Kuka kehtaa vielä väittää että tuomioissa on suhteellisuudentajua?

Kolme päivää sitten Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa todistettiin taas, ettei Suomen oikeuskäytäntö ja oikeusasteiden tietotekniikan tuntemus ole kohdallaan. Kolmekymmentävuotias mies (jatkossa A) tuomittiin DC-hubien ylläpitämisestä 300 000 euron korvauksiin, neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen sekä menettämään tietotekniikkaa huomattavan rahallisen arvon edestä valtiolle. Tuomio sekä tuomilauselma ovat yhteensä 20 sivua, koitan tässä kirjoituksessa poimia sieltä omiin silmiin sattuneita seikkoja.

Heti sivulla kaksi osoitetaan että käräjäoikeudella ei ole tapaukseen liittyvät tietotekniset seikat hallussa; ”- – valmistanut luvatta kopioita musiikki-, elokuva-, ja peliteoksista ja saattanut luvatta valmistamiaan teoksia yleisön saataviin tarjoamalla niitä ladattavaksi tietoverkossa, joka on ollut DirectConnect -vertaisverkko siten, että hän on iIman oikeuden haltijoiden lupaa muuhun kuin yksityiskäytöön valmistanut kopioita edellä mainituista teoksista, jotka hän on saattanut yleisön saatavile pitämällä niitä tietoverkossa edelleen kopioitavana.”

DirectConnect-verkon toimintaperiaate perustuu siihen, että jaettava materiaali on käyttäjien omilla koneilla eikä DC-hubin palvelimella. Hubin ainoa tarkoitus on kertoa lataajalle, mistä hänen haluamansa tiedoston voi ladata eli toimia hieman perinteisen puhelinluettelon tapaan. Suurin osa tämänkaltaisista palveluista kuitenkin edellyttää, että jaat materiaalia tietyssä suhteessa pystyäksesi itse lataamaan sekä säilyttämään tunnuksesi palvelussa. Tämän seikan ei kuitenkaan tulisi raskauttavasti vaikuttaa tuomioon sillä A ei ole harjoittanut toimintaa ansaintatarkoituksissa eikä tiedettävästi olekkaan tienannut latin lanttia ylläpitämällä muun muassa suosittua Jakopiste-hubia.

Syyttäjä vaati vuonna 2007 tehdyn ratsian yhteydessä takavarikoidun tietotekniikan tuomitsemista rikoksentekovälineenä valtiolle. Takavarikoituihin tavaroihin kuului: keskusyksikkö, D-link-reititin, näyttö, hiiri, näppäimistö, Ciscon modeemi, kaksi verkkokaapelia, 432 Gt:n kovalevy, tietokone sekä toinen Ciscon modeemi. Syyttäjä jättää tyystin huomioimatta, että kyseisillä takavarikoiduilla laitteilla on varmasti harjoitettu myös muutakin kuin laitonta toimintaa ja että kovalevyillä sijaitsi varmasti A:n henkilökohtaisia sekä suurella todennäköisyydellä tärkeitäkin asiakirjoja. Käräjäoikeuden päätöksellä edellämainitut tavarat määrättiin valtiolle menetetyksi. Kuka siis korvaa A:lle hänen henkilökohtaisen kadonneen datansa? Uskon, ettei kukaan.

Vain muutama kuukausi sitten KKO teki ennakkopäätöksen, ettei kovalevyä tai muuta tietotekniikkaa voida tuomita valtiolle menetettäväksi rikoksentekovälineenä vaan kovalevyt sekä muut tarvikkeet (kuten näppäimistöt ja modeemit) tulee palauttaa laittoman materiaalin poistamisen jälkeen. Käräjäoikeuden päätös ei siis vastaa korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä, ja toivonkin että A valittaa päätöksestä Turun hovioikeuteen ja asia palaisi käsittelyyn.

Asianomistajat esittivät suuria hyvitys- sekä korvausmaksuvaatimuksia, joiden kokonaismääräksi muodostuu yli 300 000 euroa, muun muassa IFPI Finland ry esitti 2 029 471,40 euron korvausvaatimuksen, Teosto ry puolestaan vaati 217 075 euroa. Joillain asianomistajilla oli kuitenkin pysynyt pää viileänä, ja pienimmän hyvitysmaksuvaatimuksen esitti Suomen elokuvatuottajien keskusliitto SEK ry: 21 euroa. Käräjäoikeuden päätös kuitenkin pienensi hieman summaa, jonka A joutuu maksamaan, esimerkiksi SEK ry:lle määrättiin maksettavaksi vain 13 euroa korkoineen. Kaikista hyvitys- ja korvausmaksuista kuitenkin koostuu 307 450 euroa korkoineen, ja summa on täysin kohtuuton ja oletettavasti pilaa vasta 33-vuotiaan A:n elämän lopullisesti, sillä kenelläkään ei ole varaa maksaa tuon kaltaisia ”korvauksia” korkojen kera. Yksi kansalainen lisää sossun kortistoon.

