata
Äänestystulos
Ehdokkaiden esittelyt

Piraattien EU-linja?

Tämä kirjoitus liittyy meneillään olevaan puolueohjelman uudistamiseen.

Euroopan parlamentin vaalit pidetään loppukeväästä 2014. Piraattipuolueenkin on ennen vaalitaistoon lähtöä mietittävä, millaista EU:n ja kansallisvaltioiden suhdetta haluamme edistää. Kyse on demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle keskeisestä asiasta. Puoluekokouksessa 6.-7.7. käsiteltävään puolueohjelman uudistamisehdotukseen sisältyykin EU-linjauksia. Lähtökohtana on se, että puolueen jäsen- ja kannattajakyselyssä niistä jotka osasivat sanoa kantansa 45 % kannatti Suomen ja Euroopan unionin suhteen suunnilleen ennallaan pitämistä tai tiivistämistä, kun taas 55 % kannatti suhteen löyhentämistä (vähemmän asioita EU-tasolla, vähemmän sitovia päätöksiä).

Ohjelmaehdotusta voisi kuvailla liberaaliksi EU-kritiikiksi, joka on vaihtoehto sekä nationalistiselle ja nurkkakuntaiselle EU-vastaisuudelle että ylikansallisten teollisuusintressien ja byrokratian palvonnalle.

EU on yksi päätöksentekotaso muiden joukossa

Ohjelmaesityksessä hylätään lähtökohta, että kansallisvaltio olisi ainoa lähtökohtaisesti oikeutettu päätöksenteon taso. Lähtökohtaisesti päätösvalta on yksilöillä. Päätösvalta, joka ei ole yksilöillä, tulee olla sillä taholla, joka pystyy kyseessä olevassa asiassa parhaiten huolehtimaan yksilönvapauksien ja perusoikeuksien turvaamisesta. Euroopan unioni on kunnallis- ja aluehallinnon sekä kansallisvaltioiden ohella yksi tällainen taho, jolla voi olla päätösvaltaa eri asioissa.

Päätöksenteon on kaikilla tasoilla oltava kansanvaltaista. Ohjelman muutosesitykseen sisältyy myös parannuksia kansanvaltaisuuteen EU:n osalta (niistä ehkä lisää tulevissa blogikirjoituksissa).

EU vastapainona suurvalloille ja ylikansallisille yrityksille

EU:ta tarvitaan esimerkiksi vastapainoksi Yhdysvalloille, Kiinalle ja taloudelliselta mahdiltaan monia valtioita suuremmille suuryrityksille ja niiden yhteenliittymille.

Kemikaalilaki ja päästökauppa ovat esimerkkejä ylikansallisiin ympäristö- ja terveyskysymyksiin liittyvistä toimista, joita tuskin olisi saatu aikaan ilman unionia. Unioni pyrkii myös torjumaan väärinkäytöksiä markkinoilla, mistä kuuluisimpana esimerkkinä lienevät Microsoftille asetetut sakot. Lisäksi EU:ssa on pyritty huolehtimaan yksityisyyden suojasta Yhdysvaltain vaatimuksia vastaan, mistä esimerkkinä pankkitietojen luovutuksesta käyty kiista, ACTA-sopimuksen kaatuminen sekä kiista tietosuojadirektiivistä unionin ja Yhdysvaltain välillä. Esimerkiksi EU:n ja Yhdysvaltain väliset alkavat kauppaneuvottelut tulevat olemaan taisteluareena tässä suhteessa. Myös esimerkiksi roaming-maksujen kitkemisen ja verkkoneutraliteetin osalta ja eräiltä muiltakin osin EU on välillä edistänyt järkevää tietoyhteiskuntakehitystä.

Vaikka myönteisiä esimerkkejä löytyy, EU ei tietenkään ole ollut mitenkään täydellinen näissä asioissa. Siksi onkin tärkeää saada lisää piraatteja EU-parlamenttiin.

EU:n valtaoikeuksia tulkittava suppeasti

Yhdysvalloissa liittovaltion valtaoikeuksia lienee eniten laajennettu sillä perusteella, että asia liittyy ”osavaltioiden väliseen kauppaan” (nk. commerce clause). Käytännössä sama kehitys on meneillään EU:ssa, koska laajasti ottaen melkein mikä tahansa elämän osa-alue liittyy ainakin välillisesti kaupankäyntiin, joka on aina mahdollisesti rajat ylittävää. EU:n valtaoikeuksia pitäisikin tulkita suppeasti siten, että vain EU:n sisämarkkinoiden toiminnan kannalta välttämätön säätely tapahtuisi EU-tasolla.

