Ohjelmistotuotanto ei tarvitse tekijänoikeuksia

Tekijänoikeuskriittiset kannanotot tapaavat usein keskittyä mediateollisuuteen ohjelmistoteollisuuden jäädessä vähemmälle huomiolle. Tämä ei ole sattumaa. Toki perusoikeuksien rapautus ja kansalaisten ajojahdit ovat myös ohjelmistotuottajien taholta tuomittavia, mutta he eivät yksinkertaisesti harrasta tällaisia aktiviteetteja läheskään mediamoguleita vastaavalla innolla. Ainakin osasyy asiaan on selvä: maailman ohjelmistotuotanto ei yksinkertaisesti ole yhtä riippuvainen tekijänoikeuksista kuin nykyinen mediabisnes. Osin tämä johtuu jälkimmäisen harhaisesta tuotekeskeisestä näkökulmasta alalla, jolle palvelukeskeinen lähestymistapa soveltuisi luontevammin. Osin kyse on kuitenkin myös alojen laadullisemmista eroista.

Monille tulee ohjelmistoalan konkretiana mieleen kauppojen hyllyiltä myytävät ohjelmapaketit. Tämä on kuitenkin harhaanjohtava mielikuva. Suurin osa ohjelmistokehityksestä tapahtuu enemmän tai vähemmän räätälöityjen ratkaisujen parissa. Tämä ohjelmoijien leijonanosan leipäpuu on samalla ohjelmistoteollisuuden osa-alueista vähiten tekijänoikeuksista riippuvainen.

Yritysten sisäinen ohjelmistokehitys omiin tarpeisiin tapahtuu triviaalisti tekijänoikeuksista melko lailla riippumatta. Ilman tekijänoikeuksia tietovuotojen vaikutus mahdollisesti hieman kasvaisi, joskin yrityssalaisuus- ja -vakoilulainsäädäntö tarjoavat haluttaessa tekijänoikeuslaista riippumattomia keinoja puuttua näihin.

Yritysten välisissä tilaustöissä taas ehdot voidaan määritellä sopimusoikeudellisesti tarvitsematta rasittaa koko yhteiskuntaa yksinoikeusjärjestelmillä. Vuotojen vaikutus voi taaskin olla hieman suurempi, mutta yllä mainittujen keinojen lisäksi näihin voidaan osin varautua sopimussanktioilla. Osassa tapauksia palvelun myynti on lisäksi käypä vaihtoehto ohjelmiston itsensä myynnille.

Mutta entäpä ne hyllyltä saatavat ohjelmapaketit? Pelien tapauksessa trendi on aika selvä: ison rahan tuotannot sidotaan yhä enemmän ja enemmän verkkoon. Massiivisten moninpelien tapauksessa sidonta on luonteva: pelaamiseen tarvitaan hyvin ylläpidetyt palvelimet, joihin pääsystä laskuttamalla pelin kehitystyö rahoitetaan. Malli on hyvin palvelukeskeinen, eikä riipu juurikaan lakisääteisistä yksinoikeuksista.

Yksinpelien tapauksessa sidonta muuttuu keinotekoiseksi, mutta silti lopulta teoriassa tehokkaaksi. Toistaiseksi tuottajat ovat soveltaneet lähinnä erilaisia DRM-järjestelmiä vaihtelevalla menestyksellä. Moni peli on saanut runsaasti risuja kehnosti toimivista ja pelaamista estävistä virityksistä, jotka on lopulta helppo murtaa. Toisaalta innovatiivisesti palveluakin DRM:n lisäksi tarjoava Steam näyttäisi porskuttavan hyvin.

Tulevaisuudessa näkisin yksinpelienkin siirtävän varsinaista toiminnallisuuttaan verkkoon pelivalmistajan palvelimille. Pelkän DRM:n voi aina murtaa, mutta kokonaisten pelin osien uudelleentoteuttaminen onkin jo potentiaalisesti kertaluokkia hankalampaa. Kehityskulku ei toki ole pelkästään positiivinen: käytettävyys pakostakin kärsii, ja avoimuuskin lähinnä vähenee entisestään. Vaakakupissa kuitenkin painaa enemmän, ettei peliä sinänsä rehdisti palveluna myyvän bisneksen tarvitse lytätä kansalaisoikeuksia olennaisena osana toimintaansa. Lisäksi trendi tuntuu olevan aika väistämätön: valmistajilla ei yksinkertaisesti ole luottamusta tekijänoikeusjärjestelmän toimintaan – ja syystäkin.

