Arhinmäki väärinkäyttää hyvitysmaksujärjestelmää

Ministeri Arhinmäki myöntää Aamulehdessä haluavansa väärinkäyttää hyvitysmaksujärjestelmää saadakseen ”riittävän tulon taiteilijoille”.

Hyvitysmaksujärjestelmän tarkoitus ei kuitenkaan ole minkään subjektiivisen ”riittävän tulon” takaaminen kenellekään. Sen tarkoitus on hyvittää laillisesta kopioinnista taiteilijoille aiheutunut mielipaha – tai siis väitetyt rahalliset tappiot. Siitä laillisesta kopioinnista, joka on vähentynyt koko ajan, samalla kun yhä suurempi osuus kopioinnista on kriminalisoitu. Myöskin nykyisin suositut streamauspalvelut ovat syöneet laillisen kopioinnin asemaa: harvaa enää kiinnostaa ottaa kirjaston CD-levyistä kopioita, kun verkosta musiikki soi heti.

Arhinmäki käytännössä myöntääkin, että luovat alat eivät yksinkertaisesti pärjää omillaan, ja haluaa antaa niille lisää valtionapua. Tämä on sinänsä validi mielipide, ja kulttuuriministerinä Arhinmäellä on hyvät mahdollisuudet edistää asiaansa. Ministereiltä toivoisi kuitenkin tiettyä rehtiyttä käyttämiensä keinojen suhteen. Mielivaltaiset lisäykset jo valmiiksi perusteiltaan kyseenalaiseen hyvitysmaksujärjestelmään eivät kriteeriä täytä.

Esimerkiksi budjettirahoituksen lisääminenkin olisi suoraselkäisempi vaihtoehto. Lisäksi kotimaista laitekauppaa ei sabotoitaisi ajamalla kansalaisia entistä enemmän ulkomaisten verkkokauppojen käyttäjiksi, eikä laitteiden ja palveluiden keskinäistä kilpailuasetelmaa häirittäisi mielivaltaisesti kohdistetuilla rangaistusmaksuilla. Voi tosin toki olla, että valtionavun lisääminen luoville aloille olisi poliittisesti hankalaa hoitaa rehdisti. Tämä tarkoittaisi lähinnä sitä, ettei Suomessa haluta tukea luovia aloja enempää.

Lopuksi Arhinmäki toteaa, että järjestelmä olisi syytä uudistaa kokonaisuudessaan. Tästä on helppo olla samaa mieltä. Toivottavasti kokonaisuudistus kuitenkin toteutetaan tasapuolisemmissa ja rehellisemmissä merkeissä kuin nykyisen järjestelmän jatkuva väärinkäyttö.

Seminaareja ja foorumeita

Kuluva syksy on ollut vilkas Internetiin, tietoyhteiskuntaan ja tekijänoikeuksiin liittyvien tapahtumien suhteen. Erinäisiä seminaareja ja foorumeita on järjestetty, ja on vielä tulossa. Piraatit ovat ottaneet osaa näihin tapahtumiin. Osasta tapahtumista on jälkikäteen katsottavissa, kuunneltavissa ja luettavissa paljon materiaalia.

Ensin tulevien tapahtumien mainostusta:

”Kenen tekijänoikeudet?” -keskustelutilaisuus
Ti 15.11. klo 18-20
Joensuu, Ravintola Wanha Jokela

Aiheesta alustaa kirjailija Mike Pohjola ja kommenttipuheenvuoron käyttää teatteriohjaaja Hanna Kirjavainen. Tervetuloa mukaan keskustelemaan. Tilaisuuden järjestää Joensuun commons-ryhmä.

Tekijänoikeusfoorumi ja mielenilmaus
Ke 16.11. klo 9.30
Helsinki, Säätytalo

Tekijänoikeusfoorumin aiheina ovat tänä vuonna mm. tv- ja radioyhtiöiden ja sanomalehtien arkistojen online-saatavuus, ns. verkkotallennuspalvelut, kaupallinen linkitys sekä tekijänoikeuksien täytäntöönpano Internetissä. Foorumiin kutsutaan muun muassa tekijänoikeuden haltijoita, tekijänoikeuksien käyttäjätahoja ja hyödyntäjiä (kuten teollisuutta, viestintäalan yrityksiä, yleishyödyllisiä toimijoita) ja kuluttajanäkökulman edustajia. Järjestäjä: Tekijänoikeustoimikunta.