Sivulla 7 toiminnasta pyritään antamaan järjestäytyneen rikollisuuden kuva, vaikka todellisuudessa tämänkaltaisissa palveluissa on kyse vain siitä, että joku pukkaa palvelun päälle, ja ihmiset alkavat käyttää sitä samalla tavoin kuin käyttävät mahdollisesti muitakin vastaavanlaisia palveluita. Toiminnan järjestäytymisessä ei vain olisi mieltä, sillä ylläpitäjät harvoin tavoittelevat taloudellista hyötyä tai haittaa jollekin tietylle yhtiölle. ”Rikoksen aiheuttaman haitan ja vahingon arvioinnissa on lisäksi huomattava se oikeudessa riidattomaksi todettu seikka, että A:n ylläpitämäillä tiedostojenjakopalvelimila jaossa ollutta aineistoa on ollut mahdollsta levittää rajoitusetta myös muissa vastaavissa palvelimissa. A:n ylläpitämät tiedostojenjakopalvelut ovat olleet osa tällaisten palvelujen muodostamaa ketjua.” Lainaus antaa myös ymmärtää, että A laitetaan vastuuseen siitä että hänen perustamansa palvelun käyttäjät mahdollisesti ovat laittaneet A:n palvelun avulla saadun tiedoston jakoon muuallekin. Toisin sanoen häntä rangaistaan palvelunkäyttäjien rikkeistä. Mielenkiintoista onkin huomata, ettei yhtäkään palvelun käyttäjää ole saatettu oikeuteen.

”Edellä selostetun pohjalta asiaa punnittuaan käräjäoikeus päätyi ratkaisuun,
jonka mukaan A on tuomittava neljäksi kuukaudeksi vankeuteen.” Hyvitys- ja korvausmaksut sekä huomattavan määrän tietotekniikkaa menettäminen valtiolle ei riittänyt, vaan piti vielä määrätä neljä kuukautta ehdollista vankeutta, selvähän se. A:n koeaika päättyy loppuvuodesta 2012, hänet voidaan määrätä ehdottomaan vankeuteen, jos hän tekee koeaikana rikoksen.

Tähän väliin voidaan ottaa lainaus Iltalehden sivulta: ”Vastasyntynyt kuoli vessanpönttöön – Nuorelle äidille ehdollista”, ”Vastasyntyneen lapsensa vessanpönttöön jättänyt nuori äiti tuomittiin puolentoista vuoden ehdolliseen vankeuteen perjantaina. Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden mukaan alle 25-vuotias nainen syyllistyi törkeään kuolemantuottamukseen.”

Missä on suhteellisuudentaju? Kuolemantuottamuksesta saa puoli vuotta ehdollista vankeutta, mutta tekijänoikeusrikoksesta yli 300 000 euroa hyvitysmaksuja sekä neljä kuukautta ehdollista. Kuolemantuottamus on kuitenkin huomattavasti vakavampi asia, silloin joku kärsii teosta konkreettisesti, kun taas A:n tapauksessa ei voida todistaa haittaa tapahtuneen.

Käräjäoikeuden päätöksellä A velvoitetaan suorittamaan seuraavat hyvitysmaksut;
*Teosto ry/NBC 29 375 euroa
*IFPI Finland ry:lle 274 504 euroa
*SEK ry:lle 13 euroa
*Paramount picturesille 939 euroa
*Centyry Fox Filmille 94 euroa
*Universalille 951 euroa
*Warner brosille 38 euroa

Yhteensä tämä tekee aiemminkin mainitsemani 307 450 euroa korkoineen, lisäksi pitää muistaa, että A on velvoitettu myös maksamaan oikeudenkäyntikuluja 3 000 euroa.

Tekijänoikeuslakia tulisikin pikaisesti muuttaa ja kopioiminen yksityiseen käyttöön laillistettava. On aivan turha koittaa kitkeä asiaa, jota tapahtuu joka tapauksessa laeista piittaamatta. Yhteiskunnan tulisi muuttua ja lainsäädännön seurata aikaa, mutta tekijänoikeuslain perustana on kuitenkin vuonna 1961 säädetty laki, jota on pikkuhiljaa muutettu ja lähinnä tiukennettu. Ihmisten elämien pilaaminen kohtuuttomilla korvausvaatimuksilla tulee lopettaa.

”Muista äänestää ensi vaaleissa oikein. Tai edes äänestää.”