Mitä tulee pienemmän rahan indie-tuotantoon, näiden kustannukset on mahdollista kattaa ihan vain kunniajärjestelmällä — joka on käytännössä tilanne nytkin! Hyvät pelit hyvällä markkinoinnilla voivat kerätä kohtuullisesti rahaa lyhyessäkin ajassa. Esimerkiksi The Humble Indie Bundle-kampanja keräsi tekijöille ja valikoiduille hyväntekeväisyysjärjestöille yli miljoonan parissa viikossa, eivätkä pelit edes olleet enää uusinta uutta.

Mutta entäpä hyllyjen hyötyohjelmat? Peruskäyttäjän varusohjelmistotarpeen voi jo nykyisellään täyttää lähes kokonaan vapailla (ja epävapailla mutta ilmaisilla) ohjelmistoilla, joten suljettujen ja maksullisten vaihtoehtojen melko pieni tuotannonala ei ole yhteiskunnallisesti järin tarpeellinen. Vapaiden ohjelmistojen kiihtyvälle kehitykselle tekijänoikeudet eivät taas ole kovin oleellisia. Ns. copyleft-ohjelmistot toki käyttävät hyväkseen tekijänoikeuslakia varmistaakseen johdannaisteostenkin vapauden, mutta moni vapaa projekti pärjää varsin hyvin muutenkin. Muutosten suljettuna pitäminen on usein jo käytännön syistä huono idea, ja onpa hyvä mainekin kehittäjäpiireissä eduksi.

Jäljelle jäävät lähinnä ammattilaisohjelmistot erikoistuneisiin tarpeisiin, joita ei vapailla ohjelmilla saada riittävän hyvin tyydytettyä kovin lähitulevaisuudessa. Niiltä osin kuin näitä ei helposti muuta palvelupohjaisiksi, Piraattipuolueen 5-10 vuoden kaupallisen yksinoikeuden malli kattaisi nykymuotoisen teollisuuden tarpeet varsin hyvin. Kokonaistehokkuuden kannalta parempi ratkaisu saattaisi silti olla jopa strategisten alojen vapaiden ohjelmistojen kehittäminen tai ostaminen julkisen sektorin taholta. Tämä kun vähentäisi ohjelmistoalalla yleistä pyörien uudelleenkeksimistä, yhteensopivuusongelmia sekä niistä johtuvia usein tarkoituksellisia markkinahäiriöitä. Lisäksi vapaiden ohjelmistojen saatavuus helpottaisi kilpailua niitä käyttävillä aloilla.

Tekijänoikeudet etenkään nykylaajuudessaan eivät siis ole erityisen tärkeitä ohjelmistotuotannolle. Toki moni tämänkin alan tekijä on yksinoikeuksiinsa kiintynyt, vaikka lobbaus- ja ajojahtimääristä päätellen selvästi mediapuolta vähemmän. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tekijänoikeusjärjestelmän rapistuminen uhkaisi osaavan ohjelmoijan leipäpuuta tai ohjelmistotuotannon tulevaisuutta.

0 vastausta artikkeliin ”Ohjelmistotuotanto ei tarvitse tekijänoikeuksia

  1. Mielenkiintoisen ajatuksen pistit kyllä ilmoille. Onhan se ihan totta, että DRM on itse asiassa merkki siitä, ettei tekijänoikeuksista saada sitä hyötyä mitä sen olemassaolon olisi tarkoitus tuottaa. Jos tekijänoikeudet toimisivat oikeassa elämässä, niin DRM:ää ei tarvittaisi.

  2. Mikko, Jätitkö tarkoituksella Linuxn mainitsematta artikkelissa? Linux ei ole mikään vähäpätöinen seikka ohjelmistoteollisuudessa nyt ja tulevaisuudessa. GPL ja CC ei myöskään ole vähäpätöinen seikka noin vain ohitettavaksi.

    What is open must stay open.

