Viikko kevätkokoukseen – ilmoittaudu etäosallistujaksi

Piraattipuolueen sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina 18.6. kello 12.00 Akaalla, Hämeenlinnan ja Tampereen välissä. Kokouskutsu löytyy verkkosivuilta.

Kokoukseen on myös virallinen sähköinen etäosallistumismahdollisuus. Jos haluat äänivaltaiseksi etäosallistujaksi, lähetä vapaamuotoinen ilmoittautuminen sähköpostitse osoitteeseen pasi.palmulehto [ät] piraattipuolue.fi viimeistään lauantaina 11.6. Jotta voit ilmoittautua äänivaltaiseksi etäosallistujaksi, sinun on oltava puolueen jäsen. Ilmoita viestissä nimesi, kotipaikkakuntasi ja sähköpostiosoitteesi. Jos haluat olla epävirallinen etäosallistuja ilman äänioikeutta, etukäteisilmoittautumista ei tarvita.

Etäosallistuminen toteutetaan verkkoselaimella käytettävällä kokousohjelmistolla. Tarkempaa tietoa lähetetään etäosallistujiksi ilmoittautuneille ennen kokousta sähköpostitse, ja tiedotetaan yleisemmin keskustelupalstan kevätkokousosiossa.

Mozart – Voron muotokuva

Monet nykyistä tekijänoikeusjärjestelmää ja levy-yhtiöitä puolustavat artistit eivät ilmeisesti ymmärrä, että muutoksia on aina tapahtunut musiikin esittämisen ja säveltämisen rintamalla. Yleensä hyvissä asemissa olevat henkilöt haluavat pitää kiinni kaikin keinoin erityisasemastaan, mutta usein myös merkittävät henkilöt ovat haistattaneet olemassa olevalle järjestelmälle paskat ja romuttaneet vanhat käsityksemme asioista.

Klassinen esimerkki tästä on Wolfgang Amadeus Mozart, joka oli ensimmäisiä vapaita säveltäjiä. Nykyinen tilanne on yhtä kieroutunut, kuin aikoinaan se, jonka Mozart koki turmelevan hänen herkkää ilmaisuaan ja rajoittavan merkittävästi hänen taiteellisia vapauksia itsenäisenä artistina.

Koska Mozartin aikana feodaaliherrat rahoittivat musiikin tekemisen, säveltäjät ja orkesteri olivat vailla suurtakaan sananvaltaa. Mitä kovempi pamppu, sitä arvostetumpi säveltäjä ja suurempi orkesteri. Vain kovimmilla riistäjillä oli varaa kokonaiseen sinfoniaorkesteriin.

Säveltäjä oli siis käytännössä monesti ruhtinaalle pelkkä hyödyke ja nokitteluväline, sillä tunnetumpi säveltäjä tallissa takasi suuremman suosion snobien keskuudessa. Musiikin esittäminen tapahtui käytännössä ainoastaan seurapiirieliitille, eivätkä he arvostelleet sitä usein musiikillisin perustein, vaan vaikuttimena olivat kyseisten piirien psykoottiset mielenliikkeet ja nopeasti vaihtuvat trendit. Säveltäjän vapauksia rajoitettiin, ja esimerkiksi oopperoiden librettoihin ei ollut suurtakaan vaikutusvaltaa, vaan aiheen teksti ja esityskieli annettiin herrojen toimesta.

Useiden vastoinkäymisten sekä uralla nousemiseen tarvittavan mielistelyn takia, musiikin tekeminen näihin lähtökohtiin ei enää kiinnostanut Mozartia. Hän päätti irrottautua tästä kuviosta ja ryhtyi vapaaksi säveltäjäksi. Vaikka Mozartin elämä päättyikin lopulta aika kurjissa oloissa emme voi kiistää hänen tekemisensä uhrauksien vaikutusta siihen, että artistit lopulta murtautuivat pois tästä järjestelmästä. Monet Mozartin merkittävistä teoksista on tehty aikana, jolloin hän toimi vapaana säveltäjänä.

Onneksi monet nykyajan mozartit, kuten Radiohead, ovat alkaneet tajuta mikä merkitys on artistin vapaudella ja pyrkineet pois ruhtinaiden ikeestä, kohti todellista vapautta. Teostojen ja levy-yhtiöiden ylivallasta irrottautuminen onkin nähdäkseni samanlainen kuoriutumisprosessi, jonka Mozart kävi aikoinaan läpi.