Tekijänoikeusfoorumiin osallistuu piraatteja yleisön joukossa. Lisäksi järjestämme Säätytaloa vastapäätä mielenilmauksen noin klo 9.30-10.30. Toivotamme Tekijänoikeusfoorumin osanottajat (mm. kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki, TTVK:n toiminnanjohtaja Antti Kotilainen) tervetulleiksi piraattihenkisin banderollein.

Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina – Strategisia näkökulmia tietojohtamiseen
Pe 18.11. klo 9-16
Helsinki, Patentti- ja rekisterihallituksen auditorio, Arkadiankatu 6 A

Tavoitteena on innostaa johtoa ja asiantuntijoita ponnistelemaan eteenpäin Suomen tietoyhteiskuntakehityksen tiellä. Tule kuuntelemaan asiantuntijoita, tapaamaan kollegoitasi sekä osallistumaan yhteisiin talkoisiimme Suomen nostamiseksi tietoyhteiskuntakehityksen kärkeen. Järjestäjät: TIEKE ym.

Tilaisuuteen pääsee ilmoittautumaan enää varasijoille, mutta toivotaan, että esitykset tulevat jossain muodossa saataville jälkeenpäin.

Bisnestreffit: Kunnallista avointa lähdekoodia
Pe 9.12. klo 8-9
Helsinki, Stockmann

Poikkea työmatkallasi maksuttomaan tilaisuuteemme kuulemaan, keskustelemaan, luomaan uusia kontakteja ja jakamaan kokemuksiasi samasta asiasta kiinnostuneiden kanssa. Järjestäjä: TIEKE ym.

Sitten menneisiin tapahtumiin:

Internet Governance Forum

Piraattinuorten varapuheenjohtaja Joonas Mäkinen osallistui osana EFFI:n delegaatiota tällä kertaa Keniassa pidettyyn Internet Governance Forumiin (IGF), joka on YK:n järjestämä kansalaisyhteiskuntaa ja viranomaistahoja yhteen kokoava, Internetin säätelyä käsittelevä tapahtuma. Raporttia tapahtumasta on luettavissa Piraattinuorten sivuilla.

Finnish Internet Forum

IGF:n ”Suomen-jatkot” pidettiin Helsingissä lokakuun puolivälissä. Finnish Internet Forumissa (FIF) oli yleisön joukossa piraatteja, ja lisäksi Joonas Mäkinen osallistui paneelikeskusteluun. Videotallenteet keskusteluista ovat nähtävillä verkossa.

Ihmisoikeustoimintaohjelman valmisteluseminaari

Suomessa valmistellaan kansallista ihmisoikeustoimintaohjelmaa. Sitä koskeva valmisteluseminaari pidettiin 12.10. Tapahtumaan osallistui kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten edustajia ja järjestöille oli varattu mahdollisuus pitää puheenvuoroja. Piraattipuolueen varapuheenjohtaja Ahto Apajalahti piti tilaisuudessa puheenvuoron, joka on kuultavissa YouTubessa.

Free Society Conference and Nordic Summit

Piraattinuorten varapuheenjohtaja Joonas Mäkinen osallistui Ruotsissa pidettyyn Free Society Conference and Nordic Summit (FSCONS) -tapahtumaan. Sen järjestäjiä ovat vapaata kulttuuria ja avointa tietoyhteiskuntaa edistävät pohjoismaiset järjestöt.

Teoston seminaari ”Sisältöä elämään – ja verkkoon”

Teosto järjesti 10.11. seminaarin, jossa käsiteltiin käyttäjien luomaan sisältöön ja sosiaaliseen mediaan liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä. Seminaariin osallistui piraatteja yleisön joukossa. Seminaarissa pidettyjen esitelmien materiaaleja on saatavilla Teoston verkkosivuilla. Tapahtumasta on myös Joonas Mäkisen blogikirjoitus.

TIEKE:n 30-vuotisjuhlaseminaari

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry (TIEKE) täytti 30 vuotta, ja siihen liityen järjestettiin 11.11. seminaari, jossa käsiteltiin tietoyhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä työelämän, terveydenhuollon, teknologiateollisuuden ja julkisen sektorin tietohallinnon näkökulmasta. Paikalla oli piraatteja yleisön joukossa. Seminaarin materiaaleja on saatavilla TIEKE:n verkkosivuilta. Lisäksi seminaarin aiheisiin liittyviä artikkeleita löytyy TIEKE:n Tiedosta-lehden uusimmasta numerosta. Artikkelit ovat luettavissa verkossa.

