Teosten luominen ja nettilataus

Data on the supply of new works are consistent with our argument that file sharing did not discourage authors and publishers. The publication of new books rose by 66% over the 2002-2007 period. Since 2000, the annual release of new music albums has more than doubled, and worldwide feature film production is up by more than 30% since 2003. At the same time, empirical research in file sharing documents that consumer welfare increased substantially due to the new technology. … While file sharing disrupted some traditional business models in the creative industries, foremost in music, in our reading of the evidence there is little to suggest that the new technology has discouraged artistic production. Weaker copyright protection, it seems, has benefited society.
Lähde

Teoston perusväitteen mukaan nettilataaminen heikentää teosten luontia, ja jos sitä ei saada lakkautettua, tulevaisuudessa vain ”amatöörit” julkaisevat huonolaatuisia teoksia. Väitettä ei koskaan ole perusteltu mitenkään, johon syynä saattaa olla se, että empiirinen data sanoo toista. Ylläolevan lainauksen mukaan samaan aikaan kuin nettilataaminen on kasvanut räjähdysmäisesti, teosten tekeminen ei ole edes laskenut, vaan pikemminkin kasvanut.

Tekijänoikeuksien tarkoitus ei ole ollut koskaan taata tekijöille tuloja, vaan kannustaa teosten luomiseen, jonka yhteiskunta maksaa hyväksymällä taloudellisen monopolin kopioiden tuottamiseen ja myyntiin tekijöille. Vaikka todistettaisiin, että nettilataaminen vähentäisi tekijöiden tuloja, se voidaan hyväksyä, kunhan uusia teoksia tehtäisiin entiseen tahtiin. Suomessa ei tosin ole ollut elokuvien tai kirjojen tekeminen taloudellisesti järkevää lähes kenellekkään jo pitkään, vaan tulot ovat olleet valtaosin valtion tukia.

Figure 7 shows spending on CDs, concerts and iPods. The decline in music sales — they fell by 15% from 1997 to 2007 — is the focus of much discussion. However, adding in concerts alone shows the industry has grown by 5% over this period. If we also consider the sale of iPods as a revenue stream, the industry is now 66% larger than in 1997.

On tietenkin selvää, että teknologia saattaa muuttaa bisnesmalleja. Levymyynti on esimerkiksi hieman vähentynyt, mutta sitä on korvattu lisääntyneillä konserteilla. Tuore esimerkki uudesta bisnesmallista on Pioneer One, joka on scifi-sarja jonka lataaminen netistä on täysin laillista, ja se on julkaistu Creative Commons -lisenssillä. Tässä tapauksessa sarjaa rahoitetaan lahjoituksilla.

Teoston väitteet kulttuurin romuttumisesta nettilataamisen myötä on osoitettu vähintäänkin epätodennäköisiksi. Teoksia tehdään enemmän kuin koskaan, Hollywood teki viime vuonna parhaan tuloksensa aikoihin ja tavalliset kansalaiset pystyvät lataamisen ansiosta kuluttamaan paljon enemmän viihdettä kuin koskaan aikaisemmin. Informaation levittämiseen ei tarvitse enää soveltaa vanhanaikaista niukkuuden talousmallia, koska tässä pelissä jokainen voittaa.

0 vastausta artikkeliin ”Teosten luominen ja nettilataus

  1. Figure 7 shows spending on CDs, concerts and iPods. The decline in music sales — they fell by 15% from 1997 to 2007 — is the focus of much discussion. However, adding in concerts alone shows the industry has grown by 5% over this period. If we also consider the sale of iPods as a revenue stream, the industry is now 66% larger than in 1997.

    Huokaus. Panu, mikä ero on laitteella ja sisällöllä? Millä ihmeen tavalla Applen menestys sataa sisällöntuottajien laariin ja mahdollisuuksiksi tuottaa uutta musaa ko. purnukoihin?

  2. Hannu, vaikka iPodit jätetään huomioimatta, teollisuus on silti kasvanut 5%. Applen menestys on luonut paljon mahdollisuuksia tekijöille (kuten iTunes).

