Oikeus, moraali ja kulttuurin tulevaisuus

Korkein oikeus on päättänyt, että joukko nuoria harrastelemassa verkkoliikenteen parissa aiheuttamatta mitään osoitettavissa olevaa haittaa kenellekään on niin paha mörkö, että rangaistuksenomaisesti heidän on maksettava satunnaisille mediateollisuuden edustajille yhteensä satoja tuhansia euroja hyvityksiksikin kutsuttuja suojelurahoja.

Oikeuden mielivaltaista laintulkintaa ja päätöksen seurauksia Suomen tietoyhteiskuntakehitykselle on jo reposteltu Turre Legalin blogissa, oikeusavustajan haastattelussa ja Piraattipuolueen lehdistötiedotteessa. Itse keskitynkin täten enemmän asian moraalisiin aspekteihin ja implikaatioihin kulttuurintuotannon tulevaisuudelle.

Mikään uusi teknologia tähän asti ei ole onnistunut mediateollisuuden jatkuvasta voivottelusta huolimatta tappamaan sitä. Nykyiset jatkuvat oikeusjutut nuoria harrastelijoita vastaan sen sijaan vieraannuttavat asiakaskuntaa eivätkä edistä teollisuudenalan elinkelpoisuutta. Jos teollisuus itse ei kykene muuttumaan nykyisestä esikoisiamme alttarillaan uhrattaviksi vaativasta seitsenpäisestä lohikäärmeestä positiiviseksi yhteiskunnalliseksi voimaksi, on sen kuolema jopa toivottava. Ehkäpä kivulias kulttuurialan uudelleensynty tuhkasta onkin ainoa tie perusoikeuksia kunnioittavaan kulttuurituotantoon.

Jos tähän asti joudutaan kuitenkin menemään, ehtii nykymuotoinen mediateollisuus vielä vetää koko kulttuurituotannon imagoa yhä syvemmälle lokaan mukanaan. Tämä ei ole hyväksi kenellekään, kaikkein vähiten tuottaville taiteentekijöille. Toisin kuin mediamahdit haluaisivat kaikkien uskovan, eivät he saa pohjimmiltaan leipäänsä tekijänoikeuksista, vaan siitä, että ihmiset ovat kuin ovatkin valmiita maksamaan heille palveluistaan. Yleisöään suoraan tai edustajiensa välityksellä lyövä taiteentekijä ei pitkällä tähtäimellä tee itsellensä hyvää.

Alan hallitumman muutoksen, jos se vielä on mahdollista, on selvästi lähdettävä tekijöistä. Jonkin verran tällaista liikehdintää jo onkin, mutta todelliseen rakennemuutokseen on vielä pitkä matka. Peräänkuuluttaisinkin kulttuurintuotantoon osallistuvia tahoja – taiteilijoita, laulajia, näyttelijöitä, ohjaajia, kirjailijoita, säveltäjiä, tuottajia – tuomitsemaan teollisuuden tavallisiin ihmisiin kohdistamat voimatoimet julkisesti. Hiljainen vastustus ei riitä: alan etujärjestöt laajalti tulkitsevat tämän päinvastoin hiljaiseksi hyväksynnäksi propagandassaan, jota poliitikot lusikoivat sellaisenaan innolla. Valitettavasti tässä tapauksessa jos et ole yleisösi tallomista vastaan, sinun katsotaan usein olevan sen puolella.

Kaikilla taiteentekijöillä ei ole käytännön mahdollisuutta tekemiensä sopimusten takia halutessaankaan tuoda ilmi edistyksellisiä mielipiteitään julkaisemalla teoksiaan samantien avoimilla lisensseillä, joten ehkäpä voisi olla hyödyksi luoda jonkinlainen ”sympaattisen taiteilijan teos”-merkki tai -lista. Olisi mukavaa pystyä helposti tunnistamaan tekijät, joita voi tukea rahoittamatta samalla kansalaisoikeuksien vastaista lobbausta, kiristyskirjeiden lähettelyä ja satunnaisten syntipukkien ristiinnaulitsemista oikeudessa.

Nimittäin nykyisellään laiton kopiointi on todellakin myös moraalikysymys: maailman kulttuurillisen rikkauden jakaminen on vain solidaarista, kun taas monen kulttuurituotteen laillisesta ostamisesta jää likainen olo.

0 vastausta artikkeliin ”Oikeus, moraali ja kulttuurin tulevaisuus

  1. Omituista ruikutusta mediateollisuutta vastaan, vaikka tekijänoikeudet eivät kuulu medialle. Ne kuuluvat tekijälle.

    Jos taiteilijalla ei ole mahdollisuutta jakaa tuotettaan ilmaiseksi, niin hän on silloin myynyt oikeutensa pois ja saanut niistä sovitun korvauksen. Ainakaan minulta ei sympatiaa heru taiteilijalle, joka myy saman tavaran moneen kertaan. Sitä kutsutaan muuten petokseksi.

    Piraatit voivat minusta hyvinkin perustaa sympatiamerkin tai vaikkapa sosialistisen työn sankarin mitalin niille taiteilijoille, jotka valitsevat ansaintalogiikakseen teosten jakamisen ilmaiseksi pois.
    Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että piraatit tahtovat väkisin ottaa myös tähän sosialistiseen järjestelmään haluttomilta taiteilijoilta pois heidän työnsä tuloksen.

  2. Hannu, sori vaan, että valitsin fokukseni Juuri Sinua epämiellyttävästi. Jos kerran kysyntää on, ohjelmistoteollisuudestakin voisin toki koittaa kirjoittaa, mutta problematiikan ollessa näillä aloilla hieman erilaiset, molempien kattaminen nyt yhdessä kirjoituksessa tekisi siitä jättimäisen. Voit toki ottaa annettuna että paheksun myös ohjelmistoteollisuuden edustajien vastaavia toimia.

    (Raukosta taas vain muistutan muitakin, että kyseessä on tunnettu ja oppimiskelvottomaksi todettu trolli, jota en sen kummemmin edes lue.)