Meidän on muistettava, että tämä prosessi tähtää ennen kaikkea artistin ilmaisun vapauteen ja musiikin tuomiseen sitä rakastavien ihmisten saataville. Nykyajan salierit ovat tyytyväisiä tilanteeseen ja he vihaavat mozarteja, koska pelkäävät näiden tuoman vapauden uhkaavan toimeentuloaan ja asemaansa. He ovat kuitenkin pian muinaisjäänteitä ja heidät muistetaan katkerina valittajina, jotka olivat muutoksen tiellä.

Mozartin elämästä kiinnostuneet voivat lukea lisää kirjasta Mozart – Neron muotokuva.

Nettisensuurimuistio musiikkiteollisuuden käsialaa

Tekijänoikeustoimikunnassa valmisteltu ja Piraattipuolueen viime viikolla julkaisema muistio tekijänoikeuslain kiristämisestä on mitä ilmeisimmin suurelta osin musiikkiteollisuuden käsialaa. Muistiossa vaaditaan aktiivisempaa roolia teleyrityksille – ne voitaisiin uhkasakolla pakottaa sensuroimaan epäiltyjä ”piraattisivustoja”.

Tekijänoikeustoimikunnan pöytäkirjoista ilmenee, että toimikunnan kokouksissa 14.3. ja 22.3. käsiteltiin samaa lakimuutosideaa Musiikkituottajat ry:n asianajajan, Lauri Rechardtin, esityksestä. Tätä seuraavan parin kuukauden aikana Rechardtin esityksestä on ilmeisesti sorvattu toimikunnan ja oikeusministeriön asiantuntijoiden kanssa käytännössä valmis lakiesitys. Sitä käsiteltiin 2.5. pidetyssä kokouksessa, jossa päätettiin viedä lakiesitystä eteenpäin. On mielenkiintoista nähdä, tuleeko hallitusohjelmaan mainintoja tähän aihepiiriin liittyen.

Hyvin mielenkiintoista on myös lakiesityksen valmistelu samaan aikaan, kun oikeudessa vaaditaan Elisaa estämään pääsy The Pirate Bayhin. Estovaatimuksen takana on, kuinkas ollakaan, Musiikkituottajat ry, ja asiaa on kommentoinut julkisuudessa nimenomaan Lauri Rechardt. Käytännössä siis Rechardt on toisella kädellä kirjoitellut vaatimusta Elisalle The Pirate Bayn sensuroimiseksi, ja toisella sensuurilakiesitystä opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Nämä toimenpiteet on vielä ajoitettu sopivasti yhteen. Jos Elisalle tehty sensuurivaatimus kaatuu oikeudessa, sitä voidaan käyttää osoituksena lain kiristämisen tarpeesta, ja asiaa koskeva lakiesitys löytyykin jo takataskusta. Jos vaatimus hyväksytään, suunniteltu lakimuutos ehkä haudataan, tai sitten sitä esitetään joka tapauksessa ”selkeyttämään” tilannetta.

Tämä tapahtumaketju on jälleen osoitus siitä, miten tehokkaasti viihdeteollisuuden lobbarit onnistuvat loisimaan opetus- ja kulttuuriministeriössä. Lobbarit muotoilevat ideat, ja sen jälkeen niitä jatkotyöstetään veronmaksajien rahoilla ministeriön virkatyönä. Esitykset tehdään mahdollisimman valmiiksi mahdollisimman hiljaisesti, ja tuodaan ne ainoana ”hyvin valmisteltuna” vaihtoehtona esille. Näin sujuu lainvalmistelu Suomessa.

Tekijänoikeustoimikunnan puheenjohtaja Niclas Bruun on julkisuudessa väittänyt, että ”kyseessä ei ole ehdotus”, ja että nyt tehdään vasta ”alustavia luonnoksia”. Tämä on varsin vähättelevästi sanottu. Kyseinen muistio on laadittu hallituksen esityksen muotoon – se on viittä vaille valmis lakiesitys.

EU-tasolta kuuluu kahdenlaisia uutisia. Komission immateriaalioikeusstrategiassa kaavaillaan laajempaa ”yhteistyötä” teleryitysten ja oikeudenhaltijoiden välille, mikä saattaisi merkitä vapaaehtoisia tai jopa pakollisia sensuuritoimia. Toisaalta eräässä EU-tuomioistuimen päätösluonnoksessa teleyrityksiin kohdistuvien verkkoliikenteen estovelvoitteiden todetaan olevan EU-säännösten ja ihmisoikeuksien vastaisia. Asiassa ei ole vielä annettu lopullista päätöstä.