Muillakin aloilla EU:n toimivaltuuksia on tulkittava supistavasti siten, että kaikken valtaoikeuksien, joita ei ole yksiselitteisesti määritelty EU:lle, tulee jäädä kansallisvaltioille tai paikallistasolle.

Vapaus kokeilla erilaisia käytäntöjä

Jäsenvaltioilla pitää olla mahdollisuus kokeilla erilaisia käytäntöjä siten, että parhaimmat käytännöt voisivat levitä vapaaehtoisesti maasta toiseen. EU:n tulee säätää vähimmäistasot yksilönvapauksien, perusoikeuksien, terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelemiseksi. Jäsenvaltioille pitää kuitenkin jättää merkittävää kansallista liikkumavaraa, joka mahdollistaa erilaisten käytäntöjen kokeilemisen.

Olisi suuruudenhullua kuvitella, että EU:n toimielimet kovinkaan usein kykenisivät keksimään niin hyviä ratkaisuja, että olisi syytä pakottaa kaikki jäsenmaat tiukkaan muottiin niiden toteuttamiseksi. Yritysmaailmastakin on tuttu ilmiö, että usein suurimmat yritykset ennen pitkää jämähtävät byrokraattisiksi ja uudistuskyvyttömiksi. Sama ilmiö koskee epäilemättä myös valtiokoneistoja. Uudistuminen on mahdollista vain ruohonjuuritasolta lähtevien muutosten kautta.

Yhteistyö turvallisuusasioissa

Yhdysvaltoihin on muodostunut valtava sotilas- ja turvallisuuskoneisto. Sen väärinkäytökset viime vuosikymmenien aikana ovat olleet lukuisia. Uusimpana esimerkkinä on tuore sosiaalisen median palveluihin liittyvä vakoiluskandaali. Vaikka Yhdysvallat ei siinä suhteessa ole ainoa pahantekijä, on selvää, että hyvin voimakkaat turvallisuuskoneistot ovat uhka yksilönvapauksille.

Tämän vuoksi EU:lle ei pidä luoda omaa, kansallisvaltioiden omista joukoista riippumatonta sotilaallista eikä poliisivoimaa, eikä rikosoikeudellista syyttäjä- ja tuomioistuinlaitosta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ehdotettua Euroopan syyttäjänvirastoa ei tulisi perustaa. Lisäksi EU:n sotilaallisten joukkojen tulisi perustua yksinomaan siihen, että jäsenvaltiot luovuttavat vapaaehtoisesti joukkojaan EU-käyttöön, ei ylikansallisiin joukkoihin.

Voidaanko EU-yhteistyötä syventää?

EU:n integraatiota ei pidä syventää ainakaan ennen kuin on kehittynyt todellinen eurooppalainen kansalaisyhteiskunta, jossa eri kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat organisoituneet EU:n laajuisesti yhtä hyvin kuin kansainvälisen liike-elämän edunvalvontaorganisaatiot. Eri EU-maita yhdistävän julkisen keskustelun on laajennuttava ja kehityttävä. Tämä edellyttää lisää avoimuutta sekä muutoksia EU:n instituutioihin. Puolueohjelman muutosesityksessä on tästä ehdotuksia (joista ehkä myös lisää tulevissa blogikirjoituksissa).

Mitä tietoyhteiskuntakaari tuo tullessaan?

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan tietoyhteiskuntakaari-nimistä lakihanketta (ks. lain valmistelijan puheenvuoro Finnish Internet Forumissa 25.4., YouTube). Tarkoituksena on koota yhteen keskeiset sähköistä viestintää ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjontaa koskevat säännökset. Piraattipuolue on seurannut hankkeen valmistelua. Annoimme 5.9.2012 kommenttimme silloisesta lakiluonnoksesta, ja 20.5.2013 uudemmasta luonnoksesta.

