Hyvä, Wikileaks!

WikiLeaks-sivuston viimeaikainen toiminta valtiosalaisuuksien paljastajana on ollut kansalaisyhteiskunnan riemuvoitto. Maailman mahtavin valtio Yhdysvallat on polvillaan vuotojen edessä. Se ei ole voinut kuin epätoivoisesti pyytää sivustoa lopettamaan asiakirjojen julkaisun. WikiLeaks on vain nenäkkäästi torjunut anelut, eikä sille ole kyetty tekemään mitään.

WikiLeaksin johtohahmo Julian Assangen henkilökohtainen vapaus ja turvallisuus ovat tosin vaarassa. Assangea on varoitettu menemästä Yhdysvaltoihin ja hän on tiettävästi lähes jatkuvasti liikkeellä paikasta toiseen. Ecuador ilmoitti tarjoavansa miehelle turvapaikkaa, mikä on tosin nähtävä osana vasemmistolaisen hallinnon yleistä Yhdysvaltojen ärsyttämispolitiikkaa.

Nyt WikiLeaks on julkaissut Yhdysvaltain suurlähetystöjen Washingtoniin lähettämiä rapotteja. Ulkoasiainministeri Alexander Stubb (kok.), joka on aiemmin puhunut avoimemman ulkopolitiikan puolesta, ilmoitti tällä kertaa:

”Sinänsä kannatan avoimuutta, mutta salaisissa asiakirjoissa menee raja.”

Toisin sanoen, Stubb kannattaa avoimuutta niin kauan kuin saa itse valita, minkä asioiden kohdalla ollaan avoimia. Subb näkee siis avoimuuden valtion pr-toimintana, ei kansalaisyhteiskunnan edun näkökulmasta. Stubb on vieläpä niellyt Yhdysvaltain hallinnon levittämän varkaus-kielikuvan vuodosta, vaikka kysehän on, aivan, kopioinnista.

”Varastetaan informaatiota ja julkaistaan se. Tuomitsen sellaisen. Se on vähän sama kuin varastettaisiin ihmisen päiväkirja ja laitettaisiin se julki.”

Paitsi, että Yhdysvaltojen viranomaisilla on edelleen hallussaan ne ”varastetut” tiedot. Päiväkirja on edelleen hyllyssä. Kyse on myös yhteiskunnalliselta merkittävyydeltään aivan eri tasoisesta asiasta kuin yksityishenkilön päiväkirjajorinat. Näiden rinnastaminen on varsin säälittävää.

Valtiollisten tahojen kritiikki ei ole kohdistunut vuototietoja tarkistaneisiin, seuloneisiin ja julkaisseisiin arvostettuihin sanomalehtiin, vaan nimenomaan WikiLeaksiin, joka ei vielä edes ole ehättänyt julkaista omilla sivuillaan kuin murto-osan aineistosta. Tämä on osoitus ”vanhan median” edelleen suuresta mahdista. WikiLeaksin julkaisema valtava tietopaketti olisi useimmille ihmisille lähes hyödytön, elleivät ammattijournalistit olisi kaivaneet sekalmelskasta olennaisinta ja merkittävintä tietoa. Vuodot ovatkin paitsi kansalaisyhteiskunnan ja avoimen tietoyhteiskunnan, myös vapaan lehdistön voitto.

Yhdysvaltojen mahdin uskottavuus on kuitenkin kärsinyt vuodoista. Paineet puuttua WikiLeaksin kaltaisten palveluiden toimintaan (joita on muitakin, esimerkkinä jo vuodesta 1996 toiminut Cryptome) kasvavat. Ehkä terrorismin vastainen sota vaihtuu kohta avoimuuden vastaiseksi sodaksi, tai sivustojen ylläpitäjät julistetaan terroristeiksi, kuten Yhdysvalloissa on jo vaadittu.

Demokraattisetkin valtiot keräävät kansalaisistaan yhä enemmän tietoa ja vaativat yhä suurempia valtaoikeuksia puuttua kansalaistensa yksityisyyteen. Sanotaan, että ”rehellisellä kansalaisella ei ole mitään salattavaa”. Entä rehellisellä valtiolla?