26 vastausta artikkeliin ”Kuka kehtaa vielä väittää että tuomioissa on suhteellisuudentajua?

  1. Aika omituisin perustein kyllä annettu tuomio ja aivan varmasti siitä kannattaa valittaa. Eikä sinällään ole mikään yllätys, mitkä järjestöt ovat heittäneet monikansalliseen tyyliinsä vaatimuksensa. Yritysten vaatimukset kuulostavat nykylainsäädännön perusteella järkeviltä. Tuomiota ei kuitenkaan olisi pitänyt tulla, koska se on annettu tiedostojen levittämisestä (ei tapahtunut) eikä palvelun ylläpitämisestä (tapahtunut). Tämän tosin sinällään ymmärtää, koska jälkimmäisestä ei olisi saanut tuomiota tehtailtua.

    A:n kannattaa myös tarkastaa jääviydet, kun tuntuu olevan sellaista kaveripiiritouhua nämä tuomiot.

  2. Mielenkiintoista, miten Teosto ja Ifpi ottavat kovat summat mutta muut elokuvayhtiöt pyytää huomattavan vähemmän korvauksia

  3. KKO eli Korkeiman Kaupallisen Oikeuden päätöksen jälkeen kait tämäkin on mahdollista. Mutta Teostolle tämäkin on tulonhankinta keino siinä missä muutkin laittomat tulokanavat.

  4. Pieni korjaus:
    ”…nuori äiti tuomittiin puolentoista vuoden ehdolliseen vankeuteen…”. Eli siis 1½-vuotta eikä ½-vuotta kuten perään todetaan: ”Kuolemantuottamuksesta saa puoli vuotta ehdollista vankeutta…”

  5. Ei tuossa nyt vielä kannata elämästä luopua. Verojen ja korvausten maksamisesta kyllä.

    A:n kannattaa hoitaa itselleen vaimo, jos sellaista ei vielä ole. Vaimolle osakeyhtiö 100% omistuksella pystyyn ja siihen A duuniin konsulttina/vuokratyövoimana muutaman euron vuosipalkalla. Laskutetut varat osinkoina samaan kotitalouteen.

  6. Kieltämättä kohtuuttoman kova tuomio mutta pari kohtaa tuossa tuomiolauselmassa sai kyllä pudistelemaan päätä. Tuo, että mies ei ollut tietoinen toimintansa tekijänoikeuksia loukkaavasta luonteesta tuntuu aika kummalliselta mutta toiminnan jatkaminen sen jälkeen, kun kertaalleen on jo rautaa takavarikoitu ja tekijänoikeusrikoksesta kuultu oltu vaatii kyllä jo kookospallon kokoiset kassit, varsinkin kun yritetään sitten vedota lieventävänä asianhaarana toiminnan lyhytkestoisuuteen (päättyi toiseen takavarikkoon).

  7. Ageosi: Onhan tossa tuomiossa varmaan osa tuotakin komponenttia. Kun on ”auottu päätä”, niin sillä on negatiivinen vaikutus sanoi laki sitten mitä hyvänsä.

    Tekijänoikeustuomiot ovat sinälläänkin mielenkiintoisia, että niistä täytyy oikeudessa oikein tehtailemalla tehtailla tuomio. Mitään selkeää ”näin olet tehnyt laitonta” noista tuomioista ei oikein tahdo löytyä, vaan se tuomio haetaan (monesti jopa virheellisen) löpinän kautta.

  8. Pienen ihmisen elämän voi pilata monella tavalla kunnon sakko on yksi niistä se on nykyaikainen korvaus ”1600-luvulla ja 1700-luvun kuolemantuomiolle” ja nyt mietitään onko maailma muuttunu niin paljon?

  9. Kiitos postauksesta
    Voi olla että vedit alussa hieman hätäisen johtopäätöksen. Rannikko oli ilmeisesti jakanut myös oman koneensa sisältöä yleisesti saataville. Tuomiolauselman mukaan:
    ”Rannikko on oikeudessa ilmoittanut riidattomaksi sen, että hänen 4.6.2007 takavarikkoon otetun tietokoneensa Direct Connect -asetustiedoston jakokansiossa on tuolloin ollut 269 musiikikappaletta ja 515 audiovisuaalista tiedostoa. Nämä tiedostot ovat olleet palvelujen muiden käytäjien ladattavissa.”

    Lisäksi täytyy erottaa hyvitykset ja rangaistukset.
    Esim sivulla 9 oli mainittu:
    ”Huomioon ottaen Rannikolle koituvat muut taloudelliset seuraamukset on ehdollista vankeutta yksinään pidettävä sillä tavoin riittävänä seuraamuksena hänen syykseen luetuista rikoksista, että ehdollisen vankeuden ohella ei ole tuomittava sakkoa.”