Ps. Jos tiedät mielenkiintoisia näihin aiheisiin liittyviä tulossa olevia tapahtumia tai tilaisuuksia, vinkkaathan niistä kommenteissa!

Raportti Teoston syysseminarista ”Sisältöä elämään – ja verkkoon”

Musiikin tekijöiden ja kustantajien tekijänoikeusjärjestö Teosto järjesti syysseminaarinsa Finlandia-talolla torstaina 10. päivä. Muutaman tunnin seminaarin teemana olivat erityisesti sosiaalinen media ja user generated content (UGC) eli kulttuuriteosten käyttäjien itse nettiin lataamat sisällöt. Käytännössä aihetta käsiteltiin aamupäivän mittaan useiden lyhyiden puheenvuorojen ja esitelmien avulla.



(Klikkaa suuremmaksi.)

Saavuttuani paikalle pidin vähän outona, että sosiaalisen median seminaarissa olin nähtävästi ainut, jolla oli läppäri esillä. Näin yhden tutun merkinneen Foursquaressa sijainnikseen Finlandia-talon ja taisin olla ainut, joka oma-aloitteisesti kirjoitti tapahtumasta Twitteriin.

Ohjelma muuttui hieman tuosta vanhasta rungosta, ja Googlen kannoista saapui kertomaan Anni Ronkaisen sijasta Ari Ojansivu. Olen linkannut tekstissä joihinkin puheenvuorojen diaesityksiin. Suunnittelutoimisto N2:n strategi Riku Vassinen veti semman todella hyvin, ja seuraavassa tiivistelmäni esityksistä.

Intron jälkeen ensimmäisen puheenvuoron piti konsultti Jari Muikku Digital Media Finlandista. Hän esitteli yleisölle user generated contentin käsitteen ja selitti tekijöitä, jotka saavat ihmiset tuottamaan remix-kulttuuria nettiin. Tekijöiden, palveluntarjoajien ja teosten käyttäjien välillä on paljon erilaisia sosiaalisia ja kaupallisia intressejä, ja tulee muistaa, ettei UGC:ssa kyse ole vain harrastelijoiden kiinnostuksesta.

En todellakaan odottanut näkeväni Teoston seminaarissa Hitler saa tietää -videota tai Pink Floydin ja Bee Geesiä yhdistelevää mash-uppia, mutta näin kävi. Lasketaankohan seminaari julkiseksi esitykseksi…

Korkeimman oikeuden esittelijäneuvos Kristiina Harenko kertoi sen jälkeen lyhyesti siitä, mitä laki sanoo tekijänoikeudella suojattujen teosten uusiokäytöstä ja levityksestä. Esimerkiksi suuren joukon yhdessä tekemien teosten käyttöä vartenhan pitäisi oletuksena kysyä kaikkien tekijöiden lupa, mutta tätä harvoin esimerkiksi mash-uppien YouTube-levityksessä näkee.

Erityisesti isyysoikeus saattaa mahdollisesti kokea jonkinlaisen mullistuksen lähiaikoina, sillä tekijän nimi tulee mainita esityksen yhteydessä alan hyvän tavan mukaisesti, mutta jos nettivideoiden levityksessä alan tavaksi muodostuu vuosien mittaan se, että kansalaisten tekemissä jälkiperäistuotoksissa (derivative works) ei mainita lähteitä, niin tämä saattaa muodostua uudeksi laintulkinnaksi. Harenko oli sitä mieltä, että vanha luova ala pääsee kyllä osalliseksi uudesta digiympäristöstä ja sen liikemalleista ilman lakimuutoksiakin, kunhan vain lähtee ennakkoluulottomasti mukaan. Muutos olisi siten pikemminkin hallinnollinen eikä lainsäädännöllinen.

Googlen toimialajohtaja Ari Ojansivu valisti yleisöä ihmisten netinkäyttötottumuksista ja erityisesti YouTubesta, joka on Suomen suurin musiikkipalvelu, vaikkei sitä ole Suomessa vielä edes lisensoitu. Mielenkiintoista oli kuulla esimerkiksi Ciscon arviosta, että nykyään 40 % internetliikenteestä koostuu videoista. Hämmästyttävä oli myös tutkimustulos, että 17 % keski-ikäisistä ja eläkeläisistä on katsonut elokuvan aluista loppuun netissä.