  3. Väittääkö Oskala, että softaa (pelejä, ohjelmistoja) ei voi pitää kulttuurina?

  4. Hyvä pointti pelkurilta, osa softasta on tosiaan kulttuuria. Tässä taisi olla kantajana siltä puolelta tosin lähinnä Microsoft, jonka softasta suurin osa ei liene sellaiseksi katsottavaa kuin hyvin väljällä määritelmällä ;)

  5. Ohjelmistoteollisuus on mielestäni hyväksynyt jo yksityisen kopioinnin ja hyvä niin. Yritysten softalisenssejä tarkkailee BSA ja tarvittaessa puuttuu rikkeisiin.

    Oletko Hannu ikinä kuullut vaikkapa Adoben tai Microsoftin valittavan siitä, että opiskelijat ja muut yksityishenkilöt piratisoivat heidän tuotteitaan?

    Monellako opiskelijalla on piratisoitu Office kotonaan? Entä monellako grafiikan harrastajalla on piratisoitu Photoshop? Lähes kaikilla, jotka eivät käytä OpenOfficea tai Gimpiä. Koulutehtävät ja harrastukset pitää kuitenkin saada hoidettua.

    Onko softatalot nostaneet yhtään oikeusjuttua yksityisiä henkilöitä vastaan? Eipä taida.

    Softafirmat ymmärtävät sen, että köyhät opiskelijat ym. eivät osta kotiinsa monen tonnin ohjelmistoja. Jos niitä ei piratisoida niin käytetään ilmaisia vaihtoehtoja. Töissä halutaan sitten käyttää sitä softaa mihin on totuttu ja yritykset eivät oikein voi piratisoida softiaan.

    Hyvä käytännön esimerkki tästä löytyy ihan lähihistoriasta. Venäjä päätti parisen vuotta sitten että kaikkiin kouluihin asennetaan jonkinlainen vapaan softan paketti. Microsoft tarjosi yllättäen(?) hetkeä myöhemmin Venäjän kouluille ilmaisia Office-lisenssejä ja opetusmateriaalia.

    Eli tekijänoikeusongelmat ovat nimenomaan musiikkialalla ja myös jonkin verran elokuva-alalla. Nämä ovat ne alat jotka eniten pitävät meteliä piratismista ja lobbaavat järjettömiä lakeja sen sijaan, että kehittäisivat omaa palveluaan.

  6. Spif on oikeilla jäljillä; softa-alalla tekijänoikeudet eivät oikeasti ole kauhean relevantteja edes valtaosalle nykybisneksestä, ja menettävät merkitystään muutenkin koko ajan. Voisin oikeastaan Hannulle luvata kirjoittaa tästä tarkemmin heinäkuun aikana (en nyt loman aikana viitsi itseäni tiukempiin aikatauluihin sitoa).

  7. Pitänee lisätä vielä että pelialan yrityksiltä kuulee kyllä piratismivalitusta. Nekään tosin eivät vaadi kuluttajien päitä vadille, vaan kehittävät tuotteitaan siihen suuntaan, että ne ovat parempia aitoina kuin piratisoituina.

    Eli siis eivät edes yritä puolustaa tekijänoikeuksiaan vaan kehittävät palveluja.

  8. Ei millään pahalla mutta peliteollisuus on kaikkeista pahin rikkoja.
    Tuotteita ei paranneta vaan täytetään roskalla kuten Securom, GFW(L), Steam etc… (eli softa soittaa kotiin jotta sen voi asentaa, onneksi tälle on olemassa torjuntakeinoja)

    Tosin luulen että spif tarkoitti DLC roskaa, huonoja uutisia, ne eivät paranna tuotetta vaan huonontavat sitä, koska jos jotain ei ehditä saamaan mukaan kunnolla niin leikataan se (tai vastaavasti leikataan tahallisesti pois (tätä vaikea todistaa tarvitsisi sisäpiiri tietoa)) ja myydään hyvään hintaan myöhemmin

    Myöskin tällä hetkellä keskitytään siihen ettei laillisesti ostettua tuotetta voi edes myydä eteenpäin (kytketään online-tiliin, esim. EA).

    Muu ohjelmistoteollisuus ei ole yhtään sen parempi vaan käyttää tähän tehtävään BSA:ta, mutta jos heille pistää hanttiin niin eivät voi kuin vikistä.

    Ja jos se vain on mahdollista niin kyseinen ala on heti vaatimassa päitä vadille, he eivät vain oikein saa siihen mahdollisuuksia, ei ainakaan samassa mittapuussa kuin TO-teollisuus.

  9. Itse pelaan vain konsoleilla niin Steam ei ole kovin tuttu. Käsittääkseni se on kuitenkin erittäin suosittu palvelu, eli ei se kovin huono voi olla.

    On tietty kuluttajille haitallisiakin suojakeinoja, mutta erilaisia keinojahan kokeillaan vielä ja todennäköisesti sellaiset jää ajan kanssa pois joista kuluttajat eivät pidä. Konsoleilla DRM toimii hyvin. PC:illä se ei toimi ja tuskin tulee toimimaankaan.

    DLC:t on ihan jees, mutta eihän ne ole piratismin vastaista taistelua . Jos alkuperäisen pelin voi piratisoida niin miksei sitten DLC:itä? Tarkoitin lähinnä maksullisia nettipeliservereitä ym.

    DLC:iden laadusta: Muutamia DLC:itä olen ostanut ja kaikki ovat lisänneet pelattavaa sisältöä ihan niin kuin mainostuskin on luvannut. Esim. Dragon Age: Origins ja Fallout 3 tarjosivat jo sellaisinaan 50-100h pelattavaa sisältöä per peli. Kyllä minä koin saavani lisäarvoa peleille kun ostin vielä useita kymmeniä tunteja lisäpelattavaa halpoina DLC:inä. Ei tullut edes mieleen että kyseisten pelien olisi pitänyt olla alunperinkin 200 tuntisia. Kannattaa muistaa sekin että parin vuoden odotuksella samat pelit saa DLC:t mukaanlukien kympillä tai parilla, jos ei kiinnosta uusien hintaa maksaa. Siitä on kusetus kaukana.

    Kuten tuossa aiemmassa viestissäni mainitsin, BSA kyttää vain yrityksi. Ei ohjelmistoteollisuudella ole tietääkseni yhtäkään yksityishenkilöjä vainoavaa etujärjestöä. Kyllähän peliteollisuus voisi muodostaa oman RIAA:n tai MPAA:n. Ei ole kyse siitä etteikö peliteollisuudella olisi siihen mahdollisuutta, vaan sitä ei koeta tarpeelliseksi.