    Jokatapauksessa vaikka hyvitysvaatimuksia oli kohtuullistettu, niin ne olivat silti kohtuuttomia. Ja hieman vasemmalla kädellä väännettyjä. Jonkun tilastotieteilijän, tai vastaavan pitäisi laatia paremmin totuutta kuvaavat kaavat korvausten laskemiseen. (yrittäkääs etsiä kaava miten

    Välillä kävi mielessä että tuomiolauselman laatija pitäisi haastaa oikeuteen suomenkielen törkeästä raiskauksesta. Minua ei haittaa pikkuvirheet, mutta verenpaine nousee kun virkettä jatketaan loputtomiin siten, että siitä ei saa selvää edes itse Paavi. Tulkitkaahan mitä seuraavassa on yritetty sanoa:

    Rannikko on lisäksi ajalla 1.1.2006-4.6.2007 tahallaa ja siten, että teko on ollut omiaa aiheuttamaa huomattavaa haittaa tai vahinkoa ainakin kohdassa asianomistajat mainituille loukattujen oikeuksien haltijoile valmistanut luvatta kopioita musiikki-, elokuva-, ja peliteoksista ja saattanut luvatta valmistamiaan teoksia yleisön saataviin tarjoamalla niitä ladattavaksi tietoverkossa, joka on ollut DirectConnect -vertaisverkko siten, että hän on ilman oikeudenhaltijoiden lupaa muuhun kuin yksityiskäyttöön valmistanut kopioita edellä mainituista teoksista, jotka hän on saattanut yleisön saataville pitämällä niitä tietoverkossa edelleen kopioitavana.

    Tässä on vielä linkki niin voitte yrittää itsekin tulkitä päätöstä:
    http://dl.dropbox.com/u/10772836/Tuomio%20Rannikko.pdf

  10. Matematiika miten korvausten summa oli laskettu, on aika mielenkiintoista. Sivulla 10 on ilmoitettu hyvitysten laskentaperusteita. Tarkastelen vain teostolle tehtyä laskua, koska muutoin kirjoitus hieman venähtäisi.

    Oikeuden ilmoittamat lähtöarvot laskennalle:

    Musiikkiteosten kappalehinta verkkokaupassa oli rikosten tekoaikana ollut 1,20 euroa, josta teosten tekijöille maksettavan korvauksen osuudeksi oli katsottava 0,10 euroa kappaleelta.

    Korvaukset tiedostojen jakamisesta olivat aika pienet.
    Jakokansiossa oli 239 musiikkikappaletta, joista meni teostolle
    239 [kpl] * 0,10 [e/kpl] = 23,90 [e]

    kopiointi ja yleisön saataville saattaminen on heidän mielestään erikseen laskutettavia asioita, joten yllä olevat summat piti kertoa kahdella!?!?!
    Lisäksi en tajua miksei kappaleen hyvitettävästä hinnasta vähennetä arvonlisäveron- ja kauppiaan osuutta. (O_o)

    Jatkossa karrrrkeat yleistykset ja arviointivirheet pahenee. Suurimmat korvaukset oli hyvitystä toiminnasta ylläpitäjänä.
    Musiikin osalta hyvitysten laskukaava saatiin katsomalla viideltä kaverilta paljonko tavaraa heillä oli koneella (14 644 kpl).

    Teosto saa jokaisesta kappaleesta 10c, eli:
    14 644 [kpl] * 0,10 [e/kpl] = 1 466,40 [e]
    (eikö oikea vastaus ole 1 464,40. tuomiossa on jatkossa käytetty virheellistä summaa)

    Lisäksi taikurin hatusta vedettiin että jokaista kappaletta oli ladattu 147 kertaa, joka on heidän mukaan noin 10% keskimääräisestä käyttäjämäärästä.

    Eli Teoston pyytämät vaatimattomat korvaukset:
    1 466,40 [e] * 147 = 215 560,80 [e]

    Käräjäoikeus ei ihan nielly väitettä 147 latauksesta musiikin osalta, vaan toteaa että:

    Rannikolta tiedostojenjakopalvelujen ylläpitäjänä musiikkiteoksista vaadittu hyvityksen osalta käräjäoikeus, toisin kuin asianomistajat, katsoo, että kutakin 10.1.2007 viidellä satuaisesti valitulla käytäjällä jaossa ollutta tiedostoa voidaan arioida ladatun keskimääin 20 kertaa.