Videoiden käytön hurjan sosiaalisuuden lisäksi hän painotti myös tekijöiden ja esittäjien uutta mahdollisuutta päästä maailmanmaineeseen. Esimerkiksi Britain’s Got Talent -kykyjenetsintäohjelmasta suosioon noussut Susan Boyle olisi arvioitu jääneen vain kansalliseksi laulajatähdeksi ilman videoiden internetlevitystä .

Googlella on uskomaton määrä dataa käytettävänään, josta voidaan hyötyä liikemallien suunnittelussa. Pelkästään YouTube voi antaa esiintyjille ja tekijöille niin laajat ja monipuoliset tiedot yleisöstä, että monet bändit suunnittelevat nykyään kiertueita pelkästään katsoja-analytiikan perusteella. Hurjaa YouTubessa on myös videomateriaalin määrä – sitä kun ladataan palveluun 48 tunnin edestä joka minuutti!

Ei-kaupallinen harrastelijasisältö kiinnostaa myös Yleisradiota. Internetpäällikkö Jari lahti kertoi, miten YleX esittelee demoja Uuden musiikin iltavuorossa, miten muutama ammattikuvaaja ei voi pärjätä uutistarjonnassa crowdsourcingille ja miten YLE ottaa mieluusti vastaan harrastelijakuvamateriaalia. Ja sosiaalisessa mediassa ison mediatalonkin täytyy nöyrtyä. ”UGC:ssä broadcasterilla ei ole mitään erityisasemaa kaveripiiriin verrattuna”, Lahti muistutti. ”Median pitää ansaita relevanssinsa.” Nykyinen toiminta johtaa datan avautumiseen, ja hän pitääkin materiaalien laajaa käyttöä hyvänä asiana. Yhtenä menestyksenä mainittiin Elävä arkisto, ja miten Ylen aineistoja hyödynnettiin esimerkiksi Altervative Party -tapahtumassa.

MTV3:n internet- ja kuluttajaliiketoiminnan toimituspäällikkö Jyrki Huotari esitteli geokätköilyä, otti kaupallisemman asenteen käyttäjien itse luomaan sisältöön ja käytti esimerkkinä esimerkkinä Eat.fi-palvelua. Käyttäjät ja yleisö luovat vapaaehtoisesti paljon sisältöä, josta voidaan hyötyä kaupallisesti. Esimerkiksi Salattujen elämien Facebook-sivu on suurin Maikkarin televisio-ohjelmia käsittelevä sivu – fanikunnan ansiosta.

Olen itsekin säveltäjänä Opera by You -projektissa, ja oli hienoa nähdä crowsourcingin kiinnostavan Teosto-porukkaa niin paljon, että kutsuivat projektipäällikkö Päivi Salmen pitämään aiheesta esitelmän. Opera by Youssa oopperan suunnittelu säveltämisestä ja käsikirjoituksesta puvustukseen on ulkoistettu Wreckamovie-alustan avulla, ja tuotantoon on suositeltu ilmaisohjelmistoja. Kokeilu on ensimmäinen maailmassa. Valmis ooppera, Free Will, kantaesitetään Savonlinnan oopperajuhlilla heinäkuussa 2012.

Pelkästään erittäin mielenkiintoisen kokeilun lisäksi projektilla haetaan uutta yleisöä ja tartuntapintaa oopperaan. Nykyäänhän kävijät ovat keskimäärin yli 50-vuotiaita, ja entinen kuulijakunta on katoamassa. Ideana on, että oopperan tekeminen voisi innostaa myös yleisöksi. Osittain tämä uuden demografian saavuttaminen on jo saavutettu, sillä tavallisesti oopperassa käyvien enemmistö on naisia, mutta Opera by Youn tekijöiden enemmistö on miehiä.

Osallistujilla on paljon erilaisia motiiveja lähteä tekemään oopperaa vapaaehtoisesti, ilman palkkaa. Huomautettakoon kuitenkin, että ottaessaan osaa projektiin säveltäjä, valaisija, graafikko tai pukusuunnittelija luopuu taloudellisista oikeuksistaan: Savonlinnan oopperajuhlat julkaisee oopperan perinteiseen tyyliin, all rights reserved, tosin tekijäluettelosta tulee varsin pitkä.

