Puolueohjelmaa uudistetaan

Tämän blogauksen keskeistä sisältöä käsitellään myös Piraattiradion uusimmassa jaksossa (YouTube)!

Osallistu puolueohjelman laajentamista koskevaan keskusteluun keskustelupalstalla!

Heti viime eduskuntavaalien jälkeen Piraattipuolueen pitkäaikainen aktiivi Kaj Sotala avasi keskustelun siitä, pitäisikö puolueen ohjelmaa laajentaa yksityisyys-, sananvapaus- immateriaalioikeus-, avoimuus- ja tietoyhteiskunta-asioiden ulkopuolelle. Varsinkin vaalikampanjan aikana oli huomattu, että ehdokkailla oli monia yhteneviä näkemyksiä myös puolueohjelman ulkopuolisista asioista, että nykyistä agendaa on vaikea saada esille tilanteessa, jossa julkinen keskustelu pyörii aivan muiden asioiden ympärillä, ja että varsin monet äänestäjät toivoisivat puolueelta edes jonkinlaista talous- ja sosiaalipoliittista kantaa. Kesäkuun puoluekokouksessa päätettiin, että puolueohjelman laajentamistarvetta selvitetään.

Loppukesästä toteutettiin Piraattipuolue-kysely, jonka tulokset tukevat ajatusta puolueohjelman laajentamisesta. Noin 40 % vastaajista toivoi puolueohjelman laajentamista ja puolet oli sitä mieltä, että laajentaminen lisäisi halua äänestää Piraattipuoluetta. Vain viitisen prosenttia sanoi suoraan, että äänestyshalut vähenisivät. Erilaisista puolueohjelman laajentamisvaihtoehdoista suosituin, jonka 40 % vastaajista valitsi, oli arvoliberaalien ja yksilönvapautta korostavien aihealueiden mukaan ottaminen. Toiseksi suosituin syy, joka lisäsi halua äänestää Piraattipuoluetta, oli puolueen ehdokkaiden vapaamielisyys ja arvoliberaalius.

Yksi merkittävimpiä äänestyshalukkuutta vähentäviä syitä oli, että Piraattipuolue ajaa liian harvoja asioita. Merkittävin tällainen syy oli ”yksittäisten ehdokkaiden mielipiteet, joista olen eri mieltä”, mikä osaltaan myös vahvistaa sitä näkemystä, että monille äänestäjille jäi puolueesta liian hajanainen kuva liian kapean puolueohjelman vuoksi.

Toisaalta noin 40 % piti nykyistä puolueohjelmaa sopivana, eikä puolueohjelman laajentamista haluavien keskuudessa näytä tulosten perusteella olevan mitään yksimielisyyttä siitä, millä tavalla puolueohjelmaa pitäisi laajentaa. Kyselyn sanallisista palautteista, joita tuli runsaasti, ilmeni myös selvästi se, että puolueen jäsenten ja puolueesta kiinnostuneiden piirissä on hyvin erilaisia näkemyksiä monista asioista. Puolueohjelman laajentamista toivottiin ristiriitaisiinkin suuntiin.

Puoluehallituksen sekä piiriyhdistysten hallitusten piirissä tehty kokonaisarvio on, että puolueohjelman maltillista laajentamista tulisi esittää. Puolueen syyskokous pidetään 3.-4.12. Tampereella ja kokoukselle tehdään esitys puolueohjelman laajentamisesta. Laajentamisesitystä työstää parhaillaan puolueen tulevaisuusryhmä, jossa on edustajia eri piiriyhdistyksistä.

Puolueohjelman laajentamisesta on avattu keskustelupalstalle ketju, johon kaikki ovat erittäin tervetulleita keskustelemaan ja esittämään näkemyksiään!

Puoluehallituksen, piiriyhdistysten hallitusten, Piraattinuorten ja tulevaisuusryhmän edustajat kokoontuivat 15.-16.10. Helsingissä keskustelemaan puolueohjelman uudistamisesta. Paikalla oli parikymmentä edustajaa seitsemän vaalipiirin alueelta. Tapahtuman yhteydessä äänitettiin puolituntinen Piraattiradio-jakso, jossa puheenjohtaja Pasi Palmulehto, varapuheenjohtaja Ahto Apajalahti ja tulevaisuusryhmän koordinaattori Lasse Kärkkäinen keskustelevat puolueohjelman uudistamisen taustoista ja esille tulleista laajentamisideoista.

Puolue- ja piirihallitusten tapaamisessa käytiin seuraavia pohdintoja puolueohjelman laajentamisesta:

Lisää nykyiseen puolueohjelmaan liittyviä tai sille läheisiä teemoja?