    Menisiköhän lasku jokseenkin näin:
    1 466,40 [e] * 20 = 29 328 [e]
    Summaan pitäisi lisätä vielä kopioinnista ja julkisesti jakoon saattamisesta 2 x 23,9
    29 328 [e] + 2*(23,90 [e]) =29 375,80 [e]

    Loppulauselman mukaan (s.18) Rannikko joutuu maksamaan Teostolle hyvityksenä:
    29 375 [e]

    Ottaen huomioon miten hatusta laskukaavat on vedetty, niin täytyy sanoa ettei pienet laskuvirheet oikeuden tuomiossa tunnu missään, vaikka ovatkin hieman huolestuttavia.

  11. Hups!
    Tuomio oli laskettu oikealla käyttäjien määrällä (14 664 kpl). Varmaankin sihteeri oli näppäillyt väärin laskukaavoja kirjoittaessaan:

    Rannikon jaettavaksi saattamien kappaleiden kopioinnin osalta laskettu
    kaavalla 14 644 x 0,10 € = 1 466,40 €.

  12. Hyvä uutinen on se, että yksittäisten teosten korvaukset oikeudessa ovat käytännössä olemattomia, mitä niiden kuuluu ollakin. 24e 240 biisistä on nykylainsäädännön mukaan ihan järkevän kuuloista. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että korvauksista lähes kaikki tulevat _muiden_ tekemistä rikoksista mikä on tietenkin täysin käsittämätöntä.

    Vähän sama kun otettaisiin yksi ylinopeutta ajava kiinni ja väännettäisiin tuulesta temmatut laskelmat ylinopeutta ajavien määrästä ja laskutettaisiin tältä yhdeltä ne kaikki.

    Vielä mielenkiintoisempaa on se, että murhasta saa (käytännössä) 12v vankeutta. Jos duunarille jää 20ke käteen vuodessa, niin tulonmenetykset vankeudesta ovat 240ke. Eli nykysysteemin mukaan on taloudellisesti järkevämpää murhata pari henkilöä, kuin ylläpitää pikkusta tiedostonjakopalvelua, jonka aiheuttamista haitoista ei ole minkäänlaista tieteellistä taetta. Mielestäni tuossa vaiheessa pitäisi ruveta jo heräilemään.

  13. Paljonkohan artistit saa nyt palkkioita tuosta teoston summasta??

    Puhtaasti veikaten sanoisin artistien saavan… 0e
    Eikös teosto le se, joka maksaa artisteille tuloja, niin tässä sopii kysyä minne Teosto työntää nuo rahat? Pitääkö johtajisto kosteat pikkujoulut?

  14. @ Asgard
    ” Hyvä uutinen on se, että yksittäisten teosten korvaukset oikeudessa ovat käytännössä olemattomia, mitä niiden kuuluu ollakin. 24e 240 biisistä on nykylainsäädännön mukaan ihan järkevän kuuloista. ”

    Teosto oli aika vaatimaton vaatimuksissaan ja pyysi 0,1 [e/kpl]
    Musiikintuottajat – IFPI Finland ry:n vaatimus taas oli 1,1 [e/kpl]

    Oikeuden katsoma kappaleen hinta verkkokaupassa oli 1,2 [e/kpl]. Eli kun Teosto ja IFPI ottaa osansa, niin muille jää aika vähän :P

  15. Jimbo ja muut kommarivertauksen rakastajat:

    Tiedostojen jakamisen vapauttaminen on nimenomaan markkinaliberalismia. Kun joku julkistaa teoksen, markkinat pääsevät vapaasti pyörimään. Kysyntä ja tarjonta muokkaavat hinnan ja valtio ei puutu asiaan sen enempää. Vapailla markkinoilla voidaan tarjota tuotetta, josta yleisö maksaa, jos katsoo tuotteen maksamisen arvoiseksi. Yksittäisen aineettoman kopion hinta typistyy tällöin nollaan, mutta itse sisällön arvo säilyy. Ansaintalogiikan määrittävät markkinat. Valtio ei puutu asiaan.

    Se, että valtio puuttuu tähän keinotekoisilla laeilla, jolla annetaan järkkymätön monopoli teoksen alkutekijälle, on paljon lähempänä sosialismia ja kommunismia. Tällöin ylhäältä päin määrätään teos”kappaleen” hinta, ja vapaa jakelu kriminalisoidaan rangaistuksen uhalla. Tämä on suunnitelmataloutta, saman tapaista kuin Neuvostoliitto harjoitti.

    Taloudellisista ideologoista näen Piraattipuolueen edustavan lähinnä markkinaliberalismia. Sosialismin kanssa sillä ei ole nähdäkseni mitään tekemistä.

  16. Enigma:
    ”Yksittäisen aineettoman kopion hinta typistyy tällöin nollaan, mutta itse sisällön arvo säilyy.”

    Vaikka sisällön arvo olisi miljardi euroa, sillä ei ole mitään merkitystä, jos sisällöllä ei pysty tekemään rahaa.