Ehkä seminaarin kohokohdaksi ajateltu oli puolen tunnin paneeli ”Hyvä vai paha UGC?” – tekijöiden näkökulma, jossa keskustelivat musiikintekijä ja Rähinä Recordsin toimistusjohtaja Elastinen (Kimmo Laiho), musiikintekijä ja Pepe Deluxe -yhtyeen jäsen James Spectrum (Jari Salo) sekä säveltäjä ja Tampere Biennalen taiteellinen johtaja Olli Virtaperko, joka tunnetaan myös Ultra Bran laulajana.

”Oon luonut urani kyllä ihan tekijänoikeusrikkomusten pohjalta”, aloitti Spectrum. Paljon esimerkiksi hip hopissa käytetty samplaus on aina ollut laillisuudeltaan kyseenalaista. Suuremman suosion saavuttamisen jälkeen hoidettiin sitten uran alkutaipaleen materiaalien oikeudet kuntoon ja julkaistiin sitten uudet, laillistettu versiot. Byrokratia tai aiemminkin mainitut tekijänoikeuden hallinnolliset asiat tuntuvat olevan aika kova paikka. Uutta musiikkia tehdessään on kuulemma joutunut antamaan pätkän kaverille ”Tee tästä laillista!” -viestin kera. Sointuja ja melodiaa saa aina muokattua niin, ettei se vastaa liikaa jo jotakin olemassa olevaa, mutta se vaatii paljon työtä.

Jonkin verran keskustelua syntyi myös piratismista, mutta ei ainakaan näin poliittisen piraatin näkökulmasta mitään kovin huolestuttavaa. Levy-yhtiöiden vallasta Spectrum muistutti: ”Jos viet levyn meiltä, sä et vie meiltä vaan levy-yhtiöltä.” Piikittelyä levy-yhtiöiden toimintaa ja vanhoillisuutta kohtaan riitti muillakin keskustelijoilla.

Fintelligensistä tuttu Elastinen kertoi Rähinä Recordsin olevan Suomen suurin levy-yhtiö ja että YouTubessa 3 miljoonan katselukerran suomenkielinen musiikkikanava on jo kovaa näyttöä. Elastinen piti itseään enemmän käyttäjänä, userina, eikä niinkään erotellut itseään UGC:n ja nettifanituksen kohdalla vain tekijäksi tai esiintyjäksi. Hän ihmetteli, että miksi ihmeessä aikoinaan tuhlattiin resursseja CD-levyjen kopiosuojauksiin, kun sekin aika olisi voitu käyttää internetiin: nyt YouTube on Suomen suurin musiikkipalvelu, mutta suomalaiset tekijät eivät hyödy siitä. Jos saisi edes jotain siitä suurimmasta, niin se olisi mahtavaa. Elastinen suositteli esimerkiksi Spotifyta ja sanoi, että näin myöhässäkin on ehdottomasti parempi saada edes vähän kuin ei yhtään mitään. Rähinä Recordsin tuloista puolet tulevat digimarkkinoilta ja siitäkin jo puolet streamauspalveluista.

Virtaperko sai yleisöltä aplodeja useaan otteeseen lähinnä hyvin osuvilla kommenteillaan kulttuurin arvostuksesta ja kehityksestä. Tiede ja taide kasaantuvat yhteisestä panoksesta ja sitten yksilöt tekevät sen päälle rohkeita kokeiluja. Terveisiä meni myös Opera by Youlle siitä, että ammattisäveltäjän kajoaminen noiden kymmenien vapaaehtoisten työhön tekee materiaalista välttämättäkin lattean. Vähän irraleen kontekstista jäi väite: ”Tekijänoikeusrikkomusten kasauma luo ansaintalogiikan ytimen, tätä ei tule jättää huomiotta.”

Seminaarin viimeisenä esitelmänä Teoston tuotehallinta- ja online-päällikkö Jani Jalonen ja tutkimuspäällikkö Ano Sirppiniemi esittelivät tutkimustietoa musiikinkäytöstä internetissä ja esittivät sen jälkeen ehdotuksensa siitä, miten järjestelmää pitäisi kehittää. Jonkinlaisena ideaalina haettiin loppukäyttäjälle esimerkiksi ehdottoman helppoa lisensointijärjestelmää, jossa laajasta katalogista voisi pientä maksua vastaan saada käyttöönsä musiikkia vaikkapa omia YouTube-videoita varten.

