Viherpiraatteja?

Hiljattain uutisoitiin, että vihreiden uudessa elinkeinopoliittisessa ohjelmassa vaaditaan tekijänokeuden suoja-aikojen lyhentämistä. Tämä on Piraattipuolueen näkökulmasta erittäin tervetullut avaus tekijänoikeuskeskusteluun. Ensimmäistä kertaa yksi suurista puolueista on ottanut selkeän kannan tekijänoikeusjärjestelmän lieventämisen puolesta.

Vihreiden elinkeinopoliittisessa ohjelmassa todetaan:

”Avoimen tiedon hyödyntäminen vaatii myös uutta otetta tekijänoikeuksiin. Tekijänoikeuksien suojaaikaa on lyhennettävä nykyisestä, mikä mahdollistaa niin tietojen yhdistelemistä kuin uuden kulttuurin luomista. Osaltaan uusien teosten syntymistä vanhojen pohjalta auttaisi vaatimus uusintaa tekijänoikeus teoksen syntyhetken jälkeisen määräajan jälkeen.”

Uusintamisvaatimus on mielenkiintoinen lisä keskusteluun. Tekijänoikeusjärjestelmän olemassaolon alkuaikoina tällainen oli yleistä. Tekijänoikeus oli voimassa 14 vuotta julkaisusta, ja sen saattoi erikseen ilmoittamalla uusia 14 vuodeksi. Yhdysvalloissa oli vastaava järjestelmä voimassa verrattain myöhään, 1900-luvun jälkipuoliskolle. Patenttijärjestelmähän toimii vastaavalla tavalla, eli patenttia pitää erikseen hakea. Pidän uusintamisvaatimusta lähinnä turhan byrokraattisena, mutta olisi mielenkiintoista nähdä tarkennettu ehdotus mallista.

Vihreät nuoret ja opiskelijat vaati noin vuosi sitten teosten epäkaupallisen käytön vapauttamista ja suoja-ajan lyhentämistä 20 vuoteen. Vaatimukset tulivat siis hyvin lähelle Piraattipuolueen vaatimuksia (Piraattipuolue vaatii suoja-aikaa 5-10 vuoteen teoksen julkaisusta).

Vihreiden elinkeinopoliittisessa ohjelmassa tarkat lyhentämisvaatimukset jätettiin vielä auki. Tarkemmat kannat muotoillaan vihreiden tekijänoikeus- ja tietoyhteiskuntapoliittisissa työryhmissä, jotka valmistelevat lopullisen kannan puoluevaltuuskunnan hyväksyttäväksi vielä ennen eduskuntavaaleja.

Tekijänoikeuden suoja-aikoja pitäisi lyhentää aika merkittävästi, jotta lyhentäminen todella helpottaisi uuden luomista vanhan pohjalta. Saa nähdä, millaisen kannan vihreät uskaltavat ottaa.

Elinkeinopoliittisessa ohjelmassaan vihreät vaatii myös julkisiin tietojärjestelmähankkeisiin avointa lähdekoodia ja avoimpia rajapintoja. Lisäksi he haluavat, että ”yhteiskunnan rahoittamat sisällöt vapautetaan yksityisten henkilöiden ja yritysten käyttöön”.

Tällä tuskin tarkoitetaan kuitenkaan apurahojen avulla tuotettuja teoksia, vaikka siltä ehkä saattaisi kuulostaa. Vaatimus koskee luullakseni vain virkamiesten virkatehtävissään luomia teoksia, jotka esimerkiksi Yhdysvalloissa ovat jo oletusarvoisesti tekijänoikeudesta vapaita. Huomattava osa Wikipediassa olevista valokuvista onkin saatu juuri tätä kautta. Suomessa on tässä yhteydessä puhuttu esimerkiksi karttatiedoista ja erilaisista tilastotiedoista, joiden ympärille voisi syntyä kukoistavaa liiketoimintaa, jollei niiden käytöstä perittäisi niin suuria maksuja.

Vaatimukset avoimemmasta lähdekoodista ja rajapinnoista julkishallinnossa sekä yhteiskunnan varoin tuotetun tiedon vapaammasta käytettävyydestä ovat alkaneet jo selkeästi yleistyä valtionhallinnossa ja joissakin puolueissakin. Tällä saralla uskallan odottaa lupaavaa kehitystä lähivuosina.

Vihreät eivät valitettavasti näytä vieläkään olevan valmiita vaatimaan teosten epäkaupallisen käytön dekriminalisointia. Epäilen edelleen, että niin tekijänoikeusasiat kuin tietoyhteiskunnan kansalaisoikeuskysymyksetkin jäävät hallitusneuvotteluissa vihreiden kohdalla muiden asioiden varjoon. Viherpiraateista ei vielä voi puhua, vaikka pieniä lupaavia askelia puolueessa otetaankin.

Yksi vastaus artikkeliin ”Viherpiraatteja?

  1. Avoimet rajapinnat järjestelmien välillä, tai millä nimityksellä niistä sitten halutaankaan puhua, avaavat eri toimijoille mahdollisuuden toimittaa osia kokonaisesta järjestelmästä. Tämä on mielestäni erittäin tärkeä asia varsinkin julkisissa hankkeissa.

    Yritysten ja muiden yksityissektorin toimijoiden hankkeissa toivoisin myös tilaajapuolelta tarkempaa pohdintaa siitä, millaisen riippuvuussuhteen suljetut ja epästandardit rajapinnat aiheuttavat järjestelmän toimittajaan.

    Yksityiset toimijat ovat toki vapaita tekemään päätöksiä itsenäisesti, mutta sekä julkinen että yksityinen sektori ajavat itsensä harvojen suurten yritysten kontrolliin nykyisellä toiminnallaan. Tämä aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle haittaa paitsi ulkomaille valuvien lisenssi- yms. kustannusten muodossa niin myös jäykkien ja sopeutumiskyvyttömien tietojärjestelmien muodossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*