  17. Sisällön arvonhan pitäisi Enigman mukaan määräytyä markkinoilla. Jos markkinoilla ei olisi kysyntää, sitten ei pitäisikään tulla rahaa. Eli jos sisällöllä ei pystyisi tekemään rahaa, niin oma vika.

    Enigma kuvaili tekijänoikeuden monopoliluonteen sinänsä oikein. Tekijänoikeuden höllentämistä voi kuitenkin lähestyä puhtaasta sananvapausnäkökulmasta (kenelläkään ei pitäisi olla oikeutta rajoittaa, miten muut ilmaisevat itseään, vaikka se tapahtuisi muiden teoksia levittämällä) tai yhteisomaisuusnäkökulmasta, joka mielletään usein vasemmistolaiseksi.

    Itse pyrin nykyään käyttämään mm. valtio- ja taloustieteistä tuttua hyödykejaottelua, joka on talouspoliittisten ideologioiden suhteen neutraalia.

    Hyvin ytimekäs yksinkertaistus (http://www.helsinki.fi/~mheimone/perkalvo.pdf – s. 6):

    ”Yksityinen hyödyke on sellainen, että henkilön A käyttö estää henkilöä B:käyttämästä sitä.”

    ”Julkinen hyödyke on sellainen, että henkilön A käyttö ei estä myöskin henkilöä B käyttämästä sitä. (esim. järjestyspalvelukset).”

    Teoksessa Politiikan perusteet (Paloheimo, Wiberg, s. 23-26) julkisen hyödykkeen ominaisuuksiksi todetaan, että se ”on tarjolla kaikille yhteiskunnan jäsenille” eli ”keneltäkään ei voida sulkea pois mahdollisuutta kuluttaa kyseistä hyödykettä” ja ”kenenkään mahdollisuus kuluttaa kyseistä hyödykettä ei vähennä toisten mahdollisutta käyttää hyväkseen samaa hyödykettä”.

    Kuten mäistä määrittelyistä on helppo havaita, teokset kuuluvat luonteeltaan julkisiin hyödykkeisiin.

    Julkisista hyödykkeistä esimerkkinä Paloheimo ja Wiberg mainitsevat maantiet. Ketään ei voida estää käyttämästä niitä, eikä niiden käyttöön liity juurikaan niukkuutta (yleensä tielle mahtuu helposti ajamaan).

    Vastaavasti ketään ei voida estää esimerkiksi hyräilemästä jotakin kappaletta, eikä se, että joku hyräilee jotakin kappaletta, estä muitakin hyräilemästä.

    Toisaalta teille voitaisiin asettaa tietulleja, ja siten rajoittaa niiden yleistä hyödynnettävyyttä. Vastaavasti tekijänoikeudella pyritään rajoittamaan teosten yleistä hyödynnettävyyttä.

    Tekijänoikeusdebattia käydään siis niiden välillä, jotka haluavat käsitellä teoksia enemmän julkisina hyödykkeinä, jollaisia ne luontaisesti ovat (piraatit) ja niiden, jotka haluavat pitää teosten hyödyntämismahdollisuudet keinotekoisesti mahdollisimman niukkoina (nykyisen järjestelmän puoltajat). Kyse ei ole siis mistään sosialisoinnista sen enempää kuin pääkaupunkiseudun ruuhkamaksudebatissakaan.

    Piraattipuolue edustaa kompromissia kaikkien immateriaalioikeuksien lakkauttamista vaativien ja tiukkoja tekijänoikeuksia puolustavien välillä. Piraattipuoluehan ei kannata tekijänoikeuksien tai patenttien lakkauttamista kokonaan.

  18. Piraattipuolueen piirissä vallitsee jokseenkin naiivi usko ihmisten hyvyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja rehellisyyteen. Itsekin haluan uskoa niihin, mutta todellisuus taitaa valitettavasti olla erinäköinen.

    Ihmiset tekevät taloudellisia valintoja hinnan perusteella, ja jos samasta tuotteesta on saatavilla ilmainen ja maksullinen versio, suurin osa valitsee luultavasti ilmaisen. Suuren massan lisäksi on toki ns. HC-faneja, jotka ovat valmiita maksamaan hyödykkeestä enemmän kuin nollan. Todennäköisesti faneilta tuleva tuotto ei kuitenkaan yllä samalla tasolle kuin jos kaikki, jotka olisivat olleet valmiit maksamaan hyödykkeestä jos ilmaisversiota ei olisi ollut, olisivat ostaneet hyödykkeen.