  3. Hannu: Tuo siteerattu kohta ei kieltämättä välttämättä auta sisällöntuotantoalaa, mutta on kuitenkin yksi osoitus lisää siitä että yhteiskunta kokonaisuutena on hyötynyt lataamisesta. Jos puhutaan lataamisen taloudellisista vaikutuksista, olisi mielestäni aiheellista tarkastella kokonaisvaikutuksia. Mahdollinen työpaikkojen menetys yhdellä alalla ei välttämättä ole ongelma, mikäli sen korvaa työpaikkojen lisäys toisella.

  4. Pojat. Laitteiden valmistaminen ei ole sisällöntuotantoa. Piste. Musta ei ole valkoista. Nälänhätä ei ole yltäkylläisyyttä.

    Panu: Hannu, vaikka iPodit jätetään huomioimatta, teollisuus on silti kasvanut 5%. Applen menestys on luonut paljon mahdollisuuksia tekijöille (kuten iTunes).

    En äkkiseltään löytänyt tuon 1997-2007 taulukon (sivu 21, Figure 7) datasta tarkempaa tietoa. Jos luvut eivät ole inflaatiokorjattuja, niin silloin tuo 5% nousu tarkoittaa laskua jo sinällään.

    Kaj: Tuo siteerattu kohta ei kieltämättä välttämättä auta sisällöntuotantoalaa, mutta on kuitenkin yksi osoitus lisää siitä että yhteiskunta kokonaisuutena on hyötynyt lataamisesta.

    Mulla on iPodi, jossa on gigatolkulla musaa ja kaikki se on laillisesti ostettua ja maksettua. iTunesista ostettua, CD:ltä ripattua ja Spotify. iPodien tai minkä tahansa kannettavien medialaitteiden myynti ei sinällään todista yhtään mitään laittoman latauksen siunauksellisuudesta.

    iPodien kohdalla itseasiassa tulisi puhua siitä koko nerokkaasta ketjusta iTunes Storesta valkoisiin design-korvanappeihin. Ja siihen ketjuun nimenomaan on musiikin laillinen ostaminen kuulunut olennaisena osana.

    Yhteiskunta kokonaisuutena mielestäsi siis ”hyötyy” siitä, että osan (alle 1%) töiden tulokset otetaan ilmaiseksi muiden käyttöön. No. Voipi olla että lyhyellä tähtäimellä hyötyykin. Mutta onko se oikeudenmukaista? Ja mitkä ovat tämän muutoksen vaikutukset pitkällä tähtäimellä?

    Kaj: Mahdollinen työpaikkojen menetys yhdellä alalla ei välttämättä ole ongelma, mikäli sen korvaa työpaikkojen lisäys toisella.

    Se on mittava ongelma, jos samalla menetetään luovan työn ainutlaatuiset tulokset.

    Lisäksi kaikki työpaikat eivät ole samanarvoisia. Luovat työ ei ole bulkkihommaa. Mietitäänpä miten suomalaisen hyvinvoinnin kävisi, jos meillä olisi vaikka vain alkutuotantotyöpaikkoja jalostusarvon kasvatuksen sijaan? Onko 100 000 metsuria = 100 000 ohjelmistoinsinööriä?

    Ylipäätään tämä tutkimus on aika lailla surkean tasoinen. Yleistä lätinää ”latailun” historiasta ja sitten heittoja, joita ei perustella. Esimerkki joka pullautti kahvit näppikselle:

    Given these poor prospects, why are there so many musicians? One explanation
    is that musicians enjoy their profession. Under this view, musicians take pleasure from
    creating and performing music, as well as aspects of the lifestyle such as flexible hours and the lack of an immediate boss. If this theory is correct, the economic impact of file
    sharing is not likely to have a major impact on music creation.

    No täähän on kyllä ihan sanonko mistä. ”If this theory is correct…” Vahvalla pohjalla ollaan.

    Jos näin huonosti ymmärretään niitä monimutkaisia dynaamisia vaikutuksia, joita ”verkkolatailulla” on musiikkibusinekseen kokonaisuutena ja pyritään tällaisellella argumentilla perustelemaan tekijänoikeuksien merkittävää heikentämistä, niin huhhuh.

  5. Minusta on väite siitä, että vapaa kopiointi jotenkin uhkaisi musiikin (ja yleisesti ottaen luovien alojen teosten) syntymistä, on melkoisen irrallaan todellisuudesta. Netti mahdollistaa käytännössä vapaan kopioinnin jo nyt, vaikka lainsäädäntö ei olekaan pysynyt perässä muutoksessa.

