Petteri Järvinen ulkona tekijänoikeuskeskustelusta

Petteri Järvisen tuoreessa blogikirjoituksessa Helsingin Sanomissa käynnissä olevasta tekijänoikeuskeskustelusta oli muutamia hyviä havaintoja, mutta myös suoria epäloogisuuksia. Järvisen pointti on edelleen, että piraatit sekä ”tekijänoikeuksien puolustajat” edustavat ääripäitä, ja jostain pitäisi löytää se kultainen keskitie. Ongelma on lähinnä siinä, että yksityisyys viestinnässä joko on, tai sitä ei ole ollenkaan. Jos yksityisyys menetetään puoliksi, voidaan sanoa ettei sitä ole enää lainkaan.

Esimerkki yksityisyydensuojasta on hullunkurinen myös toisella tapaa. Järvisen mielestä yksityisyydestä voidaan luopua, jos rikoksia tehdään. Tällä logiikalla voitaisiin asentaa jokaisen kansalaisen kotiin valvontakamera tarkkailemaan esimerkiksi huumeidenkäyttöä, jos valtiossa on pieni vähemmistö rikollisia.

Järvisen ratkaisu on, että tekijä saa päättää mitä julkaisukanavaa ja bisnesmallia hän haluaa käyttää. Tämä on mahdollista jo nyt, joten jää kysymykseksi, mitä muutosta Järvinen hakee kultaisella keskitiellään. Ratkaisu myös sivuuttaa kaikki yksityisyysongelmat, jotka syntyvät tiedostonjakamisen estämisestä, sekä esimerkiksi fanikulttuurin, jota harjoitettaessa rikotaan nykyisellään laajasti tekijänoikeuslakia.

Järvisen mukaan on kohtuutonta, että ”ulkopuoliset piraatit” haluavat ajaa lakimuutosta. Hän tekee ivaa ”kulttuurin edistämisestä”, vaikka on ilmiselvää, että tiedostonjakaminen lisää kulttuurin leviämistä varsinkin köyhän kansanosan piirissä. ”Ulkopuolinen” on myös erikoinen sananvalinta, koska samalla logiikalla vasemmistolaisia voisi kutsua ulkopuolisiksi. Oikeus ajaa muutosta työolosuhteisiin saataisiin ilmeisesti vasta sitten, kun vasemmistolaiset omistaisivat tehtaita.

Blogikirjoituksen lopuksi Järvinen ottaa esille harhaanjohtavan termin ”immateriaalinen omaisuus”. Kyseinen käsite sekoittaa toisiinsa tekijänoikeudet, tavaramerkit ja patentit, eikä siten edistä keskustelua mitenkään. Piraattipuolue kannattaa myös tekijänoikeuksien, tavaramerkkien ja patenttien olemassaoloa sinänsä. Muutosten taustalla onkin halu muokata lainsäädäntö vastaamaan paremmin nykyaikaa.

Keskustelusta on selvästi tulossa pitkä. Toivoa ei lisää se tosiasia, että harva on edes lukenut Piraattipuolueen puolueohjelman, tai tutustunut talousteoreettiseen taustaan nettijakelusta esimerkiksi Against Intellectual Monopoly -kirjan avulla (jonka voi muuten lukea ilmaiseksi).

Keskustelua auttaisi myös taustalla olevien oletusten perusteleminen. On turhauttavaa lukea jokaisesta mielipidekirjoituksesta tosiasiana väite, että nettijakelu lopettaisi tekijöiden tulot, vaikka sitä ei koskaan perustella mitenkään. Empiiriset havainnotkaan eivät tue väitettä.

0 vastausta artikkeliin ”Petteri Järvinen ulkona tekijänoikeuskeskustelusta

  1. Mitenhän pirattipuolueen omaa viestintää voisi kehittää siihen suuntaan että useampi ihminen tuntisi ainakin päällisin puolin piraattipuolueen tavoitteet? Aika harva jaksaa vaivautua lukemaan suurempienkaan puolueiden puolueohjelmia. Pelkästään puolueen nimestä extrapoloimalla voi hyvinkin päätyä saman kaltaisiin käsityksiin puolueen tavoitteista kuin Järvinen.