    Tietenkään markkinoiden toimintatapaa ei voi todistaa vedenpitävästi ennen kuin sitä on kokeiltu. Jos Piraattipuolueen agenda vielä joskus etenee, niin kehotan teitä vakavasti varautumaan myös takaiskuihin ja rakentamaan jonkinlaisen varajärjestelmän niille ihmisille, jotka tällä hetkellä vielä saavat elantonsa kulttuurialoilta, poislukien apurahansaajat.

    Valtion budjettiin olisi hyvä tehdä muutamaksi vuodeksi reipas korotus työttömyysrahoihin sekä ottaa huomioon verotulojen pieneneminen, joka saattaa syntyä kun kulttuurialat pystyvät työllistämään nykyistä vähemmän. Lisäksi kannattaa perustaa uusia koulutuspaikkoja, joiden avulla rahattomista kulttuurialojen työntekijöistä koulutetaan esim. lähihoitajia.

    Säästöä saadaan aikaan, kun voidaan lakkauttaa taidekorkeakoulut ja muut kulttuurialan koulutusta antavat oppilaitokset tarpeettomina.

    Ja lopuksi kaikki voivat hyvin, vanhukset tulevat hoidetuksi, valtion budjetti on tasapainossa ja netistä voi kuunneella ja katsella aina vain uudelleen ja uudelleen vanhaa musiikkia ja moneenkertaan nähtyjä elokuvia ja TV-sarjoja. Ja onhan se netti tietysti täynnä myös uusia, amatöörivetoisesti-tehtyjä tuotantoja, mutta kukapa niitä nyt jaksaa ja kestää katsoa tai kuunnella.

  19. ”netistä voi kuunneella ja katsella aina vain uudelleen ja uudelleen vanhaa musiikkia ja moneenkertaan nähtyjä elokuvia ja TV-sarjoja.”

    No voi sentään. Hollywood teki vuonna 2010 taantumasta huolimatta kaikkien aikojen ennätyksensä. Ihmiset käyvät elokuvissa enemmän kuin koskaan. Uusia tv-sarjoja tehdään enemmän kuin koskaan ja tv-yhtiöt maksavat niistä tuotantoyhtiöille valtavia summia saadakseen ensiesityksen itselleen (yksikään tv-sarja ei tule nettiin ladattavaksi, ennen kuin se on ensin tullut tv:stä ulos). Avatar, joka oli kaikkien aikojen eniten laittomasti ladattu elokuva, tuotti myös tekijöilleen enemmän kuin yksikään elokuva sitten Titanicin. Ymmärrän joidenkin ihmisten huolen musiikin kohdalla (vaikka sekin perustuu lähinnä väärään tietoon), mutta elokuvien ja tv-sarjojen kohdalla se on jo absurdia. TV-sarjoista kuluttajat eivät ole maksaneet tähänkään asti (pois lukien dvd-boksit), vaan tv-yhtiöt ja heille puolestaan mainostajat.

    ”Säästöä saadaan aikaan, kun voidaan lakkauttaa taidekorkeakoulut ja muut kulttuurialan koulutusta antavat oppilaitokset tarpeettomina.”

    Taidekorkeakouluista valmistuu mm. kanttoreita, orkesterimuusikoita, lavastajia, teollisia muotoilijoita, näyttelijöitä, kuvaamataidon opettajia, puvustajia, vaatesuunnittelijoita jne. Taidekorkeakouluista ei valmistu pop-tähtiä. Nettipiratismi ei edes teoriassa millään lailla uhkaa niitä aloja, joille valmistutaan taidekorkeakouluista.

    Ennen kaikkea: miten lataamisen laillistaminen vaikuttaisi asiaan? Mikseivät nämä kauhukuvasi ole jo toteutuneet? Ihmiset lataavat jo niin suuressa määrin, että etenkin nuorten suosiman populaarikulttuurin olisi pitänyt jo kuihtua pois, jos olisi kuihtuakseen. Tässähän tätä lataamisen vaikutusta on ”kokeiltu” viimeiset 15 vuotta.

  20. Enigma, älä heti vedä hernettä nenään, kun koitan takoa päihinne – tietysti kärjistäen, jotta ymmärtäisitte – että jos teette tietynlaista politiikkaa, niin lopputulos ei välttämättä olekaan se, mitä olette kuvitelleet. Jos kaikki meneekin pieleen, niin teidän on hyvä olla varautuneita myös siihen vaihtoehtoon. Siis siinä hypoteettisessa tapauksessa, että Piraattipuolue olisi päättävässä asemassa.

    Eikö sinun idelogiasi ollutkaan se, että kultturinkin pitää toimia täysin vapailla markkinoilla, ilman tekijänoikeuksien kahleita? Mutta silti käytät esimerkkinä Hollywoodia, joka on tekijänoikeusteollisuuden suurin linnake? Mitä sitten, kun Hollywoodkin astuu tekijänoikeudettomaan maailmaan? Tekevätkö vielä sen jälkeen megavoittoja (en tiedä tähän tietenkään vastausta itsekään)?

