Hyvitysmaksu – ketä kiinnostaa?

Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas) halusi laajentaa hyvitysmaksua. Maksupohjan laajentaminen kaatui, entiset maksut nousivat. Kompromissiin vaikuttivat varmasti asiasta noussut häly, Nokian reaktio ja toisten viranomaisten kielteiset lausunnot. LYHTY:n projektinjohtaja, tekijänoikeuspamppu Lauri Kaira pitää aiemmassa kirjoituksessaan ”esityksen nostattamaa hälyä täysin suhteettomana”.

Kairalla on hyviä pointteja. Koko hyvitysmaksujärjestelmä uudistetaan jo ensi vuonna, jolloin nykyisenkaltaisesta maksusta luovuttaneen. Kannattaako taistella juuri nyt? Lisäksi hyvitysmaksut ovat pääsääntöisesti aika pieniä summia laitteiden kokonaishintaan nähden. Tai sitten tallennusvälineen hinta ylipäänsä on niin pieni, ettei maksulla ole arkikäytössä hirveästi väliä.

Jotkut harrastekäyttäjät valittavat toki aiheellisesti ikävästi kirpaisevista hyvitysmaksuista. Suomen kameraseurojen liitto on kampanjoinut niitä vastaan. On myös ylipäänsä perverssi ajatus, että pari laillista yksityiskopiota aiheuttaisivat taloudellista menetystä, jota pitäisi korvata.

Silti: hyvitysmaksu – ketä kiinnostaa? Me suomalaiset pystymme kyllä tämän vääryyden yhteisönä kestämään. Sen sijaan tekijänoikeusrikoksista tuomittujen talous ei kestä satojen tuhansien eurojen korvauksia. Ne ovat suurin vääryys tämänhetkisessä tekijänoikeusjärjestelmässä. Olisin valmis vaikka hyvitysmaksujen kymmenkertaistamiseen, jos sillä saataisiin edes Suomen tekijänoikeusjärjestöt lopettamaan epäinhimillinen piraattijahti.

EFFI:n kritiikkiä saanut kampanja on kuitenkin hyvä, koska se kiinnittää keskivertokansalaisten huomiota tekijänoikeusasioihin. Kampanja kertoo myös turhautumisesta valtakoneistoon. EFFI on vuosikaudet yrittänyt saada järkeä asioihin.

Arhinmäki on ministeriaikanaan ollut hyvä sanoissa, muttei teoissa. Ensimmäinen varsinainen teko oli vaatimus laajentaa hyvitysmaksua. Hänen edeltäjänsä, RKP:n Stefan Wallin, edusti viime vuonna tiukempaa linjaa. Taiteilijat syyttivät häntä ”hyvitysmaksun romuttajaksi”. Maksun laajentamisessa ei siis ollut kyse ”pakon edessä” tehdystä ratkaisusta.

Lisäksi Arhinmäki ilmoitti, ettei tekijänoikeuden työsuhdeolettama etene hänen kaudellaan. En ole kovin innostunut tästä. Tekijänoikeustoimikunnan tuoreessa esityksessä kaavaillaan näet tv- ja radiokanaville sekä lehdille oletusarvoista oikeutta käyttää niille tehtyjä teoksia osana verkkoarkistoa, kuten Ylen Elävää arkistoa. Tekijällä olisi mahdollisuus erikseen kieltää käyttö.

Nyt oletus on se, ettei tällainen käyttö ole sallittua ilman erillistä lupaa. Tämä on rajoittanut vakavasti esimerkiksi Elävän arkiston kehittämistä. Yksi Tekijänoikeusfoorumin ”piraattihenkisistä” puheenvuoroista tulikin Elävän arkiston edustajalta.

Edellä kuvattu esitys on harvinainen valopilkku tekijänoikeuspolitiikassa. Se merkitsee kuitenkin työsuhdeolettaman vahvistumista. Aikooko Arhinmäki siis pysäyttää lain?

Arhinmäki on myös todennut vastustavansa nettisensuuria. Jos tekijänoikeustoimikunnassa valmisteltu sensuurilakiesitys jää homehtumaan hänen pöydälleen loppuvaalikaudeksi, annan hyvät pisteet.

Eräs konkreettinen parannus, jonka Arhinmäki voisi halutessaan tehdä, olisi asettaa jonkimoinen katto tekijänoikeuksien rikkomisesta määrättäville korvauksille. Arhinmäkihän on sanonut olevansa ”tekijän puolella isoja mediakorporaatioita vastaan”. Hän voisi myös asettua kuluttajan puolelle niitä samoja korporaatioita vastaan. Sitä odotellessa…

Lisää kuunneltavaa ja luettavaa:

LYHTY:n Lauri Kaira ja EFFI:n Ville oksanen YleX:ssä (nauhoite)

Lilja Tammisen blogikirjoitus
Ville Hautakankaan blogikirjoitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*