    Jos tästä seuraisi jotain negatiivista luovuudelle, se olisi jo nähtävissä – ja erittäin selkeästi. Mutta asia on aivan päinvastoin. Netin kehittymisen myötä kulttuuritarjonta on lähtenyt aivan uudenlaiseen kukoistukseen.

    Piratismin vastustajilta puuttuu kokonaiskuva. Katsokaa vähän ympärillenne ja kertokaa, mitä viitteitä piratismin negatiivisista vaikutuksista kulttuuuriin näette. Eihän sellaisia ole käytännössä juuri lainkaan!

    Syy tähän on myös hyvin selvä: Tekijänoikeuden tuottama monopolioikeus teosten kopiointiin on surkea tapa kannustaa luomaan uutta. Kulttuurin tuottamisessa muut asiat motivoivat enemmän kuin tekijänoikeuden kaltainen merkantilistinen jäänne.

    Asia ehkä selvenee hieman, kun katsoo tämän videon: http://www.youtube.com/watch?v=u6XAPnuFjJc

  6. Mr. Zombie: Piratismin vastustajilta puuttuu kokonaiskuva. Katsokaa vähän ympärillenne ja kertokaa, mitä viitteitä piratismin negatiivisista vaikutuksista kulttuuuriin näette. Eihän sellaisia ole käytännössä juuri lainkaan!

    Uuh. Olen pahoillani, mutta kyllä se kokonaiskuva puuttuu nimenomaan teiltä piraateilta. Te vaaditte että nykyisin laiton toimintamuoto, jota osa väestöstä harjoittaa, tulisi olla laillinen ja siten yleisin toimintatapa. Eihän nykytilasta voi vetää mitään johtopäätöksiä siihen, millainen maailmamme olisi ilman tekijänoikeuksia!

    Mr. Zombie: Syy tähän on myös hyvin selvä: Tekijänoikeuden tuottama monopolioikeus teosten kopiointiin on surkea tapa kannustaa luomaan uutta. Kulttuurin tuottamisessa muut asiat motivoivat enemmän kuin tekijänoikeuden kaltainen merkantilistinen jäänne.

    Kerropa nyt oikeasti joku syy, miksi jokin teos jäisi luomatta tekijänoikeuksien vuoksi. Oikeesti. Ei tuu ittelle yhtään mitään mieleen. Oikeesti. Ystäväpiirissäni on muuten on mm. mashup-artisteja.

    Jokaisessa viimeisen viiden vuoden aikana myydyssä Macintosh-tietokoneessa on tullut mukana esiasennettuna Garage Band -softa, jolla periaattessa voi luoda ”mitä tahansa” musiikkia. Ja kuitenkin. Se musiikki, jota ihmiset haluavat kuunnella, ja yleisemminkin, se musiikki, jota syntyy, syntyy nimenomaan musiikin ammattilaisten toimesta, ei ”valtaisten massoje luomana”.

    Tekikö iPhoto kaikista valokuvaajia?

    Tekikö iMovie kaikista elokuvaohjaajia?

    Eipä tainnut. Jotain muutakin tarvitaan. Muunmuassa aikaa. Ja rahaa. Ja aika on rahaa.

  7. ”Te vaaditte että nykyisin laiton toimintamuoto, jota osa väestöstä harjoittaa, tulisi olla laillinen ja siten yleisin toimintatapa. Eihän nykytilasta voi vetää mitään johtopäätöksiä siihen, millainen maailmamme olisi ilman tekijänoikeuksia!”

    Tottakai voidaan, koska lain rikkominen on jo niin yleistä. Käytännössä juuri kukaan ei enää noudata tekijänoikeuslakia. Ja mitä on tapahtunut kulttuurille? Se voi paremmin kuin koskaan! Minusta on aivan ilmiselvää, että mitään kulttuurin tason romahdusta ei ole myöskään tulossa tulevaisuudessa. Päinvastoin, kehitys tulee jatkumaan yhtä positiivisena.

    ”Kerropa nyt oikeasti joku syy, miksi jokin teos jäisi luomatta tekijänoikeuksien vuoksi.”

