Miksi waretamme?

Kolumni on julkaistu Purjeessa 5/2010.

Finreactorin ja parin muunkin tiedostonjakotuomion jälkimaingeissa on paikallaan kysyä, miksi ihmiset lataavat tekijänoikeudella suojattua materiaalia.

Ihmisillä on polttava halu niin hankkia kuin jakaakin kaikkea. Villi tiedostonjako on lisensoitujen kaupallisten palveluiden ohella vain yksi tapa saada haluamansa. Jos laillista ja helppoa keinoa hankkia esimerkiksi tv-sarjoja ei ole, se tehdään laittomasti. Tässä ei ole mitään omituista: kun virallista tarjontaa ei ole, syntyvät mustat markkinat.

Mitä teen, kun haluan katsoa brittiläisen Doctor Who -tv-sarjan viidennen tuotantokauden toisen jakson heti ja hyvälaatuisena? Tätä ei BBC tarjoa. Entä jos haluan kuunnella Alivaltiosihteerin jonkin Radio Mafiassa soineen sketsin? En saa, vaikka haluaisin maksaa.

Mediateollisuuden edustajat ihmettelevät usein sitä, miksi nykyiset palvelut eivät kelpaa: “Mikseivät jotkut ole valmiita maksamaan nettikaupassa edes euroa musiikkitiedostosta?” Suomessakin jaksetaan ihmetellä sitä, miksi useammat eivät käytä jo olemassa olevia esimerkiksi äänitteiden nettiostopalveluita.

Syy epäsuosioon on se, että nämä palvelut tuppaavat aina olemaan myöhässä, ja ne pilataan usein kopiosuojauksilla ja huonolla käytettävyydellä. Lobbarit ihmettelevät nyt yksittäisten musiikkitiedostojen myyntiä, vaikka sellaisten palveluiden olisi pitänyt olla kaiken kansan saatavilla reilut kymmenen vuotta sitten. Taas ollaan myöhässä. Musiikin saralla nyt on Groovesharkin ja Spotifyn streamauksen aikakausi.

Kerta toisensa jälkeen huomataan, että korkean profiilin viihdeteollisuuden ulkopuoliset harrastelijat luovat parempia palveluita kuin ne, joilla on käytettävissään tuotekehitykseen paljon rahaa.

Luovan alan markkinat ovat kysyntävetoiset. Tärkeintä ei ole, että tuottajat saavat uuden rahastuskanavan, vaan että kansalaiset saavat haluamansa kulttuurinautinnon mahdollisimman helposti. Uudet, toimivat ja helppokäyttöiset musiikin kuunteluun ja videoiden katseluun keskittyvät palvelut eivät ole tiedostonjaon ”tappajia” vaan sen suurimpia kilpailijoita.

Ihmiset eivät hae viihdettään sieltä, mistä sen saa halvimpaan hintaan, vaan sieltä, mistä sen saa helpoiten. Piratismi ei ole ongelma eikä syy rangaista kuluttajia, vaan seuraus viihdeteollisuuden omasta hitaudesta ja välinpitämättömyydestä.

26 vastausta artikkeliin ”Miksi waretamme?

  1. ”Mitä teen, kun haluan katsoa brittiläisen Doctor Who -tv-sarjan viidennen tuotantokauden toisen jakson heti ja hyvälaatuisena? Tätä ei BBC tarjoa. Entä jos haluan kuunnella Alivaltiosihteerin jonkin Radio Mafiassa soineen sketsin? En saa, vaikka haluaisin maksaa.”

    Viihdeteollisuus on 90-luvulla tottunut siihen, että he voivat ohjailla kulutusta miten tykkäävät. Ei noita mistään tietenkään saa, koska viihdeteollisuus haluaa tällä hetkellä tehdä rahaa jollain muulla. Vanhat teokset ovat tehneet jo rahansa, nyt on uusien vuoro. Pitkät suoja-ajat ovat nimen omaan se keino pitää vanha tuotanto pääosin pois markkinoilta, jotta olisi pakko sitten kuluttajien ostaa sitä uutta massatavaraa. Tämä on mielestäni yksi merkittävä asia, joka tukee piratismia. On paljon teoksia, joita ei yksinkertaisesti voi hankkia muulla tavalla vaikka haluaisi. Samalla on kätevää sitten hankkia niitä uusiakin siinä sivussa.