Ps. Myös vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen ehätti ilmaisemaan tukensa WikiLeaksille. Hyvää vaalitaktikointia, kun ulkoasiainministerin paikka ei satu olemaan vihreillä. ;)

21 thoughts on “Hyvä, Wikileaks!

  1. Koska suuri osa dokumenteista vuodettiin levyllä, jolle mukamas oli poltettu Lady Gagan musiikkia, on varsin mielenkiintoista ajatella, että tiukalla tekijänoikeusvalvonnalla tämäkin vuoto olisi voitu estää. ;)

  2. Jos tämä vuoto oli voitto jostain, niin mistä ja mitä tällä sitten saavutettiin? Ymmärrän, että se on voitto sananvapausfundalismille sinänsä, mutta me vääräuskoiset olemme kiinnostuneita myös vuodon käytännön seurauksista. Miten tämä vuoto tulevaisuudessa palvelee sananvapautta ja avoimuutta? Miksi diplomaatit ympäri maailmaa eivät pikemminkin salaisi tietojaan paremmin tai toisaalta harjottaisivat itsesensuuria?

    Itse pelkään, että tulevaisuudessa ilkeämieliset ihmiset sananvapausfundamentalismin nimissä alkavat oikeasti hakkeroimaan ja julkaisemaan myös niitä päiväkirjoja. Sen jälkeen www:n uskottavuus menetetään ja teidänkin argumenteilta menee pohja pois. Kuulostaa kenties uskomattomalta, mutta emmekö me tiedä jo, että suurin osa tulevista vuodoistakin on loppujen lopuksi suhteellisen arkista diplomaattien välistä kirjoittelua, jolla ei ole suurta arvoa, mutta hyvin ikävää asian omaisille. Tallaisten asioiden vuotaminen on vain pelkästään ilkeää.

  3. Vuotojen perusteella on ainakin saatu jo tietää se, että yhdysvaltalaisdiplomaatit pistettiin vakoilemaan YK:n johtoa jne. Kyllä niitä meheviä paljastuksia löytyy tästäkin.

    Vuodettujen asiakirjojen sisällön tavanomaisuus puolestaan herättää sen kysymyksen, miksi ne ylipäänsä eivät ole olleet julkisia? (Itse asiassa käsittääkseni osa ”vuodetuista” asiakirjoista olikin julkisia.)

    On täysin eri asia paljastaa välivaltamonopolia käyttävän valtion, tai suurta poliittis-taloudellista valtaa käyttävän yrityksen, väärinkäytöksiä ja tietoja niiden toiminnasta, kuin sosiaalipornoilla jonkun yksityishenkilön jutuilla.

  4. Jos joku on kuvitellut ettei YK:n piirissä harjoiteta vakoilua on aika naiivi. Tietoa kerätään joko aktiivisesti taikka vähemmän aktiivisesti joka hetki mutta kun se kohdistuu myöskin biometristen tietojen keräämiseen mennään aika tavalla normaalin tiedon keräämisen ulkopuolelle.

    Mutta tämä varmaan kuvastaa hyvin Usa hallinnon nykytilaa joka on kuvastanut 911 iskujen jälkeistä ajattelua. Olen sitäpaitsi kallistumassa siihen päätelmään että 9/11 isku olisi ollut estettävissä mutta tiedustelupalvelun johto ei halunnut tehdä tätä.

  5. Itseäni mietityttää tähän mennessä saatujen tietojen vaikutus Wikileaksin omaan imagoon. Tätä määrää dokumentteja ei olisi missään tapauksessa ollut tarpeen julkaista, vaan seuloa tarkemmin tuosta materiaalista yleisen hyödyn nimissä olennaisia tietoja ulkoasiainhallintojen hämärähommista.

    Itseni on ollut vaikea suhtautua Wikileaksiin ihan samalla tavalla kuin ennen, kun se kerran mainosti tietävänsä jotain todella järisyttävää. Varmasti (toivottavasti) sellaistakin on vielä luvassa, mutta en ymmärrä kenen etu on tietää, kuka sairastaa epilepsiaa, tai kuka on Batman. Keltaista lehdistöä meillä on tällä maapallolla muutenkin liikaa, tuolta osin kansalaisaktivismi on täysin hukkaan heitettyä resurssia.