Tutustukaa ihmeessä itse tarkemmin matskuissa mainittuihin tutkimuksiin, vaikka ne oletuksiltaan ja kysymyksenasetteluiltaan olisivatkin kyseenalaisia. En pysty tässä kaikkea erittelemään. Itseäni jäi esimerkiksi häiritsemään se, että kyselyissä eroteltiin musiikin kuuntelu netistä ja kännykällä, koska näin streamauspalveluiden suosion jo noustua moni kuuntelee musiikkia juuri netistä, kännykällä. Nämä eivät sulje toisiaan pois.

Puheenvuorossa esiteltiin monipuolisesti erilaisten musiikkipalveluiden kuten Spotifyn, YouTube ja The Pirate Bayn eroja käyttäjien ikäjakaumissa. Jopa Grooveshark mainittiin. Muita mainittuja tutkimustuloksia ja huomioita:

  • Musiikinkuluttajat, jotka käyttävät älypuhelimia, tuntevat paremmin musiikkipalveluita, kokevat kuuntelevansa enemmän musiikkia ja käyttävät enemmän rahaa musiikkiin.
  • YouTube on suosituin musiikkipalvelu ja 2,5 miljoonaa suomalaista katsoo YouTubesta erityisesti musiikkia. Palveluun ladatuista videoista yli puolet on käyttäjien omaa tuotantoa – musiikista yli puolet on muiden tekemää.
  • 8 prosenttia ikäluokasta 18–30 vuotiaat sanoi julkaisseensa YouTubessa musiikkia sisältäviä videoita.
  • YouTuben käyttäjät kokivat olennaisiksi musiikkipalveluiksi soittolistat, mahdollisuuden nähdä muiden käyttäjien kanavia, ajan tasalla pysymisen ja uusien bändien löytämisen.
  • YouTuben käytössä koettiin epäselväksi erityisesti tekijänoikeusasiat. Tämä muodostaa monille suuren kynnyksen videoiden lataamiseen palveluun.
  • Ehdotus laillisen musiikkikirjaston (tai ”musapankin”) kehittämisestä nosti kysymyksiä aidosta valintamahdollisuudesta ja siitä, löytyisikö sieltä muutakin kuin valtavirtamusiikkia.
  • ”50 % of the inernet users in USA are creating content to internet in 2012” (emarketer)
  • ”25 % of content will be user generated in 2012” (Nokia)

Oli varsin rohkaisevaa nähdä tällainen halu tehdä musiikin käytöstä mahdollisimman helppoa. Ratkaisuehdotuksia esitettiin niin jälkiperäisteosten tekijöiden, sisältöjen oikeudenomistajien ja palveluntarjoajien huoliin. Kaikki tuntuvat ratkeavan, jos saataisiin aikaan toimiva kuluttajalisenssi, jolla saa hoidettua kaikki oikeudet kerralla kuntoon ja että lisenssien ostaminen integroidaan osaksi viihdealustoja.

”Musabisnes ei oikeasti ole tehnyt musan käyttämisestä helppoa”, Jani Jalonen muistutti. ”Musiikkibisnes ei ole aina tehnyt laillista käyttämistä helpoimmaksi vaihtoehdoksi.” Esimerkkinä toimi kuuluisa Sonyn paljon mainostettu ja paljon maksanut CD-kopiosuojaus, joka lopulta ohitettiin huopakynällä. Jalonen jatkoi, ettäd digitaalinen ympäristö on kiehtova, mutta se on syntynyt jopa musiikkibisneksestä huolimatta. Nyt olisi aika lähteä mukaan…

Teoston hallituksen puheenjohtaja, pitkän linjan musiikintekijä Kim Kuusi päätti seminaarin toteamalla, että UGC on lainsäädännöllisesti helppo mutta hallinnollisesti vaikea asia. ”Työ kaatuu juuri Teoston niskaan. Meidän tehtävä on pitää huoli siitä, että ammattimainen musiikintekeminen on mahdollista Suomessa.” Musiikin käyttö on räjähdysmäisesti lisääntynyt ja Kuusi esitti huolen siitä, että miten tehdä musiikin käyttö mahdollisimman helposti myös niin, että tekijät saavat siitä rahaa. Teostolla olisi kuitenkin tämän ratkaisun löytämiseen hyvät puitteet, sillä heillä on jo maailmanlaajuinen sopimusjärjestelmä sekä tietoa siitä, mitä musiikkia käytetään ja kuunnellaan. Viimeinen toive oli, että user generated contentille keksittäisiin vihdoin jokin suomenkielinen ilmaisu.