  10. Mikko

    Jos ei ryhdy piraatiksi, tai muuksi rikolliseksi, ei välttämättä ole oppimiskyvytön.
    Ja käänteisesti ryhtyminen rikolliseksi, ei indikoi oppimiskykyä, vaan on useimmiten osoitus kyvyttömyydestä empatiaan.

  11. Ne, jotka haluavat tukea finreactorilaisia tai pitävät tuomiota vääränä. Heidän kannattaa lopettaa kaiken kulttuurin (elokuvat, pelit, tv-sarjat, ohjelmat,musiikki) ostaminen seuraaviksi 10-vuodeksi ja se boikotti kannattaa aloittaa heti. Itse lupaan etten osta yhtään mitään kultuuria seuraavina 30-vuotena. En ole tosin ostanut kultuuria viimeiseen 10-vuoteen.

  12. Piraatti

    Kuinka se että jatkossa varastat senkin vähän, minkä olet toistaiseksi hankkinut laillisesti, tukee muita rikollisia?

    Jos tahdot tukea rikollisia, niin anna heille rahaa sakkojen ja korvausten maksuun.

  13. En anna rahaa rikollisille eli TO-MAFIALLE. Kun en osta mitään ja kymmenet tuhannet muut tekevät saman niin me säästämme rahaa mitä kauemmin olemme ostamatta yhtään mitään kulttuuria. Sitä enemmän to-mafia menettää rahaa. Hyvin yksinkertaista ja summa on paljon suurempi kuin 650 000 euroa vuodessa mitä to-mafia menettää, kun 50 000 ihmistä lopettaa kultuurin ostamisen.

  14. Piraatti

    Selvyyden vuoksi ilmoitan, että minä käytän sanaa rikos, ja kaikkia sen johdannaisia, merkityksessä lain vastainen toiminta.

    Selvyyden vuoksi sinunkin pitäisi minusta kertoa mitä tarkoitat po. sanalla. Olen saanut sen käsityksen, että sinun käytössä sanan semanttinen sisältö tarkoittaa jotakin ”mä en tykkää” tyyppistä tunnetta.

    Eikä sinun tarvitse antaa rahaa kenellekään, jos et tahdo keneltäkään mitään.
    Jos kuitenkin tahdot, kopioit laittomasti ja jäät kiinni, niin silloin sinulta vaaditaan korvauksia aivan kuten muiltakin rikollisilta.
    Mutta jos ostoboikottisi tarkoittaa että ryhdyt luomaan itse oman kulttuurisi, tai käytät vai ilmaiseksi jaettavaa kulttuuria, niin sitä ajatusta tervehdin ilolla.

  15. http://www.youtube.com/watch?v=zL2FOrx41N0

    tässä ois aika hyvää pointtia tekijänoikeuskeskusteluun muotimaailmasta. kuinka tulla muotisuunnittelijana toimeen kun vaate-designit ovat kaikki mahdollista laillisesti piratisoida, eikä tekijänoikeuksia ja patentteja ole. Olisikohan musabisneksen hyvä ottaa tästä mallia ? Kyl tässä aika kätsyä pointtia on. suosittelen oksalalle ja muille, jotka väittävät ettei ammattitaitoista musiikkia voi olla ilman tekijänoikeuksia… kumma kun luovuutta sitten voi muilla aloilla olla ilman kuluttajanriistoa.

  16. kumma kun luovuutta sitten voi muilla aloilla olla ilman kuluttajanriistoa.

    Kuluttajanriistoa? Mikä on kuluttajanriistoa? 10€/kk Spotify Premium ja ”kaikki maailman musiikki”? Ilmaiseksi jos jaksaa mainoksia. Riistoa???

    Muoti ei ole hyvä vertailukohta. Siinä loppujen lopuksi myydään käsityön fyysistä lopputuotetta eikä digitaalista kopiota tai kaavaa. Täällä olen monasti lukenut, että esim. musiikin vertaaminen puusepän hommiin on typerää. Miksi sitten muotiin vertaaminen ei?

    Olkaa ny edes loogisia.

  17. Steam on vitsi sinänsä, porukka asentaa valvontasoftan (softan jonka täytyy pyöriä taustalla jos haluaa ”laillisesti” pelata oli sitten online tai offline tilassa, tosin tähänkin on vastakeinonsa) koneeseensa ja pitää sitä hyvänä juttuna ”helppouden” takia, taustalla pääasiassa laiskuus kun asioiden täytyy tapahtua automaattisesti (esim. päivitykset).

    Mitä tulee MMO peleihin, niin pelaan itsekin yhtä ja piratismin estäminen sillä puolella perustuu tileihin, tässä tapauksessa jopa hyväksyn sen (äärimmäisen harvinaista).

    Tosin missään pelissä missä ei ole selvää ja merkittävää verkkopeli ominaisuutta ei tarvita tämänkaltaisia suojauksia ja jos niitä haluaa käyttää niin tehkööt siitä suoraan sen mukaisen ja unohtakoot koko yksinpeli pelleilyn.

    Mikäli joku yhtiö haluaa luoda DLC roskastaan fyysisen tuotteen niin voisin jopa harkita sitä (asialliseen hintaan), mutta mikään vain netistä ladattava, vain luottokortti maksettava viritys ei saisi olla ainoa vaihtoehto, erilaiset m$ (esim. biowarelle oma vastaava) maksujärjestelmät eivät ole yhtään paremmat (tämä siis PC ONLY pelaajan näkökulmasta).
    Eikä kaikista peleistä julkaista versioita missä DLC:t ovat mukana (tämä on poikkeus, ei vakio)

    Mitä tulee siihen juttuun niin siinäkin syyllistytään tavanomaisiin yleistyksiin ja jo klassiseen ”propagandaan”, myöskin kaikki sen tiedot eivät taida olla ihan ajan tasalla tai edes välttämättä ”riippumattomista” lähteistä (osaatko sanoa ”TO-teollisuus”).

