Keskustelutilaisuus netin vapaudesta

Helsingissä pidettiin elokuun puolivälissä kirjastoalan kansainvälinen konferenssi, jonka yhteydessä järjestetiin Internetin vapautta koskeva keskustelutilaisuus. Aiheena olivat yksityisyys, sananvapaus ja tekijänoikeudet. Keskustelijoina olivat muiden muassa Ruotsin piraattipuolueen puheenjohtaja Anna Troberg (ks. video, alkaen 53:30) sekä Verkko ja vapaus -kirjan kirjoittanut Hanna Nikkanen (21:00). Yleisössä oli paljon kirjastoalan ihmisiä eri puolilta maailmaa.

Olen aiemminkin todennut kirjastoalan ihmisten suhtautuvan avoimesti ja jopa piraattihenkisesti nettiä koskeviin yksityisyys-, sananvapaus- ja tekijänoikeuskysymyksiin, ja tämä keskustelutilaisuus vahvisti käsitystäni. Se, että tämäntyyppinen tilaisuus yliäänsä järjestettiin tällaisella vieraskaartilla, kertoo jo paljon.

Esitin myös itse yleisökysymyksiä (kohdissa 17:00, 46:15, 1:06:40) ja ehdotin esimerkiksi, että sananvapaudesta ja yksityisyydestä kiinnostuneiden kirjastoalan ihmisten, toimittajien ja kirjailijoiden tulisi solmia yhteistyösuhteita teleyrityksiin, jotka ovat näissä keskusteluissa usein samalla puolella. Lainsäädännöllisen paineen kohdistaminen teleyrityksiin näyttää olevan koko ajan laajeneva trendi ja tämän hetken tärkein sananvapauskysymys länsimaissa.

Tilaisuuden jälkeen keskustelin Anna Trobergin kanssa, joka sattuu olemaan taustaltaan englannin kielen ja kirjallisuuden opiskelija samoin kuten Harri Kivistökin. Keskustellessamme totesimme, että ennen kesäkuun 2014 eurovaaleja on tiivistettävä piraattipuolueiden kansainvälistä yhteistyötä. Eurovaaleissa on näytettävä, kuinka kansainvälinen ilmiö poliittinen piraattiliike todella on.

Video keskustelutilaisuudesta:

Piraatit pääsemässä lobbaamaan kansainvälisesti

Piraattipuolueiden kansainvälinen yhteistyöjärjestö Pirate Parties International (PPI) on pääsemässä YK:n alaisen Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) tarkkailijajäseneksi. PPI:n jäsenyyttä esitetään hyväksyttäväksi järjestön kokouksessa lokakuussa. PPI:n jäsenenä on 25 eri maiden piraattipuoluetta.

Mikäli PPI hyväksytään tarkkailijajäseneksi, se pääsee osallistumaan WIPO:n kokouksiin. Jäsenyys helpottaisi tiedonsaantia immateriaalioikeuksia (kuten tekijänoikeus ja patentit) koskevista kansainvälisistä neuvotteluista ja tarjoaisi erinomaisen vaikutuskanavan ja mahdollisuuden tuoda esille piraattien näkökulmia vaikutusvaltaiselle yleisölle.

WIPO:n tarkkailijajäsenenä on noin 250 järjestöä, joista useimmat edustavat tekijöitä ja viihdeteollisuutta. Mukana on kuitenkin myös esimerkiksi suomalaisen Effin emojärjestö Electronic Frontier Foundation (EFF). Äänioikeus järjestössä on vain sen 185:llä jäsenvaltiolla.

Asiasta uutisoi englanniksi TorrentFreak.

 

Miksi Piraattipuolue ei auta Pirate Bay -sensuurin kiertämisessä?

Hiljattain uutisoitiin Suomessakin, että ”Britannian piraattipuolue on luonut välityspalvelimen, jonka kautta Pirate Bay -sivustoa voi käyttää estosta huolimatta”. Miksi Suomen piraattipuolue ei ole toiminut näin?

Siksi, että Suomessa tällaiseen toimintaan liittyy käsittääksemme merkittävä oikeudellinen riski. Piraattilahti.org-tyyppisen palvelun (joka ei ole Piraattipuolueen ylläpitämä) pystyttäminen saatettaisiin korkeimman oikeuden ennakkopäätösten valossa tulkita yhtä pahaksi rikokseksi kuin itse Pirate Bayn ylläpitäjänä toimiminen. Koska jo pelkkä linkittäminen luvattomasti jaossa olevaan teokseen on käsittääksemme Suomessa laitonta, pelkästään Pirate Bayhin menevän uudelleenohjausosoitteen luominen voitaisiin katsoa avunannoksi tekijänoikeusrikokseen.

Vaikka haluja Pirate Bay -eston kiertämisessä auttamiseen löytyykin puoluehallituksen piiristä, emme koe oikeaksi ottaa riskiä ihmisten kunnallisvaaleja varten lahjoittamilla rahoilla. Mikäli suomalaisille teleyrityksille määrätyt sensuurivaatimukset pysyvät korkeimmassa oikeudessakin, asiaa täytynee kuitenkin harkita uudelleen. Mahdollisia rahoitusjärjestelyjä täytyy miettiä.

Laajamittaisen nettisensuurin leviämistä Suomeen ei pidä sietää.