Lakihankkeesta on viime päivinä uutisoitu lennokkaasti. Uutisoinnissa esille nostettiin verkkoneutraliteetti eli periaate, että liikennettä välittävien teleyritysten on kohdeltava kaikkea verkkoliikennettä tasa-arvoisesti. Ne eivät siis esimerkiksi kilpailullisista syistä saisi hidastaa tiettyjä palveluja tai estää pääsyä joihinkin palveluihin. Klassinen esimerkki on se, että maailmalla monet teleyritykset vaikeuttavat Skype-palvelun kautta soitettavia nettipuheluja, koska katsovat niiden kilpailevan teleyrityksen omien puhelinpalvelujen kanssa.

Verkkoneutraliteettiin kiinnittivät huomiota muun muassa Effi, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus (Jyrki Kasvi) ja tietosuojavaltuutettu. Ongelma lakiluonnoksessa on se, että siinä annetaan teleyrityksille epämääräinen mahdollisuus ”tuotteistaa” palvelujaan, mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa, jää epäselväksi. Uusi viestintäministeri Pia Viitanen on antanut ymmärtää, että ei halua muuttaa nykytilannetta verkkoneutraliteetin suhteen.

Tietoyhteiskuntakaaressa lähinnä yhdistellään muutama laki yhdeksi laiksi. Sisällöllisesti niihin ei ole tulossa kovin kummoisia muutoksia. Lex Nokia -pykälät yksinkertaistetaan, mutta tämä ei käytännössä paranna yksityisyyden suojaa. Sikäli kuin verkkoneutraliteettiasiaan saadaan tyydyttävä ratkaisu, laki tuskin tuo dramaattisen vakavia heikennyksiä saati parannuksiakaan yksityisyyden suojaan ja sananvapauteen. Luonnoksessa on kuitenkin eräitä merkittäviä korjaustarpeita.

Piraattipuolue korosti lausunnossaan seuraavia asioita:

Sähköisen viestinnän tietosuoja

  • Piraattipuolue on tyytyväinen siihen, että välitystietojen (tunnistamistietojen) käsittelyä koskevat sekavat Lex Nokia -pykälät enimmäkseen poistetaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yksityisyyden suoja paranisi. Tilanne pysyy käytännössä ennallaan ja lainsäädännöllisesti palaa lähelle ennen Lex Nokia -pykälien säätämistä vallinnutta tilannetta.
  •  

  • Piraattipuolue vaatii, että välitystietoja saisi käsitellä vain kun se on välttämätöntä (haluamme lisätä välttämätöntä-sanan lakitekstiin). Tunnistamistietojen käsittelystä pitäisi aina ilmoittaa sille, kenen tietoja on käsitelty (mikäli käytännössä mahdollista).
  •  

  • Luonnoksessa annettaisiin liian yleisluontoinen mahdollisuus viestien sisällön tutkimiseen. Kohta on tarkoitettu siihen, että virus- yms. tietoturvatapauksissa myös viestin sisältö voidaan lukea (laki sallii tämän nykyisinkin). Piraattipuolueen mielestä tämä mahdollisuus pitäisi sitoa selkeästi tiettyjen rikosten estämiseen (kuten tietoliikenteen häirintä).
  •  
    Teleyrityksen ja tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajan velvollisuudet

  • Teleyritysten ja tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajien velvollisuuksia estää yhteyksiä ja poistaa aineistoja saatavilta käsitellään tällä hetkellä kolmessa eri laissa. Tietoyhteiskuntakaareen pitäisi sisällyttää selkeyssyistä kaikki olennaiset palveluntarjoajien velvoitteet.
  •  

  • Piraattipuolueen mielestä palveluntarjoajille ei pitäisi asettaa velvollisuuksia poistaa aineistoja ilman oikeuden päätöstä. Lisäksi tekijänoikeuslakiin sisältyvä menettely, jonka perusteella Pirate Bay on Suomessa sensuroitu, tulisi kumota.
  •  

  • Tietoyhteiskuntakaareen sisällytetään nykyinen laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta, mutta pykälät jäisivät sisällöllisesti ennalleen, ja lisäksi sananvapauslaki ja tekijänoikeuslain säännökset jäisivät ennalleen. Tietoyhteiskuntakaari ei siis vaikuttaisi nykyiseen Pirate Bay -sensuuriin, eikä muutenkaan parantaisi sananvapaustilannetta. Toisaalta tilanne ei myöskään tältä osin heikenny.
  •  
    Teletietojen tallennusvelvollisuus