    Paitsi että ongelma taitaa olla juuri se, ettei näitä resursseja käytetty itse, vaan koska voitiin, niin lähdettiin helpolla massasetillä liikkeelle ja ulkoistettiin yksittäinen tiedonpoiminta medialle. Tämä ei toimi, koska aivan valtaosa dokumenteista on arvatenkin täysin turhaa kohinaa.

    Nyt ja jatkossa Wikileaksin ”saavutuksena” voidaan pitää esimerkiksi ulkopoliittisten merkkihenkilöiden ulkonäön luonnehdintaa, mikä ei ole kovinkaan ritarillista.

    Eikös Piraattipuolueenkin perusarvoihin kuitenkin vielä kuulu, että esimerkiksi sairauksista puhuminen on yksityinen, viestinnässä salaamisen arvoinen asia, kunhan asian salaamisesta ei ole vaaraa sivullisille? Toki voidaan sanoa, että valtiollisen viran vastaanottanut henkilö on siinä määrin julkista omaisuutta, että asiota on saatava arvioida. Mutta onko tämä totta kuitenkaan AIVAN kaikessa?

  6. Tietääkseni WikiLeaks on pimittänyt dokumenteista joitain nimiä, jotka kohtaisivat hengenvaaraa, jos ne tulisivat ilmi. Toisaalta Taliban käytti ilmeisesti WikiLeaksin dokumentteja vasikoiden jahtamiseen.

    Kovin on ristiriitaiset mietteet WikiLeaksin toiminnasta. Toisaalta on hienoa, että useita Irakin sotaa koskevia dokumentteja julkistetaan, mutta onko niissä mitään uutta meille? Kaikki tietävät, että Yhdysvaltain joukot ovat tappaneet useita tuhansia siviilejä Irakissa.

    Ja tuliko kenellekään yllätyksenä, että Putin-Medvedev kaksikko on kuin Batman ja Robin? Ei.

    P.S. Pentagon jahtaa Julian Assangea?

  7. Jesse: Toistaiseksi juurikaan uutta ei ole tullut. Ehkä tuo Clintonin toiminta on se keskeisin paljastus tähän mennessä.

    Olenko ainoa, jonka mielestä Piraattipuolueen tulisi olla vähän varovainen ylistävissä kommenteissa Wikileaksia kohtaan? Ahto kirjoittaa ylhäällä kommentissaan:

    ”Vuodettujen asiakirjojen sisällön tavanomaisuus puolestaan herättää sen kysymyksen, miksi ne ylipäänsä eivät ole olleet julkisia?”

    Lex Nokian yhteydessä, joka on toistaiseksi tärkein asia, johon puolue on kantansa Suomessa ilmaissut, keskeisin argumentti oli se, että sähköisen viestinnän tulisi olla varrattavissa kirjesalaisuuteen, vaikka itse viestissä ei käsitelteltäisikään mitään kovin luottamuksellista.

    ”Pidetäänhän vessan ovikin lukossa pöntöllä asioidessa”, kuului varsin pätevä vertauskuva.

    Eikö tässä nyt ole erittäin paha ristiriita? Ja jos ei ole, kuulisin mielelläni perusteluja miksi. Vaikka henkilöt kuinka olisivat julkisissa viroissa, on myös heillä oikeus yksityisyyteen (tai ainakin niin ”suppean” piirin tiedossa olevaan informaatioon, kun kunkin henkilön asema mahdollistaa).

    Osa informaatiosta ei eroa sosiaalipornoilusta mitenkään, vaan on juuri sitä itseään.

  8. Pingback: Wikileaks ja kaksinaamaiset luddiitit | Lilja Tamminen

  9. Erityisesti Janskille ja muille trolleille, esimerkiksi voi katsoa tämän:
    http://areena.yle.fi/ohjelma/2688b539b39672a380f19cb2e1eedb5c

    Ulkolinja: Wikileaksin totuus Irakista (K13)

    Mitä Irakissa tapahtui vuosina 2004 – 2009? Wikileaksin paljastamien asiakirjojen mukaan amerikkalaisjoukot pommittivat tietoisesti siviilejä ja kohtelivat sotavankeja Guantanamosta tutuin epäinhimillisin menetelmin.