  3. Jep, kovasti unohtui se että erityisesti GPL:n pyrkimys pitää koodi vapaana (eli pakottaa julkaisemaan lähdekoodin jos tekee muutoksia) perustuu täysin tekijänoikeuteen. Sopimus vaatii kaksi osapuolta joten sopimuksilla ei voi vastaavaa toteuttaa.

  4. Matsukan ja Zarr: Luetaanpa se artikkeli hei…

    ”Vapaiden ohjelmistojen kiihtyvälle kehitykselle tekijänoikeudet eivät taas ole kovin oleellisia. Ns. copyleft-ohjelmistot toki käyttävät hyväkseen tekijänoikeuslakia varmistaakseen johdannaisteostenkin vapauden, mutta moni vapaa projekti pärjää varsin hyvin muutenkin. Muutosten suljettuna pitäminen on usein jo käytännön syistä huono idea, ja onpa hyvä mainekin kehittäjäpiireissä eduksi.”

    Itsekään en välttämättä luopuisi tekijänoikeuksista kokonaan juurikin vapaiden ohjelmistojen takia, mutta kyllä siitä tuossa artikkelissa kuitenkin mainitaan… Ei Linuxia välttämättä nimeltä tarvitse mainita tuossa.

  5. Aika paljon pitää päälle pistää avokoodiin, että siitä olisi suljettuna joku valmis maksamaan. Jos taas paljon lisäarvoa siihen suljettuna tehdään, niin eikö tekijälle ole tulot oikeutettuja? Vaikea sitä samaa ilmaista koodia on kuitenkin maksullisena tarjota. Ja ihan samalla tavalla kuin vaikka musiikissa, myös avokoodissa laajempi levikki on hyvästä.

  6. Jos ei tätä GPL lauseketta olisi ja tekijäinoikeutta olisi, jokainen voisi ottaa harratelijoiden työn omakseen ja alkaa myymään sitä muiden hyväksi kuin alkuperäisen hyväksi.

    > Muutosten suljettuna pitäminen on usein jo käytännön syistä huono idea
    Miten tämä lauseke on perusteltua? Mikko, miksi päädyit tähän? Mitä oikein tarkoitat tällä?

    > Onpa hyvä mainekin kehittäjäpiireissä eduksi
    Siis kenen maine? Come on, kyse on puhtaasti bisneksestä jos esim. GPL murenee… Siis teet työtä ilmaiseksi jonkun busineksen eteen ja saat siitä pelkästään hyvän maineen? Tämä teksit kuulostaa talouspoliitikalta ja härkisltä semmoiselta…

    Ymmärtäisin tämän jos puhuttaisiin pelkästää binääreiden jakamisesta, silloijn tällä ei ole niin suurta väliä mutta lähdekoodi on aisia erikseen. Ja onhan sitten ohjeet ja yms oheismateriaali.

  7. Artikkeli ei käsittele ollenkaan käyttöjärjestelmiä, jotka liittyvät erittäin paljon peruspulliaiseen, yrityksiin ja tekijänoikeuksiin. Ihan kohtuullinen avaus keskustelulle, mutta selvästi liian kapea monilta osin. Huomaa, ettei tätä keskustelua olla vielä käyty tarpeeksi.

  8. ”Jos ei tätä GPL lauseketta olisi ja tekijäinoikeutta olisi, jokainen voisi ottaa harratelijoiden työn omakseen ja alkaa myymään sitä muiden hyväksi kuin alkuperäisen hyväksi.”

    Entä sitten, jos alkuperäinen tekijä ei myy sitä joka tapauksessa? Sitä paitsi samaa tuotetta on laajassa mittakaavassa aika vaikea myydä, jonka saa alkuperäisestä lähteestä ilmaiseksi. Vai kuinka monta kertaa olet maksanut vaikkapa ubuntusta jotain? Jos joku taas tekee avoimen koodin pohjalta jatkokehitellyn paremman tuotteen, niin onko muka väärin pyytää jatkokehittelystä rahaa?

    ”Siis kenen maine?”

    Yrityksen, joka varastaa koodia, maine tuskin on kovin hyvä. Ostaisitko itse softaa tällaiselta yritykseltä?

    Samat ihmiset vaativat kyllä muusiikilta ja elokuvilta ihan vastaavia joustoja, mutta heti kun on mitään syytä pelätä maailman hirveimmän asian Microsoftin saada jotain ilmaiseksi omalta alalta, niin muuttuu heti ääni kellossa.

