Ranskan piraattilain ”menestys” on vitsi

Toissapäivänä Suomessa raportoitiin tekijänoikeusjärjestöjen innostuneen Ranskan piratisminvastaisen lain menestyksestä. TTVK:n Antti Kotilainen toisteli ranskalaiskollegojensa tarkasti valikoituja lukuja: suurin osa varoituskirjeen saaneista piraateista oli kuulemma lopettanut tiedostojen jakamisen, ja suurin osa muista lopettaisi, jos saisi varoituskirjeen.

Toisissa uutisissa puhuttiin jopa piratismin romahduksesta – ja huomautettiin, että se ei nostanutkaan musiikin tai elokuvien myyntiä: Englanniksi Torrentfreak, suomeksi Digilelut.fi.

Hadopin väitteet ”menestyksestä” ovat kuitenkin hyvin kyseenalaisia. Ranskalaislehti Le Figaro oli kumonnut väitteet piratismin vähenemisestä jo edellisellä viikolla.

Piratismi erikseen valvotuissa, nimetyissä P2P-verkoissa oli kyllä ensimmäisen vuoden aikana vähentynyt kolmanneksella. Tämän oli mitannut yksityinen tutkimusyritys Médiamétrie.

Miten mitattiin

Hadopin raportissaan käyttämä Médiamétrie // NetRatings Panel on kuluttajatutkimus, joka suoritetaan sekä puhelinkyselyin, että seuraamalla vapaaehtoisia Internetin käyttäjiä näiden koneille asennetulla seurantaohjelmalla, joka raportoi selailutottumukset Médiamétrielle verkon välityksellä.

Moniko teistä asentaisi koneelleen vakoiluohjelman vapaaehtoisesti? Moniko luottaisi ulkopuoliselle yritykselle kaiken selaimenkäyttönsä?

Tutkimus siis ei tällaisenaan varsinaisesti vakuuta. Mutta leikitään nyt vielä hetki, että tuo osaamattomien, yksityisyydestään välittämättömien käyttäjien lauma olisi todella kattava halkileikkaus Internetin käyttäjistä Ranskassa. Pardonnez-moi, mes amis!

Ainoastaan näiden käyttäjien selailua on siis seurattu. Hadopin raportin mukaan seuraaja ei voi tietää, mitä muuta käyttäjät tekevät koneellaan – heille on ainoastaan laskettu käyttäjiä ja käyntejä joillakin luetelluilla piraattisivustoilla, sekä tiettyihin tiedostonjako-ohjelmiin liittyvillä sivuilla.

Huomioita

1. Valvonnassa ollut ”piratismi” oli alkanut vähentyä jo kuukausina ennen lain voimaantuloa, eli valveutuneimmat näistäkin käyttäjistä minimoivat varoituskirjeiden riskin valmistautumalla hyvissä ajoin.

2. Samaan aikaan, kun vertaisverkkojen käyttö oli vähentynyt, streaming-palvelut ja suorat lataukset ovat lisääntyneet, ja olivat suositumpia kuin P2P-palvelut – jo ennen kuin yhtäkään varoituskirjettä oli lähetetty. Piratismi oli siis myös näiden valvottujen käyttäjien keskuudessa ainoastaan muuttanut muotoaan – poispäin jakamisesta, ja takaisin kohti perinteistä ”tyhmää” lataamista. (1)

3. Koko tutkimus on relevantti vain laillisen myynnin osalta, koska siitä on saatavilla tietoa kauppiailta itseltään. Spotifyn käyttäjämäärä oli moninkertaistunut (kuten muuallakin maailmassa), iTunes oli suvereeni markkinajohtaja ja lisäsi myyntiään reilusti (kuten muuallakin maailmassa). Pienemmät palvelut, erityisesti pelkästään Ranskaan ”piratismin kilpailijoiksi” suunnatut, ovat menestyneet huonommin (kuten arvata saattoi). Olisi kannattanut kilpailla hinnalla ja käytettävyydellä, eikä pelkästään laillisuudella?

4. Musiikin myynti perinteisillä levyillä sun muilla lärpäkkeillä on vähentynyt reilusti, kuten muuallakin maailmassa. Sille nyt ei voi mitään. Ja kokonaisuutena musiikkiteollisuus varmasti kärsii, sillä sen bisnes on ollut monopoliasemassa kerätä hervottomat katteet nimenomaan levyistä.

Ranskan presidenttiehdokkaista joka ainoa on tähän mennessä ilmoittanut olevansa valmis kumoamaan Hadopin ostaman, typerän, kansalaisoikeuksia loukkaavan ja äärimmäisen epäsuositun lain. Nopeastikohan mieli muuttuu, kun joku heistä lopulta valitaan?

(1) Pelkästään tiedostoja lataava piraatti muuttuu aktiivisesta jakajasta passiiviseksi kuluttajaksi, ja piratismista katoaa paljolti se välitön, puskaradiomainen mainostuselementti, joka vapaammassa ympäristössä lisää myös laillisten tuotteiden suosiota.

Vertaisverkossa kustannat kiinnostavan sisällön jakamisen itse, ja jaat sitä kaikkein tehokkaimmin naapureillesi. Suorista latauksista tai streaming-sivustoilta bitit tukkivat runkoverkkoa tuhansien kilometrien matkalta, ja kustannukset lankeavat palvelun tarjoajalle. Joka saattaa olla jopa voittoa tuottava yritys – ja näin ollen tekee rahaa tekijänoikeuksien alaisilla sisällöillä. Kumpi olikaan parempi vaihtoehto? 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*