  • Oikeusturva-asiat (hyvä hallinto ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti, tasa-arvo lain edessä, laillisuusperiaatteen noudattaminen viranomaistoiminnassa) voisi lisätä puolueohjelmaan.
  • Vaatimukset lainvalmistelun parantamisesta pitäisi saada konkreettisemmin esille puolueohjelmassa.
  • ”Demokratian kehittämistä” pitäisi konkretisoida puolueohjelmassa: Suora demokratia? ”Liquid democracy” (Saksan piraattien eräs idea)? Kansalaisaloitteet yms.?
  • Samalla voitaisiin selvittää lähdesuojan varmistamista ja hallinnon avoimuutta laajemmin, kuten myös talouden avoimuutta. Esimeriksi Islannissa on valmisteilla uutta mielenkiintoista näitä aloja koskevaa lainsäädäntöä.
  • Lisää jotain ihan muuta? Arvoliberaalius? Perustulo?

  • ”Kannatamme yksilön valinnanvapauden lisäämistä ja byrokratian vähentämistä.”?
  • Edellisen perusteella ja myös yksityisyyden suojan perusteellakin voidaan argumentoida perustulon puolesta.
  • Pelkkä ”liberaalius” turhan epämääräinen?
  • Sukupuolineutraalia avioliittoa ja huumausaineiden laillistamista ei suoraan puolueohjelmaan, koska niiden puolesta kampanjoinnista ei ole enää saatavissa erityistä lisähyötyä. Sukupuolineutraali avioliitto saattaa hyvinkin toteutua jo kuluvalla vaalikaudella. Puolueen ehdokkaiden joidenkin huumeiden dekriminalisoinnille myönteiset näkemykset ovat jo levinneet, eikä aihetta ole toisaalta syytä korostaa liikaa. Yksilön valinnanvapaus -argumentointi mahdollistaisi myös näiden puolesta puhumisen sopivissa tilanteissa ilman erillistä kirjausta puolueohjelmassa. Ei tehdä puolueohjelmassa näin yksityiskohtaisia kantoja nykyisten ydinaiheiden ulkopuolelta. Sen sijaan perustulo on ”laaja talous-/sosiaalipoliittinen kanta”.
  • Yksi puolueohjelma, vai lisäksi tavoiteohjelma, ja entä erilliset kannanotot ja ehdokkaiden julkilausumat?

  • Yllämainitut lisäykset mahtuvat puolueohjelmaan. Tämän lisäksi voidaan edelleen tehdä puoluekokouksissa tai puoluehallituksessa tarkentavia kannanottoja. Lisäksi ehdokkaat voisivat edelleen tehdä yhdessä julkilausumia.
  • Kunnallisvaaleissa voisi olla kuntakohtaisia ohjelmia esimerkiksi sellaisissa kysymyksissä joihin kyseisessä kunnassa on ”pakko” olla joku kanta.
  • Tavoitteita ei suoranaisesti jaeta tärkeimpiin (ensisijaisiin) ja vähemmän tärkeisiin (toissijaisiin), vaan mielummin esim. puolueohjelman alussa todetaan, mikä on puolueen ydinaluetta ja se perusta, jolle puolueen tavoitteet rakentuvat.
  • Voitaisiin myös kirjata puolueohjelmaan, että ”voidaan tehdä puolueohjelmaa tukevia kannanottoja” puolueohjelman arvoperustaan kuuluvista, mutta siinä tarkemmin mainitsematta jääneistä aiheista.
  • Yllä olevat ovat näkemyksiä keskustelun pohjaksi, keskustelu alkakoon!

    Piraatteja ehdolla ylioppilaskuntien edustajistoihin

    Tänä syksynä käydään useassa yliopistossa ylioppilaskunnan edustajistovaalit. Piraattilista löytyy Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta (HYY), Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta (AYY) ja Åbo akademin ylioppilaskunnasta (ÅAS).

    Helsingin yliopistolla vaalipäivät ovat tänään 18.10. ja huomenna 19.10. Aalto-yliopistossa aukeaa sähköinen ennakkoäänestys ensi maanantaina. Åbo akademissa varsinaiset vaalipäivät ovat 1.-2.11.

    Lisätietoja ehdokkaista löytyy piraattien vaalisivustolta sekä ylioppilaskuntien yhteisestä vaalikoneesta. Tiedot ovat lopulliset HYY:n ehdokkaiden osalta. AYY:n ja ÅAS:n ehdokkaista lisätään tietoja sitä mukaa kun vaalit lähenevät ja vaalikone aukeaa.