  2. Vaihtoehtoisesti voisin kertoa miksi *en* wareta: koska siinä tapauksessa minulle tulisi luultavasti halu ostaa materiaali, josta pidän, myös virallista kautta. Koska kuitenkin olen sitä mieltä, että ainoa tapa tappaa tekijänoikeusmafia (kielikuva, en kannata väkivaltaa) on näännyttää se nälkään, en halua olla missään tekemisissä heidän tuotteittensa kanssa. Warettaminen antaisi heille moraalista painoarvoa, jota en missään nimessä halua heillä olevan.

    Ymmärrän toki toisinkin ajattelevia. Maksaisin ruhtinaallisesti eräästä 70-luvun TV-sarjasta mutta vaikka tiedän siitä olevan olemassa arkistokappaleet, sitä ei ole saatavilla missään formaatissa, missään päin maailmaa, ja nykyiset suoja-ajat huomioon ottaen tulen puskemaan päivänkakkaraa kauan ennen materiaalin vapautumista, ja luultavimmin se on jo tuhoutunutkin siihen mennessä.

  3. Syy warettamiseen on usein asiantuntiuuden ylläpito kun puhutaan softasta. Että oppii käyttämään ja tuntemaan hankaluudet/vaikeudet yhteensopivuusongelmat hardiksen kanssa ym.

    Leffojen ym. muiden warettamisen syyksi on kyllä laskettava se että lempi tv-sarjani boksit maksaisi yli 300 euroa dvd:nä vaikka ovat vanhoja. Niitä ei ole kaupassa, mutta saisi tilaamalla. Ne leffat jotka haluan nähdä meen leffateatteriin tsiikaamaan alennustapahtumasta ostettujen leffalippujen kera (50% hinnasta). Loput haen netistä. Esim. Jodorowskyn leffoja ei saa edes vuokrata suomessa. Sitäpaitsi leffoja vuokratessakin joskus, kun eräästä vuokraamosta tuppaa löytyä juttuja mitä ei netistä löydy täydellä laadulla, kopioin aina dvd:n koneelle kun en jaksa kuunnella hurinaa levystä.

    Vanhentunutta tekniikkaa, huono tarjonta ja ylihinta. Waretan siksi.

  4. ”Waretus johtuu mediayhtiöiden ahneudesta”

    Ilman tätä ahneutta ei olisi mediaakaan. Siksi en wareta.

  5. ”Ilman tätä ahneutta ei olisi mediaakaan. Siksi en wareta.”

    Riiight…

    Newgrounds
    Jamendo
    Vodo
    Cinemassacre
    Riemurasia
    Youtube

    Muutamia mainitakseni. Itse pidän paljonkin.

    ”Warettaminen se vasta ahneutta onkin.”

    Warettaminen kattaa sekä jakamisen, että lataamisen. Kulttuurin jakaminen oman selkänahkansa uhalla on kaukana ahneudesta.

    ”Hmmm, your comment seems a bit spammy. We’re not real big on spam around here.”

    Otetaan sitten ne linkit pois. Sheesh…

  6. Waretus on liian helppoa ja liian nopeaa. Sitä voi harrastaa kuka tahansa, missä tahansa ja niin paljon, kuin huvittaa. Kiinnijäämisriski on pienempi, kuin mahdollisuus voittaa lotossa. On tietysti myös teknisiä keinoja, joilla on täysin mahdoton jäädä kiinni esimerkkinä newsgroupit, VPN-yhteydet, rapidsharen kaltaiset palvelut, darknetit google ja youtube parhaat kanavat latailla kulttuuria ilmaiseksi. Prepaid-yhteydet, muiden wlan-verkkojen käyttö, kirjaston käyttö, nettikahvilan käyttö täysin anonyymiä ei pystytä jäljittämään.

  7. Netistä saa kaiken ilmaiseksi todella helposti ja nopeasti. Ei mitään syytä maksaa yhtään mitään. :)

  8. Alla on todella hyvä lainattu esimerkki millainen tilanne on nykyään.

    LAINAUS”Ajatellaan esimerkki, että keksittäisiin laite, jolla voisi ottaa kopioita mistä tahansa fyysisistä esineistä /tavaroista. Myös tästä ihme laitteesta voisi ottaa kopioita. Ihmiset rupeaisivat kopioimaan ruokaa ilmaiseksi ja kaikkia esineitä. Rahaakin voisi kopioida. Kaikilla ihmisillä olisi kaikki mahdollinen saatavilla kopioimalla. Ei olisi enää rikkaita ja köyhiä vaan kaikki ihmiset olisivat samanarvoisia. Ruokaa riittäisi kaikille ja kaikki ihmiset olisivat samanarvoisia, koska kaikilla olisi kaikki mahdollinen mitä voi kopioida kopioimisen ansiosta. Edut mikään ei loppuisi koskaan koska kaikkea voisi kopioida loputtomasti. Esineitä/tavaroita ei tarvitsisi välttämättä enää tehdä, koska kaikkea esineita/tavaroita voisi kopioida loputtomasti.