    Entäpä sitten TV:n kuolema ja siirtyminen nettiin? Mainostajien mielenkiinnon siirtyminen muihin medioihin tämän takia?

    Itse en ole itse asiassa niinkään huolestunut musiikista, se on kuitenkin aika pieniä pääomia vaativaa hommaa ja vaihtoehtoisia tapoja tienata sillä löytyy. Elokuvat, TV-tuotannot jne. ovat itse asiassa enemmän vaarassa, vaikka siltä ei juuri nyt näytäkään. Pitkäaikainen trendi on kuitenkin elokuvateattereista ulospäin, ja silloin tuotantojen rahoitus pitää hoitaa, no, ties mistä.

    Jos luit edellistä kirjoitustani ajatuksella, huomasit ehkä, etten puhunut musiikista, tai varsinkaan poptähdistä. Puhuin kulttuurialasta ja sen duunareista. Heitä on paljon! Kulttuurialalla on kokonaisia ammattikuntia, jotka ovat pian pakotettuja vaihtamaan alaa, esimerkiksi kotimaisessa elokuvateollisuudessa, jonka kannattavuus laahaa pohjamudissa vuodesta toiseen. Siinä ei muutama työtön poptähtönen paljon paina.

    Ok, mikäpä siinä, kannattamattomat alat kuolevat ja uusia nousee tilalle (niinkuin esimerkiksi muovisia varpaanvälinrapsuttimia valmistavat tehtaat ja IT-ala, joka tuhlaa valtavia määriä energiaa). Kulttuurin monimuotoisuus ehkä kärsii, tai sitten ei – useimmat ns. ammattitaideteokset on pääosin silkkaa sontaa, mutta helmiäkin syntyy. Voi olla, että ne todelliset helmet jäävät kuitenkin tekemättä, jos vain amatöörit ovat asialla, tai jos ”ammattilaisilla” ei ole tarpeeksi resursseja tekemiseen.

    Okei, maailma ei ole yksiselitteinen eikä mustavalkoinen. Itse en ajattele mustavalkoisesti näistä asioista, ja toivon, että myös Piraattipuolueen väki kykenisi näkemään ideologisten silmälasien läpi myös värejä. Koska PP on omalla tavallaan osoittanut olevansa edes jollain tapaa kulttuurin puolella, niin haluan sympata teitä, ja tällä provosoinnilla haastaa teitä tarkempaan ajatteluun ja parempaan argumentointiin.

    Niin, vielä lopuksi: Hollywood teki vuonna 2010 taantumasta JOHTUEN kaikkien aikojen ennätyksensä. Pitkäaikaiset trendit menevät niin, että nousukaudella ihmisillä ei ole aikaa käydä elokuvissa, ja silloin rahat käytetään herkemmin isoihin hankintoihin ja kaukomatkailuun. Taantumassa asetelma kääntyy päälaelleen, ja itseä hemmotellaan pienellä luksuksella, kuten kulttuurilla.

  21. Jatketaan vielä Enigmalle lyhyesti:

    ”Ennen kaikkea: miten lataamisen laillistaminen vaikuttaisi asiaan? Mikseivät nämä kauhukuvasi ole jo toteutuneet? Ihmiset lataavat jo niin suuressa määrin, että etenkin nuorten suosiman populaarikulttuurin olisi pitänyt jo kuihtua pois, jos olisi kuihtuakseen. Tässähän tätä lataamisen vaikutusta on “kokeiltu” viimeiset 15 vuotta.”

    Voimassaoleva lainsäädäntö toimii kuitenkin jonkinlaisena pidäkkeenä siinä, että nettilatailu ei ole vielä räjähtänyt täyteen mittaansa. Lisäksi lailliset maksulliset palvelut ovat helppoja ja toimivia (nykyään myös nettipuolella, ja vanhanaikainen tapa käydä kaupassa on toiminut koko ajan ongelmitta).

    Sitten jos lataaminen saa lain suojan, silloin syntynee toimivia, helppokäyttöisiä ja luvallisia palveluita, jotka jakavat ilmaista materiaalia. Silloin kynnys maksaa hyödykkeestä mahdollisesti kasvaa.

    Tätä me ei olla vielä kokeiltu.

    Ja vielä yksi tarkennus edelliseen postaukseen: suomalainen elokuva-ala ei ole ongelmissa piratismin takia, vaan ihan vain omaa huonouttaan.

  22. Päivitysilmoitus: IFI7137 Week 10b task: Digital Enforcement « Valeria's blog

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*