    Myöskin PC-pelaaminen saa takkiinsa vain sen takia että ”konsolikersoilta” on helpompi saada rahat pois (HUOM! olit sitten 1 taikka 100 vuotias ja pelaat pääasiassa konsoleilla olet näkökulmastani ”konsolikersa”)

    Piraatti, ideasi olisi muuten hyvä mutta nykyään porukka on lampaita ja heidän ajatustasonsa on sen mukaista, pelaajat hakeutuvat aina seuraavaan ”uuteen juttuun”, eivätkä usein sen enempään ajattele asiaa (kunhan saavat seuraavan ”annoksensa”).
    Muissa aisioissa mainonta hoitaa kyllä suostuttelun (lue: aivopesun) ja porukka on taas varsin tottelevaista.

  18. Pekka Raukko:

    ”Eikä sinun tarvitse antaa rahaa kenellekään, jos et tahdo keneltäkään mitään.
    Jos kuitenkin tahdot, kopioit laittomasti ja jäät kiinni, niin silloin sinulta vaaditaan korvauksia aivan kuten muiltakin rikollisilta.
    Mutta jos ostoboikottisi tarkoittaa että ryhdyt luomaan itse oman kulttuurisi, tai käytät vai ilmaiseksi jaettavaa kulttuuria, niin sitä ajatusta tervehdin ilolla.”

    Nyt kun vielä näytät sen kohdan to-laista, joka sanoo että on to-rikkomus tehdä muutama kopio yksityiseen käyttöön teoksesta, niin suljen suuni. Kyseinen laki kun nimenomaan sanoo että to-rikkomuksena ei pidetä muutaman kopion tekemistä yksityiseen käyttöön, muunmuassa teoksista, huolimatta siitä onko ne mitenkäkin suojattu, tai asetettu saataville laittomasti. Ainoastaan jakaminen on laitonta. Jos olet toista mieltä, näytä kohta to-laista ja/tai anna jonkun asiantuntijan perustelu.

    56 a § 5. momentti ”Tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä muutaman kappaleen valmistamista yksityistä käyttöä varten sellaisesta tietokoneella luettavassa muodossa olevasta tietokoneohjelmasta tai tietokannasta, joka on julkaistu taikka jonka kappaleita on tekijän tai tietokannan valmistajan suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, taikka teoksesta 11 §:n 5 momentin vastaisesti.”

    Itse en ole lakimies, mutta tuota on tullut tavattua useampaankin otteeseen. se sanoo, että TO-rikkomuksena ei pidetä sitä, tätä, eikä teosten yksityistä kopiointia 11 §:n 5 momentin vastaisesti. 11 § 5. momentti kieltää kopioimasta jos on laittomasti asetettu saataville, tai suojaus on kierretty, mutta niistä ei tarvitse välittää. Eli yksityinen lataaminen on laillista, mutta jakaminen laitonta. Torrenteilla joutuu yleensä myös jakamaan, mutta dc++ ohjelmalla löytyy paljon hubeja joilla ei tuollaista rajoitusta ole.

    Myöskin lähipiirille saa jakaa, eikä sekään ole rikollista.

    Mutta totta, sanoitkin ”kopioi laittomasti”… Jos tämä piraatti siis menee ja lataa, ei tämä tee mitään laitonta. Jos tämä samalla jakaa, se voi jo olla laitonta. Jos tämä kopioi kaverin cd:ltä tai kopioi cd:n kaverille, se on laillista. Ehkä sinun Pekka pitäisi ensin selittää meille mitä tarkoitat tuolla ”laittomalla kopioinnilla”, kun selvästikään se ei ole sitä mitä luulet…

    Tai voi tietenkin olla että minä olen väärässä, jos näin on, todista se.

  19. Pelipuolella lähinnä julkaisijat Ubisoft ja EA vikisevät piratismista. Pelitalot eivät niinkään. Valven piratismin vastainen mallihan perustuu lähinnä siihen, että päivityksen jaetaan hyvin pienissä osissa lähes päivittäin uusiin peleihin. Steam on alun perin suunniteltu tuollaiseen mikropäivittämiseen. On kohtuu paljon helpompaa, että peli päivittää jatkuvasti itse itseään, kuin että sitä pitäisi olla jatkuvasti käsipelillä kräkkäämässä ja odottelemassa päivityksiä. Moni muu pelitalo taas avoimesti on pitänyt piratismia jopa positiivisena asiana – tai faktana, jonka kanssa on mahdollista elää.

    Konsoleista XBOX360 varmaankin kaikessa hiljaisuudessaan sallii piratismin, sillä se tuo runsaasti lisää käyttäjiä ja konsolin menestys on pitkälti kiinni käyttäjien määrästä. Windowsissa lienee pitkälti sama. Laittoman version käyttäjätkin ovat Microsoftin kannalta parempi asia kuin se, että käytettäisiin Linuxia.

    Muulla softapuolella ei tosiaan juuri kuluttajien kimppuun hyökätä. Sen sijaan kaupallista (kuluttajiinkin kohdistuvaa) softapiratismia vastaan taistellaan aika voimakkaastikin, mikä on toki hyvä asia, sillä siinä tekijän menetykset ovat todelliset ja myös kuluttaja voi tulla huijatuksi.

  20. OjM: Myöskin lähipiirille saa jakaa, eikä sekään ole rikollista.

    Finnreactorilla oli 10 000 jäsentä. Melkoinen lähipiiri.

    Asgard, lukaise se tää juttu. Oikeesti. Siinä on hyvää läppää nimenomaan piratismin dynaamisista vaikutuksista peliteollisuuteen. Simppelimpiä pelejä, vain online-monipelattavia, vain konsoleille, ei yksinpelejä… Suunta on nähtävissä. Sitä saa mitä tilaa.

    http://www.tweakguides.com/Piracy_1.html

    Sivu 7:

    Hopefully what the analysis above has shown is that contrary to popular opinion, the games industry is changing the way it does business in the face of the challenges presented by PC piracy, trying out a range of different models for creating and delivering games and shoring up revenue streams in a highly risky environment. What’s more, it’s been going on for years, and isn’t just a recent knee-jerk reaction. But here’s the part PC gamers really need to consider: are these changes going to make PC gaming better or worse? Is the move towards more MMOs, shorter episodic games, and ad-supported mainstream-targeted games really the way we want PC gaming to go?