  9. “Siis kenen maine?”

    >Yrityksen, joka varastaa koodia, maine tuskin on kovin hyvä. Ostaisitko itse softaa tällaiselta >yritykseltä?

    On näitä esimerkkejä nähty jossa maine ei merkkaa yhtään mitään mutta kuitenkin porsuttavat eteenpäin markkinoin voimalla. iso rahatukku perstaskussa rauhoittaa kummasti omaatuntoa mikäli semmoista edes on.

    Ja mistä sinä tiedät miinkä kautta softa on syntynyt? Otetaan esimerkkinä nyt M$ jonka ms-dos oli ostettu toiselta formalta mitä nyt ei kukaan muista enään. Ja missä asemassa ko firma on nykyään.. Siis jos GPL menettää merkityksensä niin iso porukka tekee softaa firmoille joiden ei tarvitse tehdä yhtään mitään antaakseen takaisin tai edes kunniiaa tekemisestä. Ok, kyllä näitä public domain koodia käytetään varmaakin softateollisuudessa mutta tämä on sitten tekijän varsinainen tahto. Onhan tämäkin vaihtoehto olemassa. Ei kaiken avoimen koodin tarvitse olla GPL taikka mitä nyt niitä versioita on olemassa…

  10. Kyllä asia on niin että oli tekijänoikeuksia tai ei niin avokoodin muuttaminen suljetuksi koodiksi on ihan mahdollista ilman että siitä jää kiinni. Toki kovin isoja osia on vaikeampi nykyään ottaa, mutta kokonaiset ohjelmistot kyllä vanhenee aika nopeasti. Kannattaa muistaa, että se 5-10v suoja-aika pätee kyllä myös avokoodin käyttämistä kaupallisiin tarkoituksiin.

  11. Hypoteettinen esimerkki: yritys ottaa mplayerin tai muun avoimen videosoittimen, lisää päälle kehittyneemmät jälkifiltteröinnit (jotka olisivat kiva juttu avoimessakin) ja DRM:n (joka olis kiva saada pois), jolloin 98 % kehitystyöstä on avointa koodia ja loput 2 % firman omaa työtä. Onko oikein, etteivät 98 % osuuden softasta tehneet eivät voi käyttää jatkokehitettyä versiota niinkuin haluavat?

    Hypoteettinen ratkaisu: laki, joka edellyttää lähdekoodin luovuttamista ohjelman mukana tai pyynnöstä (ts. open-source pakolliseksi).

    (tässä ratkaisussa on hirveästi ongelmia, mutta avataan nyt vaikka keskustelua niistä)

  12. Ei tuossa sinun esimerkissäsi ainakaan ihan hirveästi hintaa saa tuolla ohjelmalle, joka toimii 5-10v vanhalla koodilla muuten ja siinä on joku hikiset 2% omaa työtä päällä. Todennäköisesti se avoin ohjelma on tuon 5-10v aikana kehittynyt hieman enemmän kuin tuon 2%, joten tuo mainitsemasi ohjelma olisi jo julkaistaessa käytännössä wanha.

  13. Edellinen oli siis sillä idealla jos suoja-aikaa ei olisi lainkaan, ei PP:n mallilla. 5 vuotta pitäisi olla ihan riittävä softapuolella (esim. niin vanha videosoitin ei selviäisi nykyisistä videoformaateista kunnialla).

  14. “Jos ei tätä GPL lauseketta olisi ja tekijäinoikeutta olisi, jokainen voisi ottaa harratelijoiden työn omakseen ja alkaa myymään sitä muiden hyväksi kuin alkuperäisen hyväksi.”

    Ei GPL kiellä ketään myymästä softaa. Kunhan laittaa lähdekoodin mukaan, kuka tahansa saa myydä GPL-softaa miten huvittaa. Linuxiakin myydään jos jonkin yrityksen toimesta.

    ”Onko oikein, etteivät 98 % osuuden softasta tehneet eivät voi käyttää jatkokehitettyä versiota niinkuin haluavat?”

    Lyhyesti sanottuna: kyllä.