Yhteenvetoa ja kommenteja

Seminaari user generated contentista oli tietenkin nyt hyvin paikallaan, vaikka esitelmien fokus heilahtelikin paljon. ”Tämä oli ylivoimaisesti suosituin Teoston seminaareista. Teoston on selvästi ajan tasalla ymmärtäessään, mikä tällä hetkellä on ajankohtaista”, sanoi Kuusi vielä seminaarin päätöspuheenvuorossaan. Innokkaasta ja positiivisesta lähestymisestä huolimatta joudun toteamaan Teostolle, että ei tässä nyt aivan ajan tasalla olla, sillä UGC on jo vanha juttu. Tekijänoikeudella suojatuista (musiikki)materiaaleista tehtyjä jälkiperäisteoksia ja erityisesti muiden tekemien teosten levittämistä on harrastettu aina, mutta internet tarjoaa nykyään vain toiminnalle uuden tehokkaan alusta. Tai ei oikeastaan ihan uudenkaan, koska internet on jo teknologiana yli 40 vuotta ja julkisena palveluna yli 20 vuotta vanha. On harmillista, että näihin muutoksiin herätään vasta siinä vaiheessa, kun tarjonta ei mitenkään vastaa enää kysyntää ja kulttuurin ”mustat markkinat” ovat jo syntyneet. Edistystä ei auta myöskään suora ja epäsuora fanien, asiakkaiden sekä palveluiden kiusaaminen oikeusteitse.

Seminaarissa oli kuitenkin hämmästyttävän eteenpäin katsovaa sisältöä, ja kokemus vahvisti osaltani, että näillä vanhoilla tekijänoikeusorganisaatioilla on lopulta yllättävän paljon samoja tavoitteita piraattien kanssa, mutta prioriteetit ja keinot eroavat. Vai johtuisiko tämä mielikuva kenties siitä, että seminaari ei ollut niinkään PR-tilaisuus ja puhujina oli paljon muita kuin tekijänoikeusjärjestöjen palkattuja lakimiehiä? Ei mitään mainintaa tiedostonjakamisen pahuudesta, sensuurista, oikeusjutuista, …

Lisäksi tekisin huomion, että on hurjaa ajatella, että myös villin tiedostonjakelun vastainen taistelu on johtanut teknologiseen kehitykseen. Esimerkiksi YouTube on tehnyt uskomattomia harppauksia sisällön tunnistamisessa ja käsittelyssä juuri tekijänoikeusteollisuuden paineen alla. Jonkinlaista kultaista reunaa tässäkin pilvessä, vaikka lähtökohdat olisivatkin väärät. Internet on mullistanut kulttuurin, talouden ja kulttuuritalouden niin nopeasti, että mukana on kieltämättä vaikea pysyä, ja niin lainsäädäntö, bisnesmallit kuin kansalaisten mielikuvat harvoin perustuvat nykyaikaiseen tietoon kulttuurialalta.

Tietämättömyyden ja ennakkoluulojen vastineeksi tarvitaan raakaa dataa reaalimaailmasta. Olen henkilökohtaisesti monesti yliarvioinut kansalaisen netinkäyttöä ja kompetenssia. Toisaalta tuntuu, että poliittinen päätöksenteko ja bisnessuunnittelu on jäljessä ja pyörivät suurilta osin viime vuosituhannen tiedoilla. Teosto on nyt selvästi ottanut hienon askeleen eteenpäin, mutta työtä on vielä tehtävä.

Lähettäisin siis terveisiä, että Teosto ja verrattavat ryhmät toisivat keskustelun internetiin, vaikka sinne sosiaaliseen mediaan, josta niin paljon puhuttiin. Tällä hetkellä Twitterin hakusanalla #tekijänoikeus löytyy lähinnä tekijänoikeusneuvoja opettajille ja TTVK:n mollaamista. Myös hashtag #Teosto on käytössä, mutta seminaarissa ei lopulta kehotettu ketään viemään keskustelua nettiin.

Koska katse on nyt selvästi tulevaisuuteen ja seminaarissa kehotettiin hyvin laaja-alaiseen keskusteluun, niin eiköhän kaikki nyt kommentoida, miten musiikin saatavuutta voitaisiin kehittää ja internetiä hyödyntää paremmin. Palautetta ja ehdotuksia pyydettiin lähettämään suoraan osoitteeseen teosto@teosto.fi. Teosto löytyy myös Facebookista.