    Ikävää ei ole Wikileaksin touhu, vaan kansan ja valtion reaktio – välinpitämättömyys.

  10. Jenkki vaatimukset julistaa Wikileaks terroristijärjestöksi ovat mielenkiintoisia. Voiko totuuden kertomisesta tulla julistetuksi terroristijärjestöksi?

  11. Miten täällä on niin monelle vaikeaa tajuta, että valtion viestintä ei ole sama asia kuin yksityinen viestintä?

  12. @jarkkoph: WikiLeaksin julkistaminen terroristijärjestöksi mahdollistaisi Yhdysvaltain hallinnolle, tarkemmin sanottuna CIA:lle, syyn jahdata Assange ja tuomita hänet, toisin sanoen hiljentää tämä ”vallankumouksellinen” mies.

  13. heh:kin varmaan pystyy näkemään eron, joka oli tuolloisessa WL:n Irak -tietovuodossa ja tässä uudessa. Puhutaan uutisarvoltaan täysin eri kategoriasta, kun meillä on kuvamateriaalia siviiilien lahtaamisesta, vaikka tuo ei olisikaan meille mikään uusi asia.

    WikiLeaksin arvovalta uutisten julkistajana heikkenee, mitä enemmän se julkaisee juorujen ja huhujen tasolla olevaa, maaimanpoliittisesti merkityksetöntä materiaalia, jonka sisältöä se ei nähtävästi edes omia julkaisukriteerejään käyttäen ole käynyt läpi. Neljännesmiljoonasta dokumentista näitä on väkisinkin valtaosa.

    Tältä osin komppaan E.Tuomiojaa tässä YLEn haastattelussa, mutta myös tuota toista haastateltavaa: http://areena.yle.fi/video/1489811

  14. Matsukan: On kuitenkin eri asia saada asiasta selkeää näyttöä koko kansan tietoisuuteen.

    Janski: Lehdistö on uutisoinut toistaiseksi paljolti niistä ulkonäköluonnehdinnoista ja vastaavista. Se ei tarkoita, että koko aineisto olisi sitä. Kannattaa seurata myös esimerkiksi Guardianin uutisointia asiasta. On myös muistettava, että WikiLeaks on julkaissut itse vasta murto-osan asiakirjista, joten paljastuksia voi vielä tulla jos jonkinlaisia. Vaikka siellä ei olisi kansainvälisesti kovin merkittäviä juttuja, kansallisesti merkittäviä juttuja voi hyvinkin olla.

    Ei tässä vuodossa ole puututtu valtion virkamiestenkään yksityiselämään, vaan heidän työtehtäviensä hoitoon. Virkatehtävien hoito on Suomessa lähtökohtaisesti julkista, ellei julkisuutta ole erityisiä perusteita rajoittaa. Niitä erityisiä perusteita on aika paljon, ja niiden käyttöä voidaan kyseenalaistaa esimerkiksi juuri nyt kyseessä olevan kaltaisella vuodolla. Virkamiehen suojeleminen noloilta hänen työtehtäviinsä liittyviltä paljastuksilta ei kuulu niihin syihin. Mitään ristiriitaa ei ole Piraattipuolueen agendaan liittyen. Yksityisyys säilyy yksityiselämässä, julkisen tehtävän hoitoon liittyvissä asioissa sitä ei lähtökohtaisesti ole.

  15. Janski:
    Ja sinäkö käyt neljännesmiljoonaa dokumenttia läpi? Jos yhden dokumentin läpi käymiseen menee vaikka vaivaiset 2 minuuttia, niin aikaa kuluisi 347 vuorokautta, eli sellainen vajaan 5 vuoden työt. Assangella lienee muutakin elämää. Veikkaan, että aika lailla kuka tahansa vaan julkaisisi asiakirjat ja ulkoistaisi penkomisen muille. Sitä paitsi hieman koko Wikileaksin idea kärsisi, jos Assangekin sensuroisi julkaistavaa materiaalia. Heräisi heti kysymys, että paljonko maksettiin minkäkin asiakirjan julkaisematta jättämisestä ja mitä ne sisälsivät.