    Esineiden ja tavaroiden valmistajat, joilla on valtaa ja rahaa eivät halua kyseistä muutosta. Joten he muuttavat lakeja ja kopioiminen ja kopio laitteen käyttö muutetaan laittomaksi. Kopioijia tuomitaan oikeuksissa huikeisiin korvauksiin ja jopa vankiloihin. Kopiointia ei kuitenkaan saada hillittyä, koska kopioiden ja kopion ottajien määrä kasvaa jatkuvasti ja niitä on vain liikaa. Lisäksi kuka tahansa voi missä tahansa kopioida mitä tahansa niin paljon, kuin huvittaa. Esineiden ja tavaroiden valmistajat joutuvat ongelmiin, koska eivät voi voittaa. He ovat käyttäneet useita satoja miljoonia rahaa lakien, valtioiden, päättäjien lobbaamiseen ja oikeudenkäynteihin mutta eivät ole onnistuneet. Koska kopioiminen on liian helppoa, yksinkertaista ja nopeaa ja kuka tahansa voi kopioida mitä tahansa, missä tahansa niin paljon kuin haluaa.

    Juuri edellä mainitun kaltaisen esimerkin tilanne on menossa internetissä ja tekijänoikeudessa juuri tällä hetkellä. Yllä olevaan esimerkkiin kun muuttaa kopio laitteen tilalle vaikka internet ja esineet tavarat muuttaa to-materiaaliksi. Kopioijat nettipiraateiksi ja tavaroiden tuottajat ja valmistajat to-mafiaksi niin ollaan nykytilanteessa. Niin ymmärrät ja jokainen ymmärtää miksi to-mafia on tuhoon tuomittu ja miksi asiat ovat kuten ovat. 10-20 vuoden päästä, kun kulttuuria kaikki voivat kopioida ilmaiseksi niin paljon kuin huvittaa. Niin silloin ihmetellään mustaa aikaa ihmiskunnan historiassa ja se tullaan muistamaan to-mafian terrorin aikakautena eli aikakausi jota elämme juuri nyt. ”LAINAUS

  9. piraatti: Hyvitysmaksujen olemassa oloon voisi ottaa kantaa kyllä, mutta ei tuossa jutussa ole oikein muuta mihin ottaa kantaa. Verkkokauppa on tietoisesti kiertänyt lakia tai ainakin lain henkeä (kuten se tekee alvittomien ahvenanmaan tuotteidenkin kanssa) ja nyt sille touhulle laitettiin piste. Ihan oikein, sillä nyt muut suomalaiset nettikaupat ovat taas samalla viivalla. TO-mafiamaksuttomien levyjen hankinta ulkomailta onnistuu toki edelleen.

  10. piraatti: En oikein nähnyt tuossa paljonkaan ajatusta. Tietokonelehden uutiseen voisi ottaa kantaa, koska siinä hyvitysmaksussa on jotain vikaa, jos suomalaiset ei osta täältä vaan ulkomailta ja mistähän johtuu. Minun kantani on yksiselitteinen, artisteille ja tekijöille suoraan korvaukset. Ei minkään levy-yhtiöiden taskuihin.

    Miksi waretan, haluan koittaa ensin, että onko hypetetty elokuvatraileri tai muu sellainen todellakin lupauksensa lunastava. En todellakaan halua syytää rahojani sellaiseen p*skaan. Katson siis ensin ja ostan sitten laillisen version.

    Mitä tässä warettamisessa on ongelmana: kopiosuojaukset, laatu, tekstityksien puute, oma suosikki puuttuu kokonaan valikoimasta, niissä ei ole tekstityksiä. Täysi tieto siitä, että tekijöille maksetaan varmasti suurin osa rahoistani eikä mediateollisuudelle.

    Missä on virallinen, laillinen p2p-kauppa, missä voi ladata millä laadulla vaan ja kaikilla tekstityksillä, ilman kopiosuojausp*skaa. Paikka, missä voi maksaa varmasti rahaa tekijöille, levy-yhtiöt edelleen out.