  • Teletiedot pitäisi Piraattipuolueen mielestä tallentaa vain direktiivin edellyttämän vähimmäisajan eli kuusi kuukautta. Nyt ne säilytetään vuoden ajan.
  •  

  • Tietoyhteiskuntakaaren luonnoksessa on sekava kohta (147 §), jonka mukaan tietyissä tilanteissa saataisiin tallentaa myös tietoja siitä, millä verkkosivuilla tietystä IP-osoitteesta on käyty. Perusteluna on se, että tämä olisi käyttäjän yksilöimiseksi välttämätöntä tietyissä tilanteissa muun muassa ”IPv4-osoitteiden rajallisen määrän ja IPv6:een siirtymisen viivästymisen” takia. Piraattipuolueen mielestä tällaiset kuluttajista riippumattomat tekniset syyt eivät ole hyväksyttäviä perusteita yksityisyyden suojan kaventamiselle.
  •  
    Eräistä rangaistuksia ja pakkokeinoja koskevista säännöksistä

  • Tietoyhteiskuntakaareen sisältyisi rangaistussäännökset tietosuojarikkomuksesta. Luonnoksessa todetaan tällä hetkellä, että ”rangaistusta ei tuomita, jos rikkomus on vähäinen”. Piraattipuolueen mielestä kyseinen kohta pitää poistaa, koska se heikentäisi tietosuojasäännösten noudattamista.
  •  
    Alle 15-vuotiaita ja vajaavaltaisia koskevien sijaintitietojen käsittely

  • Nykyisessäkin laissa oleva alle 15-vuotiaan huoltajan ja täysi-ikäisen vajaavaltaisen edunvalvojan oikeuksia koskeva sääntely on ongelmallista. Säännöstä voi tulkita niin, että esimerkiksi huoltaja voisi alle 15-vuotiaalta kännykän haltijalta lupaa kysymättä asettaa kännykkään sovelluksen, joka lähettäisi huoltajalle ajantasaisia sijaintitietoja. Tällaista oikeutta huoltajalla ei muiden lakien (perustuslaki, rikoslaki) perusteella ole, minkä pitäisi käydä selkeästi ilmi lainkohdasta tai sen perusteluista.
  •  
    Sananvapausongelmat televisio- ja radiotoimintaa koskevissa säännöksissä

  • Nykyisessä laissa on EU-säännösten ja kansainvälisten sopimusten takia pikkutarkkaa säätelyä esimerkiksi siitä, montako minuuttia mainoksia tv- tai radiokanava saa esittää tuntia kohti, ja kuinka suuren osan kanavan lähettämistä ohjelmista tulee olla eurooppalaista tuotantoa. Piraattipuolueen mielestä tällainen sääntely rikkoo sananvapautta, mutta asialle ei voi tietoyhteiskuntakaaren yhteydessä tehdä mitään, koska sääntely tulee kansainväliseltä tasolta.
  •  

  • Laki antaa myös huomattavan epämääräisen ja laajan mandaatin viestintävirastolle ja eräissä tapauksissa hallitukselle määrätä tv- tai radiokanavan toiminnan keskeytettäväksi. Piraattipuolue vaatii tähän rajoituksia ja parempaa oikeusturvaa.
  •  
    Lapsipornografian levittämisen estotoimet

  • Alun perin tietoyhteiskuntakaareen olisi sisällytetty myös nykyinen laki lapsipornografian levittämisen estotoimista, jonka perusteella poliisi ylläpitää teleyrityksille toimitettavaa estolistaa väitetyistä lapsipornosivustoista. Uusimmassa luonnoksessa näitä pykäliä ei jostain syystä enää ole, vaan laki jäisi voimaan erillisenä lakina.
  •  

  • Piraattipuolueen mielestä laki pitäisi tietoyhteiskuntakaaren säätämisen yhteydessä kumota. Tiettävästi suurin osa teleyrityksistä ei pidä sensuurilistaa oletuksena päällä, eikä listaa ole viime aikoina ilmeisesti päivitetty. Laki on toimimaton ja sananvapauden kannalta ongelmallinen monestakin syystä. Esimerkiksi lakia kritisoiva Lapsiporno.info-sivusto lisättiin perusteettomasti sensuurilistalle. Sivusto on edelleen periaatteessa sensuurissa, ja sen ylläpitäjä on joutunut maksamaan tuhansia euroja oikeudenkäyntikuluja.
  •