  2. Timo:

    Vaikea sanoa. Piraatit kyllä jaksavat joka ikinen kerta vastata että se tiedostonjako ei välttämättä kuitenkaan ole se varsinainen pointti. Se myös lukee suunnilleen kaikissa piraattien teksteissä.
    Väittäisin että kyseessä on median luoma ongelma, ja että puolue ei voi siihen valitettavasti vaikuttaa kovinkaan paljoa muuten kuin ryhtymällä itse mediaksi. Tällä hetkellä Panu Horsmalahden blogi on Uusisuomi-lehden 15. luetuin blogi.

  3. Hän tekee ivaa “kulttuurin edistämisestä”, vaikka on ilmiselvää, että tiedostonjakaminen lisää kulttuurin leviämistä varsinkin köyhän kansanosan piirissä.

    Jolla on varaa omistaa tietokone, nettiliittymä ja mahdollisesti tv tai mp3-soitin jaetun tiedoston kuluttamista varten? Köyhä on katsojan silmissä.

    Jos halutaan tukea köyhiä, niin silloin suosittelen tutustumista sosiaalipolitiikkaan, en tekijäoikeuksiin.

  4. Hannu Oskala, varsinkin suomalaisilla köyhillä löytyy usein kyseisiä laitteita, hyvänä esimerkkinä opiskelijat, jotka elävät reilusti alle köyhyysrajan.

  5. Tietokone ja nettihän on hyvin halpa tapa parantaa köyhien elintasoa. Yhdellä tietokoneella saa kuitenkin kirjat, musiikin, leffat, pelit, telkkarin, lehdet, pankkipalvelut, viranomaispalvelut, yhteisöpalvelut jne. Piraattipuolueella lienee näppinsä pelissä siis myös sosiaalipolitiikassa, vaikka sitä ei niin tiedostetakaan.

  6. Piratismiin, nettikäyttöön ja kevyeen toimistotyöhön soveltuvat koneet eivät maksa tänä päivänä käytännössä mitään, jos sellaisia sattuu kavereilta löytymään. Vaikkei löytyisikään niin ei niistä silti montaa kymppiä tarvitse maksaa. Tietokoneiden kalleus on ollut historiaa jo vuosia.

    Netistä toki tulee jatkuvia kuluja, jos ei käytä avoimia wlaneita. Tosin ei sekään vaadi kuin muutamasta karkkipussista luopumista kuukausittain, niin jo on varaa latailla enemmän sisältöä kun ehtii kuluttaa. Netistä maksaminen saattaa sitäpaitsi olla jo pakollisten menojen puolesta monille halvempaa kuin netittä eläminen. Ei tarvitse maksaa bussimatkoja kauppaan, pankkiin, kirjastoon jne. kun kaiken voi tehdä kotoa käsin.

    USAssa nettiyhteys on monille kodittomille tärkeä hankinta: http://online.wsj.com/article/SB124363359881267523.html

  7. Nettiyhteys maksaa itsensä takaisin jo pelkkien pankkiasioiden hoidossa. Kympin mokkulaliittymän hinnalla et montaa laskua käy pankin tiskillä maksamassa.

  8. Veljeni osti vähän aikaa sitten suhteellisen tehokkaan windows 7 varustetun läppärin arvonlisäveroineen se maksoi 699€. Tehokkaalla tarkoitan sitä, että kone boottaa käyttövalmiiksi noin 5sekunnissa ja yleisimmät toimistosovellukset ja webbiselaimet avautuvat lähes silmänräpäyksessä. Peli käyttöön läppäri ei tietenkään ihan sovellu, mutta kaikki muu käyttö onnistuu jopa tehokkaasti.

    Muutaman vuoden vanhoja läppäreitä taas voi saada lähes ilmaiseksi kun etsii oikeasta paikasta. Aina on tietenkin niitä henkilöitä markkinoilla, jotka yrittävät myydä vanhaa läppäriään samaan hintaan kun kaupasta saa uuden veroineen päivineen.

    Ei läppärit nykyään maksa jos muutaman kuukauden onnistuu sinnittelemään ilman ruokaostoksillä käyntiä vaikkapa syömällä sukulaisten ja kavereiden nurkissa ja ruokajonoissa saa säästettyä läppärin hinnan. Vaikka saisikin kaikkein pienintä työkkäri / sossu avustusta, joka on noin 400€ kuussa.