    Olen ostanut useita elokuvia, useita tv-sarjoja koonnut paketiksi. Netistä otetut on tuhottu ja dvd-levylle poltetut on silputtu silppurissa. Edelleen otan omistani varmuuskopioita, kun en halua alkuperäistä käyttää rikkoakseni niiden levyjen aihioita.

    So? Missä laillinen p2p-palvelu? Ei näy missään.

  11. Tulipa mieleeni sarja nimeltään Farscape. Yritin ostaa sen suomalaisilla teksteillä. Ei löytynyt.

    Miksei? Mitä vaihtoehtoja minulle jäi? Miksi esimerkiksi suomalaisia tekstityksiä tahkotaan sarjaan kuin sarjaan hyvinkin nopeasti, mutta monet kaupalliset tekstit ovat ihan naurettavan huonoja?

    Katsokaapas vaikka expendables. Kävin katsomassa sen elokuvissa ja hävetti se suomennoksen taso. Esimerkki: (spoileri!!) Lopussa kun ammuskelevat kenraalin talon pihalla, syltty huutaa ammutun sarjan päätteeksi ”IM OUT!”, joka on suomennettu ”OLEN ULKONA!” Mitäs helvettiä? Pitäisihän SUOMENTAJAN tajuta tällaiset asiat! (Hänhän tarkoitti, että panokset loppuivat). Monia räikeitä asiavirheitä huomaan ihan päivittäin. Käyttääkö ne jotain googlen suomennospalvelua näissä kun asiayhteydet on ihan pyllyllään?

  12. piraatti:
    ”Ajatellaan esimerkki, että keksittäisiin laite, jolla voisi ottaa kopioita mistä tahansa fyysisistä esineistä /tavaroista. Myös tästä ihme laitteesta voisi ottaa kopioita. Ihmiset rupeaisivat kopioimaan ruokaa ilmaiseksi ja kaikkia esineitä…”

    Vertauksen isoin ongelma on siinä, että fyysiset esineet, kulutustavarat tai esim. ruoka ovat yhtä hyviä ja tarpeellisia myös kopion kopion kopioina. Maksalaatikko on aina yhtä hyvää tai pahaa, ja ruokaa pitää syödä, jotta pysyy hengissä. Ei siis ole niin suurta väliä, onko se ruoka äitien valmistamaa vai kopiokoneesta otettua. Samoja ruokiahan me syödään jo nyt päivittäin.

    Sen sijaan esim. musiikin kohdalla on toivottavaa, että myös uudenlaista tavaraa syntyy, ei kukaan jaksa ikuisesti soittaa samoja vanhoja levyjä. Musiikki tässä esimerkkinä siksi, että siitä aina vouhkataan näissä keskusteluissa.

    Uutta musiikkia tehdään varmasti maailman tappiin asti, olipa tekijänoikeuksia ja levy-yhtiöitä tai sitten ei. Vapaan kopioinnin seurauksena ns. ammattimainen musiikintekeminen kuitenkin vaikeutuu, tai ainakin se muuttaa muotoaan. Eikä se ole välttämättä mikään paha asia. Ei kaiken pidä eikä tarvitse mennä bisneksen ja rahan ehdoilla.

    Voidaan siis lähteä siitä, että nykymallinen tekijänoikeuksiin perustuva malli tulee lähivuosina kuolemaan pois – eikä siihen tarvita muutoksia lainsäädäntöön. Se vain tulee tapahtumaan.

    Vaikka poliittisten puolueiden asia ei olekaan miettiä bisnesmalleja tai ansaintalogiikoita, niin ihan henkilökohtaisista intresseistäni heitän sellaista palloa, että löytyykö palstaa seuraavilta henkilöiltä ideoita, miten musiikintekemisellä voisi tulevaisuudessa tienata leipänsä? Jos siis keikkailu ei ole se juttu.

    Haluaisin ihan aidosti rakentaa jonkinlaista ihan uudentyyppistä ”bisnestä”, johon tarvitaan todennäköisesti ymmärrystä teknologiasta ym. järjestelmistä. Itse en niistä mitään ymmärrä, enkä näe myöskään relevantiksi lähteä yksin yrittämään. Koen olevani huomattavan paljon parempi esim. biisien tekijänä, ja mieluiten keskittyisin siihen mitä osaan. Levy-yhtiöihin tuskin kannattaa luottaa, koska niistä katoavat lähivuosina pääomat ja sitä myötä kyvykkyys ja viimeinenkin halukkuus minkään uuden kehittämiseen. Uusi nousu pitää lähteä alhaalta!