    Sivu 10:

    So if you enjoy single player games for example, then you’re faced with the very real possibility that fewer and fewer developers will risk investing large sums of money into this type of game. If they do, then instead of a lengthy and high quality gameplay experience, you may be looking at shorter, less challenging games which may be less than satisfying. Or you may wind up with more poor quality console ports. Furthermore, all major single player games are virtually guaranteed to be protected by some form of online-based DRM to try to at least reduce the massive piracy during the critical initial sales period.

    Alternatively if you enjoy multiplayer games, then you may find that if the number of unofficial pirated servers for such games continues to grow, and the tools to find and join such servers become more popular, that this will tip the scale towards more and more multiplayer games being created in the Battlefield Heroes mold: cheaply developed, free to play, low-spec quality, designed for the lowest common denominator of online gamer, with little focus on actual skill and more on simply making the game as attractive as possible to anyone who can operate a PC keyboard.

    These are the very real scenarios which rampant piracy is already steadily turning into reality. So while PC gaming as a whole may thrive based on the sales success of subscriber-driven MMOs and casual puzzle games for example, many PC gamers may see their favorite types of games become casualties to changing business models in search of gamers who actually pay for the games they play.

  21. Oskala:

    En minä väittänyt että Finreactorin toiminta olisi ollut lähipiirille jakamista. Tämä Raukko vain höpöttää omiaan ja väittää että jos tämä piraatti-nimimerkki hommaisi videonsa maksamatta, tekisi hän rikoksen. Todistin vain että näin ei ole. Siis kun puhutaan laittomasta kopioinnista, varmistan vain että tiedetään mikä on laitonta ja mikä ei. Kansa ei tiedä, ja tämä on varmasti yksi syy siihen että tämä vasta ollut kysely ”laittoman kopioinnin hyväksymisestä” sai sellaiset tulokset kuin sai. Toinen syy on tietenkin kysymyksenasettelu.

  22. Hannu:

    Tuo juttu on kaukana mistään puolueettomasta katsauksesta tai analyysistä. Siellä on juurikin nuo suurimmat esimerkit marisijoista, joihin on myös helppo vastata.

    Otetaan esimerkiksi tuo Crytek. Kaverit väänsivät vuosia engineä (oliko peräti 5 vuotta?), joka olikin selvästi kovatasoisin engine mitä siihen menessä oli tehty. Sitten sen kylkeen liimattiin todella surkea peli hirveällä – suorastaan ennennäkemättömällä – hypemyllyllä. Itse peli ei edes onnistunut esittelemään kaikkia enginen tekniikoita, oli varsin buginen ja vailla kunnollista juonta. Odotukset pelin suhteen olivat äärimmäisen korkealla, mutta pelistä julkaistiin maksullinen beta-versio, joka oli niin buginen että sitä hädin tuskin pystyi pelaamaan ja nyt vuosienkin päästä tuo moninpeli on edelleen korjaamatta. Ei liene tässä valossa mikään ihme, että peliä waretettiin paljon huonojen arvostelujen takia ja että noita waretettuja pelejä jätettiin sitten myös ostamatta, kun peli ei todellakaan lunastanut lupaustaan. Itse ostin kyseisen pelin juurikin enginen ja modityökalujen takia, mutta valitettavasti modityökalutkin olivat niin bugiset, ettei modaaminen vain onnistunut sitten kirveelläkään, kun 3D-modelit ilmestyivät ruudulle joko keltaisina palloina tai sitten näkymättöminä.

    Toki se on helppo syyttää muita. ”Jos oltais myyty noi kaikki waretetut pelit niin oltais tehty kivasti rahaa.” Peli jäi kuitenkin ostamatta, koska se ei ollut ostamisen arvoinen. Lisäksi tuo peli ilmestyessään vaati niin paljon tehoja koneelta, ettei kunnolliseen pelaamiseen kykeneviä koneita ollut noin vuoteen juurikaan pelaajilla olemassa. Lisäosa, joka korjasi paljon ongelmia ja toi jopa enginen ominaisuudet näytöllekin myi käsittääkseni erittäin hyvin alkuperäiseen nähden. Valitettavasti se yhteensopimaton lisäosa jakoi nettipelin kahteen osaan – lisäosaa pelaavat ja alkuperäistä pelaavat. Molemmat porukat jäivät niin pieniksi, että verkkopeli kuoli aika nopeasti kasaan.

    Toinen pahakin ongelma tuossa lainaamassasi jutussa on se, että se vertaa konsoleita ryhmänä PC:tä vastaan. Todellisuudessa ne ovat kaikki omia alustojaan. Itse asiassa PC ja XBOX ovat yhteisen DirectX:nsä takia hyvin lähellä toisiaan. PS3-pelien kehittäminen on ronskisti kalliimpaa kuin muille alustoille. Wii-kehittäminen taas on erityisen halpaa. Lisäksi myös XBOX ja Wii -pelejä voi ladata netistä.

    Kolmas ongelma tuossa on se, että vastapuolen argumentteihin ei tutustuta yhtään. Niitä löytyy pelitalojen puolelta etenkin Valvelta ja Stardockilta.

    Itse veikkaan, että tuo Ubisoftin nettiyhteyden vaativa toimintamalli auttaa asiaa. Kyse on äärimmilleen viedystä DRM:stä, mutta se on osoittautunut toimivaksi julkaisijan kannalta. Jopa kräkkerit ovat pitäneet sitä oikein toteutettuna erittäin hitaasti murrettavana ja siltä tuo tosiaan näyttää. Nähtäväksi tosin jää, myyvätkö pelit PC:llä silti nykyistä paremmin tulevaisuudessa. Tällaisesta DRM:stä piraatit saavat tosiaankin syyttää itseään, turha sitä on kieltää. Mutta teknologinen kehitys se tässäkin on tuomassa ratkaisun – ei oikeusjutut ja lainsäädäntö.

  23. Pekka Raukko: ”Ja käänteisesti ryhtyminen rikolliseksi, ei indikoi oppimiskykyä, vaan on useimmiten osoitus kyvyttömyydestä empatiaan.”

    ”Useimmiten” – eli pätee siis uhrillisiin rikoksiin. On olemassa myös uhrittomia rikoksia kuten jumalanpilkka, huumausainelainsäädäntö, DRM:n kiertäminen tai keskustelu DRM:n kiertämistavoista.