    Ehdokkaat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa (Piraatit):

    165 Apajalahti, Ahto
    166 Hanski, Joni
    167 Hautakangas, Ville
    168 Immonen, Satu
    169 Mäkinen, Joonas
    170 Pajunen, Matti
    171 Salminen, Inka
    172 Starck, Tuomas
    173 Söderholm, Lotta
    174 Tiilikainen, Toni

    Ehdokkaat Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa (Piraatit, kuuluu vaalirenkaaseen Symbioosi):

    2 Keinänen, Tero
    3 Kärkkäinen, Lasse
    4 Paalijärvi, Janne
    5 Plommer, Raoul

    Ehdokkaat Åbo akademissa (Åbo pirater):

    8 Rosbäck, Sofia
    9 El-Begawy, Omar

    Italian kohulaki – mistä on kyse?

    Parina viime päivänä on uutisoitu Italiassa valmisteilla olevasta laista, jonka Wikipedia on kokenut niin uhkaavaksi, että sanoo voivansa joutua sulkemaan italiankielisen versionsa kokonaan, jos laki hyväksytään.

    Wikipedian oman tiedotteen ja erinäisten verkkouutisten perusteella olen saanut lakiesityksestä seuraavanlaisen kuvan:

    • Jos henkilö kokee tulleensa loukatuksi, tai että hänestä levitetään vääriä tietoja, hän voi vaatia verkkojulkaisua oikaisemaan tiedon tai julkaisemaan vastineen.
    • Oikaisu tai vastine on julkaistava samalla tavalla ja yhtä näkyvästi kuin alkuperäinen kirjoitus.
    • Oikaisu tai vastine on julkaistava kahden päivän kuluessa.
    • Ei ole tietoa, mitä seurauksia julkaisematta jättämisellä on.

    No, kaivetaanpa Suomen laista laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä. Lain 8-11 §:t käsittelevät vastineoikeutta, oikaisuoikeutta ja vastineen ja oikaisun julkaisuvelvollisuutta.

    Pykälien ydinsisältö on:

    • Jos henkilö kokee tulleensa loukatuksi, tai että hänestä levitetään vääriä tietoja, hän voi vaatia verkkojulkaisua oikaisemaan tiedon tai julkaisemaan vastineen.
    • Oikaisu tai vastine on julkaistava samalla tavalla ja yhtä näkyvästi kuin alkuperäinen kirjoitus.
    • Jos julkaisija kieltäytyy julkaisemasta oikaisua tai vastinetta, siitä on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tai vastineen esittäjälle seitsemän päivän kuluessa vaatimuksen vastaanottamisesta.
    • Jos oikaisuvaatimuksen tai vastineen esittäjä ei ole tyytyväinen kieltäytymisen perusteisiin, hän voi riitauttaa asian oikeudessa.
    • Jos oikeus katsoo oikaisuvaatimuksen perustelluksi, se voi määrätä julkaisijan julkaisemaan sen sakon uhalla.

    Mikä sitten on verkkojulkaisu? Italiassa valmisteilla olevan lain osalta sanotaan, että se ”varsin todennäköisesti” koskee myös Wikipediaa, mutta ainakin se koskisi verkkolehtiä ja blogeja.

    Suomessa tilanne on epäselvä. Virallisen määritelmän mukaan verkkojulkaisu on: ”julkaisijan tuottamasta tai käsittelemästä aineistosta aikakautisen julkaisun tapaan yhtenäiseksi laadittu verkkoviestien kokonaisuus, jota on tarkoitus julkaista säännöllisesti”. Selkeästi tämä koskee kaupallisia verkkolehtiä. Toisaalta informaatio-oikeuden emeritusprofessori Jukka Kemppinen on tulkinnut sen koskevan myös hänen henkilökohtaista blogiaan: ”Tämä blogi on verkkojulkaisu ja olen oikeudellisessa vastuussa myös kommenteista.” En ole kuitenkaan kuullut yhdestäkään oikausua tai vastinetta koskevasta oikeustapauksesta, jossa yksityishenkilön blogi olisi ollut kohteena.

    Italia on kyllä aiemmin kunnostautunut aika huolestuttavilla lakiesityksillä ja EU:n oikeus- ja turvallisuuskomissaarina toimineen italialaisen ”Francisco” Franco ”Mussolini” Frattinin kohellukset ovat vielä muistissa. Tässä tapauksessa en kuitenkaan nyt käytettävissä olevien tietojen perusteella osaa sanoa, onko kyse mistään sen kummemmasta kuin suomalaisessa sananvapauslaissa jo olevan kaltaisesta menettelystä.