    Tekijänoikeuksien ongelmat eivät ole niinkään uuden luomisen estämisessä, vaan olemassa olevan käytön estämisessä. Kun kerran tekijänoikeuslaki ei toimi erityisen hyvin uuden luomiseen kannustavana järjestelmänä, niin yhteiskunnan on aivan turha ylläpitää sitä. Mittavat tappiot tulevat siitä, kun joudutaan käyttämään resursseja kulttuurista nauttimisen estämiseen.

  8. Käytännössä juuri kukaan ei enää noudata tekijänoikeuslakia. Ja mitä on tapahtunut kulttuurille?

    Haloo? Mistä ne sadat miljoonat eurot luoville aloille sitte tupsahtelevat? Tekijänoikeuslakeja noudatetaan. Et vaan edes tajua kuinka paljon. Ihan vaan jo musiikinkin puolella radiosoitot, esiintymiskorvaukset, tallennekorvaukset, jne pelkän levymyynnin lisäksi. Kumpi meistä tuolla ihan muutamaa kommenttia takaperin puhui ”kokonaiskuvan puutteesta”?

  9. ’Mistä ne sadat miljoonat eurot luoville aloille sitte tupsahtelevat?’

    Bisnesmallit joilla kyseiset tulot kerätään eivät pääsääntöisesti tarvitse tekijänoikeuksia. Piraattipuolueen malli on muutenkin yhteensopiva kyseisten bisnesmallien kanssa, koska PP kannattaa tekijänoikeuksia.

  10. Lisäksi:

    Vastaajista 16 prosenttia (473 kpl) ilmoitti, että heidän kotitaloudessaan ladataan Internetiin ilman lupaa laitettuja tiedostoja kuukausittain (miehet 20 %, naiset 14 %). Vastaajien mukaan tiedostoja ladataan heillä keskimäärin 31,70 kappaletta kuukaudessa.

    16% kotitalouksista on noin 400 000 kotia. Se on paljon, mutta se ei missään sellaisen matematiikan maailmassa, joka yleisesti tunnistetaan, ole yhteensopiva lauseen ”Käytännössä juuri kukaan ei enää noudata tekijänoikeuslakia.” kanssa.

    Panu: Bisnesmallit joilla kyseiset tulot kerätään eivät pääsääntöisesti tarvitse tekijänoikeuksia.

    Ymmärrätköhän sä nyt ihan oikeasti mistä sä puhut? Tuohan nyt on täysin päätön kommentti.

  11. ”Mistä ne sadat miljoonat eurot luoville aloille sitte tupsahtelevat? Tekijänoikeuslakeja noudatetaan.”

    Ne tupsahtelevat siitä, kun ihmiset haluavat edelleen maksaa immateriaalihyödykkeiden tuottamisesta, vaikka tekijänoikeuslakien rikkominen on niin yleistä. Maksaminen ei siis tapahdu tekijänoikeuslain ansiosta.

  12. Käytännössä juuri kukaan ei ole koskaan välittänytkään tekijänoikeuslaista. Kopiointia on yleisesti harjoitettu aina kun se on teknisesti ollut mahdollista.

    Ne miljoonat tulevat niiltä ihmisiltä joiden mielestä levyn ostaminen marketin hyllystä on sen verran helpompaa kuin internetistä etsiminen tai kaverilta kopioiminen, että siitä kannattaa maksaa. He ostaisivat ne levyt ihan yhtä lailla oli kopioiminen laillista tai ei.

    ”Luovat alat” kovasti kuvittelevat myyvänsä ”käyttöoikeuksia” teoksiinsa, mutta asiakkaat tietävät maksavansa lähinnä helposta levityskanavasta. Siinä vaiheessa kun ostamalla säästetty vaiva ei vastaa kopiosta pyydettyä hintaa, asiakas lataa mieluummin ilmaiskopion.

  13. Mr. Zombie: Ne tupsahtelevat siitä, kun ihmiset haluavat edelleen maksaa immateriaalihyödykkeiden tuottamisesta, vaikka tekijänoikeuslakien rikkominen on niin yleistä. Maksaminen ei siis tapahdu tekijänoikeuslain ansiosta.