    On ehdotteilla myös uusia uhrittomia rikoksia kuten simuloitu lapsipornografia (eli moraalittomat piirrokset tai kirjallisuus), keskusteleminen lapsipornosta väärään sävyyn, hakaristin käytön kieltäminen ja historiallisten faktojen kiistäminen tai kyseenalaistaminen. (Oikeastaan sana ”fakta” ei pitäisi ottaa liian konkreettisesti, koska jos meillä olisi olemassa faktoja, historiantutkimusta ei tarvitsisi harrastaa. Ja koko laki kieltäisi moisen harrastuksen tai ainakin väärät johtopäätelmät.)

    Eikö tekijänoikeus itsessään ole jo melkolailla pystytty osoittamaan uhrittomaksi, sillä lukuisat tutkimukset kertovat, että piratismista on hyvin vähän jos ollenkaan haittaa. Ja vaikka siitä olisi ”haittaa”, voidaan silti nostaa kysymys, että onko tekijänoikeuden haltijalta pimitetty korvaus varsinaisesti TO-haltijan ansaitsemaa. Kyllähän monen monopolin purkamisesta voitaisiin itkeä, että ”taksiyritykset ansaitsisi N prosenttia vähemmän monopolin purkamisesta” tai ”taksiyritykset ansaitsevat M prosenttia vähemmän maksitaksien kiertäessä monopolilainsääntöä porsaanreiän kautta”, mutta onko maksitakseilu silti koskaan ollut MORAALISESTI VÄÄRIN, ja onko taksimonopolin nauttijat ansainneet monopolinsa on aivan eria asia…

    Uhrittomia rikoksia on. Uhrittomaan rikokseen syyllistymisessä ei ole MITÄÄN moraalisesti väärää – ei vaikka 99% kansasta näkisi asian ”vääränä”.

  24. Asgard:

    ”Ei liene tässä valossa mikään ihme, että peliä waretettiin paljon huonojen arvostelujen takia ja että noita waretettuja pelejä jätettiin sitten myös ostamatta, kun peli ei todellakaan lunastanut lupaustaan.”

    Nomutta, entäs World of Goo, joka käsittääkseni sai huippuarvostelut, on erittäin laadukas ja siinä on paljon pelattavaa, eikä siinä ole julmia DRM-suojauksia. Piratismiprosentti oli 90% tuntumassa eikö? Ei todellakaan voi aivan mahdottomasti laskea tuota vain sen varaan että vain huonoja pelejä waretetaan paljon.

    Muttamutta, täytyy muistaa että jos jokainen ensin warettaisi ja sitten jokainen näistä ostaisi, waretusprosentiksi tulisi 50%. Kaikki vähän riippuu miten noita lukuja katsoo…

  25. OjM:

    Toki miltä tahansa alalta saa esimerkkejä kaivettua suuntaan jos toiseen. Tuo Crytek vaan pyörii esimerkkinä lähes kaikissa vastaavissa ”analyyseissä” ja se esimerkki on osoitukseni mukaan hyvin huono valinta, vaikka sitä joissain piireissä ylistetäänkin. Tuossa jutussahan nyt paistoi jo kilometrin päähän kirjoittajan sanavalinnoissa millä kannalla hän itse on.

    Vastaesimerkkihän World of Goolle on tuo Stardockin Sins of Solar Empire, joka myi yli kaikkien odotusten vaikka siinä ei ole mitään suojauksia. Siinä ehjä näkyy tuo pelitalon ja pelaajan välisen suhteen merkitys. Tuollaiset massakorporaatiot yleensä pyrkivät sanelemaan asiakkaalle mitä hän haluaa ja egoamaan alan tapahtumissa (Crytek), kun taas jotkut muut pyrkivät tekemään fanien kanssa yhdessä menestystuotetta (Stardock, Bethesda, Monte Cristo).

    Näyttäisi kuitenkin siltä, että laajan fanipohjan pelit menestyvät parhaiten. Se taas vähän luo epäilyksiä tuolle Ubisoftin uudelle DRM-mallille.

    Totta on kyllä tuokin, että kun kerran PC:llä on usein mahdollista testata peliä ennakkoon, niin siten myös laajasti tehdään. Siten puoletkin ostetuista peleistä voi näkyä PC:llä myös waretilastoissa.

  26. ”Vastaesimerkkihän World of Goolle on tuo Stardockin Sins of Solar Empire, joka myi yli kaikkien odotusten vaikka siinä ei ole mitään suojauksia. Siinä ehjä näkyy tuo pelitalon ja pelaajan välisen suhteen merkitys.”

    No Humble Indie Pack on myös hyvä esimerkki sekä tuosta, että eräiden tahojen nillityksestä. Tämä möi hyvin paljon enemmän ilman suojauksia kuin odotettiin, ja sitten media toitotti sitä että joku kehtaa jopa warettaa sitä…

    ”Siten puoletkin ostetuista peleistä voi näkyä PC:llä myös waretilastoissa.”

    Niin, siis parhaimmillaan 100% ostetuista peleistä voi näkyä waretilastoissa. Tämä siis tarkoittaa sitä, että jos pelillä on vain vähän warettajia, se ei periaatteessa merkitse sitä että yksikään lataaja jättäisi maksamatta.

  27. OjM kirjoitti:
    ”Tämä Raukko vain höpöttää omiaan ja väittää että jos tämä piraatti-nimimerkki hommaisi videonsa maksamatta, tekisi hän rikoksen.”

    Todellisuudessa kirjoitin:
    ”Jos kuitenkin tahdot, kopioit laittomasti ja jäät kiinni, niin silloin sinulta vaaditaan korvauksia aivan kuten muiltakin rikollisilta.”

    Laittomalla kopioinnilla tarkoitin tietysti laitonta kopiointi, toisin kuin piraatit, jotka käyttävät sanoja satunnaisesti milloin missäkin merkityksessä.
    Laiton kopiointi on siis sellaista kopiointia, joka on laissa määritelty laittomaksi, ja jonka tuomioistuin tarvittaessa sellaiseksi toteaa.
    En siis kirjoittanut mitään videon kopioinnista, vaikka OjM kuvittelee niin lukeneensa.