  13. ”Vertauksen isoin ongelma on siinä, että fyysiset esineet, kulutustavarat tai esim. ruoka ovat yhtä hyviä ja tarpeellisia myös kopion kopion kopioina. Maksalaatikko on aina yhtä hyvää tai pahaa, ja ruokaa pitää syödä, jotta pysyy hengissä. Ei siis ole niin suurta väliä, onko se ruoka äitien valmistamaa vai kopiokoneesta otettua. Samoja ruokiahan me syödään jo nyt päivittäin.”

    Kuka jaksaa tehdä töitä uusien reseptien eteen kun kaikki on ilmaista ja kukaan ei maksa? Mitä käy kaikelle teollisuudelle mikä toimii elintarvikkeiden takana ja auttaa ihmisiä tekemään alkuperäisiä ruokia? Saako kopioija käyttää hienon ravintolan 50€ pippuripihviä lähteenä, saako kopioita myydä eteenpäin, täytyykö alkuperäisen ruuan tekijältä kysyä lupa kopioon, ym.

    On erittäin mielikuvituksetonta väittää, että ruoka (maksalaatikko) maistuu aina samalta. Tekijällä, välineillä ja menetelmillä vaikutetaan merkittävästi makuun.

  14. Itseäni ärsyttävät ”muusikot” joita on 60-70% Suomenkin musiikkitaivaasta, jotka eivät oikeastaan tee mitään, sen biisin eteen. Ellei oteta huomioon sen harjoittelua ulkoa ja levylle luikauttamista.

    Kotimaisen iskelmän ”pioneerit” (kaija koo, katri helena, kari tapio, paula koivuniemi jne nje jne…) ovat oikeasti vain tulkitsijoita kappaleista, joita on myyty levy-yhtiöille tai tehty levy-yhtiön leivissä ja koitetaan saada siitä hitti pakollisella radio soitannalla. Ja rahaa tulee, yhtiölle, jolla voi olla tuntitaksainen muusikko jossakin komerossa, jota kukaan ei edes tiedä, ja näin ei saa ansaitsemaansa häpeää/kunniaa biisistään, joka todellisuudessa on vain pakkotoiston aikaansaama ”hitti”. (Katso: Janos Valmunen, jonka avulla todistettiin, että mistä tahansa biisistä (Bussipysäkillä) saadaan hitti, kun sitä tarpeeksi soitetaan radiossa.)

    Sitten oikeat muusikot, jotka tekevät omat sanansa ja sävellyksensä. (juha tapio, toni wirtanen, tuomas holopainen, juice leskinen , samuli putro jne jne jne) saavat jokaisen biisin elämään juuri omalle tyylilleen sopivalla tavalla. Lisäksi heittävät keikkaa ja voivat kertoa niistä biiseistä jotakin muutakin kuin, ”et mä diggasin siitä heti ekalla kerralla.” Biiseissä on jokin sanoma tai tarina, joka tekee siitä sitten sen hyvän biisin. Jokin suurempi juttu, juju, jokin sellainen, mitä voi oikeasti miettiä välillä.

    Lyhyesti: Tuen niitä artisteja, jotka ansaitsevat sen, kunnollisella vaivannäöllään työssään.

  15. Mielestäni jokaisen, joka on oman panoksensa antanut asian tai esineen valmistamiseen, kuuluisi saada siitä korvaus. Senpä vuoksi tuomitsen sen, että hankitaan tuote maksamatta, eikä tekijä/rahansa mukaan pannut saa siitä asiaankuuluvaa palkkiota.

  16. Mutta miksi sitten ei viititä tukea omakustannepuolta, mikä ajaa juuri sitä, että rahat menevät niille tekijöille, eikä jollekin isolle pampulle? Onko kenellekään koskaan tullut mieleen, että omakustanteiden vaatiminen tekijältä ei ole kiellettyä? Ja juuri se, että uusia artisteja/elokuvien tekijöitä tähän kannustetaan ja tuetaan, olisi jo askel parempaan. Se, että vaadittaisiin artisteilta ns. ilmaista materiaalia vuosikymmenen jos toisenkin verran, että saa selkeän jalansijan kulttuurintuotannossa”, on aika kolkkoa verrattuna siihen, että teidänkin pitäisi tehdä teidän työnne sillä epävarmuudella tuleeko kuukauden palkaksi kymmenentuhatta vai kymmenen euroa. Tuskinpa kukaan teistä siihen lähtisi.