    Vaatii tietenkin hieman organisointia viitseliäisyyttä ja sukulais / kaverisuhteita venyttämistä, että saa säästettyä rahaa noin pienistä tuloista, mutta teoriassa ja käytännös mahdollsita.

  9. Ja täytyy muistaa, että ne koneet on hankittu jo kenties silloin kun on asuttu ”kotona”, jolloin rahaa ei mennyt elämiseen… Sitten kun muutetaan pois niin koneet, pelit ja vehkeet löytyy vaikkei sitä rahaa niinkään.

  10. ”Järvisen ratkaisu on, että tekijä saa päättää mitä julkaisukanavaa ja bisnesmallia hän haluaa käyttää. ”

    Mielestäni tämä on aivan oikein sanottu.

    Jos 1 tekijänoikeuslainsäädännön A piirissä olevaa teosta jakava henkilö saadaan kiinni ja saa 1 miljoonan sakot per vuosi, siinä on 1 virainomaistoiminnalla luotu tekijänoikeussuoja. Jos ostat teoksen maksat 30e varmasti, jos kopiot/jaat maksat 0 99.99% tn:llä ja 1 meur 0.01% tn:llä. Miksi tälläinen suoja ei ole eräs mahdollinen? Miksi tekijät eivät saa valita tätä vaihtoehtoa?

  11. zumppi:

    Ensinnäkin länsimaisessa oikeusvaltiossa korvaukset perustuvat osoitettuihin menetyksiin. 30e maksavasta tuotteesta siis korvataan se menetetty 30e, jos se pystytään osoittamaan ja sitten maksetaan erikseen sakot päälle – varmaan jotain satasen hujakoilla?

    Nykyäänhän tekijä saa kyllä päättää teoksen jakelusta lain puolesta, mutta me kaikkihan tiedetään hyvin kuinka paljon tuolla päätöksellä on realismin kanssa mitään tekemistä.

  12. jarkkoph kirjoitti:

    Ei läppärit nykyään maksa jos muutaman kuukauden onnistuu sinnittelemään ilman ruokaostoksillä käyntiä vaikkapa syömällä sukulaisten ja kavereiden nurkissa ja ruokajonoissa saa säästettyä läppärin hinnan. Vaikka saisikin kaikkein pienintä työkkäri / sossu avustusta, joka on noin 400€ kuussa.

    Kuten sanoin. Kannattaa tutustua sosiaalipolitiikkaan, jos haluaa keskustella köyhyydestä, sen syistä ja sen seurausten lieventämisestä. Äidin jääkaappi ei ole kestävä linjaus ja osoittaa lähinnä sen, miten pihalla Jarkkoph olet todellisuudesta.

  13. Okei. Mun kommentin tarkoitus oli vain tuoda esiin eräs luokka mahdollisia tekijänoikeuslakeja. Nuo korvaukset oli täysin tuulesta temmattuja. Mitä suurempi korvaus, sitä suurempi negatiivinen kannustin. En ole sitä mieltä että tälläinen lainsäädäntö olisi mitenkään hyvä. Pointti on se, että valvonta voi periaattessa olla kohtuu väljääkin jos rangaistus on suuri.

    ”Nykyäänhän tekijä saa kyllä päättää teoksen jakelusta lain puolesta, mutta me kaikkihan tiedetään hyvin kuinka paljon tuolla päätöksellä on realismin kanssa mitään tekemistä.”

    Tarkoitatko, että julkaisuyhtiöt pakottavat tekijät johonkin?

  14. Hannu Oskala: Nettiyhteys on nykypäivänä elintärkeä kodittomillekin.

    En ymmärrä argumenttia, jonka mukaan köyhyyden vaikutuksia ei saisi yrittää lieventää muillakin keinoilla kuin suoranaisella sosiaalipolitiikalla. Tietenkin sosiaalipolitiikka on siihen elintärkeä työnkalu johon pitää myös tutustua, jos vakavissaan kokee köyhien tilan parantamisen tärkeäksi. Mutta ei kai se tarkoita, etteikö köyhyyden vaikutuksia voisi koettaa vähentää myös sosiaalipolitiikan ulkopuolisilla keinoilla?