    Voi hyvää päivää. Radio Nova ei maksa Teosto- ja Gramex-korvauksia vain taiteen tukemisen ilosta. Kyllä siihen ihan lakeja ja sopimuksia tarvitaan. Suuri osa tekijänoikeuksista (ja toki parhaiten toimiva osa) on nimenomaan ”business-to-business” -tyyppisiä. Teoksia ja tekijänoikeuksia on muuallakin kuin internetseissä!

    NImimerkki ”Asiakas” on sikäli oikeassa, että tekijänoikeuksien noudattaminen on helpointa silloin kun se tapahtuu järjestelmässä ikäänkuin ”näkymättömästi”. Harva CD-levyä ostaessaan tai radiota kuunnellessaan ajattelee tekijänoikeuksia. Ne menevät ikään kuin pinnan alla. Eivätkä haittaa ketään.

    Kirjoitin aiheesta itse viime syyskuussa:

    http://keskenerainen.wordpress.com/2009/09/04/tekijanoikeudet-piiloon/

  14. Voi hyvää päivää. Radio Nova ei maksa Teosto- ja Gramex-korvauksia vain taiteen tukemisen ilosta. Kyllä siihen ihan lakeja ja sopimuksia tarvitaan. Suuri osa tekijänoikeuksista (ja toki parhaiten toimiva osa) on nimenomaan “business-to-business” -tyyppisiä. Teoksia ja tekijänoikeuksia on muuallakin kuin internetseissä!

    Onneksi Piraattipuolueen mallissa radiot joutuisivat silti maksamaan Teosto- ja Gramex-korvauksia, koska toiminta on kaupallista. Suosittelen lukemaan Piraattipuolueen puolueohjelman, jotta väärinkäsityksiä ei vastaisuudessa tule.

  15. Hannu Oskala: Tiedostonjakaminen vertaisverkoissa on vain yksi tapa rikkoa tekijänoikeuksia netissä.

    On paljonkin syitä olettaa, että tekijänoikeus hankaloittaa luovuutta siltä osin kuin sitä noudatetaan. Itsekin olen monta kertaa miettinyt, että tekisi mieleni kokeilla erinäisten englanninkielisten kirjojen suomeksi kääntämistä vaikkapa kääntämällä yksi luku ja pistämällä se nettiin. Saattaisin saada palautetta käännöksesta, tai se saattaisi kannustaa muita ihmisiä jatkamaan käännösprojektia tai ostamaan kyseisen kirjan alkuperäisielellä tai myöhemmin ”virallisena” suomennoksena. Arvaa miksi en ole näin tehnyt? Tämä oli yksi omakohtainen esimerkki, mutta vastaavia on taatusti tuhansittain lisää.

    Mielestäni tekijänoikeus tällä hetkellä nimenomaan hankaloittaa oikeaa luovuutta, jota ihmiset haluaisivat tehdä avoimesti ja laillisesti. Luvatonta kopiointia lait sen sijaan eivät estä.

  16. Panu: Onneksi Piraattipuolueen mallissa radiot joutuisivat silti maksamaan Teosto- ja Gramex-korvauksia, koska toiminta on kaupallista. Suosittelen lukemaan Piraattipuolueen puolueohjelman, jotta väärinkäsityksiä ei vastaisuudessa tule.

    Parahin Panu. Olen lukenut ko. ohjelman. Vastasin lainaamassasi pätkässä Mr. Zombien kommenttiin, jossa nimenomaan viitattiin Piraattipuolueen ”altruismi”-argumenttiin, ei suinkaan ”kaupallisuus”-argumenttiin.

    Vaaditte muuten ohjelmassanne myös kaupallisten tekijänoikeuksien lyhentämistä 5-10 vuoteen, joka kyllä oikeasti tuhoaisi koko järjestelmän.

    Lisäksi kaupallisen ja epäkaupallisen käytön ero on veteen piirretty viiva, jota etenkin netissä on lähes mahdotonta määritellä. Onko Youtube kaupallinen? No takuulla, vaikka siellä vain ”jaetaankin” ”epäkaupallisesti”.

    @Ahto:
    Mielestäni tekijänoikeus tällä hetkellä nimenomaan hankaloittaa oikeaa luovuutta, jota ihmiset haluaisivat tehdä avoimesti ja laillisesti.