  28. Netistä to-materiaalin kopiointi joka ei ole ilmaista eli waretus on vain moitittavaa toimintaa mutta ei tuomittavaa Suomen lain mukaan :) Eli kannattaa warettaa koska ilmaiseksi saa netistä kaiken ja se on vain moitittavaa toimintaa :D

  29. Asgard:
    ”Itse veikkaan, että tuo Ubisoftin nettiyhteyden vaativa toimintamalli auttaa asiaa. Kyse on äärimmilleen viedystä DRM:stä, mutta se on osoittautunut toimivaksi julkaisijan kannalta. Jopa kräkkerit ovat pitäneet sitä oikein toteutettuna erittäin hitaasti murrettavana ja siltä tuo tosiaan näyttää. Nähtäväksi tosin jää, myyvätkö pelit PC:llä silti nykyistä paremmin tulevaisuudessa. Tällaisesta DRM:stä piraatit saavat tosiaankin syyttää itseään, turha sitä on kieltää. Mutta teknologinen kehitys se tässäkin on tuomassa ratkaisun – ei oikeusjutut ja lainsäädäntö.”

    No, toimiva ja toimiva, se riippuu siitä mitä sillä yritetään saavuttaa. Jos tarkoitus on kateellisesti hidastaa vapaamatkustajain menoa, tehtävä suoritettu. Toisaalta jos tarkoituksena oli tehdä ihan voittoa, tulos on lähinnä arvailun varassa.

    Julkaisijat toki uskovat että halukkaat ilmaiskopion lataajat käyvät ostamassa pelin jos toimivia kopioita ei heti saa. Tämä lienee kuitenkin toiveajattelua. Kun lisäksi lasketaan DRM-rajoitusten takia menetetty myynti ja järjestelmän kehitys- ja ylläpitokustannukset, en kyllä ikinä usko että loppusumma olisi positiivinen.

    Eikä warettajien tarvitse mistään ketään syyttää. Kräkkerit ovat vain mielissään kun saavat uusia haasteita, eikä lataajiltakaan takuulla ladattava lopu vaikka jotain kräkkiä saa odottaa viikon-pari. Käyttöestoistä kärsivät lähinnä virallisen kopion ostajat. Heillä on pelit jotka toimivat vain julkaisijan armosta, jos toimivat. Pelit joita ei voi myydä käytettynä, joita ei voi pelata ilman verkkoyhteyttä ja jotka muuttuvat käyttökelvottomiksi sillä hetkellä kun julkaisija päättää että jatko-osa myy paremmin kun vanhan kytkee pois verkosta.

  30. http://www.tweakguides.com/Piracy_1.html <–Luin muuten vähän tätä "tutkimusta" ja täytyy sanoa, ettei homma vakuuta. Monet mielipiteet esitetään faktoina ja vastapuolen argumentit kaadetaan mutulla; "minusta asia ei voi olla näin!". En epäile ollenkaan, etteikö noin monta sivua voisi sisältää asiaakin, mutta eipä tuota jaksa edellämainittujen sekkojen takia kunnolla lukea. Koko ensimmäinen sivu on muutenkin pelkkää v-peniksen kasvatusta, että kaverin mielipiteellä olisi painoarvoa.

    Huvittavaa muuten miten TPB:n "tienestejä" on tutkittu maagisella mikroskoopilla oman agendan pönkittämiseksi, mutta faktatiedot on vain unohdettu päivittää todisteiden tullessa ilmi. Sivuston myyntiinkin liittyvät uutiset ovat vain jääneet. Samapa tuo. En liioin pelaile saati wareta pelejä. Lainaan niitä kyllä tilanteen tullen kun rahat eivät riitä omiin.

  31. JK:

    Oikeassa olet. Tuo kyseinen DRM on siitä hieno, että se on erittäin skaalautuva. Suojaa sillä saa välillä 0-100%, mutta mitä enemmän suojaa, niin sitä enemmän kustannuksia. Hommahan toimii siis niin, että osa pelin koodista suoritetaan serverillä. Mitä enemmän ja mitä monimutkaisempaa koodia suoritetaan, sitä kauemmin kestää analysoida se koodi ja tehdä kräkki joka simuloi koodin ajoa serverillä. Pahimmassa tapauksessa kräkkääjät saisivat siis koodata koko pelin uudestaan :). Toisaalta kräkätty peli varmasti on suorituskykyisempi, koska se ei toimi netin yli, jolloin tuo DRM selvästi huonontaa tuotetta suhteessa piraattiversioon. Myös netin pätkimiset jne voi olla ongelma, jota piraattiversioissa ei esiinny. Toisaalta taas netin yli ajettavan koodin määrän kasvaessa myös kustannukset kasvavat ja niitä kustannuksia syntyy koko pelin eliniän. Aina kun joku pelaa peliä, niin sille pelaajalle on suoritettava koodia. Toinen kustannuksia aiheuttava tekijä on se, että peliä tehtäessä pitää suunnitella mitä ajetaan netin yli ja mitä ei ja koodata peli sitten sen mukaan.

    Tuossa aiheutuu sitten painetta tappaa peli jossain vaiheessa, ettei sen DRM synnyttäisi enää kustannuksia. Tuohon tarvittaisiin jokin kuluttajansuojakikkare, joka pakottaisi sitten poistamaan sen DRM:n, jotta peliä voi edelleen pelata.

  32. Ubisoftin DRM on murrettu ja kaikkiin ubisofint DRM julkaisuhin on saatavilla piratebaysta toimivat crackit.

  33. Käsittääkseni ne Ubisoftin puheet pelin koodin ajamisestä serverillä, tehtävien latauksesta, tms ovat sittemmin paljastuneet valheiksi joilla Ubisoft yritti esittää järjestelmästään vahvempaa kuin mitä se on. Tosiasiassa pelit vain kyselevät serveriltä onko lupa pelata, aivan niinkuin ne ennen kyselivät onko levy asemassa, niitä kyselyitä on vaan ilmeisesti laitettu koodin sekaan enemmän jotta kestäisi kauemmin löytää kaikki.

    Mikä on nyt sentään järkevää. Jopa MMORPG:t pyrkivät ajamaan mahdollisimman paljon koodia pelaajan koneella palvelinkuormituksen ja viiveen vähentämiseksi. Olisihan se nyt jo naurettavaa jos yksinpeli tekisi päinvastoin. Varsinkin kun pelkkä lupien kysyminenkin riitti ylikuormittamaan Ubisoftin palvelimet heti ensimmäisen pelin julkaisun jälkeen.