    On myös köyhyyttä ja köyhyyttä. Verkkolataaminen ei kenties auta aivan kaikkein köyhimpien oloja, se saattaa olla totta. Sen sijaan sillä on valtaisa vaikutus hieman parempiosaisten, kuten esimerkiksi useimpien lasten, teini-ikäisten ja opiskelijoiden elämään. (Olisi monien eläkeläistenkin, mikäli useampi eläkeläinen osaisi käyttää verkkoa.)

  15. Hei Kaj,

    en kiistä lainkaan nettiyhteyden tärkeyttä köyhille ja syrjäytymisvaarassa oleville. Ihan näin vinkkinä puolueellenne suosittelisinkin eduskuntavaaliohjelmaanne sisällytettävän jonkinnäköisen ajatuksen siitä, kuinka myös pienituloiset ja vähävaraiset pääsevät tasa-arvoisesti mukaan tietoyhteiskuntaan! Polarisaation riski on kova. (Sopisi sinne loppupuolelle vaaliohjelmaa. *vink vink*)

    Sinällään yhteiskunnallinen subventio eri muodoissaan, miten se kohdistuu ja miten sen ääneen lausutut tavoitteet parhaiten saavutetaan on erittäin mielenkiintoinen aihe. Pähkäilen tätä kulttuuripolitiikan alueella päivittäin. Oikeesti. Välillä vähän liikaakin.

    Yleisesti ottaen ja rankasti yksinkertaistaen tarpeelliseksi nähty subventio on tehokkainta ja tasa-arvoisinta kun se kohdistuu suoraan subvention kohteeseen.

    Esim. jos koetaan ongelmaksi, että köyhillä eläkeläisillä ei ole varaa ajaa ratikalla, niin kaikkein paras vaihtoehto ei ole alentaa kaikkien eläkeläisten matkalippujen hintoja. Silloin myös ne vanhukset, joilla vallan hyvin on varaa maksaa lipuistaan täysi hinta, saisivat kalliin palvelun täysin ilmaiseksi. Tehokkainta ja tasa-arvoisinta on kohdistaa tuki köyhiin eläkeläisiin. Tällöin subventio kannattaa usein antaa heille myös suoraan rahallisena tukena, jolloin köyhä eläkeläinen voi valita vähän paremman juuston ja ratikkalipun väliltä. (Eli korkeammat peruseläkkeet.)

    Jos taas halutaan erityisesti tukea kulttuurin kuluttamista, niin sitten tämä kannattaisi toteuttaa kohdennetusti esim. kulttuuri-seteleillä tai joillain muilla kohdennetuilla keinoilla. Useimmiten subventio kannattaa vielä toteuttaa ”kaksisuuntaisesti”. Eli tuetaan sekä kuluttajaa että tuottajaorganisaatioita kohdennetusti. (Esim. Kulttuurisetelit/apurahat.)

    Piratismin perusongelma köyhyyden vastaisen taistelun terävimpänä keihään kärkenä onkin juuri tämä: ns. ”voittajia” olisivat kaikki, niin pieni- kuin kovatuloisetkin. Ei ole juuri mitään syytä että esim. 100 000€ vuodessa tienaavan kulttuurin kuluttamista subventoitaisiin.

    Itseasiassa, jos tutkitaan tilastoja, niin voidaan nähdä että muutamia poikkeuksia lukuunottamatta kulttuurin tuottajat ovat keskimääräistä pienituloisempia. Muistaakseni naispuoliset kuvanveistäjät hännänhuippuna. Oman alani, kansanmusiikin, keskitulot taisivat olla muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan olla jossain 20 000€:n tietämillä. Ei olla mediaanissa ei. Ei ainakaan korkeakoulutettujen.

    Piratismi onkin tilastojen valossa tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille. Anti-Robin Hood. Eli ns. perinteinen ”reilu meininki”.

  16. “Maailman Antipiratismipäivää vietetään 8.6.2010 – tapahtuma Helsinki-Vantaan lentokentällä klo 8-17

    Internet-piratismi
    Internet, digitaalitekniikka ja alati kasvava laitteiden tallennuskapasiteetti ovat muuttaneet sisältöjen kulutus- ja jakelutapoja. Tämä kehitys antaa sisältöalalle ja kuluttajille uusia mahdollisuuksia hyödyntää teoksia. Toisaalta näitä mahdollisuuksia voidaan käyttää myös niin, että sisältöjen tekijät ja tuottajat jäävät paitsi heille kuuluvista korvauksista; esimerkiksi internetin vertaisverkoissa (p2p) ladattiin laittomasti vuonna 2008 yli 400 miljardia musiikkitiedostoa. Hollywoodin uutuuselokuvat päätyvät laittomaan internet-jakeluun joskus jopa ennen virallista ensi-iltaansa.