  16. Wikileaks on saanut käsiinsä valtavan määrän salassapidettävää aineistoa ja se on sanonut julkaisevansa sen tai ainakin valtaosan siitä. Näin on luvattu. Juuri missän ei ole selvitetty, miksi. On käynyt myös ilmi, että ainakin osa aineistosta on maailmanpoliittisesti merkityksetöntä. Miksi sekin osa pitää julkaista? Syyksi ei kelpaa esimerkiksi sananvapaus. Tämäkin osa saattaa olla keskustelun osapuolille kiusallista. Miksi Wikileaks haluaa olla ilkeämielinen? Syyksi taaskaan ei kelpaa sananvapaus. Meillä on vapaus olla myös kertomatta ilkeämielistä, mutta turhaa tietoa.

    Syynä on luonnollisestikin aineiston laajuus. On harhakuvitelmaa, että Wikileaksin työtekijät voisivat käydä koko aineiston läpi, ja vaikka voisivatkin, miten voisimme olettaa heillä olevan tarvittava lähihistorian, diplomatian ja politiikan tuntemus, jonka avulla heidän pitäisi arvioida aineistoa. On oletettvavaa, että tämän vuoksi he todellakin ulkoistavat vastuun perinteiselle medialle, kuten täällä joku mainitsi, ja se taas minusta näyttää erittäin vastuuttomalta toiminnalta. Viestin tuojaa ei pidä tappaa, mutta huhuilta on katkaistava siivet ja myös ikävältä, vahingoiselta tiedolta. Sitä vastuuta Wikileaks ei halua kantaa.

  17. Tommi Vainikaiselle: Nimenomaan syyksi kelpaa sananvapaus ja minusta wikileaksista tulisi epäilyttävä taho jos se toimisi taas kerran välissä sensuurina kuten niin monen muun uutisvälineen kanssa asia on.

    Kuka on niin kaikkivaltias kaveri että pystyy määrittelemään muiden puolesta mikä on merkityksellistä ja mikä merkityksetöntä?!

    Wikileaksin hienous on juuri siinä että sille uskottu materiaali todella julkaistaan ja että viestien todenperäisyys ennen julkaisua pyritään varmistamaan, siitä se luottamus näin yksityisen kansalaisen näkökulmasta syntyy – ei siitä että wikileaksin väki alkaa miettimään mikä on merkityksellistä ja mikä ei sen pohjalta suorittaa sensurointia – kyllä merkityksellisyyden määrittely pitää tapahtua jokaisen henkilön itsensä toimesta.

  18. Mitä periaatteellista pahaa on sensuroinnissa tai kertomatta jättämisessä? Onko toisten ihmisten mielen pahoittaminen moraalisempaa kuin pahoittamatta jättäminen, jos jälkimmäinen perustuu jonkin asian kertomatta jättämiseen? Onko kantelupukki luokan moraalisin oppilas? Pitääkö yllätys pilata, jos sen voi pilata? Jos kuulee salaisuuden, jota ei ymmärrä, pitääkö se kertoa kaikille?

    Millä tavalla valtio voi olla ilkeä? Voimmeko pitää valtiota yksityishenkilöön verrattavana siten, että voisimme sanoa jotain tämän kaltaista?

  19. ”Kuka on niin kaikkivaltias kaveri että pystyy määrittelemään muiden puolesta mikä on merkityksellistä ja mikä merkityksetöntä?!”

    Esim. minä. En kirjoita kaikkia ajatuksiani nettiin, vaan harkitsen mitä julkaisen. Niin harkitsee myös jokaisen lehden päätoimittaja. Samoin jos haltuuni joutuisi salaisia asiakirjoja, voisin päättää toteuttaa sananvapauttani myös olemalla julkaisematta niitä, tai julkaista valikoiden.

    Samalla tavoin liikkumisen vapaudella ei voi perustella sitä, että kaikkien pitäisi matkustaa Turkuun, vaikka Turkuun matkustaminen onkin yksi niistä asioista, jotka liikkumisen vapaus mahdollistaa.