    Jokainen tehköön oman työnsä tuloksilla mitä haluaa. Julkaisee tai on julkaisematta. Siitä ei ole kenellekkään mitään haittaa jos joku ei julkaise omaa 2%:aan, eikä siis mitään perusteita pakottaa ketään julkaisemaan lähdekoodiaan jos ei halua. Kateelliset tietysti valittavat tavalliseen tapaan kuinka joku saa jotain ilmaiseksi mutta se ei ole mikään syy rajoittaa toisten ihmisten vapautta. Ja jos tulee itku kuin pikkulapselle hiekkalaatikolla kun ajattelee että joku leikkii leluillasi näyttämättä omiaan, sopii pitää koodinsa omana tietonaan ja jättää avoimet ohjelmistot aikuisten kirjoitettaviksi.

    Todellisuudessa sitä GPL-koodia takuulla kopioidaan surutta joka tapauksessa. Kukaanhan ei kuitenkaan pysty todistamaan mitä koodia suljetussa ohjelmassa on ja mistä se on tullut on jos ei joku sisäpiiriläinen vuoda lähdekoodia.

  15. ”Lisäksi trendi tuntuu olevan aika väistämätön: valmistajilla ei yksinkertaisesti ole luottamusta tekijänoikeusjärjestelmän toimintaan – ja syystäkin.”

    Trendi on selvä myös siinä suhteessa, että liikettä mihinkään ”jaa peli ilmaiseksi ja tee rahaa t-paidoilla” -bisnesmalliin ei ole AAA-pelien kohdalla näkyvissä. Verkkoon sidottu DRM mahdollistaa vihdoinkin sen, että aika suuri osa pelin pelaajista joutuu myös maksamaan siitä.

    ”Peruskäyttäjän varusohjelmistotarpeen voi jo nykyisellään täyttää lähes kokonaan vapailla (ja epävapailla mutta ilmaisilla) ohjelmistoilla, joten suljettujen ja maksullisten vaihtoehtojen melko pieni tuotannonala ei ole yhteiskunnallisesti järin tarpeellinen.”

    Kaikki eivät ole ”peruskäyttäjiä”. Esimerkiksi sadat tuhannet(?) graafisen alan ammattilaiset maailmassa käyttävät Photoshopia päivittäin. Sille ei ole laadultaan vastaavaa ilmaista vaihtoehtoa. On totta, että Photoshopin tekeminen ei liene mikään uskomaton kultakaivos Adobelle – piratismi on yleistä – ja jos sen kehittäminen lopetettaisiin, vain muutama kymmenen henkilöä saisi kenkää. Kuitenkin jonkinlainen yhteiskunnallinen merkityksensä lienee sillä, että graafisen alan ammattilaisilla on asianmukaiset työvälineet.

    Jos katsoo avoimen lähdekoodin track recordia, niin kyllähän siitä näkee selvästi, että joissain asioissa (palvelimet, infra, IT-työkalut, hyvin perusasioissa pysyvä peruskäyttö) homma toimii, joissain ei (kaupallisen tason pelit, laadukas softa muiden kuin IT-alan ammattilaisille ja harrastajille).

  16. ”Kaikki eivät ole “peruskäyttäjiä”. Esimerkiksi sadat tuhannet(?) graafisen alan ammattilaiset maailmassa käyttävät Photoshopia päivittäin. Sille ei ole laadultaan vastaavaa ilmaista vaihtoehtoa. On totta, että Photoshopin tekeminen ei liene mikään uskomaton kultakaivos Adobelle”

    Anteeksi mitä? Photoshop ja koko Creative Suite kuitenkin tuppaavat olemaan Adoben päätuote, joten eiköhän Adobe niillä rahaa tee… ja yleisesti ottaen Adobe varmasti hyötyy piratismista ja ennemmin haluaisi harrastelijakäyttäjien warettavan Photoshopin GIMPin käyttämisen sijasta. Syykin on selvä: Jos ja kun he rupeavat ammattilaisiksi, he haluavat käyttää työkaluja joita osaavat, jolloin he hankkivat Photoshopin lisenssin laillisesti Adobelta.

    Sama juttu Microsoftin ja Windowsin kanssa, muistelisin jopa jonkun Microsoftin korkea-arvoisen henkilön sanoneen, että mielummin käyttäjä X käyttää waretettua Windowsia kuin jonkin sortin Linuxia…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*