  17. Nojaa, luulisin ainakin, että omakustannepuolelta tulevien levyjen on vaikeampi saada jalansijaa suuremmilla markkinoilla. Lisäksi en usko, että, esimerkiksi julkaisujen mainostaminen ja kuulluksi/nähdyksi tuleminen on kovinkaan mahdollista.

  18. ”Mielestäni jokaisen, joka on oman panoksensa antanut asian tai esineen valmistamiseen, kuuluisi saada siitä korvaus.”

    Mikäli olisi mahdollista tehdä uusia asioita tyhjästä (ex nihilo), olisin tässä täysin samaa mieltä, mutta ei vain ole. Tietyssä mielessä tuon taustalla oleva ideaali on kannatettava, mutta siinä unohdetaan kulttuurin sosiaaliset taustat ja vaikutukset. Minun on esimerkiksi mahdoton elää elämääni kuulematta runsasta määrää joidenkin ihmisten tekemää musiikkia (joka on tehty joidenkin toisten tekemästä musiikista jne) ja näkemättä runsasta määrää kuvia – siis ostamatta, warettamatta, lainaamatta, vuokraamattakin, ellen siis synny jossain pirtissä metsän keskellä ja pysy siellä. Ei siis ole olemassa ideaalitilannetta, jossa valitsen ”ostanko vai en”.

    Toki uskoakseni yhteisöllinen osallistumiskyky rajoittuu merkittävästi, mikäli ei osallistu kulttuurin kuluttamiseen (eli ei esimerkiksi kuuntele koskaan radiota tai katso televisiota – missä tapauksessa tukeminen tapahtuu verovarojen kautta) – joten siinäkin mielessä valinta on jo tehty.

  19. Päivitysilmoitus: Markkinahäiriö helvetistä eli miksi me waretamme | Vallankumouksen hedelmiä

  20. ”“Mielestäni jokaisen, joka on oman panoksensa antanut asian tai esineen valmistamiseen, kuuluisi saada siitä korvaus.”

    Mikäli olisi mahdollista tehdä uusia asioita tyhjästä (ex nihilo), olisin tässä täysin samaa mieltä, mutta ei vain ole.”

    Eli ymmärränkö oikein, että annat sitten vasta korvausta asiasta kun se on täysin tehty ex nihilo? Siinä tapauksessa ei tarvitse antaa rahaa varmaan mistään. Hei, älä anna rahaa tosta annoksesta kun samankaltainen on tuolle toisessa raflassa.

    Ihan vaan kysyn nyt ilman provosointia, että mistä sä haluat antaa rahaa? Ja ylipäätään kaikille jotka tänne kirjottaa; jos warettaa tai ihan mitä vaan, eikö muka pitäisi antaa korvaus tehdylle työlle? Eikö se ole ”hieman” kestämätöntä jos ei saa työlleen korvausta? Miten voi olettaa tulevan taas uutta musiikkia, leffoja yms. jos niiden tekijät eivät saa palkkaa tehdystä työstä?
    Kiitos, nyt sapettaa.

  21. Tiitus:

    Kyllä ihmiset haluavat palkita hyvästä työstä, joka on heille mieluista. Se pitää vain tehdä mahdollisimman helpoksi. (Muun muassa http://www.flattr.com -projekti on lupaava kokeilu tehdä tekijälle antamisesta helppoa – yksi klikkaus.) Sellaisesta työstä, mitä tekijä ei ole tehnyt, en odota kenenkään maksavan. Internet-ympristössä tekijä (tai kustantaja, muut välikädet) _eivät_ tee kopioita tai ”kuljetusta”, sen voi tehdä kukin omalla koneellaan käytännössä ilmaiseksi. Ja vaikka olisi ihmisiä, jotka eivät maksa siltikään, vaikka pitävät ja se olisi helppoa, en näe tutkimusten (ja nimim. Tombooon antamien vapaan kulttuurin esimerkkien) valossa mitään hätää. Kultuuriteoksia tuotetaan koko ajan enemmän. Viihdeteollisuudessa liikkuu koko ajan enemmän rahaa.

    … ja olennaisimpana: ”nettipiratismi” ei vaikuta negatiivisesti myyntiin:
    http://www.ottawacitizen.com/technology/truth+about+copyright+pirates+profits/4483243/story.html#ixzz1HQmS0dRt

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*