Pilvipalvelut uhka ja mahdollisuus

Internet kehitettiin aikoinaan toimimaan hajautettuna tietoverkkona, jossa verkon muodostavat tasa-arvoisessa asemassa olevat noodit. Mikään yksittäinen noodi ei ollut hallitsevassa asemassa toisiinsa nähden, ja toisaalta yhden noodin tuhoutuminen ei estänyt koko verkon toimintaa. Nykyaikana kehitys on mennyt päinvastaiseen suuntaan alkuperäisestä ideasta.

Tieto kasaantuu suuriin palvelimiin, joihin ottavat yhteyden asiakkaat. Kaikki valta ja yksityinen tieto kasaantuu yritysten hallitsemiin tietokoneisiin, eikä asiakkailla ole mitään oikeutta tai kontrollia omaan yksityiseen tietoliikenteeseensä. Jos Facebook päättää pitää yksityiset keskustelut ikuisesti tallessa ja myydä niissä olevan tiedon mainostajille, käyttäjät eivät voi sanoa asiaan mitään.

Pilvipalveluissa ihmiset eivät enää edes aja suljettuja ohjelmia kotikoneilla, vaan suljetut ohjelmat ajetaan muiden tietokoneilla, jolloin käyttäjät eivät enää edes omista dataansa. Termillä tarkoitetaan erinäisiä tekniikoita virtualisoida sekä siirtää palvelimia fyysisestä paikasta riippumatta.

Käyttäjät saavat toki vastineeksi yksityisen tietoliikenteen vakoilusta, profiloinnista ja mainostuksesta esimerkiksi sähköpostipalvelun, ja muutamien senttien edestä kiintolevytilaa. Palvelut myös monopolisoituvat helposti internetissä. Mitä enemmän käyttäjiä löytyy sosiaalisesta palvelusta, sitä enemmän hyötyä se tuottaa käyttäjälle. Tämä luonnollinen mekanismi varmistaa, että Facebookilla ja Googlella on tulevaisuudessakin palvelukohtaiset monopolit. YouTube ei ole teknisesti erityisen hyvä palvelu, mutta koska sieltä löytyvät muut käyttäjät, sen suosio jatkuu.

Pilvipalvelun vastineeksi tulee kehittää hajautettu sosiaalinen ja käyttäjien omistama pilvipalvelu. Rautapuolella ihmiset pystyvät lähivuosina ostamaan 25 euroa maksavan palvelimen, joka on kännykkälaturin kokoinen, ja joka asentuu itsestään seinään kytkettäessä. Toinen vaihtoehto on integroida palvelin ADSL-modeemiin.

Ohjelmiston yhdeksi osaksi sopii esimerkiksi Diaspora, josta kirjoittelin jo aiemmin. Nämä noodit pystyisivät keskustelemaan toistensa kanssa salattujen yhteyksien avulla ilman että edes FRA pystyy salakuuntelemaan. Lisäominaisuuksia ovat Tor-verkon tehostaminen ja tiedon varmuuskopiointi kaverien noodien avulla.

Tulevaisuus ilman yksityisyyttä ja yritysten kontrollissa ei varmasti lämmitä kenenkään mieltä. Tällä hetkellä Yhdysvaltojen hallituksella on käytännössä suora pääsy kaikkeen ihmisten yksityiseen telekommunikaatioon. Jos palvelimet siirtyvät koteihin, tarvitaan sentään kotietsintälupa, ja salakuuntelu onnistuu ainoastaan oman valtion kansalaisia kohtaan. Tietotekniikan vapauteen eivät tule riittämään pelkät vapaat ohjelmistot kotikoneella, vaan tarvitaan lisäksi vapaa Internet.

4 vastausta artikkeliin ”Pilvipalvelut uhka ja mahdollisuus

  1. Hei Panu,

    Olen itsekin ajatellut asiaa esim kotoisen Netposti palvelun kautta. Netposti tarjoaa sähköistä postiluukkua mutta millainen palvelu on oikein käyttäjän kannalta? Käyttäjän posti sijaitsee Itellan servereillä salaamattomina ilman että käyttäjillä olisi mahdollisuutta hakea postinsa automattisesti. (POP3 IMAP). Itella ei edes tarjoa kuluttajille API jonka avulla posti voitaisiin hakea serveiltä ja päinvastoin Itella on tehdäkseen automaattinen käsittelyn melkein mahdottomaksi www sivujen rakenteen johdosta. Toki Itellan palvelu antaa mahdollisuuden pakata ja ladata postinsa koneelle mutta tämän tehdäkseen kuluttajan pitää erikseen kirjautua Netpostiin.

    Oikeastaan Itellan palvelu on tarpeeton koska tämän asian voisi tosiaankin hoitaa kodin pikku apurin eli reitittimen avulla varsinkin kun noihin voidaan asettaa ns. DDNS toiminto jolloin dynaamisille IP osoitteille voidaan pysyvä domain osoite. ADSL taikka vastaava kuitulaite kun kerran on koko ajan päällä niin se voisi hoitaa postilaatikon virtaa kun kerran nämä ovat koko ajan kytkettyinä verkkoon. Toki tähän voisi lisätä ominaisuus joka tietäisi lähistöllä olevat aliverkon naapuri verkon. Tietenkin purkkiin pitäisi tallettaa käyttäjän/jien SSL ja PGP avaimet varmistaakseen turvallisen tiedon kulun…

    Hassua että ihmiset ei tiedosta asiaa vaan luottavat yrityksiin näinkin tärkeässä asiassa. Mitä Itella on tehnyt että on saanut kuluttajien ja palveluun liittyneiden luottamuksen, ei mitään. Tuelvaisuudessa Itella haluaa tehdä Netpostista eräänlaisen sähköisen portaalin, tarjoamalla tilaa esim pankkilaskuille ja sähköisille lehdille.

    Toivon ja odotan tosiaankin Diaspora tuloa, toivottavasti se lunastaa odotukset.

  2. Lisäys edelliseen, aina niin mainion Arjen tietoyhteiskunnan raportit ovat niin mukavia luettavaa, tällä kertaa löysin kohdan sähköisestä laskutuksesta:

    http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/index.phtml?s=70

    Kannattaa tutustua verkkolaskun loppuraportti missä sähköiseen laskutukseen liittyviä asioita on laitettu yksiin kansioihin.

    Niin sitä paitsi, kohdassa Lapset ja Media huomasin Ficom:n raportin aiheesta Internetin suodatus…

    http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/files/202/FiCom.pdf

  3. Twitter-klooni StatusNetiä ja suurinta sit hyödyntävää palvelua Identi.ca ei kannata myöskään unohtaa. Sillä on vastaava tavoite mahdollistaa kaikkien eri StatusNet-asennusten saumaton yhteistoiminta, oman StatusNetin helppo asennus ja sekin on julkaistu AGPL:n alaisena.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*