    Tosin kuluttajallehan se nyt on tietysti edelleen ihan sama kysyykö peli lupaa vai pyöriikö kokonaan serverillä, kun se ei kuitenkaan toimi ilman sitä lupaa.

  34. JK, eikä kysele pelkkiä lupia. Pelin tekijä voi laittaa sen pelin kyselemään serveriltä mitä haluaa.

    Esim. Prince of Persiassa jossain palikkatestissä käyttäjä valitsee tietyn kombinaation ja serveri päättää aukeaako ovi ja pääseekö pelaaja eteenpäin vai ei.

    Assassins Creedissä taas on tuhansia koodeja liittyen pelin tehtäviin. Kräkki tehtiin siten, että peli pelattiin läpi ja koodit otettiin aina talteen. Kräkki sitten vastaa näihin koodeihin kuten serveri tekisi. Eka ”kräkkihän” oli nimen omaan omalla koneella ajettava oma serveri muokatulla hosts-filulla, joka tarjosi vastaukset. Mitäs jos mahdollisia koodi-avainpareja olisi vaikka 5 eri vaihtoehtoa joka kerta, joista arvotaan yksi? Saisi pelata pelin aika monta kertaa läpi, ennen kun saisi simuloitua kaikki mahdolliset mahdollisuudet.

    Settlers 7:ssa serverillä ajettavia asioita on aika vähän, mutta monimutkaisia (paljon parametreja, joista vastaus riippuu).

    Se on totta, että kräkit on saatavilla edelleen joka peliin, mutta viivettä niiden julkaisuun on tullut pari viikkoa. Mitä monimutkaisempia niistä halutaan tehdä, niin sitä kauemmin kestää. Ja tosiaan monimutkaisuutta on mahdollista kasvattaa vielä aika paljon. Lisäongelma noissa kräkeissä on, että ne tuppaavat jäämään helposti bugiseksi. Assassins Creedissä meni vielä viikkoja kräkin julkaisun jälkeen, ennen kuin se oli täysin toimiva. Price of Persian kräkki ei ole täysin toimiva vieläkään ja virheen sattuessa koko peli täytyy aloittaa alusta. Varsin vammasta se alkaa jo piraatille olemaan. Tosin warepelin pelaaminen läpi ei oikein mahdukaan enää mihinkään ”reilun piratismin” käsitteen alle. Jos tuote on hyvä (eli läpi pelaamisen arvoinen), niin kuuluuhan siitä maksaa.

  35. En ole kulttuurista maksanut 10-vuoteen ja tarkoitus on olla ostamatta yhtään mitään vaikka seuraavat 30-vuotta. Netista saa kaiken ilmaiseksi ja säästää rahaa. Jos joskus tulee joku peli johon ei saa crackia teen kuten muutkin en osta sitä vaan odottelen kunnes crack tulee tai jos ei tule unohdan koko pelin. Moni muukin piraatti tekee saman voin varmuudella sanoa, että jos tulee peli, jota ei saada kräkättyä niin yli 90 nettipiraateista jättää sen ostamatta. Mutta toistaiseksi kaikki mahdolliset kopiosuojaukset peleissä on aina murrettu enemmin tai myöhemmin.

  36. piraatti:

    Mutta sinähän olet niitä epätoivottuja piraatteja, jotka jättävät pelin jokatapauksessa ostamatta. Eli olet myös Piraattipuolueen kannalta epätoivottu piraatti, koska jos kaikki olisivat kaltaisiasi, niin eipä pelejä tehtäisi enää. Piraattipuolueen näkemyshän pitkälti perustuu siihen, että ihmiset ostaisivat teoksia, vaikka niiden yksityinen kopiointi olisi laillista.

    Minun puolestani peliteollisuus mielellään saisikin kehitettyä DRM:n, joka toimii ja kaltaisesi piraatit jättäisivät siten pelaamatta ylipäänsä ollenkaan.

  37. Asgard ei paljoa kiinnosta sun läpät :). Ei mua kiinnosta loppuuko kulttuurin tekeminen vai ei. Mulla on ”ware” kulttuuria niin paljon, että en kerkeä sitä edes elämäni aikana kuluttamaan. Sota on menossa to-mafiaa vastaan en todellakaan osta yhtään mitään, eikä osta moni muukaan nuija.

  38. Asgard:
    Ei sillä ole mitään väliä miten se luvan kysyminen on muotoiltu, montako parametria siinä on tai mitä vastausta peli siihen odottaa. Joku serveriemulaattori noihin tosiaan aluksi oli, joka oli kaiketi tosiaankin tehty keräämällä ne kysymykset ja vastaukset. Oikeat kräkit kuitenkin yksinkertaisesti poistavat ne kysymykset, samalla tavalla kuin no-cd kräkit poistavat levyn tarkistuksen.

    Toimivaa DRM:ää ei ole olemassakaan. Jopa World of Warcraftiin on piraattiserverit.

  39. ”Eli olet myös Piraattipuolueen kannalta epätoivottu piraatti, koska jos kaikki olisivat kaltaisiasi, niin eipä pelejä tehtäisi enää. Piraattipuolueen näkemyshän pitkälti perustuu siihen, että ihmiset ostaisivat teoksia, vaikka niiden yksityinen kopiointi olisi laillista.”

    Minusta Piraattipuolueen näkemys perustuu hyvin pitkälti siihen, että ostokäyttäytyminen kokonaisuudessaan ei muuttuisi merkittävästi vaikka piratismi laillistettaisiin. Ei tietenkään kaikki ala maksaa kulttuurista jos piratismi laillistetaan. Nimimerkki piraattihan käyttäytyy aivan kuten Piraattipuoluekin olettaa osan kansasta käyttäytyvän, eli ei maksa oli waretus sitten laillista tai laitonta.

    Jos piraatti sanoisi maksavansa nyt ja lopettavansa maksamisen sitten kun piratismi laillistetaan, niin sitä voisi pitää jokseenkin haitallisena piraattiaatteelle.

  40. Voin harkita ostamista sitten, kun to-mafia on tuhottu en yhtään aikaisemmin. Tosin, jos piratismi laillistettaisiin voisin jopa alkaa ostamaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*