    Internetissä tapahtuva piratismi perustuu usein organisoituihin, salassa toimiviin julkaisuryhmiin (release groups). Nämä ryhmät pyrkivät saamaan käsiinsä levyt, elokuvat, pelit ja ohjelmat tuotantoyhtiöistä, levytehtaista tai elokuvateattereista ja julkaisemaan ne jopa ennen oikeudenhaltijan virallista julkaisua salaisilla huippusivustoilla (topsites). Näiltä huippusivusoilta oikeudetta julkaistut tiedostot siirtyvät yleisiin vertaisverkkoihin ja niiden miljoonille käyttäjille.

    Internet-piratismi on merkittävä ongelma suomalaiselle kulttuurialalle. Suomessa on arvioiden mukaan yli 1 000 000 aktiivista luvatta aineistoja vertaisverkossa jakavaa nettipiraattia. Suomesta on löydetty myös huippusivustoja ja tapauksia on viety poliisitutkintaan.”

    http://www.vartti.fi/artikkeli/fabe2972-6874-49e1-8331-2a8213de8bb0

    Mukavia lukuja :) ja hannu oskala on trolli?

  17. Hei Hannu,

    hmm, tuo syrjäytymisajatus ei olekaan yhtään hassumpi. Olen ollut viime aikoina hieman sivussa puolueen toiminnasta, joten en tiedä missä määrin vaaliohjelmaan vielä saa lisättyä tavaraa, mutta voisinpa tuota ehdottaa. Kiitokset.

    En koe oikein mielekkääksi käsitellä verkkolataamista subventio-käsitteen kautta. Subventio on tulonsiirtoa: varallisuutta tai hyvinvointia siirtyy yhdeltä väestönryhmältä toiselle, mutta sen kokonaismäärä pysyy samana. Verkkokopioinnissa taas yhteiskunnassa olevan hyvinvoinnin määrä kasvaa, koska hyvinvointia tuottavien hyödykkeiden määrä lisääntyy.

    Minusta olisi hyvin outoa verrata tätä joukkoliikenteellä matkustavien eläkeläisten tukemiseen. Ratikkatapauksessa on selkeästi nähtävissä, että kyseessä on yhden rajatunkokoisen väestöryhmän tukemisesta. Tähän väestöryhmään voi kuulua niin hyvä- kuin huono-osaisiakin, ja vastaavasti heidän tukemiseensa käytettävät rahat saadaan myöskin väestönryhmältä, johon voi kuulua niin hyvä- kuin huono-osaisiakin. Verkkokopioinnissa taas on tilanne, jossa yhteiskunnan jokaisen jäsenen saatavissa oleva kulttuurimäärä kasvaa. Haittapuolena on, että joidenkin tekijöiden nettotulot saattavat ehkä mahdollisesti hieman laskea, mutta siitäkään ei ole varmuutta. Kyse ei ole siitä, ettäkö vain rajattu väestöryhmä hyötyisi, vaan siitä että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus hyötyä jos vain tahtovat tuota mahdollisuutta hyväksikäyttää.

    Mielestäni mielekkäämpi käsittelytapa olisi nähdä kopiointi talouskasvun mekanismina. Kun yksittäisen tekijän työstä voi syntyä aiempaa monta kertaa suurempi määrä teoskappaleita, kasvaa kulttuurialan keskimääräinen tuottavuus.

  18. Yleensä piraattipuolueen kannattajien kommentti kaikenlaiseen kritiikkiin on ollut tyyliin ”v*ttu sää olet pihalla” tai ”v*ttu sä olet tyhmä” eikä tämä oikein anna hyvää kuvaa puolueesta.

  19. Piraatti Poukama:

    Antaisitko esimerkin? Itse olen tällaista nähnyt lähinnä puolueen vastustajilta, joten tässä varmaan menevät asiat ristiin. Puolueen aktiivit ainakin mielellään perustelevat kantansa ja oppivat tietenkin itsekin lisää aiheesta. Sehän on tietenkin kaikille hyödyllisin tapa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*