    Teen ammatikseni ”luovia” hommia. Enkä todella tiedä yhtään tapausta, jossa tekijänoikeudet juuri millään merkittävällä tavalla olisivat rajoittaneet minun tai ystävieni luovuutta. Oikeesti. Tuleeko mieleen Suomesta (tai Euroopasta) ainuttakaan kertaa kun aitoa luovuutta oltaisiin pyritty vakavasti rajoittamaan. (Amerikka on sitten luku sinänsä ja erikseen. Amerikkalaiset oikeuskäytännöt eivät ole eurooppalaisia, joten esimerkkien suomalaisessa keskustelussa olisi hyvä olla myös kotimaisia.)

    Kyse tältä osin onkin ongelman kvantifioinnista. Onko ongelma todella niin merkittävä, että sen ratkaisemiseksi nykyjärjestelmää tulisi todella radikaalisti muuttaa. Mielestäni ei todellakaan. Piraattipuolueen tehtävä olisikin vakuuttaa minut ja muu kansa siitä, että todella merkittävä määrä luovuutta jää toteutumatta tekijänoikeuksien vuoksi.

    Tehtävä ei liene helppo kun katsoo ympärilleen ja toteaa kuinka valtavan määrään luovuutta suomalaiset tuottavat nytkin vuosittain! Rajoitteina ainakin itseni kohdalla ovat lähinnä ajalliset ja taloudelliset resurssit. Nykyisen tekijänoikeusjärjestelmän tuhoamisella tuhotaan näitä olemassaolevia taloudellisia resursseja ja näin ollen estetään luovuuden toteuttaminen.

  17. ”Vastasin lainaamassasi pätkässä Mr. Zombien kommenttiin, jossa nimenomaan viitattiin Piraattipuolueen “altruismi”-argumenttiin, ei suinkaan “kaupallisuus”-argumenttiin.”

    En minä käyttänyt altruismi-argumenttia. Ei siinä ole mitään altruistista, että yksilöt maksavat teoksista, joista itse nauttivat. On ihan selvää, että uusista teoksista kannattaa maksaa, jotta sellaisia luotaisiin myös tulevaisuudessa (vaikka olisikin mahdollista kopioida ne kaikki netistä ilmaiseksi). Altruistista olisi se, että ihmiset rahoittaisivat sellaista kulttuurituotantoa, josta eivät itse nauti.

    ”Piraattipuolueen tehtävä olisikin vakuuttaa minut ja muu kansa siitä, että todella merkittävä määrä luovuutta jää toteutumatta tekijänoikeuksien vuoksi.”

    Lainaan itseäni aiemmasta kommentista: Tekijänoikeuksien ongelmat eivät ole niinkään uuden luomisen estämisessä, vaan olemassa olevan käytön estämisessä. Kun kerran tekijänoikeuslaki ei toimi erityisen hyvin uuden luomiseen kannustavana järjestelmänä, niin yhteiskunnan on aivan turha ylläpitää sitä. Mittavat tappiot tulevat siitä, kun joudutaan käyttämään resursseja kulttuurista nauttimisen estämiseen.

    Tekijänoikeuksien puolustajien argumentti on, että merkittävä määrä luovuutta ja toteutumatta, jos tekijänoikeuksista luovuttaisiin. Itse taas en pidä tätä millään tavoin todenmukaisena, jo ihan sen takia mitä omin silmin pääsen näkemään netissä. Netin menestys perustuu hyvin pitkälti sille, että ihmiset kopioivat ja jakavat informaatiota keskenään. Riippumatta siitä, onko se tehty luvallisesti tai luvattomasti, kulttuuri on räjähtänyt upeaan kukoistukseen netissä. Vapaa kopiointi on se pointti. Tämän takia sitä kannattaa tarkastella, kun pohditaan, mitä tapahtuisi jos tekijänoikeuksista luovuttaisiin. Minusta tulos on varsin selvä: mitään kulttuurin kuihtumista ei tosiaankaan ole odotettavissa.

    Muotiala on myös tutustumisen arvoinen. Siellä ei ole juuri lainkaan mitään aineettoman omaisuuden suojaa. Johanna Blakely on puhunut aiheesta mm. TEDtalksissa ja EconTalkissa:

    http://www.youtube.com/watch?v=zL2FOrx41N0
    http://www.econtalk.org/archives/2010/06/blakely_on_fash.html

  18. Muotiala on myös tutustumisen arvoinen. Siellä ei ole juuri lainkaan mitään aineettoman omaisuuden suojaa.

    Kummasti muistelisin tuoteväärennösten tuhoamisia. Adibas jne.

    En minä käyttänyt altruismi-argumenttia. Ei siinä ole mitään altruistista, että yksilöt maksavat teoksista, joista itse nauttivat.

    Käytit ja käytät. Oletuksesi siitä, että ”yksilöt” maksavat täysin vapaaehtoisesti teoksista vaikka voisivat ilman ladata ne myös ilmaiseksi perustuu täysin epärealistiselle ihmiskäsitykselle.

    @Panu: Grey Albumin teki Danger Mouse, joka on amerikkalainen. Pyysin antamaan suomalaisia tai edes eurooppalaisia esimerkkejä. Me emme täällä Suomessa voi amerikkalaisten täysin kahjoon oikeuskäytäntöön vaikuttaa.

    Lisäksi käsittääkseni tuosta koko jupakasta ei tullut oikeusjuttuja edes Danger Mouselle.

    Ja vielä, Danger Mouse teki Grey Albumin. Luovuutta ei voi estää. Luvatonta sämplejen käyttöä sisältävän teoksen kaupallisen levittämisen sai estää. Kyseessä on osa hidasta evoluutiota, jonka lopputuloksena toivottavasti Grey Albumin kaltaiset teokset voidaan lisensoida helposti ja yleisillä säännöillä.

    Mutta jos todellakin kuusi vuotta vanha mashup-albumi on ensimmäinen mieleesi tuleva argumentti tekijänoikeusjärjestelmän tuhoamisen puolesta, niin kyllä kovin heikolla pohjalla olet.

  19. ”Kummasti muistelisin tuoteväärennösten tuhoamisia. Adibas jne.”

    Ei väärennöksillä ole mitään tekemistä tekijänoikeuksien kanssa. Kyse on siitä kun halpatuotantokopioihin laitetaan tunnetun merkkituotteen logo ja yritetään myydä alkuperäisenä, eli siis petos.

  20. ”Onneksi Piraattipuolueen mallissa radiot joutuisivat silti maksamaan Teosto- ja Gramex-korvauksia, koska toiminta on kaupallista. Suosittelen lukemaan Piraattipuolueen puolueohjelman, jotta väärinkäsityksiä ei vastaisuudessa tule.”

    Kuten Oskala huomautti, niin samassa mallissa kaupalliselta käytölle asetetaan 5-10 vuoden suoja-aika, jonka jälkeen korvauksia ei tosiaankaan tarvitse maksaa. Tämän jälkeen Radio Novat, kuten myös kaikki paikallisradiot soittavatkin sitten pelkästään 5-10 vuotta vanhaa vapaata musiikkia, ja ainoa uusi musiikki jota radioissa soi on isojen levy-yhtiöiden sinne ostamaa musiikkia. Miten tämä tukee uuden kulttuurin luomista?

    ”Ei väärennöksillä ole mitään tekemistä tekijänoikeuksien kanssa. Kyse on siitä kun halpatuotantokopioihin laitetaan tunnetun merkkituotteen logo ja yritetään myydä alkuperäisenä, eli siis petos.”

    Miten se eroaa siitä, että vapautetaan 5-10 kaupalliseen käyttöön kulttuuri? Kuka tahansa voi sen jälkeen tehdä esimerkiksi Beatles-kokoelmia, jotka voivat olla laadultaan ihan mitä tahansa, vaikka sitten piereskelemällä tehtyjä uusioversioita. Tässäkö ei laiteta tunnetun merkkituotteen logoa ja yritetä myydä alkuperäisenä, ja onko se kuluttajan etu että kuka tahansa voi julkaisuta mitä tahansa? Ja kyllä, tätä tekijänoikeuksien vapauttaminen tietyn aikavälin jälkeen nimenomaan tarkoittaa.

  21. Tämä on hyvin true.I menetin painoa juuri tehnyt muutoksia ruokaa, kun kaikki kasvissyöjä ja alhainen carb Tämä auttoi minua paljon ja ehdotan kaikille

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*